Vuokra- tai omistusasunto

[batman83]

Tuli tällainen ajatus mieleen, että kuinka käy asuntojen hinnoille suurten ikäluokkien siirryttyä vanhainkotiin/autuammille metsästysmaille?

Tähän tilanteeseenhan tullaan joskus 20 vuoden kuluttua?

Tällöinhän asuntoja jää suhteessa enemmän vapaaksi, koska uusia sukupolvia ei ole niitä täyttämään samassa määrissä. Varsinkin nyt suosittuja kesämökkejä luulisi silloin olevan myynnissä pilvin pimein.

Vai korvautuuko tämä kaikki populaation eksponentiaalisella kasvulla?

Sitten itse aiheeseen. Luonnollisesti omistusasunto. Kun haluaa asua omakotitalossa, ovat vuokralla olevat sellaiset aika vähissä, joten eipä paljon vaihtoehtoja jää.

Jos sijoitusmielessä miettii tuota, ja vasara pysyy kädessä, niin suosittelen ehdottomasti omistusasuntoa. Mielellään sellaista remontoitavaa, johon sitten 2 vuoden aikana teet remonttia, ja myyt pois, ja etsit samanlaisen tilalle.

Lähipiirissä ostettiin asunto 2,5 vuotta sitten. Vanha rintamamiestalo, joka oli remontoitavassa kunnossa. Nyt remontoimisen jälkeen (johon meni rahaa n. 15k€, kun työt tehtiin talkoilla/itse) asunnon arvo nousi 2,5 vuodessa 2,7 kertaiseksi. Vaikka tuosta rahasta vähentää talon ostohinnan ja tuon remonttiin kuluneen rahan pois, jää talosta myyntivoittoa/vuosi enemmän kuin keskimääräinen palkansaaja tienaa. Tosin onhan asuntolainasta maksettu korkoja, mutta pienestä lainasta niitä ei paljon tule. Toisekseen niistä on kuitenkin vähennetty verotuksessa jo se 28%.

 

[Yläpesä]

Tällöinhän asuntoja jää suhteessa enemmän vapaaksi, koska uusia sukupolvia ei ole niitä täyttämään samassa määrissä. Varsinkin nyt suosittuja kesämökkejä luulisi silloin olevan myynnissä pilvin pimein.

Vai korvautuuko tämä kaikki populaation eksponentiaalisella kasvulla?

Populaatio ei kasva mihinkään mutta henkilökohtainen tilantarve kasvanee kohti eurooppalaisia mittoja. Enää ei samassa pirtissä asusta neljätoista ihmistä vaan yksi ihminen saattaa asua vähintään kolmen huoneen asuntoa. Muuttoliike aiheuttanee myös vielä pitkään jatkuvaa liikehdintää: Kainuu, Lappi ja Pohjois-Karjala tyhjenevät ja puutalot siellä mätänevät paikoillensa. Kasvukeskusten ytimet täyttyvät vanhuksista ja opiskelijoista, ja suburbit lapsiperheistä. Näillä alueilla asuntojen kysyntä tuskin hiipuu mihinkään.

Se, mistä ei vielä ole (uskallettu) puhua on asuntojen elinkaaren loppu, eli se vääjäämätön hetki jolloin edessä on purku ja uuden rakentaminen tilalle. Miten tämä tullaan huomioimaan aikanaan, on jonkinlainen kysymys.

 

[batman83]

Populaatio ei kasva mihinkään mutta henkilökohtainen tilantarve kasvanee kohti eurooppalaisia mittoja. Enää ei samassa pirtissä asusta neljätoista ihmistä vaan yksi ihminen saattaa asua vähintään kolmen huoneen asuntoa.

Niin, on ei ainakaan täällä Keski-Suomessa enää 2000-luvulla ole neljäätoista ihmistä asunut samassa talossa. (Lestaadiolaisperheitähän ei tosin taida mikään tappaa..) Muuttoliike maalta kaupunkiin on jo tapahtunut, ja suuret ikäluokat ovat hankkineet ne omat mökkinsä perunamaineen. Tästä kertoo jo rintamamiestalojenkin tulo suosioon, kun muuta ei enää ole tarjolla. Nämä talot sitten korjataan kestämään seuraavat 50 vuotta, vaikka olisivat ilman korjaamista poistuneet luonnollisen hävikin kautta pois. Samaan aikaan uusia taloja rakennetaan ennätystahtiin. Kyllä niitä asuntoja luulisi sitten olevan paljon tarjolla, kun viikatemies pääsee urakkapalkalle.

