Mainos

Vuokra- tai omistusasunto

  • 544 418
  • 2 711

molari

Jäsen
Pieni käytännöllinen ongelma voisi tulla jos haluaisin taata esim lapseni asuntolainaa tai omaa autolainaani panttaamalla omakotitaloni, en tiedä miten se tehdään ja en tiedä kenen suuntaan kääntyä. Niin kauan kun laina on ollut pankissa, pankki tekee vaadittavat asiakirjat puolestani. Toki he ottaisivat tästä palvelumaksun mutta en tiedä tekisivätkö jatkossa edes maksusta. Lisäksi minulla olisi niin halutessani mahdollisuus lakkauttaa koti- ja irtaimistovakuutus. Ei tullut mieleen lopettaa noita mutta niin kauan kuin minulla oli lainaa, pankki vaati että vakuutukset ovat kunnossa.

Niin se elämä jatkuu ja jonkinlainen "elämäntyö" on tullut tehtyä.

Lainhuutotodistuksesta ilmenee (on ilmennyt jo aiemmin), että kiinteistö on teidän. Kiinteistöä vastaan voi hakea kiinnityksiä tai niitäkin on jo haettu, kun kiinteistö on ollut lainanne panttina. Nythän ne vapautuvat (pankin pitää ne teille palauttaa), niin voitte samoja kiinnityksiä/kiinnitystä käyttää vakuutena esim. lapsen asuntolainan vakuutena.
 

doppelgänger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Viime yönä meni asuntolainaerä maksuun pankin automaattisena palveluna ja se olikin viimeistä edellinen erä. Viimeisin erä lankeaa maksettavaksi kuukauden kuluttua mutta se erä ei olekaan yhtä suuri kuin nuo erät ovat olleet vaan on alle sadan euron suuruinen loppumaksu, sitä enempää minulla ei ole asuntolainaa jäljellä. Tai siis tarkennus: minulla ja puolisollani, kuukauden kuluttua omistamme velattoman omakotitalon. Viimeisessä lyhennyksessä korkojen osuus on nolla sentin tarkkuudella, muita kuluja on maksettava 2,30€ joka kuukausittaisena lisäkuluna onkin ollut suurempi kuin lainan korot - tämän vuoden aikana olen maksanut lainankorkoja alle 10€ mutta muita kuluja 23€. Voisin toki maksaa loppulainan pois jo nyt mutta ylimääräinen lyhennys maksaa 100€ joten en maksa.

Otsikon kysymykseen voisin vastata että omistusasuminen kannattaa. Nyt elämäni muuttuu sikäli että lainan lyhennys loppuu ja suurempi osa palkasta jää jatkossa kulutukseen. Miten muuten elämä muuttuu asian myötä, sitä mietin.

Kyselin jossakin vaiheessa pankinjohtajalta että kun laina loppuu saanko jonkun omistuspaperin jota he ovat tähän asti säilyttäneet? Vastaus oli että en saa, se on sähköinen lomake. Missä sitä säilytetään että pääsisin katselemaan kyseistä asiakirjaa, sitä en tiedä. Mulle tulee kyllä kiinteistövero joka sinällään todistaa että olen kiinteistön omistaja mutta varsinainen omistustodistushan se ei ole.

Pieni käytännöllinen ongelma voisi tulla jos haluaisin taata esim lapseni asuntolainaa tai omaa autolainaani panttaamalla omakotitaloni, en tiedä miten se tehdään ja en tiedä kenen suuntaan kääntyä. Niin kauan kun laina on ollut pankissa, pankki tekee vaadittavat asiakirjat puolestani. Toki he ottaisivat tästä palvelumaksun mutta en tiedä tekisivätkö jatkossa edes maksusta. Lisäksi minulla olisi niin halutessani mahdollisuus lakkauttaa koti- ja irtaimistovakuutus. Ei tullut mieleen lopettaa noita mutta niin kauan kuin minulla oli lainaa, pankki vaati että vakuutukset ovat kunnossa.

Niin se elämä jatkuu ja jonkinlainen "elämäntyö" on tullut tehtyä.

Tosiaan panttikirjat nykyään sähköisiä, joten todistusta velattomuudesta ei sinänsä tule. Toki jos haluat panttikirjat omiin nimiin niin tämä on mahdollista (ei kuitenkaan järkevää jos tästä tarvitaan vakuutta autolainalle tai lapsen asuntolainalle). Panttikirjat ovat siis nämä vakuuspaperit. Pankki ei välttämättä näitä automaattisesti palauta vaan sitä tulee erikseen pyytää.

Panttikirjojen käyttö uudelleen vakuutena on yksinkertaista. Teet vain lainahakemuksen ja asiantuntija ottaa sitten yhteyttä ja panttaa panttikirjat vakuudeksi. Jos ne ovat jo valmiiksi pankin nimissä, ei sinun tarvitse kuin allekirjoittaa laina-asiakirjat jossa on sitten erityispanttaussitoumus, joka kertoo että mitä pantataan vakuudeksi ja mille. Lapselle jos vakuutta on tarve antaa niin tässä tapauksessa lapsi antaa sinun yhteystiedot pankkiin ja he kontaktoivat sinut ja neuvovat miten tulee toimia.

T.Pankkisetä
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko

Remy Martin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Osaako täällä joku antaa lyhyen selvityksen uuden rivitalo-osakkeen takuusta? Eli onko takuu-aika (käsittääkseni 2 vuotta) laissa? Vai sovitaanko takuu erikseen? Lähteekö takuuaika rakennuksen valmistumisesta (kunnan lopputarkastus) vai siitä kun osake myydään ensimmäiselle omistajalle?

Tiedossani on että varsinkin rivitalojen rakennuttajissa on ollut kaikenlaista suharia liikkeellä jotka rakentavat halvalla/huonosti ja ajavat firmansa konkkaan heti kun osakkeet on myyty. Omassa tilanteessa rakennuttajan luotettavuus ei ole kyseenalainen, hän hoitaa varmasti velvoitteensa. Itse kyselen lähinnä siksi ettei tarvitsisi näitä asioita kysellä rakennuttajalta ja vaikuttaa näin asiaan perehtymättömältä.
 

molari

Jäsen
Osaako täällä joku antaa lyhyen selvityksen uuden rivitalo-osakkeen takuusta? Eli onko takuu-aika (käsittääkseni 2 vuotta) laissa? Vai sovitaanko takuu erikseen? Lähteekö takuuaika rakennuksen valmistumisesta (kunnan lopputarkastus) vai siitä kun osake myydään ensimmäiselle omistajalle?

Tiedossani on että varsinkin rivitalojen rakennuttajissa on ollut kaikenlaista suharia liikkeellä jotka rakentavat halvalla/huonosti ja ajavat firmansa konkkaan heti kun osakkeet on myyty. Omassa tilanteessa rakennuttajan luotettavuus ei ole kyseenalainen, hän hoitaa varmasti velvoitteensa. Itse kyselen lähinnä siksi ettei tarvitsisi näitä asioita kysellä rakennuttajalta ja vaikuttaa näin asiaan perehtymättömältä.

2 vuotta hyväksytystä luovutustarkastuksesta, käytettään myös nimeä vastaanottotarkastus. On myös joitain rakenteita joilla on 10 vuoden takuu, samoin piilevien virheiden reklamointiaika on 10 vuotta, piileväksi virheeksi myös katsotaan työsuoritus, mikä on tehty päin v....a. Samoin kannattaa muistaa, että takuuaikana reklamoidun virheen takuu (rakennuttajan vastuu) ei katkea ennen kuin vika/virhe on korjattu.
 

Linjatuomari

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Osaako täällä joku antaa lyhyen selvityksen uuden rivitalo-osakkeen takuusta? Eli onko takuu-aika (käsittääkseni 2 vuotta) laissa? Vai sovitaanko takuu erikseen? Lähteekö takuuaika rakennuksen valmistumisesta (kunnan lopputarkastus) vai siitä kun osake myydään ensimmäiselle omistajalle?

Tiedossani on että varsinkin rivitalojen rakennuttajissa on ollut kaikenlaista suharia liikkeellä jotka rakentavat halvalla/huonosti ja ajavat firmansa konkkaan heti kun osakkeet on myyty. Omassa tilanteessa rakennuttajan luotettavuus ei ole kyseenalainen, hän hoitaa varmasti velvoitteensa. Itse kyselen lähinnä siksi ettei tarvitsisi näitä asioita kysellä rakennuttajalta ja vaikuttaa näin asiaan perehtymättömältä.

