Vitutusketju

  • 10 690 417
  • 56 249

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Jos ei arvosta rakkautta, jota saa lapselta, niin silloinhan voi tosiaan olla, että ei arvosta mitään, mitä lapsi voisi kenties tuoda? Se ei silti tarkoita, etteikö arvostaisi rakkautta, jota saa muilta aikuisilta, vai?
Mutta mistäpä tietää, ellei tiedä? Häh? Ma kusun vaan.

Kääpiö, aiemmin kysyttiin jo, mitä mieltä olemme väkivallasta koiria kohtaan. En ole varma kummastakaan, ehkä iltaisin peiton alla.
 

Killeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Vituttaa eniten kaikki. Lässytys pitäisikö kenenkä hankkia nahkapokaali vai ei. Tänne ei tule ja piste. En pidä lapsista. Yäk, en syö. Pitäkää kakaranne, mun ei niistä tarvitse tykätä. Juu, olen jurrissa, mutta mitä sitten?
 

-OO-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Nyt vituttaa paitsi se että Lukko on paska niin myös se että Jääkiekkoliiton tulospalvelu on aivan paska. Jatkuvasti jumissa ja välillä on tilastot kateissa ja otteluohjelmat kateissa ja milloin mitäkin. SM-liigan sivutkin ja jopa UrhoTV alkaa tuntumaan tuon rinnalla toimivilta.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Kääpiö, aiemmin kysyttiin jo, mitä mieltä olemme väkivallasta koiria kohtaan. En ole varma kummastakaan, ehkä iltaisin peiton alla.
Näköjään. Vaan koira ei tyhjennä pajatsoa tältä osin, eikä liiemmin väkivalta. Tämänsävyisiin keskusteluihin on tervettä ottaa mukaan lammasaspekti, kuten viime aikoina ilahduttavasti on tapahtunutkin.

Ihmisaspektia sivutakseni, itselläni on kolme lasta. Muiden lapset ja lapsettomuudet ovat lähtökohtaisesti muiden asioita. En minäkään ota vastaan arvosteluja siitä että olen tullut lisääntyneeksi. Sama tilanne jos ei olisi lapsia.

Lapseton aikuinen saa minun puolestani olla pitämättä lapsista, kunhan suuntaa vitutuksensa lasten aikana sisäänpäin. Virtuaalisessa keskustelussa lapsi-inhonsa voi todeta nolostelematta ihan suoraan. Fyysisessä maailmassa en ole vielä törmännyt keneenkään, joka päivittelisi mihin paskaan Kääpiö on mennyt kätensä iskemään hankittuaan lapsikatraan.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Virtuaalisessa keskustelussa lapsi-inhonsa voi todeta nolostelematta ihan suoraan.
Ei liity enää suoranaisesti aiheeseen, mutta miksi näin? Ymmärrän kyllä, että täällä tulee oltua ehkä vähemmän ujo näiden ajatustensa kanssa, ja itse kukin provosoituu vääntämään enemmän kuin lopulta edes tarkoitus oli, mutta en kyllä sitä, että totaalinen urpous suuntaan tai toiseen olisi jotenkin sallitumpaa kuin reaalimaailmassakaan.

Niin, ja sitten kokonaan jotain muuta: kokojyväleivästä jäi jyvä kiilaksi hampaankoloon. Kaikkea sitä.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Ei liity enää suoranaisesti aiheeseen, mutta miksi näin? Ymmärrän kyllä, että täällä tulee oltua ehkä vähemmän ujo näiden ajatustensa kanssa, ja itse kukin provosoituu vääntämään enemmän kuin lopulta edes tarkoitus oli, mutta en kyllä sitä, että totaalinen urpous suuntaan tai toiseen olisi jotenkin sallitumpaa kuin reaalimaailmassakaan.
Tätä juuri tarkoitin. Keskustelupalsta antaa sopivat puitteet ilmaisuille joita livetilanteessa harva rohkenee pukea sanoiksi. Ehkä niinkin että sallittavuudessa on kanavakohtaisia aste-eroja, jossakin suhteessa.

Nyt ei, ihme kyllä, vituta juuri mikään. Työasioissa riittäisi kyllä vitutuksen aiheita, mutta eihän mitään hommia pakko ole tehdä. Aina voi vaihtaa duunia tai ryhtyä itselliseksi. Jos on riittävästi nappulaa, joka valitettavasti tai onneksi ei koske itseäni, niin työt voi myös lopettaa. Hiihtäjä on ladun vanki, vapaa on vain umpihanki.
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Mitäs jengi tykkää muuten lampaista? Sydänystäväksi tahdon aa-ii-kuisen uuhen.

Vittu että vihaan uuhia etenkin platonillisissa suhteissa! Niitä saatanoita! Rasistisia ja tekopyhiä ultrafeministejä, joille ei kelpaa mikään muu kuin iVehkeet, kommuuniasuminen ja paras ruoho. Se hyvä puoli niissä on, että ne voi teurastaa kuoliaaksi, jos suhde ei enää kiinnosta tai suhteeseen tulee muuten vain onnellisuusvaje. Kuten meillä tuli.
 

wilco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK,LiPu
Ihmettelen siis miksi sä jaksat vuodesta toiseen vetää herneet nenään siitä että ihmiset perustelee huonosti haluttomuutensa hankkia lapsia. Vääntö on kuitenkin joka kerta yhtä hedelmätöntä ja turhaa.

No niinhän tuo yleensä on noiden lapsettomien porukoissa.

Että silleen...
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Vittu että vihaan uuhia etenkin platonillisissa suhteissa! Niitä saatanoita! Rasistisia ja tekopyhiä ultrafeministejä, joille ei kelpaa mikään muu kuin iVehkeet, kommuuniasuminen ja paras ruoho. Se hyvä puoli niissä on, että ne voi teurastaa kuoliaaksi, jos suhde ei enää kiinnosta tai suhteeseen tulee muuten vain onnellisuusvaje. Kuten meillä tuli.
Olisiko tuossa sinulla jotakin samaa jälkilöylyvaihetta kuin juuri eron kokeneilla. Saattaa olla, että joskus vielä aika kultaa tai pitäisikö sanoa villaannuttaa muistot.

Toisaalta on niinkin, että myös ei-platonisen suhteen päätteeksi voi uuhen laittaa lihoiksi. En ota tällaiseen suhteeseen sen enempää kantaa, mutta asetelmasta tulee jotenkin mieleen Kalervo Palsan kuuluisa sarjakuva "Battler Britton ja Operaatio Proteesi". Suhde voisi ikään kuin saada lyyrisen huipentumansa juuri hekuman hetkellä.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Terveisiä riemulomalta. T. lapseton pariskunta, jonka koirat on hyvässä hoidossa.

Vituttaa tuo yksi lapsiperhe tässä muuten kivassa hotellissa.

Mutta onneksi sulla on varaa. Voit toki schollmaisesti vaatia lapsia häädettäviksi.
---

Ace, mikään muu ei tullut selväksi kuin se, että tahallinen lapsettomuus tekee lukukyvyttömäksi.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
lapsilla ja minulla harvemmin on samoja mielenkiinnon kohteita.
Minulla on samoja kuin lapsilla. Itse asiassa mitä pienempi lapsi, sitä enemmän hän (saako sanoa hän?) pitää tisseistä, aivan kuten minäkin.

Mulla on lapsia, ja joka ikinen päivä ajattelen että isänä oleminen on hienoa. Myöskin joka ikinen päivä ajattelen, että isänä oleminen on ihan perseestä. Mutta niin se vaan menee, sellaista on elämä.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Mulla on lapsia, ja joka ikinen päivä ajattelen että isänä oleminen on hienoa. Myöskin joka ikinen päivä ajattelen, että isänä oleminen on ihan perseestä. Mutta niin se vaan menee, sellaista on elämä.
Tuo kuvaa varmaan monien tuntoja hyvin, myös omiani. Vanhemmuudessa ei oikein ole välimuotoja jos sen mitenkään asiallisesti ottaa. Koko setti tulee samaan hintaan paraati- ja perspuolineen.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Vituttaa kyllä, jos joillain vanhemmilla jossain päin maailmaa on sampion kaltainen jääräpäinen jankuttaja lapsena. Siinä sitä vanhemman rakkautta lasta kohtaan mitataan oikein perkeleesti ja paljon. Ja jos sampio sattuisi tähän purkaukseen jotain vastaamaan, niin vastaan tuohon vastaukseen jo valmiiksi: paskat perustelut, ei jatkoon.
 

Gellner

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mutta onneksi sulla on varaa. Voit toki schollmaisesti vaatia lapsia häädettäviksi.
---

Ace, mikään muu ei tullut selväksi kuin se, että tahallinen lapsettomuus tekee lukukyvyttömäksi.

sampio, sä hävisit.

Itseäni meinasi äsken hetkellisesti vituttaa, mutta sitten luin kuinka sampio taas ja jälleen kerran menetti täydellisesti malttinsa, kun joku kehtasi kirjoittaa kielteisesti lapsista. Sööttiä, kun aikuinen ihminen saa tuollaiset itkupotkuraivarit aina samasta aiheesta.

Terveisin, yksi nainen joka ei pidä lapsista, ei koskaan halua lapsista, ei halua lapsia lähelleen, ei halua mitään mitä lapsesta voi saada ja joka nauraa niille, jotka hankkivat lapsia vain koska yhteiskunta niin painostaa.
 

Ölppä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Ei tule uni ei sitten millään. Saatanan saatana! Puoliltaöin painelin petiin eikä ole edes haukotuttanut, saati sitten väsyttänyt. Onneksi ei nyt kovin aikaisin tarvitse kuitenkaan herätä.
 

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
sampio, sä hävisit.... Terveisin, yksi nainen joka ei pidä lapsista, ei koskaan halua lapsista, ei halua lapsia lähelleen, ei halua mitään mitä lapsesta voi saada ja joka nauraa niille, jotka hankkivat lapsia vain koska yhteiskunta niin painostaa.

En kyllä koskaan ole kokenut yhteiskunnan painostaneen, mutta vaimo kyllä painosti...heh Muistan, kun hän vei minut aikanaan vierailulle viikonlopuksi ystävänsä (lapsiperheen, silloin kaksi pientä mukulaa..) luokse ilmeisenä tarkoituksena saada minut vakuuttuneeksi lapseperheen elämän ihanuudesta, kun hänellä vauvakuumetta puski päälle. Needless to say, siinä kävi juuri päinvastoin. Olin täysin vakuuttunut, että vain hullu tai muuten epätoivoinen haluaa tuollaisia rääkyviä sittisontiaisia ympärilleen, jotka eivät anna hetken rauhaa ja ovat koko ajan kolhimassa joko itseään tai muuten vain hajottamassa paikkoja. Aikaa kului (ehkä hiukan suunniteltua enemmän juurikin tuon kokemuksen myötä...), mutta niin vain allekirjoittanut huomasi olevansa samassa hullunmyllyssä.

En (tietenkään) osaa muiden puolesta puhua, mutta itse en ainakaan osannut oikein millään tavalla eläytyä ja siten sympata vaimon odotussaikaa (joka hänelle oli hyvinkin merkityksellinen), ja vaikka itse synnytys oli jopa minulle miehenä yksi elämän sykähdyttävimpiä kokemuksia, niin rehellisesti sanottuna ensimmäiset pari vuottakaan ei mitenkään niin antoisia olleet, että plussat ja miinukset yhteenlaskettuna lapsiperheen elämä olisi voiton puolelle jäänyt. Jos siinä vaiheessa minulta olisi joku kysynyt, niin olisikin hyvinkin voinut antaa saman vastauksen kuin muutamat TQoFE:n ystävät. Mutta siitä eteenpäin homma on muuttunut täysin päinvastaiseksi. Jokainen vuosi on ollut parempi kuin edellinen ja nyt kun esikoinen on jo teini-iässä ja nuorempikin reilusti yli kymmenen, nautin isyydestä tavattoman paljon. Yhtään liioittelematta lapset ovat ylivoimaisesti tärkein asia elämässäni (ja mulla kyllä riittää - joku lue;vaimo - voisi sanoa, liiaksikin...) muitakin mielenkiinnon kohteita ja elämänsisällön tuojia. Olen aikalailla vakuuttunut olevani samalla tavalla onnellinen myös siinä vaiheessa, kun lapset muuttavat pois kotoa, sillä ei elämäni rakennu heidän varaan. Minulla on omakin elämä elettävänä kaikkine toiveineen ja vielä toteutumattomine haaveineen.

Sen voin kuitenkin suoraan sanoa, että sen verran perseestä nuo ensimmäiset vuodet pienten lasten kanssa olivat, että kun vaimo muutama vuosi sitten kysyi, olisiko yhdelle vielä tilausta, niin vastaus oli jämäkkä ei!

Olen miettinyt toisinaan sitä, miksi omaa lastaan niin paljon rakastaa? Onko kyseessä biologian sanelema juttu, ihmisen perusvaistoissa oleva tarve suojella elämän jatkumoa ja siten suojella jälkeläisiään? Ei mulla tähän edelleenkään mitään selkeää ykseiselitteistä vastausta ole, mutta kyllä rakkaus omia jälkeläisiään kohtaan poikkeaa aika lailla täysin siitä, miten rakkauden kokee esimerkiksi (romantisessa) suhteessa partneriaan kohtaan tai esimerkiksi miten ystäviään tai vanhempiaan rakastaa. Sitä kautta ymmärrän, mitä Sampio (tosin hiukan kömpelösti ja hyökkäävästi) yrittää sanoittaa.

Tämä pitkä raapustus ei ollut mikään myyntipuhe lapsielämän puolesta. Voin hyvin ymmärtää lapsettoman elämän valinneiden kannan ja perustelut, sillä helposti elämän hiukan toisella tavalla ohjautuessa itsekin olisin sellaiseen ratkaisuun voinut päätyä. Nyt olen toki onnellinen, ettei kohdallani niin käynyt, mutta edelleen en ole kenellekään lapsiperheen ihanuutta tyrkyttämässä tai lasten hankkimiseen kannustamassa.

TQoFE:lle haluaisin esittää yhden kysymyksen (ei tarvitse vastata, ainakaan näin julkisesti tai muutenkaan, jos on liian henkilökohtainen...) Kuinka koet suhteesi omiin vanhempiisi? Miten paljon luulet, että ymmärrykseni mukaan ainakin lievästi negatiivinen asenteesi lapsia kohtaan tulee sitä kautta? Tällä kommentilla ei ole tarkoitus leikkiä mitään keittiöpsykologia, ihan vaan mielenkiinnosta kysyn. Itse olin aikanaan perheen ainoa lapsi ja vaikka minulla olikin erittäin onnellinen lapsuus ja rakastavat vanhemmat, sekä myös hyvin läheisiä kavereita (nämä muutamat varhaislapsuuden ystävyyssuhteet ovat säilyneet läpi elämän läheisinä), niin ainakin itsellä ainoana lapsena varttuminen vaikutti alkuun aika tavalla asenteisiini lapsia sekä vanhemmuutta kohtaan.

Sorry off-topicista tähän vitutusketjuun... Ehkä moderaatoreiden olisi hyvä lohkaista tämä ihan omaksi topiciksi, kun aihe selvästi herättää keskustelua...
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Olen miettinyt toisinaan sitä, miksi omaa lastaan niin paljon rakastaa? Onko kyseessä biologian sanelema juttu, ihmisen perusvaistoissa oleva tarve suojella elämän jatkumoa ja siten suojella jälkeläisiään? Ei mulla tähän edelleenkään mitään selkeää ykseiselitteistä vastausta ole, mutta kyllä rakkaus omia jälkeläisiään kohtaan poikkeaa aika lailla täysin siitä, miten rakkauden kokee esimerkiksi (romantisessa) suhteessa partneriaan kohtaan tai esimerkiksi miten ystäviään tai vanhempiaan rakastaa.

Minusta se on pelottavankin voimakas tunne, jota on tosiaan vaikea kuvata. Varmasti biologis-pohjainen, mutta se ei vielä paljon sano: ei juuri ole inhimillistä kokemuksen muotoa, jolla ei olisi yhteyttä biologiaan. Melko turha tästä lapsi-asiasta on tapella, kukin olkoon tyytyväinen tai tyytymätön omiin valintoihinsa - varmasti joillekin lapsettomuus sopii todella hyvin ja joillekin taas lapsellisuus.
 

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
Katselin eilen jälleen Top Chef Suomi ohjelmaa ja tuomaristossa irvistelevä Pia Kämppi vituttaa suunnattomasti. Akan ilme on jatkuvasti kärsivän vittumainen ja tuntuu, että suorastaan vihaa kaikkia kilpilijoita. Ulosanti on sekin jotenkin alentavaa. Ei osaa sanoa mutta tuo tuomari vituttaa. Tää olis voinut mennä myös ketjuun, jossa pienet asiat harmittavat mutta olkoot.
 

Fox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Arsenal FC
Katselin eilen jälleen Top Chef Suomi ohjelmaa ja tuomaristossa irvistelevä Pia Kämppi vituttaa suunnattomasti. Akan ilme on jatkuvasti kärsivän vittumainen ja tuntuu, että suorastaan vihaa kaikkia kilpilijoita. Ulosanti on sekin jotenkin alentavaa. Ei osaa sanoa mutta tuo tuomari vituttaa. Tää olis voinut mennä myös ketjuun, jossa pienet asiat harmittavat mutta olkoot.

Vahva sama. Ei oikein tiedä hymyileekö hän vai irvistääkö kun väläyttelee hampaitaan. Enkä kyllä ole oikein ymmärtänyt, että mitä annettavaa hänellä edes on kyseiseen ohjelmaan?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös