Vuokra- tai omistusasunto

[DAF]

Ei voi kun ihmetellä Espoon vuokra-asuntojen hintatasoa kun selailee Etuovi.comia. Onko tämä sitten koko totuus, se on eri asia... Onko ihmisillä kokemusta kerrostaloasuntojen hinnoittelusta, kun sopimus tehään suoraan vuokranantajan kanssa "puskaradion" kautta? Haussa olisi 3h+k/kk/tpk, saunalla tai ilman. Eikä semmosesta yli 800e kyllä mielellään maksaisi. Espoon lähiöistä maistuvat Leppävaara, Matinkylä, miksei myös Tapiola, joskin siellä asuntokanta on väkisinkin vanhahtavaa. Erilaiset nuorisoasuntosäätiöiden, vvo:n ym kämpät on katsastettu, eikä niissä varsinaisesti vikaa ole, kynnyksenä lähinnä jonottamis hommat. Kannattaako perinteinen "vuokrata halutaan" -ilmoitus edelleen?

Yksityisiltä saat poikkeuksetta parhaat tarjoukset, kun laitat Hesariin ilmoituksen itse. Mitkään nettihaut eivät pysty samaan tasoon. Tästä kokemusta paitsi itseltä, lukemattomalta määrältä tuttuja. siitä en osaa sanoa, löytyykö järkeviltä hoodeilta alle 800 euron tuon kokoluokan asuntoa Espoosta, Helsingin puolelta olisi ainakin vaikeaa.

 

[er_bai_wu]

Kannattaako perinteinen "vuokrata halutaan" -ilmoitus edelleen?

Kannattaa varmasti katsastaa myös vakuutusyhtiöiden tarjonta, sillä niillä on paljon kohtuu uusia vuokra-asuntoja Espoossa. Vuokrat ovat sitten riippuvaisia asunnon iästä ja varustelusta; vuokraehdot ovat hyvät ja yleensä vuokra sidotaan indeksiin. Takuutkin ovat yleensä vain 1kk.

edit. Onpas tosiaan nykyään suolaiset vuokrat täälläpäin uusia sopimuksia tehdessä. Ilmeisesti huhut villin lännen menosta pitänevät paikkansa.

 

[pernaveikko]

Onpas tosiaan nykyään suolaiset vuokrat täälläpäin uusia sopimuksia tehdessä. Ilmeisesti huhut villin lännen menosta pitänevät paikkansa.

Hesarissa oli joskus kesällä juttua, että vuokra-asuntoja jo huutokaupataan. Ihmiset siis tarjoavat maksavansa korkeampaa vuokraa kuin mitä on pyynti.

 

[er_bai_wu]

Hesarissa oli joskus kesällä juttua, että vuokra-asuntoja jo huutokaupataan. Ihmiset siis tarjoavat maksavansa korkeampaa vuokraa kuin mitä on pyynti.

Joo, huomasin. Ja tänään luin jostain, että asunnon saa kyllä halvalla vuokralle, jos suostuu maksamaan "jotain muuta kuin tylsää rahaa". Kyllähän tässä nyt viimeistään nähdään, että asuntotuotannossa on ammuttu taas molempiin jalkoihin, kun on vaikeaa saada ihmisiä töihin noiden ongelmallisten asunto-olosuhteiden takia.

 

[Yläpesä]

asuntotuotannossa on ammuttu taas molempiin jalkoihin, kun on vaikeaa saada ihmisiä töihin noiden ongelmallisten asunto-olosuhteiden takia.

Vai olisiko kyse jostain isommasta asiasta kuin asuntotuotannon säätelystä? Yhä enenevässä määrin kyseenalaistetaan valtakunnan pyhän lehmän, pääkaupunkiseudun, sumputtaminen keskittämällä kaikki toiminnot sen alueelle. Hallituksen alueellistamistoimet saisi nostaa vielä toiseen potenssiin, ja tukea suurtenkin yksikköjen siirtämistä pois Helsingistä. Tutkimuksissa on todettu toistuvasti että ihmiset asuisivat kaikkein mieluiten Tampereella. Täällä on lääniä minne asettua kun meri ei ole esteenä ja kohtuuhintaiset asunnot.

