Tyytyväisyyden pitäisi olla taattu. Kelpo teoksia, keskeistä huovistuotantoa.Antikka.net:in kautta tuli tilattua kaksi Huovista, eli Havukka-ahon ajattelija sekä Joe-setä: aikalaisen kertomuksia Josef Stalinista. Uskoisin, että tiedossa on miellyttäviä lukuhetkiä Huovisen parissa.
Olikin hyvä että löysin Tuntemattoman, sillä olen ostanut sen tietääkseni kolme kertaa aiemmin, mutta aina se on hävinnyt hyllystä. Kerran lainasin kirjan tyypille joka hukkasi sen johonkin. Toisen kadotin itse muuttojen sekamelskassa. Kolmas vain lakkasi olemasta, ei mitään havaintoa. Josko tämä neljäs nyt kävisi pysyvämmin taloksi.
En muuten minäkään, enkä Tuntematonta. Kalevalan olen kyllä lukenut pariinkin kertaan.Kiven Seitsemän veljestä - jota en ole koskaan jaksanut lukea kokonaan.
En omista, mutta olen lukenut. Aloitin alakouluikäisenä, Taisteluni oli sukulaismiehen kirjahyllyssä. Selvästi kypsemmällä iällä kahlasin teoksen sitten läpi. En voi väittää, että Taisteluni olisi ollut unohtumaton lukukokemus. Hajanainen ja rakenteeltaan kummallinen kirja, kerta kaikkiaan epäkiitollinen luettava. Välilllä kirjoitti kovin äksysti herra Hitleri. Eikä tuosta niin paljon käteen jäänyt, tokkopa oli niin väliksikään.Nyt se on maksettu elikä tavallaan siis jo minun oma vaikka ei se hyllyssäni vielä olekaan - tai oikeammin "ne", koska kyseessä on kaksi kirjaa, jotka tosin mielletään yhdeksi kokonaisuudeksi ja kokonaisuutena Adolf Hitlerin Taisteluni on pidettäväkin. Voi olla, että edessä on melkoinen taistelu jahka saan sen aikanaan luettua, meinaan sellaisia arvioita olen kirjasta sen lukeneilta kuullut ettei kyseessä taida olla ihan helpoin kirja lukea. Paatosta ja Hitlerin tajunnanvirtaa, josta koetan saada joku kaunis päivä otteen - jos siitä nyt sellaista edes voi saada.
Nyt se on maksettu elikä tavallaan siis jo minun oma vaikka ei se hyllyssäni vielä olekaan - tai oikeammin "ne", koska kyseessä on kaksi kirjaa, jotka tosin mielletään yhdeksi kokonaisuudeksi ja kokonaisuutena Adolf Hitlerin Taisteluni on pidettäväkin. Voi olla, että edessä on melkoinen taistelu jahka saan sen aikanaan luettua, meinaan sellaisia arvioita olen kirjasta sen lukeneilta kuullut ettei kyseessä taida olla ihan helpoin kirja lukea. Paatosta ja Hitlerin tajunnanvirtaa, josta koetan saada joku kaunis päivä otteen - jos siitä nyt sellaista edes voi saada.
Laita sitten tuntemuksiasi kun olet tuon läpi kahlannut. Luin tuon aikoinaan läpi reilut kymmenen vuotta sitten. Raskassoutuista ja vaikeaselkoista, jos ei ole erityisen hyvin perillä 1920-luvun Saksan poliitikoista ja Weimarin tasavallan perinnöstä, mutta aina välillä Aatullakin ajatus selkenee. Vankilassahan tuo on kirjoitettu, mutta kustannustoimittajan kättä tuo olisi kaivannut. Teoksen olisi voinut karsia kahden osan sijasta yhteen, poistaa päällekkäisyyksiä ja muistuttaa herr Hitleriä myös pisteen käyttämisestä pilkun sijasta.
Inhimillisellä tapaa mielenkiintoiselta vaikuttaa Lena Muhinan Piirityspäiväkirja. 16-vuotias Lena aloitti päiväkirjansa kirjoittamisen Leningradissa 1941 vain joitain kuukausia ennen saksalaispiirityksen alkua, päiväkirja on eräs piirityksenajan dokumentteja..
Joo, kirjojakin olen jonkun kappaleen ostanut:
Päätin antaa mahdollisuuden monen kehumalle Theo Fleuryn Kovaa peliä, joten ostin sen pokkarina.