Yllä jo hyvä vastaus tulikin.

Mutta lisättäköön, että grynderi on lain mukaan velvoitettu ottamaan myös suorituskyvyttömyysvakuutuksen juurikin tuon kuvailemasi konkurssitilanteen varalle. Eli sekään ei asunnon ostajan kannalta ole katastrofi.

 

Remy Martin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
@Linjatuomari ja @molari, kiitokset hyvistä vastauksista.

Tuosta suorituskyvyttömyysvakuutuksesta on tosiaan hyvä kysäistä vaikka en tosiaan rakentajan luotettavuudesta olekaan yhtään huolissani. Jollei sellaista ole niin on yksi syy listaan miksi hintaa pitää hilata alaspäin.

Sellainen pieni huomio yleisesti uusien rivariasuntojen myynnistä, että ei löydy sitten millään sellaista missä kaikkia asiat olisi tehty omasta mielestä hyvin. Siis on varmasti tehty kunnolla, mutta usein esimerkiksi vessat ovat sellaisia että ennen muuttoa saa heittää moduliallaskaapit menemään ja korvata ne kunnollisilla/käyttöystävällisillä kalusteilla. Kai se vanha totuus pitää paikkaansa että jos haluaa kunnollisen niin pitää rakentaa itse.
 

molari

Jäsen
Sellainen vinkki vielä, jos kyseessä uudiskohde, kannattaa ehdottomasti tulevien osakkaiden palkata oma työnaikainen valvoja, maksaa varmasti hintansa. Grynderi ei sitä mahdollisuutta useinkaan esiin tuo, ja se grynderin oma "valvoja" on täysi kumileimasin ja turisti, eikä ole käytännössä minkäänlaisessa vastuussa. Melko kamalaa jälkeä nähnyt etenkin näiden isojen kohteissa, että mieluummin pienempi paikallinen, jolla omat tekijät ja historiaa paikkakunnalla.
juttua aiheesta Kuka luottaa grynderin omaan valvontaan? | Rakennuslehti
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Omistan vuokra-asunnon, jossa on vesivahinko pesuhuoneen vesieristeiden takana. Vettä on valunut yläkerroksista jostain viemärin T-haarasta kuukausien ajan, kunnes saavutti kämppäni ja jatkoi vielä alaspäin. Isännöitsijä on ollut tietoinen vuodosta, mutta jättänyt sen korjauttamatta, ei ole myöskään ilmoittanut asiasta minulle tai as.yhtiön hallitukselle. On kerta kaikkiaan jättänyt kaikki asiat hoitamatta.

Sain tiedon viime torstaina vuokralaiselta, jolle urakoitsija ilmoitti, että hänen on muutettava pois viimeistään ensi tiistaina. Kämppään tehdään täysi kylppäriremppa, kaakelit ja vesieristeet uusitaan kuivauksen jälkeen. Arvioitu kesto 6 viikkoa+

Vuokralaisella on kotivakuutus, josta usein korvataan sijaisasuminen. Vakuutusyhtiö ilmoitti, että tässä tapauksessa ei, koska kyseessä on pitkittynyt vuoto. Heidän mukaan vastuu on isännöitsijällä (iso firma, ei mikään kioski). Nyt sitten haetaan vuokralaiselle uutta asuntoa parin päivän varoitusajalla. Edessä on myös tappelu isännöitsijän kanssa, että kuka väistöasumisen maksaa.
Olen lievästi sanoen käärmeissäni ko. isännöitsijälle.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Omistan vuokra-asunnon, jossa on vesivahinko pesuhuoneen vesieristeiden takana. Vettä on valunut yläkerroksista jostain viemärin T-haarasta kuukausien ajan, kunnes saavutti kämppäni ja jatkoi vielä alaspäin. Isännöitsijä on ollut tietoinen vuodosta, mutta jättänyt sen korjauttamatta, ei ole myöskään ilmoittanut asiasta minulle tai as.yhtiön hallitukselle. On kerta kaikkiaan jättänyt kaikki asiat hoitamatta.

