Missäköhän arvioissa tässä sitten liikutaan tuotantokustannusten osalta?
Financial Times teki jutun Suomen ydinvoimasta kesäkuun alussa ja siinä oli hinnoiteltu kustannukset aika laveasti akselilla low - middle - high -tyyppisesti kaikkien sähkön tuotantomuotojen osalta. Kaaviosta näki että low -hinta ydinvoimalla oli jossain 60-70€/MWh, middle jossain +100€. Vanhat voimalat tuottavat varmasti halvemmalla, mutta epäilenpä että 20€/MWh markkinahinnoilla tuotto voi olla aika olematonta.
En ehkä ole huomannut uutista missä mainitaan Ruotsin ydinvoimaloiden investoinneista, mutta onko kyseessä jokin suurempi turvallisuuteen liittyvä päivitys joka ei siis lisäisi voimalan tehoa mitenkään merkittävästi?
Poliitikot voivat tuoda tehoveron takaisin, valtio tukee uusiutuvia, sähkön kysyntä on heikko - ehkäpä kolme isointa estettä ydinvoiman kasvulle tällä hetkellä.
Ville Niinistön pj-kaudella ei Vihreät mahdu Kokoomuksen kanssa hallitukseen. Ainut vaihtoehto on punamultapohjainen hallitus. Nyt kun demarit ovat laskussa, tarkoittaisi se yhteistyön tekemistä Kepun kanssa. Tuskin onnistuu.
Antero Vartia pystyisi toimimaan kokkareiden kanssa, mutta taitaa olla puolueen sisällä oppositiossa?
Onko tuosta Vartian oppositiossa olosta jotain ihan konkreettista näyttöä? Vastikään Vartia sai puoluejohdolta varsin lämpimät kehut esiintymisestään Suomi-Areenassa, mikä ei ainakaan viittaa mihinkään sellaiseen.
@Telaketju
Ketjun aihe Vihreät on valinnan edessä. Yksi vaihtoehto on radikalisoitua Ruotsin Miljöpartin kaltaiseksi feministis-marxilaiseksi puolueeksi. Parempi vaihtoehto olisi profiloitua liberaaliksi puolueeksi. Ville Niinistön siltoja polttava politiikka -niin maahanmuuton kuin koulutuspolitiikankin saralla- teki tälle kehitykselle suurta hallaa. Vartijan johtama Vihreät taas olisi monissa kysymyksissä järkilinjoilla. Ei tosin kaikissa, mutta Alanko-Kahiluoto tai Kari veisivät melko varmasti puolueen Miljöpartin tavoin politiikan marginaaliin.
Siinä kyllä Ville Niinistö oli oikeassa, että puolueiden tulisi myydä ajatusta paremmasta maailmasta (ja määritellä se), eikä keskittyä peloittelemaan ihmisiä. Näin! Sanoin jotain positiivista Ville Niinistöstä...
Vihreä lanka mainitsi näiden ja sen Tynkkysen lisäksi potentiaalisena vaihtoehtona Vihreiden varapuheenjohtaja ja Helsingin varavaltuutettu Maria Ohisalon. Hän on ollut myös aktiivinen nuorisopoliitikko, jonka CV:hen kuuluu mm. Vihreiden nuorisojärjestön puheenjohtajuus.Yle nostaa ( tai no, Niinistö nosti esiin kortin "ensimmäisen kauden kansanedustajat, joita ovat kolme ensiksi mainittua") potentiaalisiksi puheenjohtajaehdokkaiksi Emma Karin, Touko Aallon, Hanna Halmeenpään ja Outi Alanko-Kahiluodon
Vihreä lanka mainitsi näiden ja sen Tynkkysen lisäksi potentiaalisena vaihtoehtona Vihreiden varapuheenjohtaja ja Helsingin varavaltuutettu Maria Ohisalon. Hän on ollut myös aktiivinen nuorisopoliitikko, jonka CV:hen kuuluu mm. Vihreiden nuorisojärjestön puheenjohtajuus.
Ehdottomasti Vihreiden tulevaisuuden nimiä, mutta ei sentään seuraavaksi puheenjohtajaksi. Kyllä tällaiseen pestiin pitäisi löytyä vähän nimekkäämpi kasvo kuin joku Ohisalo, joka on suurelle yleisölle hyvin kirjoittamaton kortti.
http://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/li-andersson-tai-feministit-eivät-huolestuta-vihreitä
Linkki Vihreän langan juttuun, jossa puhetta puolueen tulevaisuudesta ja tavoitteista ja josta Ohisalon bongasin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maria_Ohisalo
Linkki Maria Ohisalon Wikipedia-sivulle.
Maria tekee hyvää työtä köyhyystutkimuksen ja köyhyyskeskustelun parissa, mutta ei valitettavasti ihan vielä ole pj-aineista. Uskon, että puheenjohtaja valitaan joukosta Tynkkynen, OAK ja Kari.
Maria tekee hyvää työtä köyhyystutkimuksen ja köyhyyskeskustelun parissa, mutta ei valitettavasti ihan vielä ole pj-aineista.
Voisitko ohjata kysyvän näiden väitteiden ja niiden kyseenalaistuksen luo? Muistan Pursiaisen ottaneen osaa köyhyyskeskusteluun vain keksimällä köyhyydelle ihan oman määritelmän.Ottaa vaan aika pahasti osumaa esimerkiksi Pursiaiselta, joka mielestäni kyseenalaisti aika hyvin Ohisalon väitteitä.
Voisitko ohjata kysyvän näiden väitteiden ja niiden kyseenalaistuksen luo? Muistan Pursiaisen ottaneen osaa köyhyyskeskusteluun vain keksimällä köyhyydelle ihan oman määritelmän.
Huonoa köyhää halveksitaan – kuka saa olla köyhä? | Köyhyys | HS
Kunhan ei ainakaan olisi Emma Kari, koska hän on halihali-poliitikko* pahimmasta päästä. Kari ei tule vetoamaan vihreiden lisäksi kuin vasemmistoliittolaisiin ja demareiden "marinilaiseen" siipeen, mikä ei kyllä tue puolueen tavoitetta kerätä lisäboostia muualtakin kuin vasemmalta.Maria tekee hyvää työtä köyhyystutkimuksen ja köyhyyskeskustelun parissa, mutta ei valitettavasti ihan vielä ole pj-aineista. Uskon, että puheenjohtaja valitaan joukosta Tynkkynen, OAK ja Kari.
Myöskään blogi ei näytä johtavan keskusteluun, tai ainakaan Ohisalon Puheenvuoron tai kotisivujensa blogeista ei löydy vastinetta noihin. Enkä toisaalta ihmettele, mitäs Ohisalo hyötyisi esim. bloginsa sotkemisesta tuollaisella hänen substanssiinsa vähemmän perehtyneiden kädestä pitäen opastamisella. Suosittelisinkin kaikille maailman ohisaloille ja pursiaisille varauksetta Jatkoajan keskustelupalstaa jossa saatetaan jopa joskus päästä käsiksi ihan niihin erilaisiin ideologisten ajattelujen eroa synnyttäviin premisseihin. Ohisalon premissejä ymmärtävänä voinkin selventää hieman noita Pursiaiselle ja Saarimaalle mysteeriksi jääviä asioita.Pursiainen on käynyt jonkin verran keskustelua twitterissä (en jaksa niitä kaivaa), mutta Pursiainen ja Saarimaa (=Asiaton lehdistökatsaus) on kirjoittanut pari blogikirjoitustakin aiheesta. Mielestäni tuo "tappaako köyhyys" oli hyvin kirjoitettu. Tässäpä ne:
http://blogit.image.fi/asiatonlehdistokatsaus/tappaako-koyhyys/
http://blogit.image.fi/asiatonlehdistokatsaus/eriarvoisuus-ja-koyhyys/
Nuo blogikirjoitukset ovat käsittääkseni seurausta siitä twitter-keskustelusta, koska twitter on tunnetusti melko huono alusta keskustelemiseen ja argumentointiin.
Tässä suhteessa Ohisalolla olisi petrattavaa. Hän nimittäin päättelee elinikäodotteiden eroista, että eriarvoisuus aiheuttaa kuolemista. Hän myös toteaa, että ”Suomen pitäisi torjua aktiivisemmin pieni- ja suurituloisimpien eliniän eroja”.
Ainakaan viitatussa blogitekstissä hän ei päättele kuten Pursiainen ja Saarimaa tässä väittävät. Liekö sitten siellä Twitterissä päätellyt tai sitten blogistit ovat tulkinneet väärin ja tulleet rakentaneeksi olkiukon. Päättelyketju menee niin että sosionekonomisten terveyserojen kasvusta voidaan päätellä eriarvoisuuden olevan kasvussa, ja eriarvoisuuden taas tiedeteään johtavan näiden terveysongelmien ohella, joista elinikä siis yksi mittari, myös yhteiskunnallisiin ongelmiin kuten luottamuksen heikkenemiseen, hitaampaan talouskasvuun ja rikollisuuden lisääntymiseen.Eriarvoisuuden sijaan Ohisalo on todennäköisesti, ja tietenkin aivan oikein, huolissaan köyhistä ja köyhyyden vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin, jonka tärkeitä osia terveys ja elinikä ovat. Ainakin kolumnista virinneen Twitter-keskustelun perusteella Ohisalo haluaan parantaa nimenomaan huono-osaisimpien asemaa.
Ja loppublogi perustuukin sitten saman olkiukon mäiskimiseen. Korrelaatiota selittää tuo blogistienkin mainitsema kolmas tekijä. Se on kyvykkyys, koulutus, työ, sosiaalinen status, jne. joka sitten johtaa sekä joko huonoon tai hyvään terveyteen, että tulotasoon, että koettuun onnellisuuteen, jne. Ja mitä suuremmat erot, tai kasvussa olevat erot, niin sitä huonompi taso kaikilla ja tietysti etenkin niillä huonoimmilla. Kausaliteettia on kyllä tutkittu, esim. tässä (pdf) kymmenkunta mittaria joiden avulla sitä päätellä. Köyhyystutkija Ohisalo tietää tämän mutta ei kirjoita auki. Libertaarit taloustieteilijät Pursiainen ja Saarimaa toteavat jatkoblogissaan mitenkään perustelematta, ettei kyseinen tutkimus kestä lähempää tarkastelua. Molemmat siis vain viestivät omille yleisöilleen ja dialogi, jossa ei dialogia koskaan ollutkaan, päättyy. Joku näkee tässä sitten asiantuntijan onnistuneen politikoinnin ja joku toinen sen hyvän haaston.Toisin kuin kolumnista voisi päätellä, ei ole selvää, kuinka paljon jos ollenkaan köyhyys vaikuttaa terveyteen ja elinikään. On nimittäin monia syitä, miksi tulot ja terveys ovat yhteydessä toisiinsa.... Ensimmäinen on se, että terveys vaikuttaa tuloihin, mutta ei toisin päin.... Toinen syy on se, että jokin kolmas tekijä vaikuttaa samanaikaisesti sekä tuloihin että terveyteen.... Syy-seuraussuhteen todentaminen tulojen ja terveyden välille on siis erittäin haastavaa. Tutkijan kannalta ideaalitilanne olisi lääketieteestä tuttu satunnaiskoe, jossa tutkija pystyisi määräämään ihmisten tulot tai varallisuuden satunnaisesti vaikkapa arvalla....
Myöskään blogi ei näytä johtavan keskusteluun, tai ainakaan Ohisalon Puheenvuoron tai kotisivujensa blogeista ei löydy vastinetta noihin. Enkä toisaalta ihmettele, mitäs Ohisalo hyötyisi esim. bloginsa sotkemisesta tuollaisella hänen substanssiinsa vähemmän perehtyneiden kädestä pitäen opastamisella. Suosittelisinkin kaikille maailman ohisaloille ja pursiaisille varauksetta Jatkoajan keskustelupalstaa jossa saatetaan jopa joskus päästä käsiksi ihan niihin erilaisiin ideologisten ajattelujen eroa synnyttäviin premisseihin. Ohisalon premissejä ymmärtävänä voinkin selventää hieman noita Pursiaiselle ja Saarimaalle mysteeriksi jääviä asioita.
Molemmat siis vain viestivät omille yleisöilleen ja dialogi, jossa ei dialogia koskaan ollutkaan, päättyy. Joku näkee tässä sitten asiantuntijan onnistuneen politikoinnin ja joku toinen sen hyvän haaston.
Varmasti erilaisia mielipiteitä löytyy, mutta sekään ei ole merkki siitä, että joku olisi oppositiossa.
Itse uskon, että tärkeimmät erot siinä, miten tätä maata aiotaan tulevaisuudessa kehittää löytyvät liberaali-konservatiivi -asteikolta. Siis sekä talouden että arvojen osalta.
Mielestäni Ville Niinistö on ollut varsin järkilinjoilla kritisoidessaan hallituksen yliopistoihin kohdistamia leikkauksia.
Niissä kun ei tunnu sitä järkeä olevan siteeksikään: a) on kyseenalaista kannattaako tieteestä ja teknologiasta leikata juuri silloin kun pitäisi saada aikaan uutta taloudellista toimeliaisuutta , b) jos kuitenkin hyväksytään se, että myös koulutuksesta leikataan välttämättömien valtiontalouden säästöjen saamiseksi, miksi leikkaukset kohdennetaan yliopistojen parhaaseen osaan – siis siihen, joka on rahoituskilpailussa (huom. myös valtion rahoitus on suurelta osin kilpailtua ns. opetusministeriön kaavan mukaan) pärjännyt parhaiten? ja c) jos säästöjä kohdennetaan – miksi ei kohdenneta koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti poistamalla päällekkäisyyksiä ja lakkauttamalla usein tehottomasti toimivia pieniä yksiköitä?
En tiedä, miksi puheenjohtajan valinta muuttaisi Vihreiden linjaa mihinkään ja veisi meitä oikealle/vasemmalle/keskelle.
Voisitko ohjata kysyvän näiden väitteiden ja niiden kyseenalaistuksen luo? Muistan Pursiaisen ottaneen osaa köyhyyskeskusteluun vain keksimällä köyhyydelle ihan oman määritelmän.
Huonoa köyhää halveksitaan – kuka saa olla köyhä? | Köyhyys | HS
Myöskään blogi ei näytä johtavan keskusteluun, tai ainakaan Ohisalon Puheenvuoron tai kotisivujensa blogeista ei löydy vastinetta noihin. Enkä toisaalta ihmettele, mitäs Ohisalo hyötyisi esim. bloginsa sotkemisesta tuollaisella hänen substanssiinsa vähemmän perehtyneiden kädestä pitäen opastamisella.
Pursiaisen ja Saarimaan tulisi ymmärtää, että tässä mekaniikassa ongelma ei ole se köyhien absoluuttinen tulotaso, vaan nimenomaan tuloerojen skaala ja skaalan kehittyminen. Mitä suuremmat ovat erot, tai pienetkin erot kovemmassa kasvussa, niin sitä köyhemmiksi ja osattomammiksi suhteellisesti köyhät itsensä kokevat, riippumatta siitä mikä heidän absoluuttinen elintasonsa on. Ei korsolaista köyhää siivoojaa, joka ostaa kaupasta kolmellakympillä eineksiä, lohduta se, että Amerikassa, jossa asiat ovat vielä huonommin, hänen vertaisensa menisi ostosten kotiin viemisen jälkeen vielä illaksi toiseen duuniin. Hän tekee sosiaalista vertailua naapuriinsa, serkkuihinsa, vanhoihin koulukavereihinsa, ja niin edelleen.
Köyhyystutkija Ohisalo tietää tämän mutta ei kirjoita auki. Libertaarit taloustieteilijät Pursiainen ja Saarimaa toteavat jatkoblogissaan mitenkään perustelematta, ettei kyseinen tutkimus kestä lähempää tarkastelua. Molemmat siis vain viestivät omille yleisöilleen ja dialogi, jossa ei dialogia koskaan ollutkaan, päättyy. Joku näkee tässä sitten asiantuntijan onnistuneen politikoinnin ja joku toinen sen hyvän haaston.
Keskeinen ongelma on myös tuo mitä Pursiainen ja Saarimaa toistelevat koko ajan, eli kuinka tärkeää olisi olla tarkka termien käytössä. Itse nimittäin määrittelevät köyhyyspuheessa vakiintuneet termit, sekä eriarvoisuuden että köyhyyden, täysin uudelleen. Ei ihme jos ei heti synnykään yhteisymmärrystä.
Ja vitut. Ville Niinistö oli hyväksymässä edellisessä hallituksessa satojen miljoonien koulutusleikkauksia ja nyt huutelee saman suuruisten leikkauksien turmiollisuudesta. Täydellistä poliittista paskahousuilua.
Lähtee ulkomuistista mutta siinä johon hesari tarttui keksivät noita omia lisämääreitä köyhyyteen vaikka köyhyys on vakiintunut tarkoittamaan suhteellista köyhyyttä jolle on tarkka tulomääritelmä, vähemmän kuin 60% mediaanituloista.No mitäs jos tekisit nyt kulttuuriteon ja perustele miten he määrittelivät täysin uudelleen vakiintuneet määritelmät ja missä he menivät pieleen? Ellet sitten venaile Ohisalon vastinetta vieläkin ja huutelet lämpimäkseksi täällä.
Perustelusi ontuu pahasti. Leikkauksia ei voi verrata suoranaisesti toisiinsa, koska mitä enemmän leikataan, sitä radikaalimpia ovat leikkausten vaikutukset. Esitettynä asia kuvitteellisilla luvuilla niin 0,5 miljardin leikkaus kolmen miljardin menoista ei ole vaikutuksiltaan samanlainen kuin saman suuruinen toinen leikkaus 2,5 miljardista. Ei tietenkään vaan jälkimmäisen vaikutukset ovat ensimmäistä suuremmat.
Lähtee ulkomuistista mutta siinä johon hesari tarttui keksivät noita omia lisämääreitä köyhyyteen vaikka köyhyys on vakiintunut tarkoittamaan suhteellista köyhyyttä jolle on tarkka tulomääritelmä, vähemmän kuin 60% mediaanituloista.
Blogeissa sitten määrittelivät köyhyyden absoluuttiseksi köyhyydeksi vaikkei tuollaisesta käsitteestä tarvitse Suomen yhteydessä puhua sillä sitä ei Suomessa ole. Köyhyys tarkoittaa Suomen keskustelussa suhteellista köyhyyttä.
Ja sitten joka välissä jankuttavat että asioista pitää puhua oikeilla nimillä.
Ei onnu, Kataisen hallitus, mukaanlukien Ville Niinistö ja Vihreät, hyväksyivät satojen miljoonien leikkaukset koulutukseen mutta ne kaatuivat eduskunnasssa demarien ja kokoomuksen riitelyyn. Eli ne hyväksyttiin mutta niitä ei toteutettu.
Kai sinun olisi sitten parasta aloitella sitä nolausta, kun ei sinulla nähtävästi muutakaan sanottavaa ole. Jäämme odottelemaan.Ansioksesi mainittakoon että itsekkin myönsit että vedit täysillä vihkoon sen osalta, nyt olisi taas aika nostaa käsi ylös virheen merkiksi ennenkuin sinut taas nolataan julkisesti.
Ne valot vain tuntuvat sammuvan välittömästi jopa taloudellisen liberalismin nimiin vannovilta silloin, kun tämän maakuntasosialismia ajavan hallituksen toimia arvostellaan. Aivan oikein: hallitus päätti summista, mutta kohdensi säästöt erityisesti parhaaseen yliopistoon. Jos hallitus olisi vain pienentänyt kehystä ja antanut opetusministeriön jakokaavan mukaisesti yliopistojen kilpailla rahoituksesta, olisivat säästöt kohdistuneet tehottomimmin toimivaan osaan yliopistokenttää – siis oikeudenmukaisesti ja kansantaloudellisesti järkevästi...
Yliopistoihin kohdistuneista säästöistä on tehty lyöntiase oppositiolle yksinkertaistamalla asioita. Todellisuudessa yliopistoissa on paljon turhaa, niin ihmisiä, tiloja kuin tutkimustakin. Raumalla OKL supisti vuokramenojaan siirtämällä toimintansa kolmeen rakennukseen kuuden sijasta. Tämä tarkoitti pienempiä työhuoneita, vähemmän käytäviä ja tehokkaampaa tilan käyttöä. Yksinkertaista. Tosin voidaan kysyä, tarvitaanko Rauman filiaalia, onko se tarpeeksi tehokas yksikkö.
Yliopistot ovat eläneet omaa elämäänsä tieteellisen vapauden sateenvarjon alla ja osa porukasta on käyttänyt tätä hyväkseen. Organisaatioista löytyy paljon turhia suojatyöpaikkoja tutkijoille, jotka eivät ole tehneet yhtään kunnon tutkimusta, käyvät vuosittain heittämässä vanhat kalvot (kyllä!) dokumenttikameraan ja kuittaavat kohtuullisen korvauksen yliopistolla vietetystä vapaa-ajasta. Ihan vastaavasti hallintoa on kasvatettu, koska se on mahdollista.
Ongelma on se, ettei tällaisten järjestelyiden purkaminen ole kovin helppoa, ei kukaan halua tuoda julkisuuteen oman tieteenalansa mustia lampaita. On helpompi käydä aamu-tvssä kiukuttelemassa kuin käydä arvokeskustelua ja puhua tutkimuksen laadusta. Nyt tästä pelkuruudesta kärsii tosiaan huippututkimus, mutta tieteenharjoittajat tekevät sen ihan itse.
Ottamatta kantaa kuka leikkasi koulutuksesta ja mitä leikkasi, ainakin Helsingin yliopistossa on runsaasti turhaa. Tässä vähän turhuuksia/päällekäisyyksiä. Kaikista tutkinto vähintään maisteritasoa. Kaikkia en lakkauttaisi mutta ainakin puolet tuosta voisi nakata roskiin.Lyhyt on sunkin muisti. Kyllä, osa leikkauksista kaatui, mutta silti Kataisen ja Stubbin hallitukset tekivät merkittäviä leikkauksia tutkimukseen ja koulutukseen, jotka myös toteutettiin. Ne olivat arviolta 1,44 miljardia euroa (HS 14.1.2016). Eli sun perustelusi todellakin ontuvat ja pahasti.
Ottamatta kantaa kuka leikkasi koulutuksesta ja mitä leikkasi, ainakin Helsingin yliopistossa on runsaasti turhaa. Tässä vähän turhuuksia/päällekäisyyksiä. Kaikista tutkinto vähintään maisteritasoa. Kaikkia en lakkauttaisi mutta ainakin puolet tuosta voisi nakata roskiin.
Humanistiset:
Sukupuolen tutkimus, 2x Balttilainen filologia 1 riittää, 2 X Assyrologia (herran tähden, miksi noita on jopa kaksi!) Pohjoismaiden kirjallisuus(opetus ruåtsiksi), Kutur och kommunikation, Estetiikka x 2 tutkintoa, Latinan eri versioita/tutkintoja 3 kpl. 1 riittää, Filosofia på svenska.
Valtiotieteellinen:
Indoeuropeistiikka, Lähi-idän tutkimus, Afrikan tutkimus, Talous- ja sosiaalihistoria x 2, Sosiaali- ja kulttuuriantropologia, Poliittinen historia x 3. yksi riittäisi, Kehitysmaatutkimus x 2.
Teologinen:
6 erilaista uskontokoulutusohjelmaa på svenska.