 

[DAF]

Niin, on ei ainakaan täällä Keski-Suomessa enää 2000-luvulla ole neljäätoista ihmistä asunut samassa talossa. (Lestaadiolaisperheitähän ei tosin taida mikään tappaa..) Muuttoliike maalta kaupunkiin on jo tapahtunut, ja suuret ikäluokat ovat hankkineet ne omat mökkinsä perunamaineen. Tästä kertoo jo rintamamiestalojenkin tulo suosioon, kun muuta ei enää ole tarjolla. Nämä talot sitten korjataan kestämään seuraavat 50 vuotta, vaikka olisivat ilman korjaamista poistuneet luonnollisen hävikin kautta pois. Samaan aikaan uusia taloja rakennetaan ennätystahtiin. Kyllä niitä asuntoja luulisi sitten olevan paljon tarjolla, kun viikatemies pääsee urakkapalkalle.

"Siellä Keski-Suomessakin" kuitenkin asuntojen keskikoko kasvaa koko ajan. Eikä muuttoliike maalta kaupunkiin todellakaan ole vielä ohi, vaan muutos jatkuu edelleen. Eivät ne suositut rintamamiestalotkaan (sikäli jos ja yleensä kun sijaitsevat hyvillä paikoilla kaupungeissa) ole mitään uusien asuntojen substituutteja tai liioin sellaisia, että ko. tontit jäisivät tyhjiksi. Jos esimerkiksi Jyväskylän tietyistä alueista puhutaan, ovat pelkät tontit niin hintavia, että rintamamiestalon korjaaminen ei ole myytävän kiinteistön arvonmuodostuksessa edes se merkittävä tekijä.

EDIT: Selvennän, että asuntojen keskikoko-termi on harhainen; tarkoituksena on siis suhdeluku asuinneliöt/henkilö, joka kasvaa koko ajan.

 

[Yläpesä]

EDIT: Selvennän, että asuntojen keskikoko-termi on harhainen; tarkoituksena on siis suhdeluku asuinneliöt/henkilö, joka kasvaa koko ajan.

Tätä minäkin tarkoitin. Ilmiöön liittyy myös kaupunkiväestön sinkkuisuus. Tampereen veronmaksajista muistaakseni 60% asuu yhden hengen kotitaloudessa. Vähemmistö heistä puolestaan tyytyy yksiöön keittokomerolla, joten asuntojen määrän tarve on kasvanut merkittävästi siitä ajasta (80-luku?) jolloin elettiin suuremmissa yksiköissä, vaikkei väestön määrä sinällään olisikaan kasvanut tai muuttanut minnekään.

Suomessakin tullaan varmaan näkemään asutuskeskusten ja sitä ympäröivien alueiden erikoistumista ja sen aiheuttamaa lähimuuttoliikennettä, kuten Tampereen seudulla on jo tapahtunut: keskustaan muuttavat vanhukset ja cityelämää viettävät (sinkut), perheet muuttavat nurmikon ja tilan perässä lähikuntiin.

 

[Tommy72]

Tuli tällainen ajatus mieleen, että kuinka käy asuntojen hinnoille suurten ikäluokkien siirryttyä vanhainkotiin/autuammille metsästysmaille?

Tähän tilanteeseenhan tullaan joskus 20 vuoden kuluttua?

Tällöinhän asuntoja jää suhteessa enemmän vapaaksi, koska uusia sukupolvia ei ole niitä täyttämään samassa määrissä. Varsinkin nyt suosittuja kesämökkejä luulisi silloin olevan myynnissä pilvin pimein.

Vai korvautuuko tämä kaikki populaation eksponentiaalisella kasvulla?

Sitten itse aiheeseen. Luonnollisesti omistusasunto. Kun haluaa asua omakotitalossa, ovat vuokralla olevat sellaiset aika vähissä, joten eipä paljon vaihtoehtoja jää.