 

[magnum37]

Tutkimuksissa on todettu toistuvasti että ihmiset asuisivat kaikkein mieluiten Tampereella. Täällä on lääniä minne asettua kun meri ei ole esteenä ja kohtuuhintaiset asunnot.

Heh...voiko pelkän järven rannalla todella elää?

Mikä tutkimus? Tulos tosin ei itseäni yllätä. Jos täältä rantaruotsista johonkin suuntaan pitäisi työn perässä lähteä, niin kyllähän Nääsville kiehtoo selvästi eniten. Aina siellä on viihtynyt ja tamperelaiset ovat aika rentoa väkeä.

Mihin hintaan saa kolmion ostaa tai vuokrata Tampereelta? Enkä tosiaankaan tarkoita Hervannan tms. bunkkereita, vaan kohtuullisen lähellä Hämeenkatua.

 

[Yläpesä]

Heh...voiko pelkän järven rannalla todella elää?

Ei ehkä pelkän järven, mutta Näsijärven ja Pyhäjärven rannalla kyllä. Peloton valitsee paikkansa vaikka näitä yhdistävän kosken ääreltä. Järvivesi ei ruostuta välineitä, eivätkä levälautat änkeä laituriin kuten Itämeren äärellä.

Mikä tutkimus? Tulos tosin ei itseäni yllätä.

Jokin valtakunnallinen taho niitä kaupunkien imagotutkimuksia teettää säännöllisin väliajoin. Muistaakseni Taloustutkimus toteutti viimeksi. Tampere selvä ykkönen, ellen väärin muista niin kolmatta kertaa peräkkäin, Jyväskylä kakkonen.

Mihin hintaan saa kolmion ostaa tai vuokrata Tampereelta? Enkä tosiaankaan tarkoita Hervannan tms. bunkkereita, vaan kohtuullisen lähellä Hämeenkatua.

Melkoinen haarukka noin laveilla hakuehdoilla. Vanhasta arvokiinteistöstä Hämeenkadun varrella vai modernimmasta kerrostalosta Tammelan torin kupeesta? Halvimmat pyynnöt keskusta-alueella n. 200ke, esim. tästä lähtee:
http://kuluttaja.etuovi.com/crometa..._id=50.1&itemgroup_id=50.7&item_id=41.1047470

Kalleimmat ovat tuliteriä Tampellan alueelle pykättyjä loistohuoneistoja 400ke tasossa. Kilometri lisää hakuun pudottanee kolmion pyyntihintaa maksimissaan 50ke. Vuokrista en tiedä mitään.

 

[er_bai_wu]

Vai olisiko kyse jostain isommasta asiasta kuin asuntotuotannon säätelystä?

Joiltain osin voi olla noinkin, mutta kyllä vaikka linjaa 152 ajavan bussikuskin työmatka Tampereelta saattaisi muodostua esteeksi. Lisäksi yritykset pääsääntöisesti asettuvat sinne minne haluavat. Julkisen puolen puulaakeja saisi sitten minun puolesta hajasijoittaa oikein isän kädestä; toisaalta monet julkisen puolen virastot on melko vaikeaa ajatella olevan muualla kuin esimerkiksi Helsingissä. Mutta niin kauan kuin Suomessa ei voi rehellisesti maksaa erikokoista liksaa alueellisten hintaerojen mukaan, niin ei ole näköpiirissä helpotusta. Ja se taas olisi oletustasolla liian suuri muutos monelle korporaatiolle.

Kyllähän se suurin ongelma pääkaupunkiseudulla on vuokra-asuntojen riittämättömyys eli suoraan niiden liian vähäinen rakentaminen. On tietysti totta sekin, että ihmiset (eli itse asiassa aika moni opiskelija) ei kermaperseineen pysty asumaan muualla kuin Helsingin keskustassa. Ja sama pätee moneen muuhunkin torveloon.

 

[jussi_j]

.... Tutkimuksissa on todettu toistuvasti että ihmiset asuisivat kaikkein mieluiten Tampereella. Täällä on lääniä minne asettua kun meri ei ole esteenä ja kohtuuhintaiset asunnot.

