World Trade Center ja salaliittoteoriat

[Scissors]

Mä olen muuten joskus kirjoitellut tänne noista pernaruttokirjeistä, jotka harvoin ovat pintaan pulpahtaneet. Erikoista niissä oli, että muistaakseni ne bakteerikannat lokalisoitiin jenkkien omaan sotilaslaboratorioon, ja kirjeitä sai ainakin sellaiset senaattorit jotka viivästyttivät Patriot Actin esiintuomista. Hassua. Kai sinne Fort Detrickiin joku ählämi on murtautunut ja mattopuukolla uhaten kaapannut parit panttivangit ja vähän ruttobakteeria siinä ohessa, karaten paikalta niin smoothisti ettei hallinto itse halua asiasta pitää minkäänlaista meteliä.

 

[Remy Martin]

Loose Change ei toki ollenkaan edusta sitä mitä itse ajattelen, mutta sen funktio taitaakin olla enemmän ihmisten silmien avaaminen, ja onhan se lopulta jokseenkin hyväksyttävä kaikessa virheellisyydessäänkin, siinä missä virallinen sepustuskin. Ja nyt siis puhe siitä aivan viimeisestä osasta, jossa paljon simppeleitä virheitä johtuen lähdekritiikin puutteesta, on korjattu.

Olihan juttu paskasti kirjoitettu, en minä sitä kiellä. Ja Moorenkin dokkarit menee näiden salaliittodokkarien kanssa samaan sarjaan, Mooren ammuskeludokkari oli hyvä vaikkei siinäkään vastapuoli saanut kauheasti puheenvuoroa.

Ei keskustelun avauksena ja silmien aukaisijana toimi arvailujen ja huhujen levittäminen. Se että osoittaa virallisessa teoriassa aukkoja ja korvaa ne omaan tarkoitukseen sopivalla spekuloinnilla ei ole kovin vakavastiotettavaa. Kuten aikaisemmin jo totesin, tarvittaisiin vakavasti otettavia silminnäkijöitä/todistajia, aitoja asiakirjoja ja itsekriittisyyttä. En minäkään virallista teoriaa sokasti usko, mutten usko myöskään pommeihin, säteisiin tai ohjuksiin.

Tarkemmin kun miettii niin tämä ei ole uskonasia lainkaan tai sitten se on pelkästään sitä.

 

[psychodad]

Piti olla kirjoittamatta tänne, mutta nyt kuitenkin kerta kiellon päälle. Ystävällisenä neuvona: kannattaisiko nyt ottaa aikalisä ja miettiä niitä käsitteitä vielä kerran.

Nopeus (v) voi kasvaa, vaikka kiihtyvyys (a) pienenisikin. Nopeus alkaa laskea vasta, kun kiihtyvyyden arvo menee alle nollan.

Kasitteistako tassa nyt tarvitsee keskustella? Semantiikalla on merkitysta siina vaiheessa kun jannut heittavat tallaisia ajatuksia ilmoille:

Jos törmäät kuusen ylimpiin oksiin sellaisella nopeudella, että impulssin vaikutuksesta oksan kantokyky ylittyy 30-kertaisesti niin heittämällähän siitä mennään läpi eikä nopeus käytännössä hidastu. Seuraavaan oksaan mennessä nopeutta onkin jälleen kertynyt lisää ja oksa tarjoaa yhä vähemmän vastusta. Seurauksena kaikesta tästä on se, että lentokoneesta hyppäävän trutherin nopeus juuri ennen maan pintaa on suurempi kuin ylimmälle oksalle saavuttaessa.

Miksei sita nyt vaan voi suoraan sanoa etta tuo on roskaa?

 

[psychodad]

Huhujen mukaan muuten tuossa uusimmassa Grabben paperissa puhutaan tornien romahdusten yhteydessä kiihtyvyyksistä, jotka ovat jopa neljä kertaa putoamiskiihtyvyyden suuruisia. Elämme jännittäviä aikoja...

Discussion of “Why the Observed Motion History of World Trade Center Towers Is Smoothâ€￾ by Jia-Liang Le and ZdenÄ›k P. Bažant : Journal of Engineering Mechanics: Vol. 138, No. 10

Tuolta sen voi lukea.

 

[TosiFani]

...Miksei sita nyt vaan voi suoraan sanoa etta tuo on roskaa?

Ymmärrän, että mikäli on tarpeeksi iso kuusi ja tarpeeksi oksia, vauhti pysähtyy jossain vaiheessa, mutta kyllähän Kersakovin kirjoitus on maalaisjärjellä ajateltuna täysin totta.

Miten paljon tuo kuusen oksa hidastaa vauhtia, kun sen kantokyky ylittyy 30 kertaisesti?

Kuinka monta oksaa pitää tulla vastaan, jotta vauhti pysähtyy?

 

[psychodad]

Ymmärrän, että mikäli on tarpeeksi iso kuusi ja tarpeeksi oksia, vauhti pysähtyy jossain vaiheessa, mutta kyllähän Kersakovin kirjoitus on maalaisjärjellä ajateltuna täysin totta.

Miten paljon tuo kuusen oksa hidastaa vauhtia, kun sen kantokyky ylittyy 30 kertaisesti?

Kuinka monta oksaa pitää tulla vastaan, jotta vauhti pysähtyy?

Ei tassa ole edes tarkeaa se pysahtyyko vai ohjautuuko vahemman vastustuksen reitille, vaan se etta vastustuksesta tapahtuu aina sita hidastumista ja WTC:n tapauksessa vastustus oli huomattavasti isompi kappale, seka rakenteellisesti vahvempi kuin putoava kappale. Tassa esimerkissamme ihmisen ja oksan kanssa on painvastoin, ja siinakin havaitaan hidastumista.

Jos oksa ei antaisi mitaan vastustusta sille keholle, se rikkoisi mekaniikan kolmatta peruslakia.

 

[psychodad]

Suosittelen testaamaan tätä teoriaasi vaikkapa hyppäämällä lentokoneesta. Katsotaan, että tapahtuuko hidastumista vai kiihtymistä, kun kohtaat ilmanvastuksen.

Ymmarrat varmasti etta vaikka vastus onkin varsin pieni, kiihtyvyyteni pysahtyy silti ajan kanssa pelkan ilmanvastuksen johdosta.

 

[Trekolmestar]

Kasitteistako tassa nyt tarvitsee keskustella?

Vastaan vielä suoraan kysymykseen.

Ei tietenkään tarvitse keskustella. Laitoin nuo linkit vain ystävällisenä vinkkinä, että voisit kerrata asian ja todeta, että Aatoksen alkuperäinen väittämä oli oikein (vaikkakin se on liian yksinkertainen malli kuvaamaan pilvenpiirtäjän sortumista). Sinä rimpuilit väkisin vastaan ja sanoit, että Aatoksen väite on mekaniikan lakien vastainen, vaikka useat kirjoittajat yrittivät kertoa, että sinulla menevät nyt käsitteet sekaisin.

Joskus vain kannattaa myöntää olleensa väärässä.

 

[TosiFani]

Ei tassa ole edes tarkeaa se pysahtyyko vai ohjautuuko vahemman vastustuksen reitille, vaan se etta vastustuksesta tapahtuu aina sita hidastumista ja WTC:n tapauksessa vastustus oli huomattavasti isompi kappale, seka rakenteellisesti vahvempi kuin putoava kappale. Tassa esimerkissamme ihmisen ja oksan kanssa on painvastoin, ja siinakin havaitaan hidastumista.

Jos oksa ei antaisi mitaan vastustusta sille keholle, se rikkoisi mekaniikan kolmatta peruslakia.

Eli sinulla ei ole mitään hajua asiasta?

Täällä joku esitti, että putoavan yläosan massa ylittäisi 30 kertaisesti alaosan kantokyvyn. Eikö tämän perusteella pystyisi laskemaan sen pisteen, jolloin yläosa pysähtyy alaosan vastuksen takia?

