Ei, ei, totta kai se haittaa - haluan heti tarkistaa tämän! Millä sivulla ja missä kohtaa nuo oletukset tehdään. Haluan näin fyysikko-kolleganasi heti tarkistaa huomiosi tuosta tutkimuksesta!
Bazantin tutkimus nojaa taysin siihen etta kappale A on vaurioitumaton ja pysyy kiinteana koko matkan alas.
Ei yhtaan yllata etta olet perustanut koko uskomuksesi tuollaisen ilmiselvasti vaaran teorian varaan.
No, kato kun minä en oikeasti olekaan mikään fyysikko - minä olen vain narrannut sinua! Eli jos voisit nyt ihan oikeasti näyttää minulle ne kohdat ja sivut tuon muka maailmanluokan tutkijan julkaisemassa tutkimuksessa, jossa hän tekee sellaisia virheitä, ettei itse päästäisi sellaista opiskelijaa edes peruskurssille...
Kun ottaa huomioon, että kysymys on oheisesta tutkijasta niin olisi aika tärkeä heti paljastaa, ettei keisarilla ole vaatteita:
Bažant, who is generally regarded as the world leader in research on scaling in the mechanics of solids,[2] has published over 450 refereed journal articles[3] and is the author of six books. He is an ISI highly cited researcher in Engineering, which places him among the 250 most cited authors in all engineering fields worldwide. He was elected to the National Academy of Engineering in 1996 and the National Academy of Sciences in 2002, and is a Registered Structural Engineer in the state of Illinois. He has supervised 60 Ph.D.s in addition to receiving six honorary doctorates of his own
Ei sinun tarvitse olla fyysikko osataksesi lukea. Oletko siis kaikki nama vuodet kayttanyt Bazantin teoriaa uskosi tukena, kuitenkaan sita lukematta? Tutustumatta aiheeseen yhtaan?.
Miten sina sitten voit luottaa MIT:n laskelmiin WTC 1 ja 2 tapauksissa, ja samalla NIST:n raporttiin?
Ne sulkevat toisensa pois. Joko MIT:n laskelmat ovat oikeassa, tai NIST:n raportti. Ei kummatkin samaan aikaan.
Joten kysyn nyt uudestaan. Kumpi niista on mielestasi vaarassa?
Bazantin teoria nojaa taysin siihen etta KIINTEA massa A murkaa osat B ja C alleen. Massa A ei kuitenkaan ole kiintea, sen voi jokainen nahda videoista...itse asiassa massa A kummassakin tornissa (ylaosa) hajoaa suurelta osin ennen kuin alapuolisessa rakennuksessa tapahtuu mitaan. Eli Bazantin teoria on jo lahtokohdaltaan vaara. Han antaa ymmartaa etta kyseessa olisi melkein kuin lyijypaino joka murskaa alleen rakennelman, kun todellisuusessa ylaosat hajoavat ja iso osa niiden massasta ja liike-energiasta suuntautuu tornien ulkopuolelle.
Ei katsos, silloin kun rupesin fyysikoksi, viikko pari sitten, niin vasta tutustuin kollega-Bazantin käsityksiin - ja itse asiassa, sikäli kuin ymmärrän, niin aika vastaansanomattomiahan ne ovat. Jotkut näistä sinun "asiantuntijoistasi" (jotenkin kuvittelen että he eivät ole alalla ihan "world leadereita", mitä tuo nyt sitten onkaan merkitäkseen) itse asiassa yrittivät vähän kiistellä asiasta (vähän samalla tupakkiaskin kannella kuin sinä pari viestiä sitten), ja tulos oli karu, ja hupaisa. Nyt sinä sitten sanot, että minä fysiikkaa osaamattomana olen ihan höpsö kun uskon tähän ja monien muiden kunnioitettujen fyysikkojen käsityksiin, ja että maallikkona minun pitäisi uskoa sinua ja muita alan ei-kunnioitettuja ei-asiantuntijoita. Hmm. Ja sitten vielä loukkaannut kun sanon, että minusta tälläinen olisi irrationaalista.
Vastaisitko kysymyksiin Stonewall?
En ole viitsinyt vaivautua vastaamaan, koska sinä olet sitä mieltä että raporteissa on eroa. Mutta jos oikeasti viitsisit niitä edes päälisin puolin lukea, niin molemmat toteavat, että rakennusten romahtamisen aiheuttivat lentokoneiden törmäämiset. Kun ne kerran ovat samaa mieltä, niin miten niistä vain toinen voisi olla oikeassa?
Arvostaisin myös jos voisit linkittää sellaisen videon, jossa näytetään miten lentokoneet eivät törmänneet WTC-torneihin. En nimittäin hetkeäkään epäile, etteikö varastoissasi sellaista ole.
Pudota jotain jonkun paalle. Olet kumonnut Bazantin teorian.
Mahtava looginen paatelma tuo muuten...."Kun ne kerran ovat samaa mieltä, niin miten niistä vain toinen voisi olla oikeassa?"
Ne sulkevat toisensa pois.
Joten kysyn nyt uudestaan. Kumpi niista on mielestasi vaarassa?
