Henry Blavatsky
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Pelicans, All Blacks
Sen verran monta kertaa on jo Rillumarei! pyörinyt ympäri, että enää ei tarvitse olla edes varovainen todetakseen, että kyseessä on Viikatteen paras albumikokonaisuus sitten vuoden 2009. Kuten täälläkin on jo monta kertaa todettu, niin muutamat aiemmat levyt eivät ole kokonaisuuksina innostaneet, mutta tämä todella yllätti pitkästä aikaa positiivisesti. Levyä tuleekin kuunneltua ihan huomaamatta uudestaan ja uudestaan.Uutukainen on kuunneltu nyt pariin otteeseen ja varovainen arvioni on, että kyseessä saattaa olla Viikatteen paras albumikokonaisuus sitten vuonna 2009 julkaistun Kuu Kaakon Yllä -levyn. Aika näyttää, että muuttuuko mieli kuuntelukertojen karttuessa.
Uusimman julkaisun vahvuus on nimenomaan tasapainoinen kokonaisuus. Yksittäisiä ässäbiisejä on vaikea nostaa esiin, mutta kyllä esimerkiksi Hallava ottaa heti levyn alkuun epäluulot pois. Nimibiisin kertosäe on taas sopivan tarttuva ja monimerkityksellinen, taattua keikkojen yhteislaulukamaa. Nyt tuntuu siltä, että Rillumarei! asettuu samalle tasolle kuin vuosina 2002-2009 julkaistut albumikokonaisuudet ja pidän tuota ajanjaksoa Viikatteen kultakautena.