Minusta sinun on turha hokea tuota mekaniikan kolmatta peruslakia, sen jokainen varmasti tunnustaa. Nyt on vaan kysymys, koska yläosa pysähtyy. Minun uskomukseni mukaan se pysähtyi vasta peruskallioon, koska alaosa ei riitänyt hidastamaan liikettä tarpeeksi.

 

[palle fontän]

Ymmarrat varmasti etta vaikka vastus onkin varsin pieni, kiihtyvyyteni pysahtyy silti ajan kanssa pelkan ilmanvastuksen johdosta.

Kyllä, sillä ilmanvastus ei ole vakio, vaan se kasvaa kappaleen nopeuden kasvaessa. Ilmeisesti ne kuusenoksatkin vahvistuvat alaspäin mentäessä? Tähänkö kuusi-teoriasi perustuu?

 

[psychodad]

Täällä joku esitti, että putoavan yläosan massa ylittäisi 30 kertaisesti alaosan kantokyvyn. Eikö tämän perusteella pystyisi laskemaan sen pisteen, jolloin yläosa pysähtyy alaosan vastuksen takia?

Kylla.

Minusta sinun on turha hokea tuota mekaniikan kolmatta peruslakia, sen jokainen varmasti tunnustaa. Nyt on vaan kysymys, koska yläosa pysähtyy. Minun uskomukseni mukaan se pysähtyi vasta peruskallioon, koska alaosa ei riitänyt hidastamaan liikettä tarpeeksi.

Ei sita todellakaan tunnustettu tuossa Aatoksen alkuperaisessa vaittamassa ja Kersakovin vastauksessa, heidan nakemyksensa selkeasti on etta hidastumista ei tapahdu vaikka vastusta onkin.

Bazantin malli nyt ei vastaa todellisuutta ollenkaan mutta se onkin vain teoria. Kaytannossahan Bazantin malli on kyseenalaistettu, vertaisarvioituna useammankin ihmisen toimesta ja Bazant ei ole toimittanut laskutoimituksiaan joilla han perusteli niita arvoja joita han oli vastustukselle mitannut.

 

[psychodad]

Ilmeisesti ne kuusenoksatkin vahvistuvat alaspäin mentäessä? Tähänkö kuusi-teoriasi perustuu?

No niinhan ne tekevat. Kuten WTC:n rakenne.

 

[Kersakovi]

Täällä joku esitti, että putoavan yläosan massa ylittäisi 30 kertaisesti alaosan kantokyvyn. Eikö tämän perusteella pystyisi laskemaan sen pisteen, jolloin yläosa pysähtyy alaosan vastuksen takia?

Tuossa minulle tuli pieni lapsus, koska en tohkeissani ottanut huomioon varmuuskerrointa, mikä se sitten tällaisten tornien kyseessä ollessa lieneekään. Mutta psycho kerkisi jo jossain viestissään mainitsemaan, että kantokyky saisi ylittyä vaikka 100-kertaisesti ja nopeus silti hidastuisi ja pysähtyisi, joten eipähän tuo minun erheeni kovin pahalta enää näytäkään.

Mutta on tämä aikamoinen päivä ollut, kun yhtä lukuun ottamatta kaikki ovat täysin pihalla käsiteltävästä asiasta. Uskoisin, että ensi vuoden syksyyn mennessä yläastetason fysiikka(oppiaine) on kokenut historiallisen mullistuksen.

 

[psychodad]

Vastaan vielä suoraan kysymykseen.

Ei tietenkään tarvitse keskustella. Laitoin nuo linkit vain ystävällisenä vinkkinä, että voisit kerrata asian ja todeta, että Aatoksen alkuperäinen väittämä oli oikein (vaikkakin se on liian yksinkertainen malli kuvaamaan pilvenpiirtäjän sortumista). Sinä rimpuilit väkisin vastaan ja sanoit, että Aatoksen väite on mekaniikan lakien vastainen, vaikka useat kirjoittajat yrittivät kertoa, että sinulla menevät nyt käsitteet sekaisin.

Joskus vain kannattaa myöntää olleensa väärässä.

Kasitteet voivat menna keskustelussa sekaisin ja mina voin hyvinkin olla niissa vaarassa, kuten aiemmin sanoin en ole fyysikko tai matemaatikko.

Mutta se mita Aatos ja myohemmin Kersakovi vaitti on edelleen, todellisuudessa, taytta paskaa. Se miten he asian esittivat antoi ymmartaa etta vastavoimalla ei ole merkitysta ja kiihtyvyys vain jatkuu ja jatkuu. Ei se loputtomiin jatku, juuri vastustuksesta johtuen.

 

[psychodad]

Mutta on tämä aikamoinen päivä ollut, kun yhtä lukuun ottamatta kaikki ovat täysin pihalla käsiteltävästä asiasta. Uskoisin, että ensi vuoden syksyyn mennessä yläastetason fysiikka(oppiaine) on kokenut historiallisen mullistuksen.

Voithan sina siina saivarrella mutta sina elat taikamaailmassa jossa vastavoimaa ei ole joten pakkohan sita on kommentoida. Jos olisitkin implikoinut kuittailuissasi etta hidastuu niin sitten siina olisi ollut jotain jarkea.

Toki me kaytamme taysin soveltumattomia esimerkkeja pilvenpiirtajaan verrattuna. Mutta vastavoiman kiistaminen on joka tilanteessa naurettava vaite.

 

[Uleåborgir]

Ymmärrätkö sinä psychodad mitä eroa on kiihtyvyyden hidastumisella ja vauhdin hidastumisella? Vauhti voi nimittäin kasvaa, vaikka kiihtyvyys hidastuu.

 

[Major Julli]

- Chandlerin dokumentti verkosta: ilmaista
- We are change t-paita: $10.00
- Expert's Speak Out-DVD: $21.95
- Kiihtyvyyden ja nopeuden sotkeminen: priceless

 

[palle fontän]

No niinhan ne tekevat. Kuten WTC:n rakenne.

Heh. Mutta osaatko nyt kertoa meille, että miksi lentokoneesta hyppäävällä ihmisellä ei nopeus pienene? Sinähän olet väittänyt, että kappaleen nopeuden pitää pienentyä, jos siihen kohdistuu joku vastavoima.

Nyt floikkari valoja paalle siella.

Siis sinako ihan tosissasi olet puolustamassa Aatoksen, Kersakovin jne teoriaa siita kappaleen putoaminen ei hidastuisi kun se kohtaisi vastustusta, vaan itse asiassa sen putoamisnopeus vain kiihtyisi?

Ihan oikeasti ajattelit seisoa taman jutun takana?

 

[psychodad]

Ymmärrätkö sinä psychodad mitä eroa on kiihtyvyyden hidastumisella ja vauhdin hidastumisella? Vauhti voi nimittäin kasvaa, vaikka kiihtyvyys hidastuu.

Ymmarran. Kiihtyvyyden pysahdyttya vauhti ei kuitenkaan kasva. Esimerkeissamme kiihtyvyys pysahtyisi ja vauhtikin hidastuisi sen jalkeen, vastoin muita vaitteita.

Vai oletko eri mielta?

 

[psychodad]

Heh. Mutta osaatko nyt kertoa meille, että miksi lentokoneesta hyppäävällä ihmisellä ei nopeus pienene? Sinähän olet väittänyt, että kappaleen nopeuden pitää pienentyä, jos siihen kohdistuu joku vastavoima.

Mina en ole vaittanyt missaan vaiheessa, etta lentokoneesta hyppaavan ihmisen nopeus pienenisi. Ensin se nopeus kiihtyisi, riittavan ilmanvastuksen kohdattuaan se kiihtyminen loppuisi, ja kohdattuaan lisaa vastusta nopeus alkaisi putoamaan.

Mika sinua tuossa aiemmassa vastauksessani huvitti? Se etta kuusen oksat ovat alempana jareita vai se etta WTC tornit olivat rakenteellisesti vahvempia mita alemmas mentiin?

 

[MustatKortit]

...Uskoisin, että ensi vuoden syksyyn mennessä yläastetason fysiikka(oppiaine) on kokenut historiallisen mullistuksen.

Siinä mielessä nämä jengin (psychodadin, mutta muutaman muunkin) tänne heittämät tieteelliset kaavat sun muut vapaista pudotuksista jne eivät todista mitään mihinkään suuntaan.

Tulisi muistaa, että esim teoreettinen fysiikka on täysin eri asia, kuin mitä mahdollisesti oikeasti tapahtuu.

Näin "karvalakkiesimerkkinä" voisin mainita Myytinmurtajat- sarjan, jota silloin tällöin on tullut katsottua.

Enpä nimittäin juuri muista yhtään jaksoa, jossa esimerkiksi valmiiksi lasketut kaavat (+ niillä tehdyt pienoismallit sekä -kokeet) olisivat pitäneet paikkaansa siinä vaiheessa, kun jakson lopussa on alettu testaamaan isommassa mittakaavassa.

Mä luulen, että rehellisin vastaus tiedemieheltä tähän WTC- juttuun olisi se, ettei varmaa tietoa ole saatavilla.

 

[Aatos]

Mutta se mita Aatos ja myohemmin Kersakovi vaitti on edelleen, todellisuudessa, taytta paskaa.

Mites tämä, jo kerran kysytty.

Laitetaas seuraavanlainen päättelyketju; tästäkin on hiljattain kättä väännetty
.

Talosta liruu nestemäiseen muotoon sulanutta metallia, jonka väri kertoo yli 1200°Cl lämpötilasta. Neste on hyvin juoksevaa sillä sen noro pirstoutuu melkeimpä kipinöiksi noin 6 metrin jälkeen. Alempana näkyy miten noro on muodostanut valkeita hiutaleita. Tästä on kaikki kai yhtä mieltä ?

Kyse ona kuvasta jossa sulaa metallia valuu alas.


Jos kuvan metallia vertaa taulukkoon esim. sivulla Heat Treating Steel: Color Chart , niin näkee että lämpö on noin 2500
fahrenheittia eli rapsakat 1300°C, joka on satoja asteita alle teräksen sulamispisteen ja tuhat astetta alle lämmön jossa se juoksee kuin vesi

Lämpötila on suhteessa viskositeettiin eli mitä kuumempi metalli, sen nestemäisempää se on. Sulamispisteen ylittänyt teräs valuu kuin laava tai siirappi, mutta alumiini samassa lämmössä juoksee kuin kraanavesi, ja että hehkuu kirkkaana.

Kyseessä ei siis voi olla mikään muu metalli kuin alumiini. Lisäksi, jos kuvitellaan että kyseessä olisi teräs, miksi se jäähtyisi noin kymmenen metrin matkalla, kun se luovuttaa lämpöään monta kertaluokkaa huonommin kuin alumiini?

Noin juoksevaksi(roiskuu pisaroina) kuumennettu teräs hehkuisi kirkkaana noin kolminkertaisen matkan. Ennen muinoin tehtiin mm. laakerikuulia teräksestä valamalla sula teräs pyörivälle rummulle, joka pirskoitti sen pisaroiksi. Rumpu oli tornin huipulla noin 70m korkeudessa. Korkeutta tarvittiin siksi että teräs ehtisi saada pyöreän muodon sulassa tilassa ja jähmettyä hiukan ennen päätymistään pohjalla olevaan öljykylpyyn. 70m, se on 12m alle stadionin tornin, eli melko korkea pudotus.

Vastaa varmaankin noin 20 kerrosta WTC:n tornia.


Mitäs mieltä tästä on PD ?


Lisätääs vielä "hieman" omituisuutta joka salaliittoon liittyy:

Torneihin oli piilotettu salaa tonneja räjähteitä, jotka oli asennettu siten että sekaan voi lentää lentokoneella, talo voi palaa tunnin, ja kaikesta huolimatta syntyy hallittu räjäytyspurku.

Hommassa on vaan yksi pikku mutta, se on nimittäin mahdoton. Ei ole sellaista räjähdettä eikä sellaista sytinmekanismia joka kestäisi tunnin 1000°C tulipalossa´, saati sitten satatonnisen lentokoneen törmäyksen. Sen lisäksi kukaan ei ole kyennyt esittämään yhdeltäkään videolta yhtään räjähdystä.

Eli puuttuu mahdollinen räjähde, sytytin ja kaikki todisteet räjähdyksistä. Mitään räjähdystä ei ollut.

Kaikki räjähdysaineet perustuvat kemialliseen reaktioon ja kaikki kemikaalit reagoivat lämpöön tavalla tai toisella. Ei ole sellaista kemikaalia joka ei muuttaisi olotilaansa ratkaisevasti 1000°C lämmössä. Jos on, mainitse toki edes yksi.

 

[psychodad]

Tulisi muistaa, että esim teoreettinen fysiikka on täysin eri asia, kuin mitä mahdollisesti oikeasti tapahtuu.

Tassa olet ihan oikeassa. Tastahan esim. Bazantin paperia on kritisoitu, han kun on tullut eri tuloksiin kuin muut tehtyaan samat laskelmat. Tasta syysta muut ovat kyseenalaistaneet lopputuloksen ja osoittaneet etta kaytetyt arvot ovat eparehellisia ja tarkoitushakuisia, seka siita etta malli ei yksinkertaisesti vastaa havaittuja tapahtumia eika siksi edusta todellista tilannetta.

Mutta se on teoria, ei sen enempaa.

Siina olet kuitenkin vaarassa etta vapaata pudotusta millaan teorialla tarvitsisi todistella, se on laskettu visuaalisesta havainnosta ja molemmat puolet sen hyvaksyvat.

 

[palle fontän]

Mina en ole vaittanyt missaan vaiheessa, etta lentokoneesta hyppaavan ihmisen nopeus pienenisi. Ensin se nopeus kiihtyisi, riittavan ilmanvastuksen kohdattuaan se kiihtyminen loppuisi, ja kohdattuaan lisaa vastusta nopeus alkaisi putoamaan.

Juurihan sinä tässä ketjussa olet seuraavasti sanonut.

Siis sinako ihan tosissasi olet puolustamassa Aatoksen, Kersakovin jne teoriaa siita kappaleen putoaminen ei hidastuisi kun se kohtaisi vastustusta, vaan itse asiassa sen putoamisnopeus vain kiihtyisi?

Kyllä minä myös ihan tosissani väitän, että kappaleen nopeus putoamisessa voi kasvaa, vaikka siihen kohdistuu vastustavia voimia. Tämä pätee lentokoneesta hyppäämiseen sekä WTC:n romahtamiseen.

 

[TosiFani]

Kylla.



Ei sita todellakaan tunnustettu tuossa Aatoksen alkuperaisessa vaittamassa ja Kersakovin vastauksessa, heidan nakemyksensa selkeasti on etta hidastumista ei tapahdu vaikka vastusta onkin.

Bazantin malli nyt ei vastaa todellisuutta ollenkaan mutta se onkin vain teoria. Kaytannossahan Bazantin malli on kyseenalaistettu, vertaisarvioituna useammankin ihmisen toimesta ja Bazant ei ole toimittanut laskutoimituksiaan joilla han perusteli niita arvoja joita han oli vastustukselle mitannut.

No, miksi kukaan ei ole laskenut tällaista asiaa? Eikö se olisi sinulle kaikista helpoin tapa todistaa väitteesi?

Nyt puhut kuusen oksista ja sekotat nopeuden ja kiihtyvyyden jne., kun voisit vain osoittaa matemaattisella kaavalla vastapuolen virheet.