Eikö Haaviston pitänyt olla mennyttä jo viime joulukuussa? Tuota vihreiden alamäkeä on nyt povailtu jokaisen pienenkin kohun yhteydessä, mutta tilanne on yhä se, että puolueen kannatus on korkeammalla kuin vuoden 2019 vaaleissa.
Sinällään jokunen liikkuva äänestäjä voi kyllä hylätä puolueen. Tätä tapahtuu politiikassa jatkuvasti. Noin muutoin koko kuvio on lähinnä osoittanut, että vihreät on puolue muiden joukossa, joten se ajaa omia etujaan niissä instituutioissa joissa on valtaa tarjolla.
En valitettavasti itsekään usko, että tämä case mitään pysyvää haittaa tekee Haaviston presidenttihaaveille. Sen sijaan sydämestäni toivon, että ihmiset näkisivät sumutuksen läpi, ja niin kunnallis-, eduskunta- kuin presidentinvaaleissa Vihreät häviäisi ihan kunnolla.
Mikä lienee tämä "Suomen etu", johon viittaat? Haavisto on vihreille - ja oikeastaan myös tällä hetkellä hallitukselle - tärkeä ministeri. Vaihtoehdot olisivat luokkaa Emma Kari tai Satu Hassi.
Kyselytunnit ovat olleet aina jonkinlaista teatteria. Niissä ei päätetä yhtään mistään, kaikki puheenvuorot ja repliikit ovat ennalta melko hyvin tiedossa ja vaikutukset erittäin rajallisia. Todellinen työ tehdään valiokunnissa, mutta sinne ei kamerat pääse, joten kansa näkee vain tämän teatteriosuuden.
Suomen etu on kieltämättä aika laaja käsite. Yritän silti valaista, mitä ajoin takaa.
Perussuomalaisia tuskin koskaan äänestän, sillä en näe heidän tarjoavan oikeasti vaihtoehtoa. Suomi ei ole irrallinen linnake, kuin gallialaiset Asterixissa. Toisaalta Vihreät on käytännössä samaa unelmahöttöä, vain toisesta ääripäästä.
Ministeri Tuppuraisen lausahdus "oma kansa ensin -ajattelu on vaarallista" lienee vahvasti irroitettu asiayhteydestään, mutta äärimmäisen ikävää on, että se on jollain tavalla nykyhallituksen linja.
Vihreillä on valtaa aivan liian paljon kykyihinsä nähden. Puolue, joka ei varsinaisesti lukeudu suuriin tai edes suoranaisiin menestyjiin, hallitsee käytännössä ministeri Lintilän tonttia ja tietysti maahanmuuttokysymyksiä aivan itsevaltiaasti. Hallituksen tärkeimpiä prioriteetteja juuri nyt on jostain syystä pitää Vihreät tyytyväisenä. Toki SDP vierestä huutelee Kokoomukselle, käy muotilehtien kuvauksissa ja antaa Kiurulle sananvaltaa kaikkiin eduskunnasssa esitettyihin kysymyksiin.
Kun aktiivisimmat hahmot ovat Kiuru ja Ohisalo, maan syöksykierre ei ole vielä lähelläkään pohjakosketustaan.
Suomen etuna näen sen, että tänne saa tulla muualtakin, mutta ei olla miten haluaa. Rikoslaki ja pari muutakin pykälää ideaalitilanteessa koskisivat myös muualta muuttaneita. Sen sijaan taidetaan hakea konsulttiapua selittämään, miksi ongelmat ovat kantaväestön syytä. Missään tapauksessa en halua lietsoa vastarintaa, mutta hiljalleen epäilen, ettei tätä katsota loputtomiin läpi sormien.
Vihreät saa ajaa yrityksiä haittaavia päätöksiä aivan sitä tahtia, kuin aamukaffen ääressä sattuu hyvältä tuntumaan. Jos se on tänään turve, huomenna ehkä jo tuulivoimakin on liian epäekologista. Ja taas mennään. Taivaskaan ei ole rajana, kun Vihreät pääsee yksin päättämään, mitä saa tehdä ja mitä ei.
Olen ennenkin kysynyt, mikä on esimerkiksi liikenteen osalta Suomen mahdollisuus lakkauttaa ilmastomuutos? Amerikan mantereella ja Aasiassa ynnä muualla ei autoilla metriäkään vähempää, vaikka meillä bensiini maksaisi 4 euroa litralta. Ymmärrän hädän ilmastosta, mutta että sen perusteella annat vallan viheriölle "avaimet käteen"-periaatteella... Seurausta kutsutaan koko maan konkurssiksi, eikä se edes haittaisi heitä. Unelma siirtyisi vain paikasta A paikkaan B.
Keskusta on jo nostanut kädet pystyyn ja ihannoi kompromisseja, SDP edes välillä yrittää vikistä vastaan. Sielläkin vain yritysvastaisuus on sitä luokkaa, ettei lopulta ole väliä syyllä, miksi niitä vastustetaan. Jotenkin Vihreillä on otteessaan suurin osa hallituksesta, lopun joutuvat jakamaan enää Kiurun kanssa. Kummallinen on tilanne.