Vitutusketju

[Sir von Aulis]

Tämmöiset pitäisi mielestäni tappaa. Vitun kusipää, kaksi vuotta ja rapiat päälle linnassa ei riitä.

 

[JHOL]

En tiedä miksi, mutta joka kerta vituttaa yhtä paljon kun suunnitelmat menevät pieleen. Siis jos on sopinut tapaavansa jonkun, tai tekevänsä jotain, ja toinen sitten peruu tai suunnitelmat epäonnistuvat muuten. Eipä tässä fiilistä ole lähteä oikein yhtään mihinkään.

 

[banaaninviljelijä]

En tiedä miksi, mutta joka kerta vituttaa yhtä paljon kun suunnitelmat menevät pieleen. Siis jos on sopinut tapaavansa jonkun, tai tekevänsä jotain, ja toinen sitten peruu tai suunnitelmat epäonnistuvat muuten. Eipä tässä fiilistä ole lähteä oikein yhtään mihinkään.

Melkeinpä sama.

 

[taisto-74]

Asun äidiltä perimässäni kämpässä. Mutsi kuoli keväällä, ja jätti kämpän mulle, opiskelijalle, miinus tietenkin lakiosuus kahdelle siskolleni. Toinen sisko on just muuttamassa alivuokralaiseksi kanssani kämppään uutta työtä ja elämää hakiessaan.. Pankki kuitenkin eväsi lainahakemukseni, koska työsuhteeni on uusi, joten en pysty maksamaan "kakka"siskoni osuutta tällä hetkellä pois. Tämä "sisko" odottaa kuola suussa omaa perintöosuuttaan, jota en pysty maksamaan. En uskalla kertoa "fiksulle" siskolleni karmeaa tilannetta, että olemme pian asunnottomia. En tunne lakia, mutta kaipa tämä toinen rahanhimoinen siskosukulaiseni voi pian vaatia osuuttaan ja häätää meidät kämpästä. Juuri kun elämä alkoi jotenkin rullaan vuosien ryyppäämisen ja muun paskan jälkeen. Vituttaa. Kekkosentien alla majailevilla romanikerjäläisilläkin on pian paremmat ajat.

terveisin "Eräs pian koditon"

 

[Näsä]

En tiedä miksi, mutta joka kerta vituttaa yhtä paljon kun suunnitelmat menevät pieleen. Siis jos on sopinut tapaavansa jonkun, tai tekevänsä jotain, ja toinen sitten peruu tai suunnitelmat epäonnistuvat muuten. Eipä tässä fiilistä ole lähteä oikein yhtään mihinkään.

Tuttu juttu myös täällä ja siksipä päätin mennä huomenna töihin. Huomiseksikaan ei kannata alkaa mitään suurempia suunnittelemaan tai sopia edes mitään, joku kuitenkin peruu. Taidanpa mennä myös sunnuntaina töihin...

 

[Finisher]

Voi vitun persekyrpä mikä puusilmä tuomari! Okei, nyt pelailtiin jotain futiksen aladivarin matsia, mutta miten vitussa tuomari(t) kehtaavat ryssiä pelin tuolla lailla! Mitä, häh?

Vittu mä rupean kanssa tuomariks ja pilaan kaikkien pelit!!! Pelatkaa siinä sit kun meikäpoika hieroo karvasta mahaani, kattelen jotain saatanan lintuja taivaalla ja aina välillä vihellän pilkun siellä ja toisen täällä! Muahahahaa!

vittu.

 

[-OO-]

Vitun vittu että tämän elämän pitää olla ihan jatkuvasti täyttä vitun paskaa! Aina kun alkaa tuntumaan että elämä alkaisi olla jokseenkin mallillaan niin taas kipataan paskaa niskaan oikein isolla kärryllä ettei vaan hetkeksikään pääsisi unohtumaan miten vittumaista elämän pitää olla.

Isäukko on alkoholisti ja yli 15 vuotta kestänyt raittius katkesi äidin kuolemaan viime kesänä. Nyt vuoden sisällä olen hommannut ukon katkaisuun jo kolme kertaa ja joka kerta yhtä laihoin tuloksin. Vähän aikaa menee ihan hyvin mutta sitten taas alkaa sama ralli. Nyt on taas kunnon putki menossa ja ukko soittelee yöt läpeensä ja yrittää ruinata että veisin katkolle, nyt vaan päätin että saa kävellä sinne itse tai sitten yrittää selvittää itsensä ilman minun apua. Siitäpä alkoi sitten vitunmoinen syyllistäminen kuinka olen hylännyt hänet ja en välitä hänestä jne. jne. Ja vaikka tiedän että en tee mitään väärää koska katson että olen jo omalta osaltani kaikkeni yrittänyt - turhaan - niin ei sille mahda mitään että aika hyvin ukko onnistui tuossa syyllistämisessä. Ei mahda mitään että aika vitun syyllinen olo on ja koko ajan vaan miettii että entäs jos... Ja minä en tehnyt mitään vaikka pyysi apua. Vaan kun en tiedä että mitä vittua se hyödyttää että minä kuskaan sitä katkolle vähän väliä kun sillä ei ole helvetinkään merkitystä.

Kun tässä on vuoden ollut tietyllä tavalla vähän "kokovartalokipsi" päällä johtuen jatkuvasta jännityksestä/vitutuksesta/paineesta/unettomuudesta niin alkaa tuntua että omakin terveys alkaa kärsiä. Sitten kun vielä palautuu aika ikävällä tavalla mieleen ne kaikki lapsuuden vaikeat ajat kun sai katsella kuinka ukko yritti saada itseltään henkeä pois viinalla. Talvella näytti jo hetken että alkaa helpottaa mutta tämä kevät ja alkukesä on ollut taas yhtä paskaa. Vittu kun ei tiedä taas mitä tekisi, pitäisikö sinne lähteä vai katsoa nyt loppuun asti mitä tästä tulee.

 

[lapa78]

...

Oma isänihän heitti kupin nurkkaan helmikuun alussa ja juurikin dokaamisen takia. Oli kyllä viimeisen vuoden juomatta, mutta ennen sitä n. 15 vuotta veti kaksin käsin. Yritin/yritettiin velipojan kanssa puhua äijälle aikaisemmin järkeä, mutta ei kuunnellut ja lopputulos tiedetään. Olen varmaan huono ihminen, mutta olin jollain tavalla helpottunut kun sain soiton, että faija on lähtenyt. Ei tarvitse enään miettiä kuinka pärjää jne.

Eli yritän tässä sanoa, että et voi isääsi pelastaa viinalta, jos ei hän itse sitä halua. Itse yritin ja luovutin kun ei mitään tapahtunut. En pode syyllisyyttä yhtään.

Toivottavasti sinulla menee asiat paremmin, mutta uskallan epäillä.

Jaksamista.

 

[-OO-]

Olen varmaan huono ihminen, mutta olin jollain tavalla helpottunut kun sain soiton, että faija on lähtenyt. Ei tarvitse enään miettiä kuinka pärjää jne.

En tiedä, aika lailla samanlaisia ajatuksia on ollut minullakin että olisikohan tuo kaikille helpompi jos äijä joisikin itsensä hengiltä. Mutta tuokin sitten taas lisää tuota omaa syyllisyydentuntoa kun ajattelee että haluanko minä pohjimmiltaan äijän vain kuolevan ja siksi en halua enää auttaa.

No saas nähdä mitä tässä tapahtuu, viimeisintä puhelua seurannut pahin vitutuksen puuska ehti onneksi jo laantua mutta edelleen on pää sekaisin eikä oikein uni tule silmään.

 

[Myyrä]

.......

Ihan kuin olisin itse kirjoittanut koko tekstin sillä poikkeuksella, että on kyse mutsista. Täysin samat ajatukset pyörii omassa päässä. Se on juonut nyt muutaman vuoden jatkuvalla syötöllä ja aina kun tulen käymään porukoiden luona, kuten nyt, saa kuunnella sitä jatkuvaa itsesääliä ja muuta sen sellaista. Sitten kun ei hermo kestä, niin tulee vähän annettua palautetta ja siitäkös taas hänellä maailma kaatuu. Se on jäänyt tässä n. vuosi sitten sairauseläkkeelle, mukamas selän takia, mutta epäilys on, että viina se perimmäinen syy on. Ja nyt voi nukkua puoleen päivään ja aloittaa heti siinä. Mitään muuta ei tarvitse tehdä eikä kenestäkään välittää, paitsi itsestään. Missään hän ei myöskään käy, paitsi erittäin harvoin esimerkiksi jossain juhlissa.

Viime syksynä asiasta puhuttiin muutamaan otteeseen ja tilanne parantuikin, mutta vain pieneksi hetkeksi. Nyt ollaan taas kahta kauheammassa jamassa. En tiedä, kuinka nopeasti viinaan kuolee ja kuinka yllättäen se tulee, mutta ei se kovin kaukaiselta ajatukselta edes tunnu.

Ainut positiivinen puoli on se, että tätä ei tapahtunut silloin pienempänä, kun asuin vielä himass, paitsi ihan loppuvaiheessa. Ja silloinkin se oli niin uutta, että ei sitä silloin heti tajunnut, mistä on todella kyse. Tosin asia tietenkin painaa mieltä aina silloin tällöin, kuten -OO-:lla, koska alkoholisteilla on syyllistämisen lahjat erinomaiset ja tekee pahaa katsoa, kun itselle (ainakin aiemmin) läheinen ihminen tekee tuollaista itselleen ja muille. Minä pääsen tätä koko hässäkkää karkuun omaan kämppääni ja siellä asiasta pääsee eroon, kun ei mitään yhteyttä pidä. Sääli on sairautta, mutta kyllä mä ainakin tunnen jonkinmoista sääliä isääni ja pikkuveljeäni kohtaan, jotka asuvat saman katon alla. Jos tästä itselle aiheutuu stressiä ja muuta mukavaa, niin mitenköhän nämä sen ottavat, kun joutuvat päivästä toiseen kokemaan tätä samaa.

Sitten vielä yksi ihmeellinen asia. Nämä kaikki viinat tulevat taloon siten, että isäni käy hakemassa ne. Olen siitäkin hänen kanssaan puhunut ja tämä sanoo, että ei kestä sitä kitinää mitä tulee, jos kossupulloja ei olekaan. Mitä vittua. Mikä tämän jutun pointti on. Miksi sitä viinaa on pakko laahata? Isäni varmaan antaisi pyromaanillekin tulitikut, jos sen omat olisivat kastuneet. Ja voin olla satavarma, että tämä ei tästä tilanteesta nauti, mutta silti ylläpitää ja pahentaa sitä.

Mikään katkaisu ei varmaan tule kyseeseen, koska ei hänellä mukamas mitään ongelmaa ole. Ja siitä ei saa edes kunnolla puhua. Sukulaiset ym. tietävät varmaan vähän tilanteesta, mutta siitä, kuinka paha se todella on, näillä ei ole mitään hajua. Enkä tiedä olisiko siitä edes mitään hyötyä.

Voisitko -OO-, tai joku muu asian kokenut kertoa, miten tällainen tapaus yleensä johonkin katkaisuun menee tai edes tajuaa koko tilanteen ja myöntää sen itselleen ja muille? Olisiko mun loppujen lopuksi helpompi unohtaa koko asia ja jättää vain yhteydenpito kokonaan ja keskittyä omiin asioihin eikä murehtia kaikkia mahdollisia. Aina täällä käydessä mistään ei tule mitään, kun vitutus, turhaantuneisuus ja muut vastaavat tunteet on pinnassa.

Olisi varmaan pitänyt kirjoittaa johonkin avautumisketjuun, mutta tässä oli juuri asiasta keskustelua. Ei kai tässä saisi puuttua toisen juomiseen kun olen itsekin 2 kaljaa ottanut, mutta tulipa avauduttua ja hyvä näin.

