Näin tietysti, jos elää jossain mielikuvitusmaailmassa.
Sitten jos käännytään faktojen puoleen, on Hautala ollut Venäjän suhteen johdonmukaisimpia ja kriittisimpiä suomalaispoliitikkoja jo pitkään.
Saksa ei ajautunut "Putinin syliin" siksi, että ydinvoimasta luovuttiin, vaan siksi, että he ottivat tilalle venäläisen kaasun. Tämän kaasuyhteistyön siemenet kylvettiin jo 70-luvulla, kun ensimmäinen kaasuputki (Länsi-)Saksan ja Venäjän välillä avattiin, kiitos vain saksalaisten idänpolitiikalle. Heidi Hautala oli tuolloin teini. Osaltaan päätöstä venäläisen kaasun puoleen kääntymisessä oli jouduttamassa 1970-luvun öljykriisi, jolloin Saksassa pääteltiin, että energiantuotannossa on parempi laskea Neuvostoliiton kaasun kuin lähi-idän öljyn varaan. Vaihtoehtoja olisi ollut, mutta muun länsimaailman varoitteluista huolimatta Saksassa nojauduttiin pikku hiljaa enemmän ja enemmän venäläiseen kaasuun.
Jos se, ettei yritä vaikuttaa toisen valtion poliittisiin päätöksiin (varsinkin, kun kehityskulku on alkanut jo kauan ennen ko. henkilön poliittista uraa) on rusinoiden poimimista pullasta, niin anna mun kaikki kestää. Hautala on johdonmukaisesti vastustanut kaasun tuomista Venäjältä nimenomaan geopoliittisten riskien takia. Se, että on samalla Suomessa vastustanut ydinvoimaa, ei tarkoita, että olisi jotenkin vastuussa Saksan vihreiden typeristä päätöksistä. Suomen vihreät eivät myöskään saksalaisten serkkujensa tavoin ole vaatineet nykyisistä ydinvoimaloista pika-aikataulussa luopumista, ainoastaan vastustaneet uusien voimaloiden rakentamista. Ja tässä kohtaa kannattaa vielä huomata, että vihreiden ja erityisesti Hautalan viime vuosien kritiikki uutta ydinvoimaa kohtaan on suurelta osin perustunut siihen, että ydinvoimaa on meille puuhattu yhdessä venäläisten kanssa, siis juuri niihin geopoliittisiin riskeihin.
POLITIIKKA Europarlamentaarikko Heidi Hautala syyttää Suomen ulkopoliittista johtoa lyhytnäköisestä opportunismista ydinvoimalakaupoissa.
www.iltalehti.fi