Pudota jotain jonkun paalle.
Kumosin sen kaksi kertaa! Minusta sinä olet rajattomasti enemmän auktoriteettiuskoinen kuin minä
Et ajattele itsenäisesti vaan toistat auktoriteetteja - paitsi että nämä eivät ole mitään auktoriteetteja.
Tai, jos tiputtaa pikkuauton toisen samanlaisen päälle, jättäen vaikka 3 autonkorkeutta väliä, ei tapahdu mitään. Tehdään sama oikeilla autoilla ja VARMASTI tapahtuu, vaikka en kokeillutkaan. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta johtunee siitä, että vaikuttavat voimat kasvavat paljon enemmän kuin materiaalien kestävyys. Tämä ongelma on kaikissa tällaisissa demoissa, koejärjestelykin pitää olla tarkistettu ja hyväksytty.
Nämä pudottelukokeet eivät kerro yhtään mitään, jos ne eivät ole asiantuntevasti suunniteltu, jolloin pienoismallien massat suhteessa rakenteiden kestävyyteen vastaavat aitoa.
Esimerkiksi siinä pahvilaatikkokokeessa homma kaatuu heti alussa, kun pahvilaatikon kaikki seinät ovat samalla kantavaa rakennetta, mikä ei vastaa ollenkaan tornien rakennetta.
Tai, jos tiputtaa pikkuauton toisen samanlaisen päälle, jättäen vaikka 3 autonkorkeutta väliä, ei tapahdu mitään. Tehdään sama oikeilla autoilla ja VARMASTI tapahtuu, vaikka en kokeillutkaan. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta johtunee siitä, että vaikuttavat voimat kasvavat paljon enemmän kuin materiaalien kestävyys. Tämä ongelma on kaikissa tällaisissa demoissa, koejärjestelykin pitää olla tarkistettu ja hyväksytty.
Tai, jos tiputtaa pikkuauton toisen samanlaisen päälle, jättäen vaikka 3 autonkorkeutta väliä, ei tapahdu mitään. Tehdään sama oikeilla autoilla ja VARMASTI tapahtuu, vaikka en kokeillutkaan. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta johtunee siitä, että vaikuttavat voimat kasvavat paljon enemmän kuin materiaalien kestävyys. Tämä ongelma on kaikissa tällaisissa demoissa, koejärjestelykin pitää olla tarkistettu ja hyväksytty.
Kuulostaa tutulta.
Hyvä esimerkki. Oikeissa autoissahan pellin vahvuus toki vaihtelee, mutta on tyyppillisesti alle 1 mm, esim 0,7 mm. Eli jos tekee vaikka 1:18 mittakaavassa oikeista materiaaleista mallin, niin materiaalin vahvuuden pitäisi olla tosi pieni esim 0,038 mm. Voi olla jo haasteellista mallintekijälle. Ja pikkuautoissa onkin varmasti tälläiseen kokeeseen suhteessa liian paksut pellit.
Samalla tavalla mallinnettaessa 400m korkeaa pilvenpiirtäjää vaikka 4m korkeaksi malliksi, niin materiaalivahvuuksien pitäsi olla sadasosa alkuperäisestä. Voisin kuvitella, että ainakin teräsvahvistettua betonia tehtäessä saattaa oikeasti homma jo muuttua mahdottomaksi. Jos taas alkuperäisiä materiaaleja ei käytetä, niin hommahan ei vastaa sitten 1:1 tilannetta millään tavalla.
Siina olet oikeassa etta pahvilaatikot eivat vastaa tornien rakennetta. Torneissa oli seinien kantavuuden lisaksi viela tukipalkit. Seinatkin olivat kuormaa kantavia elementteja. Jos et tata tiennyt , et tieda tornien rakenteesta mitaan. Luonnollisesti pahvia ja terasta/betonia ei voi verrata keskenaan.
...
Jos pudotat oikean auton toisen paalle niin ei se ylapuolelta pudotettu kiihdy sen toisen lapi maahan asti vaan hidastuu huomattavasti kun se kohtaa vastustusta. Sehan se pointti oli.
Jätetäänkö isoihin autoihin isojen autojen vai pikkuautojen väli?
En väittänytkään sen tippuvan läpi. Esimerkki kuitenkin kuvasikin näiden nättien demojen mitäänsanomattomuutta, jos koejärjestely ei ole kunnollinen.
Pudotetaanko se iso auto ja pikku auto samalta korkeudelta? Se ei tuosta ihan selvinnyt...
Hyvä kysymys. Jos haluaa tutkia pelkästään siis massan vaikutusta, niin pikkuauton väli, jotta nopeus pysyy samana. Mutta taas toisaalta jos sitä taloteemaa miettii, niin kyllähän sitten oikeassa tilanteessa se talo tippuu esim. yhden kerroksen ollessa kyseessä n. 4m eikä sitä pienoismallin n. 4cm.
Mutta hyväksynet kuitenkin väitteeni, että vaurioita tulee kummassakin tapauksessa. Eli pikkukappaleita tiputeltaessa koejärjestely pitää olla kunnossa.