 

[king of the jungle]

Itse en pitänyt alkoholismia sairautena vaan psyykkisenä heikkoutena, mutta oman isäni olen kadottanut alkoholin vuoksi ja olen tullut siihen tulokseen, että sen on pakko olla sairaus, koska niin moni ihminen siitä kärsii ja moni siitä haluaisi oikeasti parantua. On tietysti niitäkin, jotka eivät halua/jaksa yrittää.

Kuvio oli tuttu ja sama eli ensin juomisen määrä nousi salakavalasti pienin askelin pahemmaksi ja pahemmaksi ja lopulta kävi ensiksi käry auton ratista ja seuraavaksi lähti työpaikka alta ja sen jälkeen lähti perhe.

Hän on selvänä päin mitä mahtavin ihminen ja ahkera ja aina hyvin kehuttu työssään, mutta kun sitä rahaa sai jostain, niin korkki aukesi ja sitä kesti sen 2 viikkoa putkeen, kunnes taas rahat olivat lopussa...
Välillä sitä itsekin on toivonut, että ehkä olisi parempi, jos hän tämän maailman jättäisi...
Sitä huomaa miettivänsä milloin missäkin, mitähän oma isä mahtaa sillä hetkellä tehdä ollessaan päissään, koska mitä olen saanut nähdä, niin se juomisen määrä mikä siitä kurkusta menee on aivan käsittämätön. On varmasti vain ajan kysymys, milloin elimistön rajat tulevat vastaan ja olen salaa sitä jopa toivonutkin...
Sitä vain tulee katseltua haikeasti, kun isä ja poika ovat lätkämatsissa hymyssä suin kannustamassa joukkuettaan ja samalla tietää, missä kunnossa oma isä on silläkin hetkellä...On moniavää.
asioita joita suurin osa pitää itsestäänselvyytenä, kuten juuri tälläinen isä&poika-homma, mutta jotkut eivät pakosti pääse niitäkään hetkiä kokemaan.

Oman isän alkoholismi vaikuttaa niin moneen asiaan.
En voinut tuoda ikinä kavereita tai muitakaan kylään, koska kuka kehtaa näyttää oman isänsä makaavan sohvalla sammuneena keskellä arkipäivää.
Näitä tuollaisia asioita on ikävän paljon, joita en ole saanut kokea.

Olen yrittänyt saada häntä hoitoon ja puhunut asiasta, mutta kun "ongelmaa ei ole". Olenkin luovuttanut taistelun ja salaa jopa toivunut sitä pois menoa hänelle.
Olen nähnyt siinä vain hyviä puolia enkä niinkään mitään huonoa.

Joskus sitä vain miettii, että miksi juuri minun kohdalle piti käydä näin, mutta näin vain kävi ja sen kanssa on elettävä ja olenkin kääntänyt asian toisin päin ja ottanut isästäni esimerkkiä, miten ei pidä elämäänsä hoitaa. Ainoa hyvä puoli koko ihmisessä enää omasta mielestäni...

Pahoittelut sekavasta tekstistä, mutta oli pakko tarttua aiheeseen (väärä ketju kylläkin sille), koska meitä on monia jotka joutuvat kohtaamaan alkoholismin päivittäisessä elämässään.

Voimia.

 

[#104]

Ai et miuta sylettää, mie sano et miuta vituttaa. Miult meni Perun matka iha noin niinkuin ns. sivu suun tuos äskettäin ja kaiken syynä ravintolasta poissaolo. Poijjaathan ne oli ilimoettaneet miut pienimuotoiseen kilpailuun, jonka voiton edellytyksinä olivat mm. paikallaolo. Imaiskaa !

 

[Wilzu]

Helvetti.

Ei sitten tosiaankaan onnistunut Bruce Springsteenin keikalle lähtö. Legenda olisi ehdottomasti pitänyt todistaa livenä. Toivottavasti homma tosiaan toimi.

Ehkä kuitenkin parhaillaan lievähkönä vaikuttava humalatila ja toukokuussa nähty John Fogertyn keikka korvaavat jonkin verran. Fogertyn keikka sentään oli yksi unelmien täyttymys.

