Nojoo. Hölmö avaus Karilta. Mielestäni hän on aina ollut idealisti, joka hakee vastakkainasettelua ja uskoo olevansa oikeassa. Se jos jokin on ärsyttävä piirre ihmisessä - riippumatta siitä, sattuuko olemaan fiksu tai hyvin argumentoiva.
Toisaalta meneehän tämä "palaute" vähän överiksi. Jälleen tuntuu siltä, että joko ihmisiltä puuttuu poliittista lukutaitoa tai vilpittömyyttä ymmärtää, mihin kontekstiin viesti liittyi ja mitä sillä yritettiin välittää.
Seuraan somessa jonkin verran myös näitä vihreiden edustajia. Tuollainen "you go girl!" imagomarkkinointi on jokapäiväistä ja hämmentävän suuressa osassa viestintää. Helppo arvata, että moinen ärsyttää ihmisiä, jotka eivät ole siinä vihreiden "tarinassa" mukana.
Politiikassa se ei kuitenkaan poikkea juuri mitenkään muiden puolueiden meiningistä. Samalla lailla kokoomuslaiset promoaa päivästä toiseen sankariyrittäjiä ja kepulaiset vastuullisia sikafarmareita. Ideologinen vihollinen jätetään yleensä mainitsematta, mutta aika lailla kaikki ymmärtävät, mistä päin tuulee.
Tuossa Karin päivityksessä (tai oikeastaan päivitysten sarjassa) oli yrityksenä jatkaa Ohisalon-Anderssonin linjalla luoden vastakkainasettelua pimeyden voimien/nyrkkitervehdyshallituksen/SSS-ryhmän ja oman jengin välille. Tavoitteena oli tietysti antaa ymmärtää, että edellinen hallitus ei ajanut feminismin, sosiaaliturvan, oikeudenmukaisuuden ja monimuotoisuuden sanomaa. Nyt suunta on muuttunut, kuten Kari lausuu.
Faktisesti näin varmaan onkin. Aiempi hallitus priorisoi talouskasvua ja budjettikuria, jolloin tukia piti leikata ja jolloin konservatiiviset arvot hyväksyttiin välttämättömänä pahana (tämä etenkin kokoomuksen liberaalisiiven näkökulmasta). Nyt kun vallassa on vastapuoli, on moni asia toisin niin imagollisesti kuin sisällöllisestikin. En ota kantaa, kumpi on parempi.
Emma Kari ja kumppanit ovat syy, miksen ole hetkeen harkinnut vihreiden äänestämistä. En sinällään ole radikaalisti eri mieltä esim. perhepolitiikasta, mutta toivoisin, että politiikan keskiöön otettaisiin isot talous-, ulko- ja EU-poliittiset kysymykset - eikä tällaista hyvikset vs. pahikset -jaottelua, jossa olet joko kirkasotsainen tulevaisuuden ihminen tai ilkeä menneisyyden haamu.