Tosielämässä voi joka päivä todeta, että ihmiset mieluiten asuvat helsingissä tai mahdollisimman lähellä sitä. Faktaa voi hakea vaikka jostain väestötiheyskartasta.

Vai tarkoittiko yläpesä jotain sellaista tutkimusta, missä on kysytty "missä on parhaat palvelut ja korpi sopivassa suhteessa ja asunnot sopivimman hintaisia tähän nähden". Tai mahdollisesti sellaista, missä on kysytty "missä asuisit jos ei tarttis töissä käydä"?

 

[AnaMasa]

Lisäksi yritykset pääsääntöisesti asettuvat sinne minne haluavat.

Yritykset toki toimivat siellä missä on toiminnalle parhaat edellytykset. Valtio ja valtionyhtiöt ovat sitten luoneet niitä edellytyksiä pk-seudulle muuta maata kupaten jo vuosisatoja. Koko Helsinkihän on alunperin keinotekoisesti perustettu pakkolunastamalla maata ja pakkosiirtämällä paikalle porvareita mm. Raumalta, Porvoosta ja Tammisaaresta. Yhdelläkään Suomen kunnalla ei ole häpeällisempää syntyhistoriaa. Samaa tahtia on jatkettu läpi historian.

Yhtenä tuoreena konkreettisena toimijana valtionyhtiö Finavia, joka laajentaa Vantaan kenttää Valtion takaamalla velkarahalla. Muut kentät näivettyvät. Samaan aikaan valtionyhtiö Finnair on käytännössä lopettanut kokonaan lennot välille Tku-Eurooppa. Turussa ja Tampereella väkiluku ja bisness kasvaa edelleen niissäkin, mutta porukka on pakotettu kulkemaan busseilla 2h vantaalle päästäkseen ulkomaille. Muut yhtiöt eivät pysty kilpailemaan noilla reiteillä kysyntää vastaavilla koneilla, koska Finnair hyötyy tuosta busseilla tapahtuvasta syöttöliikenteestä ja voi lentää halvemmalla isoilla koneilla. Mitä tekevät yritykset jotka ovat riippuvaisia yhteyksistä Eurooppaan? Aivan, siirtyvät pk-seudulle.

Julkisen puolen puulaakeja saisi sitten minun puolesta hajasijoittaa oikein isän kädestä; toisaalta monet julkisen puolen virastot on melko vaikeaa ajatella olevan muualla kuin esimerkiksi Helsingissä.

Tästäkin tuore esimerkki. Minä en voi nähdä vasta aloittanutta Kemikaalivirastoa missään muualla kuin Turussa, jossa on yli puolet koko helvetin Suomen kemianteollisuudesta ja tutkimuksesta. Voin kertoa, että se toinen vajaa puolisko ei ole Helsingissä. Kemikaalivirasto päätettiin iskeä muitta mutkitta Annankadulle. Perusteina olivat kulkuyhteydet (tässä välissä voit palata lukemaan tuon Finavia-Finnair-kuvion ja tehdä johtopäätöksiä). Tuolla samalla poliittisella päätöksella tuli satoja suoria ja tuhansia epäsuoria työpaikkoja pk-seudulle.

Tosielämässä voi joka päivä todeta, että ihmiset mieluiten asuvat helsingissä tai mahdollisimman lähellä sitä. Faktaa voi hakea vaikka jostain väestötiheyskartasta.

Tosielämää on, että ihmiset ovat pakotettuja hakeutumaan pk-seudulle mm. yllä mainittujen esimerkkien seurauksena (nuo ei minulta lopu ihan heti). Helsinkihän on nykyään muuttotappiokunta. Väkimäärän kasvu koostuu ulkomaalaisista. Käytännössä kukaan ei joitain nuoria sinkkuja ja joitain paljasjalkaisia helsinkiläisiä lukuunottamatta asu Helsingissä elinympäristön takia. Syynä on aina työ tai opiskelu. Heti kun palkka on kohdallaan tai työ antaa muuten myöden, muutetaan Helsingistä niin kauas kuin suinkin mahdollista. Edellinen tarkoittaa tasapainoilua työmatkan ja elinympäristön välillä. Joillekin se tarkoittaa rivaria Espoosta, toisille omakotitaloa Lopelta.

Mun kaaliin ei mene, että mitä siistiä helsinkiläinen näkee siinä, että molemmat kehätiet ja sisääntuloväylät ovat aamuin-illoin täynnä turkulaisia, vorssalaisia ja lahtelaisia ja kuppainen ruma talo postimerkin kokoisella tontilla Lauttasaaressa maksaa miljoonan. En ymmärrä, miksi tuosta pitää olla ylpeä ja mitä Suomi hyötyy tolkuttomasta keskittämisestä. Logistisesti ajateltunakaan tuossa ei ole enää mitään järkeä, kun koko seutu käytännössä tukehtuu liikenteeseen jo nyt.

 

[DAF]

Minä en voi nähdä vasta aloittanutta Kemikaalivirastoa missään muualla kuin Turussa, jossa on yli puolet koko helvetin Suomen kemianteollisuudesta ja tutkimuksesta. Voin kertoa, että se toinen vajaa puolisko ei ole Helsingissä. Kemikaalivirasto päätettiin iskeä muitta mutkitta Annankadulle. Perusteina olivat kulkuyhteydet (tässä välissä voit palata lukemaan tuon Finavia-Finnair-kuvion ja tehdä johtopäätöksiä). Tuolla samalla poliittisella päätöksella tuli satoja suoria ja tuhansia epäsuoria työpaikkoja pk-seudulle.

Minun on kyllä vaikea nähdä mitään yhteyttä EU:n kemikaaliviraston sijoituspaikalla ja suomalaisen kemianteollisuuden sijoittumisella johonkin tiettyyn kolkkaan maata. Eivät kai nämä ole mitenkään erityisessä päivittäisessä yhteydessä toisiinsa viraston toiminnassa? Oma kokemukseni EU-virastojen kanssa asioinnista rajoittuu toki pääasiallisesti työasiointiin komission ja mm. Cedefopin kanssa, mutta ainakin näiden toimintaan kulkuyhteydet ovat _hyvin olennainen_ asia.

 

[grace]

Vai tarkoittiko yläpesä jotain sellaista tutkimusta, missä on kysytty "missä on parhaat palvelut ja korpi sopivassa suhteessa ja asunnot sopivimman hintaisia tähän nähden". Tai mahdollisesti sellaista, missä on kysytty "missä asuisit jos ei tarttis töissä käydä"?

Tässä Taloustutkimuksen muuttohalukkuus 2008-tutkimus, jossa Tampere on selvä ykkönen. Lisäksi Aamulehden sunnuntainumerossa oli juttua Tampereen kaupunkikuvasta tulevaisuudessa. Jutusta käy ilmi, että Tampereen asukasluku tulee kasvamaan huomattavasti.

 

[jussi_j]

...

Melko ristiriitaista settiä turun suunnalta. Ensin valitat, että helsingissä (vantaasta tosin puhuit) on hyvät liikenneyhteydet, mutta kuitenkin valitat, että helsinki tukehtuu liikenteeseen. Pitäisikö valtion hieman tehdä asialle jotain?

No, nythän on pääkaupunkiseudulla menossa isoja rakennustöitä, joilla varmaan on hyviä vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen. Hakamäentie ja kehä I leppävaarassa kuntoon ja metro vielä espooseen niin alkaa tilanne olla varmaan paljon parempi. Lisäksi voisi lentokentälle vetää kiskot, niin turkulaisetkin pääsis kanssa sujuvammin kentälle.

Olikin hyvä, että otit tuon lentokentän esimerkiksi. Voin käyttää sitä esimerkkinä, että ymmärtäisit mitä hyötyä keskittymisessä on. Nimittäin, mikäli vantaan kentälle ei olisi keskittynyt pääosa suomen ulkomaanliikenteestä, voisi olla, että sitä ulkomaanliikennettä olisi kokonaisuutena merkittävästi vähemmän. Luuletko, että suomen kannalta olisi parempaa, että nykyiset 2 arkiaamun lentoa lontooseen olisi sinun skenaariossa 3 lentoa pienemmillä koneilla eri puolilta suomea? Luuletko, että ulkomaalaiset lentoyhtiöt ovat halukkaita investoimaan useampaan kuin yhteen paikkaan suomessa. Vai onko sittenkin parempi, että suomessa on yksi kenttä mikä tarjoaa kunnon palvelut ja toimintaympäristön kaikille siellä toimiville.

Tietenkin keskittymisestä on ilmiselviä muitakin etuja, kuten yritysten läheisyys toisiinsa nähden. Olisikohan nokian verkkotoiminta hyötynyt jotain siitä, että naapurista löytyy kahden puhelinoperaattorin pääkonttorit ja on ollut helppo tehdä yhteistyötä verkkojen kehityksessä. Selkeä win-win case kun operaattori saa ongelmiinsa apua naapurista ja valmistaja saa live testausta naapurista.

Mutta koska otit esille yli 450 vuotta vanhoja asioita perusteluissa, on syytä kuitenkin epäillä, että perimmäinen syy vuodatukseesi on kateus. Vieläkö sinua häiritsee se, että Turku ei ole suomen pääkaupunki, eikä keskittyminen olekaan tapahtunut turun suunnalle.

Helsingissä sen lähistöllä on kalliit asunnot, koska täällä on kysyntää suhteessa tarjontaan melko paljon verrattuna muihin paikkoihin suomessa. Itse olen kuitenkin tyytyväinen kotiini ja sen sijaintiin. En ikipäivänä voisi kuvitella asuvani turussa, vaikka saisin ilmaisen asunnon. Mikäli helsingistä olisi pakko muuttaa muualle suomeen, menisin tampereelle. Tampere on ilmapiiriltään lähinnä helsinkiä ja tamperelaiset eivät ole samanlaisia oman kuppikunnan pitäjiä kun turkulaiset. Fiksuja ja mulkvisteja toki löytyy joka puolelta ... no, turengista en tiedä.

 

[Rod Weary]

Tosielämää on, että ihmiset ovat pakotettuja hakeutumaan pk-seudulle mm. yllä mainittujen esimerkkien seurauksena (nuo ei minulta lopu ihan heti). Helsinkihän on nykyään muuttotappiokunta. Väkimäärän kasvu koostuu ulkomaalaisista. Käytännössä kukaan ei joitain nuoria sinkkuja ja joitain paljasjalkaisia helsinkiläisiä lukuunottamatta asu Helsingissä elinympäristön takia. Syynä on aina työ tai opiskelu. Heti kun palkka on kohdallaan tai työ antaa muuten myöden, muutetaan Helsingistä niin kauas kuin suinkin mahdollista. Edellinen tarkoittaa tasapainoilua työmatkan ja elinympäristön välillä. Joillekin se tarkoittaa rivaria Espoosta, toisille omakotitaloa Lopelta.

Ei tuohon muualle muuttamiseen ole syynä elinympäristö, vaan asuntojen hinnat. Se riittävän tilava punainen tupa ja perunamaa ostetaan sieltä, mihin pankkilaina riittää. Ja tyypillisesti niin läheltä Helsinkiä (tai työpaikkaa) kuin mahdollista. Jos valitsee vuokra-asumisen, pääsee lähemmäs Helsingin keskustaa.

Vuoden Helsingissä asuneena voin kertoa, että täällä on moni asia harvinaisen hyvin. Elinympäristössäni ei ole mitään vikaa. Enkä edes vaivaudu vertaamaan noita asioita muihin kaupunkeihin, koska se ei ole relevanttia. Jos asiat ovat hyvin, niitä ei tarvitse verrata. En ole muuttanut tänne työn enkä opiskelun takia. En etsinyt maaiman parasta paikkaa asua. Kunhan vain suhtaudun asiaan avoimin silmin. Jaa missäkö asuin ennen Helsinkiä? Turussa ja Tampereella tietenkin, yli 10 vuotta kummassakin. Kaikissa on hyvät puolensa, jopa Turussa. Huonoja puolia on sitten toisilla enemmän kuin toisilla.

 

[Rodion]

Järvivesi ei ruostuta välineitä, eivätkä levälautat änkeä laituriin kuten Itämeren äärellä.

Itämeren murtovesi ei pahemmin ruostuta, mutta levälautat ei änkeä rantaan Pyhäjärvellä?

Hehheh, reality check:

http://www.tamperelainen.fi/Paikallisuutiset/Kaikki-uutiset/Pyhajarven-levasyksy-yllatti

Muuten ei lisättävää.

 

[moby]

Julkisen puolen puulaakeja saisi sitten minun puolesta hajasijoittaa oikein isän kädestä;

Tämä on nyt epävirallista tietoa, mutta Maaseutuviraston muuttaessa Seinäjoelle työntekijöitä siirtyy mukana n. 1%. Muuttavissa yksiköissä on yli 200 työntekijää. Vanhoille työntekijöille pitäisi löytää uudet duunit pk-seudulta ja Seinäjoelle rekrytä 200 uutta. Tämä tieto on siis tullut minulle ko. viraston työntekijöiltä.

En näe oikein järkeä siinä, että vanhoja virastoja siirretään maakuntiin ja uusia perustetaan Helsinkiin. Minusta homman pitäisi mennä toisin päin. Maatalousvirasto on myös täysin naimisissa EU:n kanssa. Heidän kulkuyhteyksilleen ei paljoa laitettu painoarvoa. Ilmeisesti tämä nyt oli vain kepulaista aluepolitiikkaa parhaimmillaan. Täysin järjetöntä palikkaleikkiä.

 

[jussi_j]

.... Ilmeisesti tämä nyt oli vain kepulaista aluepolitiikkaa parhaimmillaan. Täysin järjetöntä palikkaleikkiä.

Tästähän tuli oikein kriittinen ohjelmakin muinoin, missä puhuttiin poliisien tietohallinnon ja oliko se joku merimuseo tms. muutoista.

Molempien putiikkien väet olivat ns. suojatyöpaikossa, joten heille oli pakko keksiä uudet duunit helsingistä. Lisäksi oli vaikeuksia löytää henkilökuntaa uusista sijaintipaikoista. Varsinkin ton merimuseon kohdalla se oli jopa mahdotonta, kun alan kaikki kokeneet asiantuntijat olivat sen leivissä stadissa.

Oikeastihan noi on pelkästään poliittisia kikkailuja. Helsingille on aivan tasan sama onko joku merimuseo täällä. Merimuseolle se ei ole sama. Epäilisin, että eipä noilla yksittäisillä virastoilla ole käytännön merkitystä uusille sijaintipaikkakunnillekaan.

 

[Yläpesä]

T
Oikeastihan noi on pelkästään poliittisia kikkailuja. Helsingille on aivan tasan sama onko joku merimuseo täällä. Merimuseolle se ei ole sama. Epäilisin, että eipä noilla yksittäisillä virastoilla ole käytännön merkitystä uusille sijaintipaikkakunnillekaan.

Parku on hirveä kun helssinkiläisen pitäisi rahdata persuksensa työn perässä. Kun Klinge aikanaan vaati että työttömyyskorvaus pitää lopettaa kainuulaisilta jotka eivät ole valmiita muuttamaan Etelä-Suomeen työn vuoksi niin ymmärryksen hyminästä olisi voinut tehdä oratorion.

Nopea laskutoimitus em. viraston 200 henkilön siirtämisestä tuotti tuloksen 1.134.000e verotuloja käteen Seinäjoen kunnalle. Joka vuosi. Palkkana suomalaisen keskitulo 2500e ja kunnallisveroprosentiksi 18. Välillisiä tuloja sitten melkoinen määrä tuon lisäksi taloudellisen aktiivisuuden kasvamisen myötä. Nämä ovat niitä suoria aluetukia mitkä yleensä satavat pääkaupunkiseudun laariin, jotka vaan jostain syystä unohdetaan puheista. Yhden museon siirtämisestä tuskin Helsinki vapisee, mutta kun siirrettäviä yksiköitä on kymmeniä, niin jossain sekin tuntuu.

 

[jussi_j]

...
Nopea laskutoimitus em. viraston 200 henkilön siirtämisestä tuotti tuloksen 1.134.000e verotuloja käteen Seinäjoen kunnalle. Joka vuosi.....

Jep jep. Eli nämä virastojen työntekijät eivät siis aiheuta mitään kustannuksia näille kunnille. Aika suoraviivaista nopeaa matematiikkaa harrastat, ihan perus demarityyliin.

Edelleen, ainakaan minä ja tuskin kukaan muukaan helsinkiläinen ei ole itkenyt siitä, että merimuseo on siirretty kotkaan. Itken sitä, että valtio tuhlaa rahojaan epätehostamalla toimintaansa. Antaisi suoraan helsingin rahoja vaikka joka vuosi näille kohdekunnille, se olisi tehokkaampaa ... ai niin, niinhän ne antaakin.

 

[Yläpesä]

Jep jep. Eli nämä virastojen työntekijät eivät siis aiheuta mitään kustannuksia näille kunnille. Aika suoraviivaista nopeaa matematiikkaa harrastat, ihan perus demarityyliin.

Pelkkä silmät ummessa hutkimista kun ei asia miellytä? Kukaan ole väittänytkään etteikö asukkaista aiheudu kunnalle menojakin. Vai väitätkö sinä puolestaan että kuntalaiset ovat pelkkä menoerä? Ilman asukkaita on paha pyörittää taloutta. Vain ihmiset synnyttävät riippuvuuksia keskenään, tarjoavat palveluja toisilleen ja tästä kaikesta syntyy se aktiviteetti joka tuo hyvää ja huonoa alueelle.

Edit: Näin asiaa lähestyy vallassa oleva porvarihallitus:

Kiviniemi: Yrittäjyyspolitiikkaa syrjäseuduille

Kyselyyn vastanneet kokivat myös, että syrjäseudulla asuvien ihmisten tasa-arvo olisi vähentynyt ja palvelut karanneet alueilta. Mari Kiviniemi vastaa nykyisen hallituksen puolesta näin:

- Oikeanlaisen elinkeino- ja yrittäjyyspolitiikka on kaiken A ja O. Kun meille syntyy työpaikkoja, sitä kautta myöskin syntyy jaettavaa. Ja kunnilla on paremmin varaa palveluiden, myös julkisten palveluiden, järjestämiseen.

Kuntaministeri vertaa valtionosuusjärjestelmää Robin Hood ?menetelmään: valtio ottaa rikkailta kunnilta ja antaa köyhille kunnille. Menetelmä varmistaa, että köyhimmillä kunnilla on mahdollisuudet järjestää palvelunsa. (YLE)

 

[jussi_j]

...
Kukaan ole väittänytkään etteikö asukkaista aiheudu kunnalle menojakin....

No ihan itse laskit:"Nopea laskutoimitus em. viraston 200 henkilön siirtämisestä tuotti tuloksen 1.134.000e verotuloja käteen Seinäjoen kunnalle. Joka vuosi."

...
Kuntaministeri vertaa valtionosuusjärjestelmää Robin Hood ?menetelmään: valtio ottaa rikkailta kunnilta ja antaa köyhille kunnille....

Näinhän se nyt menee. Olisin kyllä sitä mieltä, että näiden pienten kuntien asukkaiden pitää kyllä maksaa siitä hintaa, että saavat asua siellä harvaan asutulla alueella. Ei myöskään ole oikein, että jos joku kunta tehostaa toimintaansa, niin joku tehottomasti toimiva hyötyy siitä. Sieltä landelta on tapana huudella, että stadissa on paska asua ja kehua omia valintoja. Kuitenkin halutaan stadilaisten maksavan omat valinnat. Kuulostaa edelleen demarilta ja myöskin kepulta, kun ollaan kaupungista maalle rahaa siirtämässä.

 

[Timbit]

Enpä ole täällä Tampereella koskaan tavannut yhtä katkeraa yksilöä kuin tämä eräs pääkaupunkiseudun edustaja tässä nyt käytävässä inttämisessä. Tämä onkin liian hyvä paikka asua, jotta moiseen olisi tarvetta =)

Omistusasunnon haku käynnissä reilun puolen vuoden vuokra-asumisjakson jälkeen. Ilahduttavaa on huomata, miten juuri sellaisissa asunnoissa, jollaista olemme hakemassa, on melkeinpä ostajan markkinat. Katsellaan rauhassa ja otetaan se oma sitten sieltä haltuun.

PS. Taannoin Aamulehdessä haastateltiin Tampere-Pirkkalan johtajaa. Ei antanut kovin hyvää arvosanaa Finavian yksipuoliselle toiminnalle, eikä hänellä kai sellaiseen olisi aihettakaan.

 

[hanu]

Näinhän se nyt menee. Olisin kyllä sitä mieltä, että näiden pienten kuntien asukkaiden pitää kyllä maksaa siitä hintaa, että saavat asua siellä harvaan asutulla alueella. Ei myöskään ole oikein, että jos joku kunta tehostaa toimintaansa, niin joku tehottomasti toimiva hyötyy siitä. Sieltä landelta on tapana huudella, että stadissa on paska asua ja kehua omia valintoja. Kuitenkin halutaan stadilaisten maksavan omat valinnat. Kuulostaa edelleen demarilta ja myöskin kepulta, kun ollaan kaupungista maalle rahaa siirtämässä.

Slummi-Suomi on vetänyt Pohjois- ja Itä-Suomesta viimeisen n. 25v aikana ehkä 200 000 ihmistä. Aika monen periferiakunnan ongelmien yksi suurimmista syistä on se, että kunta on hoitanut neuvolat, peruskoulut, terveydenhoidon yms. näille kakaroille, jotka veronmaksajiksi muuttuessaan ovatkin häipyneet etelään. Minusta on oikeus ja kohtuus, että nykyisten hesalaisten kasvattamiseen ja kouluttamiseen käytettyjä rahoja edes vähän alusta kompensoidaan tällä 'Robin Hood -politiikalla'.

t. hanu

 

[LaTe_Show]

Silläkin ehdolla, että tämä on tyhmä kysymys, mutta: jos on ottamassa pankista lainaa esimerkiksi (20000-30000€) vaikka nyt asumisoikeusasunnon "lunastamiseksi", niin mitkä ovat ne asiat mitä kannattaa tuon lainan osalta neuvotella/kilpailuttaa pankilta?

Entäs onko muita asioita mitä tulisi huomioida?

EDIT: Lisäkysymys, saako tämmöisestä lainasta jotain "verohelpotusta" tai korkovähennys tai muuta vastaavaa?

 

[Yläpesä]

Silläkin ehdolla, että tämä on tyhmä kysymys, mutta: jos on ottamassa pankista lainaa esimerkiksi (20000-30000€) vaikka nyt asumisoikeusasunnon "lunastamiseksi", niin mitkä ovat ne asiat mitä kannattaa tuon lainan osalta neuvotella/kilpailuttaa pankilta?

Entäs onko muita asioita mitä tulisi huomioida?

EDIT: Lisäkysymys, saako tämmöisestä lainasta jotain "verohelpotusta" tai korkovähennys tai muuta vastaavaa?

Saa, ihan sama korkovähennysoikeus mitä omistuasunnon hankkimisestakin saa.

Kilpailutettavia: marginaali, toimituspalkkiot, kuukausittaiset palvelumaksut ja niihin liittyvät helpotukset (esim. bonukset).
Huomioitavia: oikeus muuttaa viitekorkoa, tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, muuttaa maksuohjelmaa ja näistä aiheutuvat kulut, nettisivut ja niiden toimivuus, henkilökohtainen asiakaspalvelelija/neuvoja ja hänen kanssaan toimeen tuleminen.

edit: Lisätään vielä vakuuskäytännöt, eli mitä vaaditaan ja mitä vaihtoehtoja on vakuuksien hoitamiseksi. Esim. Osuuspankilla on tarjota jäsenvakuutta jopa 50ke asti jolloin ei joudu pyytämään sukulaisia tai kavereita takaamaan eikä toisaalta tarvi pantata omaisuuttaan.