 

[Analyytikko_]

Taisi olla viime vuonna suunnilleen samoihin aikoihin sama vitutuksen aihe. Vituttaa kun ei saa töissä mitään aikaiseksi. Ensi viikko vielä töitä ja sitten lomille, mutta ennen noita lomia olisi vielä paljon tehtävää. Eniten vituttaa se, että työt eivät sinällään ole mitenkään vittumaisia, oikeastaan päin vastoin, mutta kun ei vaan saa hommia käyntiin. Perkele.

No jos niitä hommia on aivan liikaa, niin laitas vaikka yv:nä tietoa ja kohdehenkilön nimi, jolle voin lähettää hakemuksen ja CV:n, jotta työpaineesi hellittävät.

Kai sitä aina yhdelle vastavalmistuneelle juristille töitä löytyy. Ja työnhakuhan käy ihan oikeasta työstä.

 

[Vanha Len]

Kai sitä aina yhdelle vastavalmistuneelle juristille töitä löytyy. Ja työnhakuhan käy ihan oikeasta työstä.

Ei ollenkaan paha jos vastavalmistunut juristi "ruinaa" duuneja Jatkoajassa...;)

 

[MacLean10]

En tiedä miksi, mutta joka kerta vituttaa yhtä paljon kun suunnitelmat menevät pieleen. Siis jos on sopinut tapaavansa jonkun, tai tekevänsä jotain, ja toinen sitten peruu tai suunnitelmat epäonnistuvat muuten. Eipä tässä fiilistä ole lähteä oikein yhtään mihinkään.

Melkein sama.

 

[-OO-]

Voisitko -OO-, tai joku muu asian kokenut kertoa, miten tällainen tapaus yleensä johonkin katkaisuun menee tai edes tajuaa koko tilanteen ja myöntää sen itselleen ja muille?

Meillä se on mennyt niin että kun tilanne on pahimmillaan niin yleensä ukko on soittanut joko minulle tai siskolle että on pakko päästä jonnekin kun ei saa putkea poikki. Mutta sitten kun pää on selvinnyt ja pääsee pois katkolta niin sama kieltäminen vaan jatkuu, että ei hänellä mitään ongelmaa ole viinan kanssa ja aina löytyy joku helvetin hyvä selitys minkä takia "se nyt vaan vähän lipsahti". Eli ongelma on siinä että humalassa ukko pystyy myöntämään ongelmansa mutta selvinpäin ei. Ja siksi tilanne on se mikä se nyt on.

 

[douppi]

En tiedä miksi, mutta joka kerta vituttaa yhtä paljon kun suunnitelmat menevät pieleen. Siis jos on sopinut tapaavansa jonkun, tai tekevänsä jotain, ja toinen sitten peruu tai suunnitelmat epäonnistuvat muuten. Eipä tässä fiilistä ole lähteä oikein yhtään mihinkään.

Vituttaa se, että noin pieni asia voi vituttaa jotakuta.

Jos joku nyt ei tanssi suunnitelman mukaan, niin mitä sitten? Ranteet auki pitkittäin?

Ei mitään henkilökohtaista, mutta vitutusketjuunhan saa kirjoittaa vaikka miehen kuukautisista (jos niitä olisi, ja jos ne sattuisi vituttamaan).

 

[pernaveikko]

Vituttaa se, että noin pieni asia voi vituttaa jotakuta.

Minua se ei vituta, mutta ihmetyttää suuresti ja tähän törmää useastikin, lähinnä tyttöjen toimesta. Ei ole minkäänlaista vastustuskykyä pienimmillekään takaiskuille tai muutoksille.

Punaiset sukkani ovat pesussa, vaikka meinasin laittaa ne jalkaan. En minä näissä sinisissä voi lähteä, nyt meni fiilikset. Jos leffa on loppuunmyyty, niin sitten mennään toiseen leffaan ja jos sekin on loppu, niin sitten mennään jonnekin muualle. Mitä sillä on merkitystä, kunhan on hauskaa.

Niin, mutta ei voi olla enää kivaa, koska sukat ovat väärän väriset ja elokuviinkaan ei saanut enää lippuja.

 

[douppi]

ihmetyttää suuresti ja tähän törmää useastikin, lähinnä tyttöjen toimesta.

No sinäpäs sen sanoit.

Joku älyttömän pieni asia voi saada jonkun pään sekaisin, outoa. Saahan sitä ihminen vittuuntua mistä tahansa, mutta ymmärrystä sille ei tarvitse aina saada...
Ei edes jatkoajassa.

 

[Cassu]

No sinäpäs sen sanoit.

Joku älyttömän pieni asia voi saada jonkun pään sekaisin, outoa. Saahan sitä ihminen vittuuntua mistä tahansa, mutta ymmärrystä sille ei tarvitse aina saada...
Ei edes jatkoajassa.

Tämän jälkeen häpeän jo kirjoittaa, että itseäni vituttaa miesasiat. Ja tällä kertaa syy ei ole miehessä vaan minussa itsessäni. Vituttaa suunnattomasti kun en tiedä mitä tehdä asialle ja se etten tiedä keneltä neuvoa kysyisin

 

[Jonisti]

Vituttaa tämä tulossa oleva flunssa. Ihan saatanan tukkonen olo ja muutenki kurkku karhee jne. Nenä tukossa ja yöt siis tuskaa nukkua, kun hengittäminen vaikeeta. Hieno ilmastonmuutos tosiaan, kun heinäkuussa lämmintä oli jopa huimat 7 astetta viime viikolla joku päivä. Saatana.

 

[Väsyneet Kädet]

Joku vitun semi-julkkis, AMB tms.. Miten voi olla niin itteensä täynnä ja älyllisesti tai sitten vaan ulosanniltaan niin heikko.. Ja miks sillä pitää muita rasittaa?

 

[Jomppa]

Meillä se on mennyt niin että kun tilanne on pahimmillaan niin yleensä ukko on soittanut joko minulle tai siskolle että on pakko päästä jonnekin kun ei saa putkea poikki. Mutta sitten kun pää on selvinnyt ja pääsee pois katkolta niin sama kieltäminen vaan jatkuu, että ei hänellä mitään ongelmaa ole viinan kanssa ja aina löytyy joku helvetin hyvä selitys minkä takia "se nyt vaan vähän lipsahti". Eli ongelma on siinä että humalassa ukko pystyy myöntämään ongelmansa mutta selvinpäin ei. Ja siksi tilanne on se mikä se nyt on.

Hauta korjaa. Karua, mutta totta. Siinä ei alkoholistilla paljon oma terveys paina, kun pitää saada viinaa. Tulkoon vaikka sydänkohtaus, mutta kun siitä toivutaan, niin lisää viinaa. Kokemusta löytyy yli kaksikymmentä vuotta "isän" ja "isäpuolen" juomisesta. Jos haluat, niin laita vaikka yv:tä, niin voin kertoa asioita oman kokemuksen kautta.

 

[sunnuntai]

Sain lapset nukkumaan tuossa vähän ennen kymmentä helposti ja tarkoitus oli itse siirtyä myös unten maille kun aamulla ylös 4.50. Mutta ei perkele yläkerran mustalaiset alkoivat laulaa karaokea.

Ei vittu noita loiseläimiä, niiden on annettu mellastaa tässä talossa mielin määrin ja kukaan ei kai ole puuttunut siihen mitenkään. 2 edellistä asukasta on lähtenyt tästä meidän asunnosta kuulemma noita perkeleiden aiheuttaman melun takia. Mitä vittua ne tuolla vuokrataloissa oikein touhuaa. Ulos koko perkeleen konkkaronkka, ja korkeintaan vittu mailalla päähän perkele.

Vituttaa nyt aivan helvetisti, voin vain kuvitella aamulla töissä väsyneenä, kun tietää jottai johdu itsestä se väsymys.

Jokainen helvetin mustalainen pitäs ampua.....