Ok. Viestini perimmäinen kysymys ei ollut tämä. Tarkoitus oli pohtia mikä on valmentajan ammattitaidon mittari? Vastaus ei voi olla menestys sillä muutoinhan meillä on MAAILMA pullollaan epäpäteviä koutseja.
Itse heitin tuon kehityksen.
Näitä kirjoituksia luettuani jäin pohtimaan asiaa.@Bafforossolle samalla pohdittavaksi.
Mitä tuohon vastaisi, ettei siitä tulisi 268-sivuinen opus?
Ensiksi "ammattitaidon mittari" - käsitteeseen liittyy monta asiaa. Ammattitaitoa voi mitata ehkä parhaiten käsityön aloilla. Paljon ajatustyötä vaativien ammattien onkin sitten vaikeampi mitata. Jääkiekkovalmentajan työ taitaa kuulua lähemmäs tuota jälkimmäistä.
Sitten voidaan (vrt.
@tommy36) jakaa valmentajat eri luokkiin alkaen nappulakiekkoilusta, nuorempien ja vanhempien juniorikiekkoiluun sekä "aikuisten" kiekkoiluun ja miksei veteraaneihin asti.
Näissä valmentajan vaatimustaso, ketään väheksymättä, on erilainen. Joku 7-vuotiaita valmentaja voi olla hyvinkin ammattitaitoinen, vaikkei hänestä koskaan tulisi liigavalmentajaa.
Seurajoukkueen valmentaminen menestykseen on täysin eri asia kuin maajoukkueen valmentaminen menestykseen. Sitä voi kysellä Jukka Jaloselta. (Jää nähtäväksi, montako valmentajaa tarvitaan hänen jälkeensä saavuttamaan mestaruus tai edes mitali). Ammattitaitoa pitäisi mitata aina asetettujen tavoitteiden ja annettujen resurssien suhteeseen saavutettuihin tavoitteisiin. Jos sinulle asetetaan tavoitteet hyvin vaillinaisilla resursseilla, et voi helposti onnistua, jos koskaan.
Nuo resurssit sisältävät apuvalmentajat, huoltajat, työympäristön, koko organisaation, pelaajat ja esim. työrauhan + varmasti ei vähäisimpänä kotiolot, ts. henkilökohtainen tukiryhmä.
Jotkut saattavat onnistua satunnaisesti, mutta useampi tai jopa säännöllinen onnistuminen on yksi merkki ammattitaidosta. Mitä sitten on onnistuminen? Niiden asetettujen tavoitteiden saavuttaminen? Kyllä! Ne eivät välttämättä ole mestaruus. Luottavainen organisaatio ja sen johto ehkä asettaa pitkän ajan tavoitteeksi esim. sijoittumisen TOP 4 kaksi kertaa kolmesta, jolloin ko. valmentaja ehkä ylittää tavoitteet ja saavuttaa enemmän.
Tähän liittyy olennainen asia koskien työrauhaa eli paineet. Jos paineet ja odotukset ovat liian kovat, on onnistuminen vaikeampaa.
Siksi ammattitaitoinen valmentaja myös osaa sanoa ei. Ts. jos tavoitteet tai resurssit eivät ole realistiset, pitää osata sanoa ei. Samoin myös silloin, kun itseanalyysi kertoo, ettei ole onnistunut.
Ammattitaitoinen henkilö kyllä tietää, onko hänellä edellytykset onnistua tehtävässään.
Siksi on tärkeää sellaisessa tilanteessa lopettaa pään lyöminen seinään ja siirtyä muuhun vastaavanlaiseen tehtävään tai peräti kouluttautua uudestaan, jos vaatimustaso on liian korkea.
En tiedä vastasinko kysymykseesi ja tämä on vain minun näkemykseni.