Vlad tuossa ylempänä puhui Pekingin hotellipilvenpiirtäjä paloi ja siitä ettei se romahtanut vaikka tulipalo riehui tunteja. Samalla tavalla kymmeniä kertoja toistettu juttu on, että ainutlaatuiseksi WTC7:n tulipalon suhteessa about kaikkiin muihin pilvenpiirtäjien tulipaloihin - todennäköisesti myös Pekingin paloon - tekee siinä, että sitä ei edes yritetty sammuttaa (johtuen päivän tapahtumista ). Yleensähän tapana on ruiskuttaa kylmää vettä kantaviin rakenteisiin ja siten jäähdyttää niitä, jotta ne säilyttävät kantokykynsä. Miksi ihmeessä näin tehtäisiin jos asia olisi niin yksinkertaista, että teräskehikkoiset rakennukset eivät voisi romahtaa?
Pahoittelut huonosta ulosannista. Tarkoitukseni ei ollut verrata suoranaisesti WTC7:n tilanteeseen vaan yleisesti palotorjuntaan kyseisenä päivänä, erityisesti tilanteisiin ykkösessä ja kakkosessa. Kummassakin paloalueet olivat jotakuinkin saman suuruisia kuin Pekingin hotellipalossa (eli noin kymmenen kerrosta tai vähän yli). Joten mietin vain ajatuksenomaisesti sitä, että kuinka suuri ero saadaan palon syttymiseen sillä, jos/kun rakennukseen törmää laajarunkoinen matkustajakone huomattavan suuressa polttoainelastissa, ja vastaavasti palo saa alkunsa toisella tavalla rakenteista esim. huolimattoman tulenkäytön seurauksena tai rakennusvaiheen aikana, kuten muistaakseni Pekingin tapauksessa kävi, eli hotellissa tehtiin vielä rakennustöitä vaikka osa rakennuskompleksin rakennuksista oli otettu jo käyttöön ts. kauppakeskus, leffakompleksi tms. Mikä vaikutus osuman synnyttämällä liike-energialla on, millainen vaikutus polttoaineella voi olla, mitä voi tapahtua kun dominoefekti lähtee käyntiin ja kerros kerrokselta rakennus alkaa sortua osin kiihtyvällä tahdilla etc.
Siinä olet oikeassa, että WTC7 ei mitä suurimmalla todennäköisydellä yritetty sammuttaa laisinkaan. En toki tiedä millainen automaattinen sammutusjärjestelmä rakennukseen oli asennettu ja kuinka kauan sellainen saattoi toimia, tai oliko edes mahdollista, että sellaisella järjestelmällä voidaan sammuttaa laajoja ja hyvin kuumia pitkäkestoisia paloja. Riittääkö tehot ja on vedensyöttöjärjestelmä sellainen, että se syöttää vettä jatkuvasti - tai oliko se jopa vaurioitunut täysin päivän tapahtumien seurauksena, jolloin automaattinen järjestelmä oli poissa toiminnasta. Nämä ovat lähinnä omaa pohdintaani ja jos asiaa on jo käsitelty ketjussa sekä linkeissä, niin eipä asiasta tämän enempää.
***
Mutta mitä todellisuudessa tapahtui United 93:lle? Suhtaudun hivenen skeptisesti sen ympärille luotuun "myyttiseen" sankaritarinaan urheista matkustajista, jotka ottavat ohjat käsiin ja päättävät estää seuraavan iskun keinolla millä hyvänsä. Skeptisyyttä lisää erityisesti se, että a) tällaiset sankaritarinat purevat hyvin amerikkalaiseen yleisöön ja sellainen sopii mitä parhaiten päivän henkeen, b) osumajälki on minusta hämmästyttävän pieni ottaen huomioon, että siihen tuli osua laajarunkoisen matkustajakoneen "lähes kokonaisena" noin 40 asteen kulmassa yli 700 km/h nopeudella, ohessa muutamia kuvia törmäysalueelta:
United93. Erityisesti juuri törmäysalueen tuhot mietityttävät minua, jos pellolle olisi osunut kokonainen tai edes lähes kokonainen kone, olisi minusta alueelta pitänyt löytyä enemmän isokokoisia kappaleita tai yleensäkin kuvissa olisi tullut näkyä enemmän koneen kappaleita, kuten tässä kuvassa näkyy:
Tu-154:n onnettomuus. Ja Tupolevin tapauksessa kone on kertaluokkaa pienempi.
Mikäli United93 ammuttiin alas, ongelma on tietenkin siinä, että ei oikein ole kunnollista vertailukohtaa sille millaisen jäljen alasammuttu laajarunkoinen matkustajakone jättää maahan osuessaan siihen. Alas on ammuttu muutama matkustajakone viimeisen noin 30 vuoden aikana, kuuluisin niistä KAL 007 (Boeing 747), jonka Neuvostoliiton PVO ampui alas 80-luvulla. Tämän ohella US. Navyn Ticonderoga-luokan risteilijältä ammuttiin alas Iran Air'in kone 90-luvulla (tai 80-luvun lopulla). Kummassakin tapauksessa koneen "romut" osuivat mereen, joten vertailukohtaa osumajäljestä ei ole. Sotilaskäytössä olleita kuljetuskoneita on kyllä ammuttu jokunen alas menneinä vuosikymmeni, mutta niistä en löytänyt havainnemateriaalia vertailuun. United93:n vähäisiä pellolle jättämiä jälkiä ja koneen kappaleita voidaan perustella esim. juuri alasampumisella, jolloin materiaalia olisi levinnyt kauemmaskin kuin juuri pellon läheisyyteen (esim. noin kilometrin säteelle). Silminnäkijähavaintojen mukaan alueella lenti tuona hetkenä, jolloin United'in piti osua maahan, vähintään yksi toinen kone ja ainakin joissain uutisissa on mainittu, että USAF seurasi United93:n lentoa, joten tavallaan on mahdollista, että annettiin käsky ampua kone alas. Tämä ei tietenkään tarkoita, että taustalla olisi salaliitto vaan se vain todistaisi sen millaisiin ratkaisuihin äärimmäisen kriisin hetkellä Yhdysvalloissa ollaan valmiit tekemään ja kyllähän kyseinen päivä, kun kaikki valkeni traagisuudessaan, oli kriisin päivä.
vlad.