Tätä kaikkea voisi avata jossain keskustelussa enemmänkin, mutta nyt en yhtään osaa sanoa, miten tämä kaikki liittyy Vihreiden Suomessa ajamiin asioihin.
Varmasti siksi, että Vihreät tuntuvat parhaillaan ajavan tätä intersektionalismia, ja johtoon nousee entistä enemmän väkeä, joka uskoo tähän ääriajatteluun. Kategorioin intersektionalismin ääriajatteluksi, koska mielestäni useimmat ihmiset ajattele samoin.
Myönnän. Positiivinen syrjintä tuntuu ideana ihan hyvältä. Autetaan niitä, jotka apua eniten tarvitsee. Mutta todellisuus on se, että ihmisten lokeroiminen erilaisiin "uhriluokkiin" eriyttää ihmisiä toisistaan ja pitkällä tähtäimellä lisää ennakkoluuloja näitä viiteryhmiä kohtaan. Käytännön esimerkki. Miltä luulet, että työnhakijat työhaastattelussa tuumivat, kun paikalle saapuu työnhakija, joka edustaa yhtä tai useampia "uhriluokkia"? He miettivät, että heidän työllistymismahdollisuutensa juuri heikkenivät - ei pätevyyden takia, vaan ulkoisten ominaisuuksien, joista sai bonuspisteitä. Eikä tämä käytäntö lisää positiivisia tunteita kyseistä "uhriluokkaa" kohtaan ainakaan sen ison kansanosan parissa, joka joutuu ajattelemaan oikeasti leipäänsä. Päinvastoin.
Muutenkin tuo "uhriluokittelu" on yleensä melko subjektiivista, liittyen paljon siihen minkälaisesta kuplasta maailmaa katselee. Esimerkiksi sukupuoli on sekalainen kokoelma erilaisia hyötyjä ja haittoja. Ja ihmisillä on herkästi tapana painottaa katseensa niihin tuntemiinsa haittoihin ja näkemiinsä etuihin, joita muilla mahdollisesti on, josta siintää sanonta "nurmikko on aina vihreämpää aidan toisella puolella".
Tämän sanottuani, itselläni olisi kuitenkin iso halu auttaa maahanmuuttajia ja eri etnisuuden omaavia ihmisiä integroitumaan vahvemmin tähän yhteiskuntaan, ja erityisesti vaurastumaan, jotta Suomeen ei alkaisi muodostua etnisiä gettoja. Mutta paras tie siihen on mielestäni se, että unohdetaan 1600-luvun liepeillä luotu ilkeä keksintö nimeltä rotu ja keskitytään yksilöön. (1450-luvun portugalissa taisi olla ensimmäinen dokumentoitu ajatus jonkinlaisesta rotuopista, mutta se ei vielä saanut tuulta purjeisiinsa.) Rotuajattelulle ei ole muutenkaan mitään geneettistä pohjaa. Meitä erottaa toisistaan kulttuurit, melaniini, joka reagoi eri tavoin riippuen siitä miten paljon aurinkoa se saa, ja ominaispiirteet, jotka ovat kasvaneet eri kulttuureissa dominoivaan asemaan. Nenän muoto erottaa meitä enemmän geneettisesti kuin ihonväri. Roduttomaan maailmaan on matkaa, mutta intersektionaalisuus vie meitä takuulla väärään suuntaan.