Onko sillä merkitystä asioiko ison ja tunnetun kiinteistövälittäjän kanssa vai jonkun pienen toiminimen tms?
Luulisi kai asioiden hoituvan yhtä helposti kuitenkin. Huonoja löytyy tietenkin molemmista, onko millaisia kokemuksia?
Niin, ei iso tai pieni ole parempi tai huonompi, vaan sen näkee sitten palvelun laadusta. Isoilla käy helposti tietysti niin kuin Rebel kertoili, että joka kerta saa olla eri henkilön kanssa tekemisissä, eikä kukaan oikeasti hoida kämpän myyntiä.
Toisaalta isot sitten näkyvätkin isommin ja markkinointi on kunnossa. Vastaavasti iso joukko välittäjiä tarkoittaa isompaa ryhmää potentiaalisia ostajakandidaatteja.
Mutta enemmän kuin tietyn yrityksen valintaan, kiinnittäisin itse oikean henkilön valintaan - ja kiinteistönvälittäjiä sitten tosiaan löytyy ihan laidasta laitaan.
Eipä olisi voinut surkeampi myyjä olla kyseessä. Asunto toki lopulta meni kaupaksi eikä palkkio ollut suuren suuri, mutta kyllä siinä tuli muutama kirosana kirottua sen parin kuukauden aikana. Toki meillä ne ongelmat henkilöityivät tähän saamattomaan myyjään, että ei välttämättä ole koko toimiston ongelma, mutta minulla on toistaiseksi isoista välitystoimistoista pelkästään hyviä kokemuksia.
Isoilla firmoilla on toimintatavat kunnossa, eikä sinne joukkoon satu tapauksia, jossa kaikki hoidetaan vituralleen. Voisi oikeastaan sanoa, että isolta firmalta saa huonoimmassakin tapauksessa tietyn minimitasoisen palvelun.
Onko tosiaan niin, että ihmiset eivät uskalla ostaa osakehuoneistoa suoraan yksityiseltä, vai ovatko myyjät niin laiskoja etteivät jaksa tehdä muuta kuin raahata perseensä pankkiin allekirjoittamaan kauppakirjoja. Mitä muuta lisäarvoa välittäjä tuo osakehuoneiston kauppaan?
Asunto-osakkeen myynti ja osto on niin perussettiä, että en ikinä myyjänä maksaisi moisesta suorituksesta tuhansia euroja. Lisäksi välittäjä ei yleensä tiedä kohteesta juuri mitään muuta kuin mitä esitteeseen on painettu. Olen myös huomannut, että välittäjät valehtelevat ihan suoraan päin naamaa omaksi edukseen.
Ei välttämättä ole uskalluksesta kyse, vaan siitä että potentiaaliset ostajat eivät yksityisten myymiä kämppiä niin vain löydä ellei tosissaan itse panosta markkinointiin. Ei nykypäivänä kukaan alta viisikymppinen selaa lehdestä mahdollisia ostokohteita, vaan väellä on netissä vahtipalvelut, joiden pohjalta kämppiä etsitään.
Oikotielle yksityiset saavat ilmoituksia jättää, mutta Etuoveen eivät - ja Oikotie taas tavoittaa pk-seudun, Uudenmaan ja etelän rannikkoseudun ulkopuolella asunnon ostajia todella heikosti.
Ja kyllähän se välittäjä tuo helppoutta ihan myös sen perus-kerrostalokaksion kauppaankin. Suurelle osalle ihmisistä tuottaisi käsittämättömiä ongelmia jo isännöitsijäntodistuksen tilaaminen, myyntiesitteeseen kaikkien tarvittavien ja lakisääteisten tietojen saaminen, ilmoituksen laatiminen, kuvien ottaminen jne. jne. jne. Puhumattakaan siitä jos kämpässä olisi ollut vesivahinkoa tms.
Osakehuoneiston kauppa voi parhaassa tapauksessa olla sitä perussettiä, mutta aika harvoin se ihan niin yksioikoisesti menee.
Sellaisessa teoksessa kuin Freakonomics, verrataan kiinteistönvälittäjiä ku-klux klaaniin. Pointtina tekijöillä on pitkälti informaation epäsymmetrisyys myyjän ja välittäjän kesken, jota välittäjät hyödyntävät.
Ajatusleikki; jos lähtöhinta luukulle on 100k josta välittäjän provikka esim. 5%, eikä asunto mene heti kaupaksi. Välittäjä saa tarjouksen 90k ja kauppa syntyisi heti, välittäjän saama provisio pienenee 500€ kun vastaavasti myyjä saa 10.000€ vähemmän. Vaikka välittäjä tietäisi asunnon menevän kaupaksi em. 100k€:lla, mutta myyntiaika olisi 2vko pidempi, välittäjän kannalta voi olla parempi saada kauppa aikaan mahdollisimman nopeasti ja ottaa 500e vähemmän provisiota.
Mielestäni ajatusleikkisi ottaa turhan stereotyyppisen kuvan kiinteistönvälittäjiin. Kyllä aika harvassa ovat ne ihmiset, jotka puhtaasti mielikuvien tai fiiliksen pohjalta välittäjän valitsevat. Menestyvät välittäjät saavat käsittämättömän määrän kauppaa henkilösuhteilla, ja niitä saa hoitamalla hommansa hyvin. Alihintainen kauppa tai muu kyllä paljastuu aina lopulta - ja sen jälkeen viesti meneekin eteenpäin.
Totta kai tuokin pitää paikkansa, että välittäjä on tavallaan rahansa tienannut jo silloin kun toimeksianto on allekirjoitettu - sen jälkeen pitää enää vain saada kämppä kaupaksi, ja mitä nopeammin luonnollisesti sitä parempi. Huonot välittäjät myyvät sitten alihinnalla tms. ja ovat vuodessa-parissa alalta poissa.
Yksityiseltä ostavat ovat yksi segmentti mutta se ei ole järin suuri ja pitää sisällään melko erikoistuneita tyyppejä. Suuri massa pelkää ostaa yksityiseltä koska luulee tulevansa jotenkin helpommin huijatuksi (!).
Sitten on paljon niitä jotka eivät tiedä asunnoista ja kiinteistöistä yhtään mitään, eikä halua ottaa selvää ole senkään vertaa. Heille kaikille välittäjä lienee tarpeellinen keksintö.
Yksi segmentti tosiaan etsii yksityisten myymiä kämppiä ihan sen takia, että sieltä helposti löytyy täysin väärin hinnoiteltuja kämppiä. Vähän pintaremppaa ja asunto uudestaan kiertoon hyvällä tilillä. En ihan samaa mieltä ole tuosta, ettei suuri massa yksityisiltä uskaltaisi ostaa, ja se olisi se syy taas välittäjien käyttöön.
Ja noita tietämättömiä on valtavasti, ja ihan kaikkien kannalta on hyödyllistä, että tällöin käytetään kiinteistönvälittäjää. Helpompaa se on etukäteen käyttää välittäjää kuin jälkikäteen lakimiestä.
Olen myöskin sitä mieltä, että kysymys on lähinnä perehtymisestä, asuntokaupan vastuukysymykset eivät ole ydinfysiikkaa, ja jokainen kykenee ne itselleen selvittämään. Näin itse asiassa jopa kiinteistönkaupassa; käräjäoikeuksillahan on palveluvelvoite ja ainakin pk-seudun käräjäoikeuksissa majailee jatkuvasti mukavia notaaripoikia ja -tytsyjä. Kirjaamiskysymykset saa siis loppuen lopuksi selville aika helposti. Lähinnähän kysymys on siitä, ettei kiinteistöön kohdistuva kirjaus jää etusijaiseksi ostajan kirjaukseen nähden. Jokin kattava opus saattaisi olla hyvä sijoitus (esim. täältä
http://www.plt-laki.fi/ -->julkaisut, muistelin joskus hakeneeni jotain tietoa yhdestä).
"Jokainen" on hyvinkin vahvasti ilmaistu :-) Hyvin harva pystyy kyllä perehtymään mitä lainopillisia seuraamuksia kiinteistökaupassa esim. kiinteistöön kohdistuvilla mahdollisilla rasitteilla on. Vähän fiksummat pystyvät tuohon toki, mutta heiltäkin se vaatii aika paljon lukuhommia ja vaivannäköä - ja siinä vaiheessa suurin osa antaa homman mieluummin ammattilaisen hoidettavaksi.
Paperit on äärimmäisen helppo tehdä myös itse. Netistähän nämäkin pohjat löytyvät tarjouksesta kauppakirjoihin.
Oman kokemuksen perusteella välittäjiä kiinnostaa vain raha, eikä mitkään velvollisuudet. Eivät he tietääkseni tutki kerrostalokämppiä millään tavalla.
Koin kyllä tässä tapauksessa, että välittäjän kanssa asioidessa huijatuksi tulemisen mahdollisuus on eksponentiaalinen, koska välittäjä ei tiedä kohteesta paskaakaan, jolloin hänen pitää puhua paskaa lämpimikseen.
Loppujen lopuksi välittäjät pyörittävät miljardibisnestä, joka perustuu ihmisten tyhmyyteen/laiskuuteen ja he pyörittävät niin ostajaa kuin myyjääkin miten haluavat. Tietysti alan kova kilpailu on pudottanut välityspalkkioita, mutta on tainnut palvelukin huonontua...
Aika värittynyt ja väritetty kuva todellisuudesta. Sanoisin oikeastaan, että hyvin pitkälti ihan paskapuhetta - ja tiedän kyllä mistä puhun.
Netistä löytyy helposti pohjia, mutta mitäs sitten kun kaikki ei menekään ihan 1-2-3-kaavan mukaan? Heti kun amatöörit ryhtyvät kirjoittamaan elämänsä suurimmissa asioissa itse lakitekstiä ja sopimusehtoja pomppaavat riskit kyllä sekä ostajan että myyjän kannalta kattoon.
Hyvät kiinteistönvälittäjät (joita ihme ja kumma on suurin osa alalla olevista; loput eivät leipäänsä alalla kauan tienaa) kyllä ottavat asioista selvää, eivätkä tosiaankaan huijaa ja puhu paskaa.
Ja taas toisaalta, jos veloitusta 100k:n kämpässä (= n. 4000-5000€) vertaa huolellisesti suoritetun toimeksiannon vaatimaan työhön (useampi esittely, kaavoitus- ja lainhuutotilanteen tarkistaminen, taloyhtiön asioihin tutustuminen jne.), niin ei se nyt ihan hirveästi ole.
Edelleen voisi pitää mielessä, että välittäjän palkkio on vasta liikevaihtoa, voisin kuvitella etteivät esim. markkinointikulut ole tuossa bisneksessä mitenkään erityisen pienet.
Niin, ei tuossa lopulta tuntiliksaksi keskimääräisessä kaupassa kovin kummoinen muodostu verrattaessa nyt vaikka lakimiesten tuntiveloituksiin.
Joku tapaus, jossa myyjä kävelee kadulta sisään ja kämppä menee kaupaksi ekalta näytöltä on useimmiten poikkeus. Välittäjät saavat juosta hankintakäynneillä, pitää näyttöjä läpi viikonlopun aamusta iltaa, olla puhelimessa joka päivä jatkuvasti jne. - työtunteja tälle ammattiryhmälle kertyy aika helvetisti.
Ne markkinointikulut ovat oikeasti ihan perkeleen suuret. Varsinkin lehti-ilmoituksiin uppoaa ihan hämmästyttäviä summia. Ja niitä vielä suurin osa myyjistä ehdottomasti vaatii, vaikka nykypäivänä lähes kaikki ostajat löytävät asuntonsa netistä. Tokihan se on samalla yrityksen omaa markkinointia, eikä pelkästään niitä myyntikohteita.