Jos sijoitusmielessä miettii tuota, ja vasara pysyy kädessä, niin suosittelen ehdottomasti omistusasuntoa. Mielellään sellaista remontoitavaa, johon sitten 2 vuoden aikana teet remonttia, ja myyt pois, ja etsit samanlaisen tilalle.

Lähipiirissä ostettiin asunto 2,5 vuotta sitten. Vanha rintamamiestalo, joka oli remontoitavassa kunnossa. Nyt remontoimisen jälkeen (johon meni rahaa n. 15k€, kun työt tehtiin talkoilla/itse) asunnon arvo nousi 2,5 vuodessa 2,7 kertaiseksi. Vaikka tuosta rahasta vähentää talon ostohinnan ja tuon remonttiin kuluneen rahan pois, jää talosta myyntivoittoa/vuosi enemmän kuin keskimääräinen palkansaaja tienaa. Tosin onhan asuntolainasta maksettu korkoja, mutta pienestä lainasta niitä ei paljon tule. Toisekseen niistä on kuitenkin vähennetty verotuksessa jo se 28%.

Niin faktahan on se; etta elakelaisia on 60% enemman vuonna 2012 kuin tanaan. Mutta eikohan ne rintamatalot tms. tayty perillisista jne.

 

[Yläpesä]

Yksi huvittavan ja säälittävän välimaastossa oleva episodi meneillään olevissa talokaupoissamme oli ns."kuntoarvio" jonka myyjä oli teettänyt insinööritoimisto Höplötyksellä. Se tarjottiin meille heti alkumetrillä käteen todisteena talon ikäänsä suhteutettuna erinomaisesta kunnosta. Monta sivua analyyttistä tekstiä ja värivalokuvia. Onneksi sovimme että tuleva remonttimestarimme voi käydä talon läpi uudemman kerran läpi ja tekikin sen huolella, ja nimenomaan ostajan etua punniten. Lopputulos oli käsi sydämellä melkoisen erilainen tarina kuin tuo "virallinen" kuntoarvio. Mitään drastisia pommeja ei löytynyt, mutta viisiportaisella arviollakin luokka putosi hyvästä välttävään ja varsin monet yksityiskohdat "heti uusittaviksi". Tämän mekin halusimme tietää ja helpotti päätöksentekoa huomattavasti koska nyt pystyimme realistisesti arvioimaan remonttikulut (kerrottuna 1,2:lla) ostohinnan päälle. Kaikkein hupaisinta oli että myyjäkin sanoi nämä tulokset kuultuaan, että se hänen teettämänsä arvio "oli nyt sellainen" ja puuskahti halveksivasti. Mitähän hiton väliä tuollaisilla "sellaisilla" kuntoarvioilla oikein kuvitellaan olevan, jos tulokset ovat mitä sattuu satuilua ilman mitään konkreettisia / objektiivisia kiinnekohtia? Ja mikä helvetti on moraali niillä kuntoarvioijilla, jotka tällaista bisnestä pyörittävät?

edit: Tarkennuksena, että tiedän toki mikä on varsinainen kuntotutkimus erotuksena "arvioon tai tarkastukseen".

 

[holvius]

Ja mikä helvetti on moraali niillä kuntoarvioijilla, jotka tällaista bisnestä pyörittävät?

edit: Tarkennuksena, että tiedän toki mikä on varsinainen kuntotutkimus erotuksena "arvioon tai tarkastukseen".

Muutamaa on kanssa tullut luettua ja niissä olen kiinnittänyt huomioita muutamaan seikkaan. Kaikki on tehty rakenteita avaamatta, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että rakenteiden takana olevat virheet eivät näy missään. Tämä tietysi on kustannuskysymyskin.

Toiseksi kosteusmittaukset on tehty siten, että ne eivät ulotu kovin syvälle itse rakenteeseen, puhutaan muutamista senteistä. Mikäli kosteusvaurio onkin syvemmälle, kuin mihin itse mittaus pystyy, niin se on ostajan kannalta voi voi.

Räikein vastaantullut talo oli paperilla eli kuntoarviossa vielä ihan hyvä, mutta todellisuudessa kaatopaikka kamaa.

Kaikissa arvioissa on ollut lopussa, parin sivun juridinen jargonia, jolla arvion tekijä käytännössä poistaa itseltään kaiken vastuun tilaajaa kohtaan.

Lisäksi homma on vielä niin, että yleensä arvion tilaa pelkästään myyjä. Tämä puolestaan johtaa siihen, että itse ostajalla ei ole mitään sopimussuhdetta arvion laatijaan.

Minusta hyvää näissä arvioissa on se, että niillä myyjä saa vakuutusturvaa vakuutusyhtiöstä salaisten virheiden osalta. Vastaavasti arviot muutenkin auttavat sen määrittämisessä, mikä virhe on salainen ja mikä ei.

 

[moby]

Nämä kuntotarkastukset ovat todella menneet ihmisten aivoihin. Paras oli kun myin vuosi sitten kerrostalokolmion Itä-Helsingissä. Yksi ostajaehdokas kysyi onko kuntotarkastus tehty ja jos ei, niin se on tehtävä ennen tarjouksen tekoa. Hahhahahahaaaa. Ei tullut kauppoja. Nauroin sitten ensiasuntoa etsineenn nuoren parin ulos kämpästä. Ei helvetti miten ihmiset voivat olla pihalla.

 

[Osmo Rapeli]

Jee. Tein elämäni ensimmäisen ostotarjouksen nyt, 30-vuotiaana, puoli vuotta hintoja tarkkailleena, ammatin puolesta pidempään asuntoja tarkkailleena. About 18 % alle myyntihinnan tarjosin, jos tulee about sillä, niin asiallinen hinta, lyön sijoitukseeni laskemia rahoja muutaman tonnin sisustukseen omaksi huvikseni, en rupea perusteelliseen kylppäriremppaan, tosin asunnon ikä ja putket eivät sitä arvioni mukaan ainakaan 10-15 vuoteen todennäköisesti vaadikaan, 80-luvun talosta kyse. Ankeahko sisältä, alkuperäiset vermeet, mutta vanhan ihmisen siististi asuttama. Parasta on kun ei kuitenkaan ole pakkoa eikä kustannukset äärirajoilla, voi ainakin kuvitella ottavansa asian rennosti, kävi miten kävi.

Onko porukalla muuten kokemuksia siitä että asunnossa on ollut vuokralaisia, olette halunneet itse muuttaa mahdollisimman pian, mutta jotka onkin oston jälkeen ollut hidasta saada ulos pitkien vuokrasopimusten tms. takia? En puhu tästä kohteesta mutta tuli vastaan aika vasta.

 

[Ender00]

Näihin kunto- ja kosteustarkastuksiin, niin tuota touhua on tullut aika läheltä seurattua firmassa, jossa nuo asiat kyllä minusta ainakin hoidettiin ihan hyvin.

Ongelma syntyy lähinnä tilaajapuolella. Paikkakunnasta riippumatta näitä tekijöitä löytyy yleensä ainakin muutama ja näiden maine on yleensä kyllä tilaajapuolellakin tiedossa. Ongelman aiheuttaakin se, että tilaaja haluaa päästä mahdollisimman halvalla. Siksi hommaan otetaan se halvin vaikka tiedetään sen maine heikoksi. Ja kun hinta tosiaan määrää niin sitten otetaan myös se kevein mahdollinen tutkimus eli pintoja rikkomaton. Tämä tietenkin jättää pinnan alaiset vauriot niin yleisen kunnon kuin kosteudenkin osalta näkymättömiin.

Silti sanoisin, että asiantuntevan ja ammattitaitoisen tahon tekemä pinnallinenkin kuntoarvio/kosteuskartoitus antaa kuitenkin jonkinmoisen kuvan kohteesta, joka on huomattavasti tyhjää parempi.

Yleensäkin erialojen hommissa, jossa työ tilataan ulkopuoliselta ja lopputulos ei vastaa "haluttua" niin usein se mihin ne haukut oikeasti tulisi kohdistaa on tilaajapuoli. Kun ei hommasta haluta mitään maksaa niin ei sillä voi juuri mitään olettaa saavansakaan.

 

[batman83]

Korot ovat nyt nousseet reilun pari vuotta aika reilusti. Toisaalta palkat ovat nousseet myös 3-4%/vuosi.

Itsellä olisi edessä toisen asunnon osto. Vanhassa lainassa joka on OP:stä on korkokatto 3.9% marginaaleineen. Nyt vanha asunto myydään pois vuosi ennen korkokaton päättymistä, ja aikoinaan tuosta korkokatosta maksettu maksu jää ilmeisesti kokonaisuudessaan pankille, koska vanha laina maksetaan pois asunnosta saatavilla rahoilla, ja uusi otetaan sitten uudestaan.

Sitten siihen kysymykseen. Pystyvätkö korot nousta vielä? Tuolloin pari vuotta sitten ottaessani lainaa pankin neiti sanoi, että ei usko korkojen enää nykypäivänä nousevan yli 5 prosentin. Nyt kuitenkin mennään niillä rajoilla jo, ja korot ilmeisesti vielä jonkin verran nousevat? Mutta kuinka paljon ne pystyvät enää nousta?

Korkokatto kiinnostaisi, mutta summat, joita niistä joutuu maksamaan ovat aika korkeita. Lisäksi OP myy esimerkiksi 3 tai 5 vuoden korkokattoa, jonka saa ainoastaan 12kk euriboriin. Kuitenkin ensimmäinen vuosihan on jo taattua samaa korkoa, joten todellisuudessahan katto on vain 2 tai 4 vuoden aikavälille. Lisäksi onhan mahdollisuus, että esim. 5 vuoden aikana korot kääntyvät laskuun, kun korkotaso on jo nyt korkea.

Toinen vaihtoehto olisi kiinteä korkoinen, mutta onkohan siinäkään järkeä?

Mitä itse tekisit?

Edit: Lisätään vielä sen verran, että kyseessähän on tasaerä, eli maksettava summa ei muutu, laina-aika vain pitenee. Eli jos korot nousevat korkeiksi, niin sitten makseltaisiin ilman korkokattoa pelkkiä korkoja vuosi-pari.

Ja se vielä, että korkokatto maksu jouduttaisiin kuitenkin lainaamaan pankilta, eli siitäkin tulisi korkokulut vielä päälle.

 

[Väsyneet Kädet]

Korot ... korkokulut vielä päälle.

Itselleni tulee sama pohdinta eteen parin kuukauden päästä, kun lainajärjestelyt menevät uusiksi. Itse olen miettinyt kiinteän koron ottamista ainakin isoon osaa lainaa turvaamaan koron nousuilta. Mutta se mietityttää, että millaisella aikavälillä voi odottaa korkojen mahdollista laskua? Täysosuma lienisi, jos ottaisi viiden vuoden kiinteän, jonka loppupuolella olisi lasku jo menossa, ja siihen perään sitten ottaisi esim. 12kk euriborin, ja nauttisi laskusta.

Toisena vaihtoehtona olen miettinyt primeen sitomista, koska sehän seuraan nousuja aina hivenen euriborin perässä. Ja kun se lasku jossain kohtaa mahdollisesti tulee, niin ei muuta kun vaihto euriboriin. (pankkikin suostuu varmasti moiseen, kun väläyttää vaihtoehtona lainan siirtoa muualle..)

Kinkkisiä hommia.

 

[Rodion]

Rahaahan se pankkikin korkokattotuotteilla tekee, ei ne mitään ilmaisia lounaita ole. Saa aika tarkkaan laskea, että milä korkoprosentilla tuo korkokatto maksaa itsensä "takaisin".

Jos haluaa mielenrauhaa, ottaa kiinteäkorkoisen. Jos haluaa "pelata", niin suosittelen 3kk Euriboria mieluummin kuin 12kk. Vaikka nyt tilanne korkomarkkinoilla on sekava, niin 3kk:n Euribor sisältää yleensä vähemmän aikapreemiota kuin 12kk Euribor ja täten 3kk:n sidottu "voi tulla" halvemmaksi kuin 12kk sidottu.

Lisäksi on vielä bullet-lainoja, joita myös ilolla suosittele. Bulletissa maksetaan koko laina-aika vain korkoja (kerran vuodessa vaikka), ja laina-ajan päättyessä koko pääoma lankeaa maksettavaksi kerralla.

Esimerkiksi 10v bullet 500 000 eurolle, josta maksetaan vain korot, on aika varteenotettava, jos uskoo asuntojen hintojen nousuun. 10 vuoden päästä vaan laittaa kämpän myyntiin, ja kun arvo on noussut 10% vuodessa, niin 10 vuoden päästä kämpästä saa 1 300 000 euroa. Tuolla summalla maksaa 500 000 euron lainan pois ja näppiin jää vielä 800 000 euroa voittoa.

 

[Yläpesä]

Tämä on sitä kaikkein vaikeinta ennustamisen lajia, eli tulevaisuuden ennustamista, joten monet veikkaukset ovat samalla viivalla. Oma järkeilyni on tämä: korkojen ylätasanne alkaa lähestyä enkä jaksa uskoa 6%:n rajan rikkoutumiseen. 5,5 lienee realistinen. Kiinteään korkoon ei mielestäni kannata nykytilanteessa missään nimessä sitoa, sen aika oli 2-3 vuotta sitten. Jo vuosi sitten tehdyt kiinteät 5 vuoden korkosopimukset ovat tällä hetkellä samoissa luvuissa kuin 12kk euriborilainat. Eli, nousun jo alettua lyhyttä, pitkää sen sijaan laskun viime metreillä (sitten kun lasku pysähtyy ja uutta nousua aletaan uumoilla, tuo nousu lasketaan myös kiinteään korkoon sisälle).

Toinen perusperiaate pankkien kanssa asioitaessa: pankki myy sitä, mikä sillä hetkellä on sille kannattavinta. Ilman muuta pankin kannattaa nyt markkinoida korkokattoja ja kiinteitä ja houkutella ihmisiä sitomaan lainansa niihin pitkiksi ajoiksi, koska on aivan mahdollista, että niiden turvaamat riskit eivät enää toteudukaan. Asiakkaana kierrän nämä tarjoukset kaukaa. Se, mitä myydään isoille massoille, on jo härskiintynyttä. Sama kohtalohan on ollut sijoitusrahastoilla ja osakeindeksilainoilla.

Itse nostan ensi viikolla uuden lainan euriboriin sidottuna.
batman83, oletko aivan varma, ettet voi muuttaa tuota vanhaa lainaasi uuden asunnon vakuuteen perustuvaksi? Minulla on vastaava tilanne (vanhassa asunnossa edullinen kiinteä korko, jota jäljellä vielä vuosi ja uuden asunnon osto) ja olen sopinut että tuo vanha laina jää jäljelle vielä vuodeksi (sen vakuus vain vaihtuu vanhasta asunnosta uuteen) jonka jälkeen se voidaan yhdistää uuteen lainaan. Kannattaa yrittää koska sinulla olisi etua tuosta korkokatosta yli 1%.

 

[batman83]

batman83, oletko aivan varma, ettet voi muuttaa tuota vanhaa lainaasi uuden asunnon vakuuteen perustuvaksi? Minulla on vastaava tilanne (vanhassa asunnossa edullinen kiinteä korko, jota jäljellä vielä vuosi ja uuden asunnon osto) ja olen sopinut että tuo vanha laina jää jäljelle vielä vuodeksi (sen vakuus vain vaihtuu vanhasta asunnosta uuteen) jonka jälkeen se voidaan yhdistää uuteen lainaan. Kannattaa yrittää koska sinulla olisi etua tuosta korkokatosta yli 1%.

Tuota juuri kysyin, mutta pankilla oli joku toinen työntekijä, kuin ennen, niin hänellä ei siitä ollut tarkkaa tietoa. Tietysti ehdotti vain vanhan maksamista pois, jolloin korkokatto jäisi "hukkaan". Vuosi sitä olisi jäljellä, kattona 3.9.

Vaikuttaakohan se mitenkään, että säästettiin tämän asunnon ostossa vaimokkeelta tuo ensiasunnon osto, joten tämänhetkiset lainat ovat ainoastaan minulla. Uuteen muuttaessa laina tulee sitten puoliksi.

Pystyykö muuten tuota varainsiirtoveroa kikkailemaan sillä tavalla, että laittaa omistussuhteeksi vaimokkeelle esim. 99%-1%, mutta lainan yhteisvastuulliseksi. Sitten tekisi keskinäisen sopimuksen, että esim. erotilanteessa/myydessä asunnosta saatavat rahat menisivät tasan? Mitenkähän verottaja tähän suhtautuu, ja vaikuttaako se esim. lainasta maksettaviin korkovähennyksiin verotuksessa, tms?

 

[Yläpesä]

Vaikuttaakohan se mitenkään, että säästettiin tämän asunnon ostossa vaimokkeelta tuo ensiasunnon osto, joten tämänhetkiset lainat ovat ainoastaan minulla. Uuteen muuttaessa laina tulee sitten puoliksi.

Ei minun mielestä pitäisi vaikuttaa, mutta kyllä nuo ovat mielestäni sovittavissa olevia asioita. Kyllä pankin ensisijaisessa intressissä on pitää teidät tyytyväisinä asiakkaina. Suosittelisin vielä keskustelemaan josko löytyisi vielä sellainen versio jossa tuo vanha laina säilyisi ennallaan (vain vakuus vaihtuu) ja uutta sitten tarpeen mukaan uusilla ehdoilla.

Pystyykö muuten tuota varainsiirtoveroa kikkailemaan sillä tavalla, että laittaa omistussuhteeksi vaimokkeelle esim. 99%-1%, mutta lainan yhteisvastuulliseksi. Sitten tekisi keskinäisen sopimuksen, että esim. erotilanteessa/myydessä asunnosta saatavat rahat menisivät tasan? Mitenkähän verottaja tähän suhtautuu, ja vaikuttaako se esim. lainasta maksettaviin korkovähennyksiin verotuksessa, tms?

Verottaja suhtautuu noihin erittäin kiinnostuneesti ja tilanne voidaan herkästi tulkita veronkierroksi, josta sanktiot ovat tuntuvia. Perinteisesti tuota on väännetty (ei kierretty) 49/51 -erolla joka sitten seuraavassa asunnossa tehdään toisin päin. Tällöin valtiolta on jäänyt saamatta vain yksi kokonainen (kun kumpikin maksaa kerran puolet) varainsiirtovero.

 

[Snakster]

Pystyykö muuten tuota varainsiirtoveroa kikkailemaan sillä tavalla, että laittaa omistussuhteeksi vaimokkeelle esim. 99%-1%, mutta lainan yhteisvastuulliseksi. Sitten tekisi keskinäisen sopimuksen, että esim. erotilanteessa/myydessä asunnosta saatavat rahat menisivät tasan? Mitenkähän verottaja tähän suhtautuu, ja vaikuttaako se esim. lainasta maksettaviin korkovähennyksiin verotuksessa, tms?

Voisi tosiaan ainakin kuvitella, että tuo rahasumma, jonka 1 % omistaja saa ikäänkuin lahjana, myös katsottaisiin lahjaksi ja lahjaveronhan siitä joutuisi silloin maksamaan.

Toinen kysymys on sitten se, että kun eron hetki koittaa ja asioista käydään vääntämään, niin olisiko tuollainen sopimus pätevä.

 

[mikse]

ja vaikuttaako se esim. lainasta maksettaviin korkovähennyksiin verotuksessa, tms?

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin ensiasunnon koroista 30%, muuten 28% joten eipä taida hirveän isoa eroa tuokaan loppujen lopuksi tehdä.

 

[batman83]

Toinen kysymys on sitten se, että kun eron hetki koittaa ja asioista käydään vääntämään, niin olisiko tuollainen sopimus pätevä.

Kaikki sopimuksethan ovat päteviä, mikäli niillä on todistajat.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin ensiasunnon koroista 30%, muuten 28% joten eipä taida hirveän isoa eroa tuokaan loppujen lopuksi tehdä.

Näinhän se on, 1400€ maksimi/hlö/vuosi. Mutta vaikuttaako tuo asunnon omistussuhde noihin? Eli jos toinen omistaisikin vaikka esim. 30% toinen 70%, vaikuttaako se veroista saataviin asuntolainankorkovähennyksiin, mikäli laina kuitenkin olisi yhteisvastuullinen, eli se olisi jaettu puoliksi. Mikäli lainan siis pystyy näin jakamaan, jos omistussuhde on kuitenkin erilainen..

 

[Yläpesä]

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin ensiasunnon koroista 30%, muuten 28% joten eipä taida hirveän isoa eroa tuokaan loppujen lopuksi tehdä.

Korkohyödyn sijaan ensiasunnon ostaja kiinnittää huomionsa varainsiirtoverolta säästymiseen, joka on osakehuoneistojen kohdalla 1,6% ja kiinteistöjen kohdalla 4%. Esim. 150 000 osakkeen ostosta säästyy tällöin 2400e ja 200 000 omakotitalon ostosta 8000e. Ja tämä on siis mahdollista vain alle 40-vuotiaille ensiasunnon ostajille.

 

[tuuski]

Tässä on nyt ensimmäisen oman kämpän hankinta pikkuhiljaa ajankohtainen ja siihen liittyen olisi kyssäri:

Mitä pitää ottaa huomioon ihan kustannusmielessä ja muutenkin, jos kämppään, jota olen katsellut, ollaan tekemässä käyttövesiputkiston remppa parin seuraavan vuoden aikana?

edit. aika kovaa matskua noissa "Yhtiökokous" ja vastaavissa ketjuissa. Hyvä että tuli tuo karumpikin puoli esille.

 

[er_bai_wu]

Tässä on nyt ensimmäisen oman kämpän hankinta pikkuhiljaa ajankohtainen ja siihen liittyen olisi kyssäri:

Mitä pitää ottaa huomioon ihan kustannusmielessä ja muutenkin, jos kämppään, jota olen katsellut, ollaan tekemässä käyttövesiputkiston remppa parin seuraavan vuoden aikana?

edit. aika kovaa matskua noissa "Yhtiökokous" ja vastaavissa ketjuissa. Hyvä että tuli tuo karumpikin puoli esille.

Kerro yhtiövastike kahdella, jopa kolmella, noin karusti ajateltuna. Ihannetilanteessa taloyhtiöllä on esimerkiksi vuokratuottoja, mutta jos ei, niin ole ainakin varovainen äläkä usko myyjiin kuunaan.

 

[Yläpesä]

]Mitä pitää ottaa huomioon ihan kustannusmielessä ja muutenkin, jos kämppään, jota olen katsellut, ollaan tekemässä käyttövesiputkiston remppa parin seuraavan vuoden aikana?

Pelkkä käyttövesiremppa ei taida olla kovin suuri kärsimys. Onnistunee pääosin porailulla ja pintavedoilla ja haittaa kertynee vain muutaman päivän verran maksimissaan. Haitta tarkoittanee pölyä ja meteliä. Vedentulon katkoksen ei pitäisi olla edes tuntiluokkaa (jos kaikki menee suunnitelmien mukaan). Kustannuksia kai jotain 100-150e luokkaa per neliömetri.

Ota selvää miksi pelkkä käyttövesiremppa eli missä tilassa viemäri makaa.

 

[Aleksi]

Kuinkas sattuikaan.

Meillä myös asunnon osto ollut jo jonkun aikaa tapetilla ja nyt sopiva kohdekin näyttäisi vihdoin löytyneen. Rivarikolmio 80-luvun loppupuolelta, käytännössä alkuperäisessä kunnossaan, joten pientä (tai vähän isompaakin) pintaremonttia olisi luvassa.

Ensimmäinen tarjous on jo pohjalle heitetty, mutta sitä ei myyjä vielä sellaisenaan hyväksynyt, joten nyt olisi pienen tarkennuksen paikka. Tällä hetkellä yritetään kuumeisesti arvoida, kuinka paljon on varaa tarjousta nostaa, että suunniteltuihin remontteihin vielä jäisi varaa. Tarkoituksena olisi pistää ainakin kylpyhuone sekä keittiö kaapistoineen ja koneineen uusiksi.

Joten kaikki hyvät vinkit remonttikustannusten arviointiin tervetulleita. Sattuuko kenelläkään muuten olemaan kokemusta, kuinka lähelle totuutta tällä laskurilla pääsee?