Sain tiedon viime torstaina vuokralaiselta, jolle urakoitsija ilmoitti, että hänen on muutettava pois viimeistään ensi tiistaina. Kämppään tehdään täysi kylppäriremppa, kaakelit ja vesieristeet uusitaan kuivauksen jälkeen. Arvioitu kesto 6 viikkoa+

Vuokralaisella on kotivakuutus, josta usein korvataan sijaisasuminen. Vakuutusyhtiö ilmoitti, että tässä tapauksessa ei, koska kyseessä on pitkittynyt vuoto. Heidän mukaan vastuu on isännöitsijällä (iso firma, ei mikään kioski). Nyt sitten haetaan vuokralaiselle uutta asuntoa parin päivän varoitusajalla. Edessä on myös tappelu isännöitsijän kanssa, että kuka väistöasumisen maksaa.
Olen lievästi sanoen käärmeissäni ko. isännöitsijälle.

Tuon luulisi olevan hyvinkin selvä tapaus. Isännöitsijä tai isännöintitoimisto maksaa ennemmin tai myöhemmin. Ennen sitä voi kyllä joutua tappelemaan ja maksamaan itse kulut, jotka sitten korvataan.

Toivottavasti taloyhtiöllä on selkeä todiste siitä, että isännöitsijä oli tietoinen asiasta, mutta jätti hoitamatta velvollisuutensa. Silloin teidän luulisi olevan vahvoilla.

Helvetillinen tilanne kyllä kaikkinensa. Mielelläni kuulisin, että miten tilanne lopulta päättyi.

Nimimerkillä: itsekin vuokranantaja.
 

Torsti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
2 vuotta hyväksytystä luovutustarkastuksesta, käytettään myös nimeä vastaanottotarkastus.
Ei taideta asuntokauppalaissa määritellä uudiskohteen osalta noin tarkkaa takuuaikaa? Vuositarkastus pidettävä 12-15 kk käyttöönotosta ja silloin havaittavista virheistä/puutteista tulisi ilmoittaa. Tuon jälkeen takuuajan (rakennusajan jälkeinen) vakuus vapautuu ellei ole valitettu kuluttajariitalautakuntaan tai tuomioistuimeen. On toki virheitä ja puutteita, jotka eivät ole olleet vuositarkastukseen mennessä esillä ja niitä vielä myöhemmin ainakin vastuullisempien rakennusliikkeiden toimesta korjaillaan.

Tuo vuositarkastus on kuitenkin tärkeä tapahtuma ja osakkaat eivät kaikki sitä aina tajua. Siihen saakka näyttötaakka on rakennusliikkeellä. 10-vuotisvastuiden osalta kannattanee ainakin tietyt asiat tutkituttaa, on meinaan kallista puuhaa korjata väestönsuoja, joka ei läpäise tiiveyskoetta sekä uusia väärin katkaistuja valurautaisia viemäriputkia jo alle 20 vuoden iässä.

Koneilla ja laitteilla on yleensä vähintään 2 vuoden takuuaika. Katoille myönnetään monesti 10 vuoden takuu asentajan/valmistajan toimesta, mutta ehtoja siinäkin lienee.
 

knttrtknkn1

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Vuokralaisella on kotivakuutus, josta usein korvataan sijaisasuminen. Vakuutusyhtiö ilmoitti, että tässä tapauksessa ei, koska kyseessä on pitkittynyt vuoto. Heidän mukaan vastuu on isännöitsijällä (iso firma, ei mikään kioski). Nyt sitten haetaan vuokralaiselle uutta asuntoa parin päivän varoitusajalla. Edessä on myös tappelu isännöitsijän kanssa, että kuka väistöasumisen maksaa.
Olen lievästi sanoen käärmeissäni ko. isännöitsijälle.

Onkohan tuo vakuutusyhtiönpäätös mennyt ihan oikein. Usein tällaiset vuodot katsotaan äkillisiksi ja ennalta arvaamattomiksi. Koska vuotokohta todnäk on sellaisessa paikassa ettei sitä vuotoa näe ilman jotain purkuja. Joten kun vuoto paljastuu on se ainakin ennalta arvaamatonta.

Vak yhtiö voisi ehkä myös korvata sijaisasumisen, tietenkin ehdoista riippuen, ja hakea kulut isännöitsijältä takaisin. FINE ratkaisu tietokannoista voisi löytyä vastaava tapaus josta voisi saada osviittaa onko päätös mennyt oikein. Toki voi olla ettei tolla ole sulle suurta merkitystä.

