kahden suunnan sentteri
Jäsen
Myöskään blogi ei näytä johtavan keskusteluun, tai ainakaan Ohisalon Puheenvuoron tai kotisivujensa blogeista ei löydy vastinetta noihin. Enkä toisaalta ihmettele, mitäs Ohisalo hyötyisi esim. bloginsa sotkemisesta tuollaisella hänen substanssiinsa vähemmän perehtyneiden kädestä pitäen opastamisella. Suosittelisinkin kaikille maailman ohisaloille ja pursiaisille varauksetta Jatkoajan keskustelupalstaa jossa saatetaan jopa joskus päästä käsiksi ihan niihin erilaisiin ideologisten ajattelujen eroa synnyttäviin premisseihin. Ohisalon premissejä ymmärtävänä voinkin selventää hieman noita Pursiaiselle ja Saarimaalle mysteeriksi jääviä asioita.Pursiainen on käynyt jonkin verran keskustelua twitterissä (en jaksa niitä kaivaa), mutta Pursiainen ja Saarimaa (=Asiaton lehdistökatsaus) on kirjoittanut pari blogikirjoitustakin aiheesta. Mielestäni tuo "tappaako köyhyys" oli hyvin kirjoitettu. Tässäpä ne:
http://blogit.image.fi/asiatonlehdistokatsaus/tappaako-koyhyys/
http://blogit.image.fi/asiatonlehdistokatsaus/eriarvoisuus-ja-koyhyys/
Nuo blogikirjoitukset ovat käsittääkseni seurausta siitä twitter-keskustelusta, koska twitter on tunnetusti melko huono alusta keskustelemiseen ja argumentointiin.
Tässä suhteessa Ohisalolla olisi petrattavaa. Hän nimittäin päättelee elinikäodotteiden eroista, että eriarvoisuus aiheuttaa kuolemista. Hän myös toteaa, että ”Suomen pitäisi torjua aktiivisemmin pieni- ja suurituloisimpien eliniän eroja”.
Ainakaan viitatussa blogitekstissä hän ei päättele kuten Pursiainen ja Saarimaa tässä väittävät. Liekö sitten siellä Twitterissä päätellyt tai sitten blogistit ovat tulkinneet väärin ja tulleet rakentaneeksi olkiukon. Päättelyketju menee niin että sosionekonomisten terveyserojen kasvusta voidaan päätellä eriarvoisuuden olevan kasvussa, ja eriarvoisuuden taas tiedeteään johtavan näiden terveysongelmien ohella, joista elinikä siis yksi mittari, myös yhteiskunnallisiin ongelmiin kuten luottamuksen heikkenemiseen, hitaampaan talouskasvuun ja rikollisuuden lisääntymiseen.Eriarvoisuuden sijaan Ohisalo on todennäköisesti, ja tietenkin aivan oikein, huolissaan köyhistä ja köyhyyden vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin, jonka tärkeitä osia terveys ja elinikä ovat. Ainakin kolumnista virinneen Twitter-keskustelun perusteella Ohisalo haluaan parantaa nimenomaan huono-osaisimpien asemaa.
Pursiaisen ja Saarimaan tulisi ymmärtää, että tässä mekaniikassa ongelma ei ole se köyhien absoluuttinen tulotaso, vaan nimenomaan tuloerojen skaala ja skaalan kehittyminen. Mitä suuremmat ovat erot, tai pienetkin erot kovemmassa kasvussa, niin sitä köyhemmiksi ja osattomammiksi suhteellisesti köyhät itsensä kokevat, riippumatta siitä mikä heidän absoluuttinen elintasonsa on. Ei korsolaista köyhää siivoojaa, joka ostaa kaupasta kolmellakympillä eineksiä, lohduta se, että Amerikassa, jossa asiat ovat vielä huonommin, hänen vertaisensa menisi ostosten kotiin viemisen jälkeen vielä illaksi toiseen duuniin. Hän tekee sosiaalista vertailua naapuriinsa, serkkuihinsa, vanhoihin koulukavereihinsa, ja niin edelleen.
Tässä dokkarissa tämä tulee hyvin ilmi. Tyypeille maksetaan asuminen, terveyspalvelut, lastenhoidot ja koulut, opiskellakin voisi ilmaiseksi, mutta koettu onnellisuus ja näkymät itsenäiseen toimeentuloon ovat heikommat kuin jollain Bangladeshissa kaatopaikkaa tonkivalla tai meidän vaatteitamme hikipajassa ompelevalla lapsella.
Perintönä köyhyys | Elävä arkisto | yle.fi
Ja loppublogi perustuukin sitten saman olkiukon mäiskimiseen. Korrelaatiota selittää tuo blogistienkin mainitsema kolmas tekijä. Se on kyvykkyys, koulutus, työ, sosiaalinen status, jne. joka sitten johtaa sekä joko huonoon tai hyvään terveyteen, että tulotasoon, että koettuun onnellisuuteen, jne. Ja mitä suuremmat erot, tai kasvussa olevat erot, niin sitä huonompi taso kaikilla ja tietysti etenkin niillä huonoimmilla. Kausaliteettia on kyllä tutkittu, esim. tässä (pdf) kymmenkunta mittaria joiden avulla sitä päätellä. Köyhyystutkija Ohisalo tietää tämän mutta ei kirjoita auki. Libertaarit taloustieteilijät Pursiainen ja Saarimaa toteavat jatkoblogissaan mitenkään perustelematta, ettei kyseinen tutkimus kestä lähempää tarkastelua. Molemmat siis vain viestivät omille yleisöilleen ja dialogi, jossa ei dialogia koskaan ollutkaan, päättyy. Joku näkee tässä sitten asiantuntijan onnistuneen politikoinnin ja joku toinen sen hyvän haaston.Toisin kuin kolumnista voisi päätellä, ei ole selvää, kuinka paljon jos ollenkaan köyhyys vaikuttaa terveyteen ja elinikään. On nimittäin monia syitä, miksi tulot ja terveys ovat yhteydessä toisiinsa.... Ensimmäinen on se, että terveys vaikuttaa tuloihin, mutta ei toisin päin.... Toinen syy on se, että jokin kolmas tekijä vaikuttaa samanaikaisesti sekä tuloihin että terveyteen.... Syy-seuraussuhteen todentaminen tulojen ja terveyden välille on siis erittäin haastavaa. Tutkijan kannalta ideaalitilanne olisi lääketieteestä tuttu satunnaiskoe, jossa tutkija pystyisi määräämään ihmisten tulot tai varallisuuden satunnaisesti vaikkapa arvalla....
Keskeinen ongelma on myös tuo mitä Pursiainen ja Saarimaa toistelevat koko ajan, eli kuinka tärkeää olisi olla tarkka termien käytössä. Itse nimittäin määrittelevät köyhyyspuheessa vakiintuneet termit, sekä eriarvoisuuden että köyhyyden, täysin uudelleen. Ei ihme jos ei heti synnykään yhteisymmärrystä.
Viimeksi muokattu: