Vituttaa Itellan, että myös äitini toiminta, kun oli mennyt lähettämään lapsenlapselleen kirjekuoressa rahaa syntymäpäivälahjaksi, mutta kas kummaa, eipä siellä kuoressa enää mitään rahaa ollutkaan perille saapuessaan. Noh, jos tästä tapauksesta jotain positiivista etsii, niin oppipahan ainakin ettei toiste samaa virhettä tee.
Samanlaisia kokemuksia täälläkin. Isäni äiti lähetti minulle aikoinaan kirjeitse rahaa, ja kun se oli perillä kiitin häntä soittamalla ja keskustelu meni suurinpiirtein näin:
Mummo: "Mitäs se meidän oma pikku kullanmussukka piti siitä rahasta?"
Mä: "Joo se kymppi oli tosi kiva! Kiitos!"
Mummo: "Jaa että kymmenen euroa?! 50 minä siihen kirjekuoreen laitoin..."
Mä: ":("
Silloin olin pettynyt ja kirosin postia kun viiskymppiä muuttui kympiksi. Myöhemmin kirosin mummoani joka lähetti isälleni kirjeen jossa väitti häntä narsistiksi, sadistiksi ja moneksi muuksi, kun faijani ei ollut pitänyt mummoon yhteyttä sen jälkeen kun tämä oli monta kertaa väittänyt meidän ukkia Alzheimer potilaaksi ilman syytä. Kirjeen jälkeen postissa tuli kirja otsikolla tyyliin "Narsismi - ihmismielen kirous" tai vastaavaa. Kun faija ei käynyt lunastamassa kirjaa postista, alkoi jatkuva häirintä tekstiviesteillä ja puheluilla. Mummo ei hyväksynyt sitä, että joku asettui häntä ja mielipiteitään vastaan. Kun kävimme katsomassa häntä sairaalassa pari viikko ennen kuolemaansa, niin mummo ei edes puhunut faijan kanssa, mutta meidän äidin kanssa kylläkin josta hän ei ollut ikinä pitänyt ja josta hän oli puhunut 20 vuotta paskaa muulle suvulle. "Kyllä teki väärin se ***** kun meni tuollaisen hupakon kanssa naimisiin ja hankki vielä lapsiakin!" Onneksi itse oli niin täydellinen ettei tämä maailma riittänyt vaan päätti jatkaa matkaa jonkun munuaistaudin seurauksena. Ei jäänyt ikävä, sen verran paska maku jäi tuosta mitä teki monia vuosia vanhemmilleni, vaikka olikin meidän suvun lapsille tosi kiva kun oltiin pienempiä. Yritti kikkailla saatana perinnön jaonkin sillä tavalla, että meidän faija ei saisi mitään. Voi vitun vittu, faijan pikkuvelikin sai ilmaiseksi kuplan ja faija joutui maksamaan bensoja takaisin kun lainasi äitinsä autoa. Kotona elämisestäkin piti kuulema maksaa ja kun mutsi ja faija suunniteli omaa kotiaan niin piti kuulema varata yksi tyhjä huone jos isovanhemmat halusivat tulla kyläilemään yöksi. Vanhemmillani oli koira, jonka jalat oli vanhoilla päivillä tosi huonossa kunnossa. Koira jäi kahdestaan vähäksi aikaa tän hullun akan kanssa samaan alakerran huoneeseen, ja kun faija tuli takaisin, oli mummo alkanut työntää koiraa takajalat edellä portaita ylös sillä tavalla että se kulki kahdella jalalla huonossa asennossa. Koira lopetettiin vähän tämän jälkeen kun se ei pystynyt kunnolla enää liikkumaan. Faijan synttäreillä mummo oli pitänyt puheen jossa valitteli kuinka synttärisankari oli huonompi palkkaisessa työssä kuin isoveljenssä, vaikka oli itse ollut eläkkeellä 50 vuotiaasta asti. Vituttaa koko mummo. Vituttaa se mitä faijani on joutunut kestämään kun on joutunut elämään tän psykon kanssa, joka valitteli aina omia juttujaan. Faija oli soittanut aikoinaan äidilleen kun mutsini oli raskaana, ja mummo oli vastannut ja ensin kuunneltuaan alkanut valittaa jotain lonkka kipua. Jättipä kerran mummo minut ja veljeni huoltoasemalle 50km päähän kodistamme mummola reissun jälkeen, ja soitti mutsini hakemaan meidät pois koska hänen piti lähteä viemään naapurin kissaa lentokentälle. Vitun mummo. Määräsi mitä mun ja veljen piti tehdä lomarahoilla; "ostakaapa vielä pikku veljelle joku suklaapatukka, kun se ei ole täällä." No mut mummo, se sai saman verran rahaa ku me... "OSTA SE PATUKKA!".
Nyt vituttaa.