Oli kyllä huima haastattelu, luin vasta nyt. Tähän kirsikkaan kiteytyy paljon Peltosen ongelmista: äijä on niin syvällä omissa mietteissään (ja varmaan uskoo olevansa oikeassa) ettei näe enää metsää puilta vaan harhailee siellä aluskasvillisuuteen tuijottaen ja itsekseen mumisten. Siinä sitten ohi kulkevat pelaajaparat miettivät, että mikä helvetin huru-ukko toi on ja söikö se noita valkoisia vai punaisia sieniä.
– Pelissä täytyy olla erilaisia rytmejä ja raamit on hyvä olla. Uskon silti, että peliä pitää nimenomaan pelata. Luonnollisesti asioita täsmennetään esimerkiksi sen mukaan, minkälaisella kokoonpanolla pelaamme. Näen silti, että kaiken keskiössä on se, mitä peli itsessään meiltä vaatii, Peltonen pohtii.
Huikeaa, aivan huikeaa settiä.
– Pelissä täytyy olla erilaisia rytmejä ja raamit on hyvä olla. Uskon silti, että peliä pitää nimenomaan pelata. Luonnollisesti asioita täsmennetään esimerkiksi sen mukaan, minkälaisella kokoonpanolla pelaamme. Näen silti, että kaiken keskiössä on se, mitä peli itsessään meiltä vaatii, Peltonen pohtii.
Huikeaa, aivan huikeaa settiä.