PataJaska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, sympatiat HPK ja Kiekko-Espoo
Viikatetta olen kuunnellut jo jotain 18-19 vuotta, eli käytännössä bändin koko uran ajan. Totuushan oli eiliseen asti, että bändin urakäyrä oli hirvittävässä syöksykierteessä alaspäin, ja etenkin kaksi viimeistä levyä ovat lähes kokonaan kuuntelukelvottomia..

Mutta kylläpä muuttui kaikki kuin taikaiskusta eilen, herranjumala mikä levy! Nämä herrasmiehet palasivat kartalle sellaisella tavalla ettei paljon höpistä. Kuinka kauan näitä biisejä on pidetty pöytälaatikossa?? Mielettömiä kitaramelodioita, ja modernin soundin lisäksi levy heittää osittain ajatukset sinne old school tunnelmiin, eli sinne noin Kaajärven Rannat rieskan aikoihin. Vaivaisten Laulu sopisi esimerkiksi ihan sellaisenaan kyseiselle levylle. Levy on ennen kaikkea monipuolinen ja mahtavan tyylitajuinen, aivan suora syöttö lapaan vanhan koulukunnan V-fanille. Kouluarvosana on vähintään 9½, siis nimenomaan vähintään. En pysty edes sanomaan suosikkibiisiä, koska se vaihtuu joka kuuntelulla..
 
"siis ymmärrän syvällisesti hyvän taiteen määrittelemisen ikiaikaisen dilemman, mutta kyllä paskan aina tunnistaa"
(Kyösti Pöysti)
Suosikkijoukkue
Pelicans, All Blacks
Uutukainen on kuunneltu nyt pariin otteeseen ja varovainen arvioni on, että kyseessä saattaa olla Viikatteen paras albumikokonaisuus sitten vuonna 2009 julkaistun Kuu Kaakon Yllä -levyn. Aika näyttää, että muuttuuko mieli kuuntelukertojen karttuessa.
Sen verran monta kertaa on jo Rillumarei! pyörinyt ympäri, että enää ei tarvitse olla edes varovainen todetakseen, että kyseessä on Viikatteen paras albumikokonaisuus sitten vuoden 2009. Kuten täälläkin on jo monta kertaa todettu, niin muutamat aiemmat levyt eivät ole kokonaisuuksina innostaneet, mutta tämä todella yllätti pitkästä aikaa positiivisesti. Levyä tuleekin kuunneltua ihan huomaamatta uudestaan ja uudestaan.

Uusimman julkaisun vahvuus on nimenomaan tasapainoinen kokonaisuus. Yksittäisiä ässäbiisejä on vaikea nostaa esiin, mutta kyllä esimerkiksi Hallava ottaa heti levyn alkuun epäluulot pois. Nimibiisin kertosäe on taas sopivan tarttuva ja monimerkityksellinen, taattua keikkojen yhteislaulukamaa. Nyt tuntuu siltä, että Rillumarei! asettuu samalle tasolle kuin vuosina 2002-2009 julkaistut albumikokonaisuudet ja pidän tuota ajanjaksoa Viikatteen kultakautena.
 
Vastaantulijoiden kaistalla on vittumaista luistella.

Ilmari Ahde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vihaan melkein kaikkia.
Kylläpä vanhaa Viikatemiestä lämmittää uutukainen, kompakti paketti eikä täytepaloja mukana. Viilušaketissa on Motörhead vahvasti läsnä, semmoista lätkettä on. Kallen laulu on miellyttävämpää kuin aikoihin, uran alkupään ujoa kuiskailua ei ole ikävä, aiemmin meni turrrrrhan korrrrostetusti lausutuiksi ärrrrriksi että alkoi jo kiusaamaan. Mainiota kamaa.
 
"Viinanjuonti luo turvallisuutta ja hyvinvointia, nimittäin viinatehtaiden työntekijöille, alihankkijoille, kuljetusalan yrittäjille ja Alkon myymälähenkilökunnalle."

mice

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Flames, Juventus, Parma
Toimiihan tämä itsellenikin tämä uutukainen. Varsinkin nuo vähän rivakammat rallit kuten Hallava, Viilušaketti ja singlebiisit Varjorastaat sekä Huomenta humalaiset ovat laadukkaita. Soitto soi ja laulu raikaa, melodiat ja sanoitukset toimivat ja tuotanto hyvällä tasolla.

Ainoa, mikä tässä ei reilut parikymmentä vuotta Viikatetta kuunnellelle toimi, ovat nimenomaan nuo hitaammat biisit. Niihin bändi ei ole saanut alkuaikojen fiilistä mukaan oikein millään. Nytkin kun kuuntelee vaikka päätösraitaa Valo saa sinut ja vertaa sitä esim. Marraskuu-kakkosen Iäisyyteen, niin kyllä Iäisyys pesee kaikessa tämän uutukaisen. Samoin Vaivaisten laulu ja oikeastaan myös Alhaisen virran maa kalpenevat vanhojen hitureiden varjossa. Vaikka aiemmin soittotaito ei ehkä ollut ihan tämänpäivän tasolla, niin on niissä vanhoissa hitaissa laahauksissa kuitenkin jotain niin oleellista Viikate-ydintä, että se harmittaa kun niiden tasolle ei päästä.
 
"Ja on niin ihanaa, kun täällä Pohjantähden alla on ihmispoloa siunattu makkaralla..." - Klamydia
"Hänelle ei montaa paikkaa tuu ja toi saamarin jätkä paukuttaa ne sisään" - Pasi Rautiainen David Trezeguesta Juventus - FC Bayern München ottelun jälkeen.
(1)
  • Tykkää
Reactions: U2

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turun jengit, yksilöinä Rantanen ja Kakko
Tsekkasin tuon Äxclusive-keikan ja livenähän bändi toimii aina. Tällaiselle poppoolle ei toivo liian isoja festarikeikkoja, lähinnä klubeja.

Vaikkei uudemmat levyt kaikki ole toimineet, esim. Tervaskanto on livevetona hyvä biisi. Olisipa normaali aika keikkojen kannalta.
 
Olemme tarkastaneet tämän pöytäkirjan ja todenneet sen keskustelun kulun mukaiseksi

U2

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara & anyone against russia...
Vihdoin sain Rillumarei!:n hankittua ja nyt muutama kuuntelukerta takana. Ja onhan tämä mielestäni parasta Viikatetta sitten Kuu Kaakon Yllä -kiekon. @mice :n kanssa samoilla linjoilla, että nopeat biisit toimii tiukasti, mutta hitaammat biisit ei ole ihan täysin mulle vielä auenneet. Varjorastaat menee tällä hetkellä aika korkealle omalla "parhaat Viikate-biisit" -listalla.
 
Mies voi rakastaa elämänsä aikana useaa eri naista, mutta vain yhtä jääkiekkojoukkuetta.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy