Siksipä toivoisin että tulisi mestaruus ja sitä kautta Villelle jatkoa.
Mutta täällähän kaikki on valmiin lynkkaamaan Villen jossei mestaruutta tule ja sitten taas aloitetaan "projekti" jonkun uuden kanssa.
Lynkkaamaan on nyt vähän vahva sama, mutta vielä ei ainakaanole tullut fiilistä jossa Ville olisi tuonut/tuomassa IFK:n pelitapaan jotakin sellaista, jolla voisi nähdä hänen olevan suuri jääkiekkovisionääri, joka on kehittämässä peliä uudelle tasolle.
Kaksi kautta on nyt enemmän tai vähemmän sekoiltu, ja jos huhut kolmannen kautensa kokoopanosta menevät edes sinne päin, niin ilman mestaruutta en kyllä jatkoa sorvaisi vaikka olisi miten IFK:n mies.
Jatkuvuus voi olla ihan jees ja varmastikin olisi hienoa jos tuollainen Tapparamainen kuvio toteutuisi, jossa meillä olisi sellainen parivaljakko jonka varassa vedellä vuosikymmen siten, että tietäisi jotakuinkin takuuvarmasti mitä sieltä tulee.
Voihan se olla, että IFK:ssa ei onnistu jotakuinkin kukaan, mutta toivotaan nyt kuitenkin ettei ihan niin huonosti asiat kuitenkaan ole.
Kuitenkin se tosiasia, että siellä on finaaleissa joku pelicans, kertoo hyvinkin katrusti totuuden siitä, että jotakin menee ihan päin sitä itseään kun IFK ei siellä ole.
Valmennus siis luultavimmin on terävemmässä iskussa lahdessa kuin helsingissä, ja ilmeisestikin myös jonkinlainen tasapaino on kyetty löytämään joukkueen rakenteessa.
Onko siis IFK:ssa edelleen liikaa ajattelua, että tasapainoisuus on uhrattavissa sille alttarille, että joukkueessa on kovasti niitä kivoja pukukoppipelaajia, jotka eivät kuitenkaan edusta pelaamansa roolin absoluuttista huippua, eivätkä enää mahdollisestikaan ole edes kehityskaaressaan kohti parempaa menossa.
Otetaan yt esimerkisi se vaikkapa se kovin usein mainittu Åsten. Eli onko -vaikka eittämättä juttu lentääkin- pelipaikkansa eliittiä, vai vain sellainen keskiverto mukavia haastava ukko, joka ei juurikaan enää tasoaan nosta urallaan, ja on joukkueessa lähinnä koska on niin IFK.
@Jan_Peter jossakin jo aiemmin ihan ansiokkaastikin totesi, että IFK:n pitäisi hissukseen tehdä päätös, että mitä se haluaa oikeastaan täällä kiekkokartalla olla. Tähän asti se tuntuu olleen lähinnä vain pienen ryhmän taskujen täyttämiseen suunnattu puuhastelukerho, jossa jollakin omalla pikku "klubilla" on kivaa keskenään, ja sinne ei ketään haluta sitä kivaa häiritsemään, joten puhutaan paljon brändeistä, IFK:laisuudesta, IFK:n pelitavasta jne, mutta juuri mitään ei saavuteta menestyksen muodossa.
Toki täytyy nyt vähän antaa -ettei siellä joku taas suutu -vähän liekaa sille, että onahn sitä oltu lähellä, vaan eikös se vanha sanontakin kuulu, että se lähellä on ihan sama kuin metri pois rannasta, joten se ei nyt vaan riitä kuitenkaan.
Nyt siis pitäisi jälleen kerran tehdä se päätös, että onko tarkoituksena urheilullinen menestys ensinkään, vai riittääkö vaan se, että mennään hallille ja toivotaan parasta.
Itse en henkilökohtaisesti erityisemmin arvosta huippu-urheilua, saati siinä liikkuvia rahamääriä -nimitetään sitä nyt sitten vaikka kateudeski, vaikka itse kutsunkin sitä lähinnä typeryydeksi. Vaan koska aika entinen ei hevillä palaa, vaan toistaiseksi leikitään sillä huippu-/ammattiurheilutasolla, niin oletan sen myös tähtäävän kunnianhimoisesti kestävään ja jatkuvaan menestymiseen, joka siten johtaa siihen, että jokaisen osa-alueen pitää myöskin toimia sen hyväksi -alkaen vaikkapa juurikin siitä valmentajasta.
On joukkueen johdon -mahdollisesti jopa urheilujohdon- tehtävä osata ymmärtää se, millainen valmentaja parhaiten palvelee tuon päämäärän toteutumista. Samoin sen tehtävänä edelleen rakentaa siten tasapainoinen joukkue, että sekin palvelee tuota päämäärää. Sitten siellä pitää olla taustalla ne visionäärit, joiden turvin joukkueen taloudelliset resurssit luovat riittävää pohjaa niille fasiliteeteille, joita urheilujohto joutuu käyttämään omassa työssään. Siihen ei oikein riitä nykyinen -nostetaan lipun hintaa, kyllä ne pölhöt maksaa- systeemi, vaikka se pääosin tuntuukin -erityisesti IFK:n kohdalla- toimineenkin.
Enpä tietenkään, ainakaan suoralta kädeltä osaa asioita itse tehdä paremmin, mutta enpä siitä palkkaakaan onneksi nauti. Mutta oletan kyllä seuran omistuksen ja johdon olevan sen verran kunnianhimoisesti orjentoitunutta, että heidän intrsseissään olisi siihen palkkaansa vastaan panostaa. Nythän siitä ei ihan varmuutta ole.
Mutta palatakseni Villeen, niin en kyllä vielä näillä näytöillä olisi pitkää jatkoa sorvaamassa, sillä kovin vakuuttunut en vielä ole tuon alati hapuilevan pelitapansa kestävyydestä suhteessa menestykeen ole, vaan saa toki näyttää että niin olisi, jolloin toki jatkoon. Pelkkä kiva jätkä ja IFK:n mies ei enää siihen perusteeksi riitä, ellei palata ajassa taaksepäin aina tuonne 70-luvun lopulle asti.
Myönnän että tekee pahaa nähdä Pelicans finaaleissa, IFK:n valmistautuessa täysin turhauttavaan pronssipeliinsä.