Tuossa linkki sinne.

 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Onkohan tuo vakuutusyhtiönpäätös mennyt ihan oikein. Usein tällaiset vuodot katsotaan äkillisiksi ja ennalta arvaamattomiksi. Koska vuotokohta todnäk on sellaisessa paikassa ettei sitä vuotoa näe ilman jotain purkuja. Joten kun vuoto paljastuu on se ainakin ennalta arvaamatonta.

Vak yhtiö voisi ehkä myös korvata sijaisasumisen, tietenkin ehdoista riippuen, ja hakea kulut isännöitsijältä takaisin. FINE ratkaisu tietokannoista voisi löytyä vastaava tapaus josta voisi saada osviittaa onko päätös mennyt oikein. Toki voi olla ettei tolla ole sulle suurta merkitystä.

Tuossa linkki sinne.

Vuoto on toki ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton, mutta se havaittiin jo tammikuussa. Vuoto ei ole ollut jatkuvaa, koska se on jätevesiputkistossa.

Vuokralainen on oikeutettu remontin ajalta vuokranalennukseen, tässä tapauksessa hänen ei tarvitse maksaa minulle luonnollisestikaan mitään, koska joutuu muuttamaan pois. Hän tekee kotivakuutusyhtiölleen korvaushakemuksen, jahka saamme isännöitsijältä kosteuskartoitusraportin, mutta se ei todennäköisesti mene läpi, koska vuoto on mallia "pitkittynyt". Tässä aikataulussa päätöstä ei saa ennen kuin johonkin on muutettava. Vuokralainen tekee etätöitä, joten pelkkä "sohvan nurkka" ei riitä.
Valmiiksi kalustetun asunnon vuokra on esimerkiksi 54 €/pvä, siitä kotivakuutus korvaa tyypillisesti 80%, loppu on omavastuuta. Asuntoyhtiöllä on vakuutus, josta saa pienen kertakorvauksen muuttokustannuksiin ja kattamaan omavastuuta, mutta siihen se ei kokonaan riitä. Tuota vinkkiä, että kotivakuutus korvaisi ensin kulut ja hakisi sitten omansa pois isännöitsijältä pitää yrittää.
Vakuutukset eivät yleensä kata vuokranmenetyksiä.
 

Ruutiveijari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
On tämä pohdinta taas edessä. Edellinen asunto kävi juuri viime kuussa kaupaksi ja hallinta siirtyy näinä päivinä. Vaimon kanssa muutettiin vuokralle miettimään tulevaisuutta. Joka ilta päädytään eri tulokseen, että mitä halutaan tehdä. Sijaintina pk-seutu.

Lähtötilanne: säästöjä mukavasti. ei velkaa yhtään.

Vaihtoehto 1: uusi omistusasunto. koska viihdytään kotona, on tärkeää, että koti on samalla viihtyisä. ettei sisälle valu tupakanhajua tai meteliä. joten uuden pitäisi olla joko joko tupakointikieltoinen uudisasunto tai omakotitalo. rivarissa on lähes varmasti tupakoitsijoita naapurustossa, sen suhteen opittiin jo läksymme.
hyvää: saa olla oman elämänsä herra, rempata kuten parhaaksi näkee (varsinkin omakotitalossa). osaan varsin hyvin katsoa ja tunnistaa riskirakenteet ja sudenkuopat omakotitaloissa. jos oma tontti, on jonkinlainen takuu myyntihinnasta vaikka asunto osoittautuisi pommiksi (tietyin varauksin). elin koko lapsuuteni omakotitalossa ja omat seinät on aina ollut unelmana.
huonoa: vaikea päästä eroon, jos osuu huono arpa käteen. jos tulee eteen paljon remppaa, voi osoittautua raskaaksi taloudellisesti.

Vaihtoehto 2: asumisoikeusasunto. tuurista kiinni, että mitä saadaan, jos saadaan, ja lakikin on muuttumassa. taskusta kyllä löytyy vanha jonotusnumero, mutta muilla on vieläkin vanhempia, joten jäädään parhaissa paikoissa juuri palkintosijojen ulkopuolelle.
hyvää: edullinen vastike, saa asua melkein kuin omistusasunnossa, helppo päästä eroon.
huonoa: sijainti tuurista kiinni, naapurustoissa vaikuttaa olevan järjestään lapsiperheitä, joista tunnetusti lähtee elämänääntä.

Vaihtoehto 3: vuokra-asunto. ollaan valtaosa ajasta asuttu vuokra-asunnoista ja lyhennetty jonkun muun lainaa. muuteltu usein ja nähty paljon uusia kaupunginosia ja maisemia. viihdytty.
hyvää: muuta kuten haluat. jos naapuri metelöi, muuta. jos tulee tupakanhajua, muuta. jos haluat uuden maiseman, muuta. ei suurta riskiä oikein mihinkään suuntaan. isoilla toimijoilla järjestään tupakointikiellot uusissa taloyhtiöissä.
huonoa: taloudellisesti se huonoin ratkaisu. vuokrat nousee kokoajan. 12 kuukauden minimisopparit yleistyy. et saa tehdä kotista omannäköistä kuin rajoitetusti.

Ja jokaiseen kohtaan keksitään sata uutta perustetta lisää.

Mitähän tässä on odotettavissa?
Kiinnostaisi tietää miten tämä on edennyt?
 
Viimeksi muokattu:

Remy Martin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
@molari, kyseessä on tosiaan uudiskohde joka on valmistunut ilmeisesti alkukesästä. Osakkeista on ainoastaan yksi enää myymättä, muissa on asuttu jo puolisen vuotta. Eli toiveissa olisi että viimeisestä saisi hintaa hilattua vielä alas kun ilmeisesti oikein muitakaan kiinnostuneita kohteesta ole ja toivottavasti grynderi haluaisi päästä tuosta viimeisestä osakkeesta eroon.

Rakentaja itse on saanut puhtaat paperit omista selvityksistäni, pienellä paikkakunnalla kun vähän kaikki tuntee toisensa niin on ollut ihan hyvä kysellä rakentajasta. Rakentajalla on tosi hyvä maine muiden rakennusbisneksessä mukanaolijoiden mukaan, viestinä oli että kyseinen kaveri on kyllä ihan kärkipäässä siinä listassa keneltä he itse ostaisivat rakennuksen.
 

Veijari

Jäsen
Ei taideta asuntokauppalaissa määritellä uudiskohteen osalta noin tarkkaa takuuaikaa? Vuositarkastus pidettävä 12-15 kk käyttöönotosta ja silloin havaittavista virheistä/puutteista tulisi ilmoittaa. Tuon jälkeen takuuajan (rakennusajan jälkeinen) vakuus vapautuu ellei ole valitettu kuluttajariitalautakuntaan tai tuomioistuimeen. On toki virheitä ja puutteita, jotka eivät ole olleet vuositarkastukseen mennessä esillä ja niitä vielä myöhemmin ainakin vastuullisempien rakennusliikkeiden toimesta korjaillaan.
Jep, @molari on sekoittanut asuntokauppalain ja rakennusurakan yleiset sopimusehdot keskenään. Sellainen vielä syytä lisätä tähän, että asuntokauppalain mukaan nimenomaan myyjän on kutsuttava tuo vuositarkastus koolle 12-15kk kuluttua siitä kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt rakennuksen / rakennukset käyttöönotettavaksi.
 

molari

Jäsen
Jep, @molari on sekoittanut asuntokauppalain ja rakennusurakan yleiset sopimusehdot keskenään. Sellainen vielä syytä lisätä tähän, että asuntokauppalain mukaan nimenomaan myyjän on kutsuttava tuo vuositarkastus koolle 12-15kk kuluttua siitä kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt rakennuksen / rakennukset käyttöönotettavaksi.

Jep, YSE:n mukaan 2 vuotta, asuntokauppalain mukaan kuten yllä esitetty, kiitos oikaisusta. Sikäli mielenkiintoista, että remontille takuu on tuplat pidempi.
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)

Media on viime aikoina levittänyt nuorten pahaa oloa oikein urakalla. Nyt on vuorossa Paavo, joka ei voi palkallaan hommata omistusyksiötä Sompasaaresta ja sekös harmittaa. Täytyy ihmetellä missä kuplassa nämä nuoret elävät? Elämän realiteetit pahasti kateissa.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Media on viime aikoina levittänyt nuorten pahaa oloa oikein urakalla. Nyt on vuorossa Paavo, joka ei voi palkallaan hommata omistusyksiötä Sompasaaresta ja sekös harmittaa. Täytyy ihmetellä missä kuplassa nämä nuoret elävät? Elämän realiteetit pahasti kateissa.
En minäkään nyt hänen ”huonoon onneen” pysty samaistumaan, mutta on siinä pointtinsa, että ennen vanhaan keskituloinen pystyi ostamaan yksiön kantakaupungista.

Omat matalapalkka-alalla olleet vanhempani pystyivät 90-luvulla ostamaan 10 vuotta vanhan rivitalon 20 minuutin päästä Helsingin keskustasta. Nykyään ei olisi mitään mahdollisuutta.

Se on sitten eri asia pitäisikö tuolle tehdä jotain ja mitä. Ei varmaankaan. Joka tapauksessa nykyiset nuoret ovat ja tulevat rahallisesti olemaan heikommassa hapessa kuin esimerkiksi suuret ikäluokat.
 

Turder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs

Media on viime aikoina levittänyt nuorten pahaa oloa oikein urakalla. Nyt on vuorossa Paavo, joka ei voi palkallaan hommata omistusyksiötä Sompasaaresta ja sekös harmittaa. Täytyy ihmetellä missä kuplassa nämä nuoret elävät? Elämän realiteetit pahasti kateissa.

Sijoittajan on helppo ostaa asunnot pois kuleksimasta kun kysyntä vuokra-asunnoille on kovaa/asunnoista on pulaa kasvukeskuksissa, vuokranmaksua tuetaan valtion puolesta ja lainaraha on halpaa. Lisäksi vielä arvo ei ainakaan laske. Sijoittajan kannalta toteutuu kaikki hyvät puolet:
- helppo hankkia ja rahoittaa kohde
- maksukykyinen asiakas
- sijoituksen arvo ei laske.

Varsinkin erilaiset (asumis)tuet koukuttaa tietyn kansanosan ikuisiksi vuokra-asujiksi kun tuella pumpataan markkinahinta ylös ja täten pelataan monet ulos omarahoitteisilta markkinoilta, koska ei tulot riitä säästämään rahaa omaan asuntoon. Oikeastaan pienoiskoossa koko Suomen tukisysteemit. Tuetaan niin paljon, että osa kansalaisista ei enää selviä ilman tukia koska kaikki kallistuu helpon rahan takia. Toisaalta kai tuokin on parempi kuin asua kadulla. Mutta ei tämä systeemi ihan toimiva ole, ja etenkin kun poliittisen päätäntävallan lähellä olevat tukijat pumppaa itselleen tästä kuviosta voittoa. Verovapaana.
 

Tuamas

Jäsen
Se on sitten eri asia pitäisikö tuolle tehdä jotain ja mitä. Ei varmaankaan. Joka tapauksessa nykyiset nuoret ovat ja tulevat rahallisesti olemaan heikommassa hapessa kuin esimerkiksi suuret ikäluokat.

Pitäisi, ensisijaisesti vähentää kaupunkien kaavoitusvaltaa, koska tarjonnan nousu on ainoa joka pidemmällä aikavälillä laskee hintoja.

Lisäksi tähän päälle asumislisä tulisi jatkovipuvarreksi siirtää kuntien maksettavaksi, jolloin tulee myös rahallinen motiivi sujuvoittaa ja lisätä kaavoittamista.
 

molari

Jäsen

Media on viime aikoina levittänyt nuorten pahaa oloa oikein urakalla. Nyt on vuorossa Paavo, joka ei voi palkallaan hommata omistusyksiötä Sompasaaresta ja sekös harmittaa. Täytyy ihmetellä missä kuplassa nämä nuoret elävät? Elämän realiteetit pahasti kateissa.

Sompasaaressa voi kärjistäen asua tekemättä mitään tai sitten pitää olla vähintään kohtuulliset tulot (>50 k/v), kun jo pienen kaksion hinnat ovat liki 500 kiloa tai vuokra > 1 000/kk. Sitä en sitten tiedä, onko tämä Kokoomuksen ja Vihreiden linja Stadissa kuinka kestävällä taloudellisella pohjalla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös