Veti surulliseksi / hiljaiseksi

[Alamummo]

Viime aikoinan olen päättänyt, että en enää tilaile levyjä muutaman euron säästön toivossa netistä, jos suinkin voi olettaa, että ne löytää levykaupan hyllystä. Keltainen Jäänsärkijä on Helsingin suosikkini, mutta Levykauppa Äxälle pitää nostaa hattua, kun on tuollaisena ketjuna pysynyt. Jokunen viikko sitten Joensuussa tuli vierailtua Levy-Eskoissa, joka sekin vaikutti mainiolta putiikilta. Kyllä niitä onneksi vielä toistaiseksi riittää.

Puhumattakaan siitä fiiliksestä kun plärää levyjä ja löytää sellaisen, jota on etsinyt pitkään ja hartaasti. Keltainen Jäänsärkijä on tällä hetkellä vähintään Helsingin paras levykauppa jossei koko Suomen. Toinen kiva on Black&White Hakaniemessä, siellä on tosi hyvä palvelu ja laajat progevalikoimat sekä runsaasti käytettyjä myynnissä. Toivottavasti molemmat pysyvät pystyssä.

 

[UnenNukkuja]

En joutunut rajusti vierestä seuraamaan toisten isovanhempieni lähtöjä. Nuori ikäni ja heidän kaukainen sijaintinsa tekivät tuon.

Nyt seuraan samassa kaupungissa asuvia isovanhempiani. Tämän verran kun itsellä ikää, osaa seurata sitä miettien itse. Tuo on hajoittavaa.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Puhumattakaan siitä fiiliksestä kun plärää levyjä ja löytää sellaisen, jota on etsinyt pitkään ja hartaasti. Keltainen Jäänsärkijä on tällä hetkellä vähintään Helsingin paras levykauppa jossei koko Suomen. Toinen kiva on Black&White Hakaniemessä, siellä on tosi hyvä palvelu ja laajat progevalikoimat sekä runsaasti käytettyjä myynnissä. Toivottavasti molemmat pysyvät pystyssä.

Tämä on niin totta. Kovatasoisen levydivarin vinyylikaukaloiden selaamisesta kehkeytyvää fiilistä ei voi jäljitellä, eikä varsinkaan sitä hetkeä, jolloin levyjen seasta paljastuu jotakin kauan metsästettyä. Nykyään tällaisen tunnelman äärelle pääsee tosin jo silloin, kun tajuaa olevansa levydivarissa, jossa moisen löydön voi kuvitella ylipäätään olevan jonakin päivänä mahdollista. Näitä liikkeitä on jatkuvasti pudonnut pelistä, kun taas uusia tulee tilalle tuskin ollenkaan.

Keltainen Jäänsärkijä ja Black & White ovat tosiaan kelpo levydivareita, parhaita mitä maasta löytyy. Tulipa mieleeni, niiden tilanne onkin mielenkiintoinen, kun päätekijät ikääntyvät ja haluavat ehkä irti alalta. Esimerkiksi BW:n Huttunen on myynyt levyjä Hakaniemessä jo reilut 30 vuotta, ja jossain vaiheessa hänenkin neulansa alkaa lähestyä etiketin reunaan päättyvää lopetusuraa. Tämän sortin liikkeet lepäävät usein 1-2 voimahahmon harteilla, eikä levyfriikkien myymäläbisnestä oikein voi myydä kuin jollekulle toiselle levyfriikille, joka on riittävän hullunrohkea tarttuakseen haasteeseen. Toivottavasti tällaisille laatuliikkeille löytyy jatkuvuutta.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Turustakin meni jokunen vuosi sitten liki yhtä pitkään toiminut Kane Records, joka tosin ehti hitaasti taantumaan niin kauan, että harva sitä varmaan jäi kaipaamaan. Kanen heikkona lenkkinä olivat myyjät, joista monelle käsitteet palveluinto ja aktiivisuus olivat varsin vieraita, ja Kanen käytettyjen levyjen hintataso oli kovin korkea kuntoon nähden. Kane jatkaa edelleen verkkokauppana omistajansa Reijo Kanervan toimesta.

Tilasin nuorena jannuna 80-luvun jälkipuoliskolla Kanelta muuutaman kerran vinyylejä. Niillä oli välillä ihan katalogiin asti painettuna listaa myynnissä olevista käytetyistä levyistä. Harvoin käytetyistä mitään ostettavaa löytyi, hinnat olivat jo tuolloin aivan säädyttömiä. Oikein huvitti, kun hinnat oli silti asetettu markan tarkkuudella, esim. 237 mk oli Kanella ihan mahdollinen hintalappuhinta vanhalle vinyylilevylle (jollaisen saattoi hyvin ostaa muista divareista 50-100 markalla, mikäli vaan löysi vastaavan).

Teillä on Turussa ihan kohtuullinen LP-kirppis, Hakakadulla kirppiskeskus Hassisen tiloissa. Kävin tuolla joskus, ihan mukava valikoima, vaihtuvuus ymmärtääkseni kohtalaisen hyvä. Tarjolla olevat genret vaihtelevat, riippuvat lähinnä siitä keiden myyjien tavaraa on kulloinkin esillä. Superharvinaisuuksia ei juuri ole koska mesta on itsepalvelukirppis, mutta nykyään siellä taitaa olla jonkinlainen vitriini, josta voi vuokrata paikan vähän arvokkaammille levyille.

 

[Kaiuni Alen]

Äsken kaupassa vanha nainen kaatui edessäni. Hän lähti yllättäen jonossa ollessaan vaappumaan kärryynsä nojaten kohti ovea ja sitten meni kärry alta. Iski paniikki, että mitä tässä nyt pitäisi tehdä. Onneksi saimme naisen makuulle viereiselle penkille ja soitettua ambulanssin. Naiselle ei käynyt pahasti, oli tajuissaan ja pystyi puhumaan.

 

[Nick Neim]

Mutsilla todettiin tänään paksusuolen syöpä. Leikkaus suoritettiin pari viikkoa sitten, ja nyt saapui tulokset pahalaatuisesta kasvaimesta. Sädehoitoa luvassa, ajankohdasta sun muista ei ole tietoa.

Johan tähän 22 ikävuoteen mennessä on ehtinyt saattaa isän ja veljen ikuiseen lepoon, ja vaikka hoidot sun muut ovat kehittyneet älyttömästi, eikä syöpä tarkoita kuolemantuomiota, niin vetää tämä vitun hiljaiseksi. Nopeasti se hyväkuntoinen ihminen menettää voimansa, ja pelkkä kävelykin tai seisominen aiheuttaa vaikeuksia, niin voimaton kuin on. Ei jumalauta.

 

[haepis]

Mutsilla todettiin tänään paksusuolen syöpä. Leikkaus suoritettiin pari viikkoa sitten, ja nyt saapui tulokset pahalaatuisesta kasvaimesta. Sädehoitoa luvassa, ajankohdasta sun muista ei ole tietoa.

Johan tähän 22 ikävuoteen mennessä on ehtinyt saattaa isän ja veljen ikuiseen lepoon, ja vaikka hoidot sun muut ovat kehittyneet älyttömästi, eikä syöpä tarkoita kuolemantuomiota, niin vetää tämä vitun hiljaiseksi. Nopeasti se hyväkuntoinen ihminen menettää voimansa, ja pelkkä kävelykin tai seisominen aiheuttaa vaikeuksia, niin voimaton kuin on. Ei jumalauta.

Meinasin tulla kirjoittamaan itkeä vai nauraa -ketjuun tuosta Suomen holhoamisesta viinarallin suhteen, mutta pienet on mun ongelmat. Itse en pysty edes kuvitella miltä tuo tuntuu, kun läheisin kuollut ihminen kuoli kun olin juuri ja juuri kävelyikäinen taapero (isän äitin äiti). Kovasti tsemppiä sinne.

 

[SamSal]

Loirin tulkinta Armosta.

 

[Negatiivinen]

Vain elämää -raportointi tässä ketjussa.

vahva hunch oli, varmistin googlauksella

 

[Byvajet]

Kansanmiesyrittäjien ahdinko vetää surulliseksi. Tämä on sitä jengiä, joka on sitkeästi yrittänyt elättää itsensä, mutta kun ei kauppa käy niin ei käy.

Onko täällä kohta enää kenellekään töitä, kun kaikki kerrannaisvaikutukset tulevat näkyviin? Pahoin pelkään, että pohja ei ole vielä lähelläkään.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12630863
http://hommaforum.org/index.php/topic,58263.1350.html

 

[UnenNukkuja]

En joutunut rajusti vierestä seuraamaan toisten isovanhempieni lähtöjä. Nuori ikäni ja heidän kaukainen sijaintinsa tekivät tuon.

Nyt seuraan samassa kaupungissa asuvia isovanhempiani. Tämän verran kun itsellä ikää, osaa seurata sitä miettien itse. Tuo on hajoittavaa.

Heh, miten niin lyhyesti tuo kävikin... Toinen isovanhemmistani makaa nyt sairaalassa. Hullua, mutta helpoitus minulle, olen itse herkillä joutua johonkin masennushoitoon.

 

[Pavlovin Koira]

Työkaverillani on syöpä ja elinaikaakin ilmeisesti kovin vähän. On töissä koska ei halua olla yksin kotonaan. Hemmetin vaikea keksiä mitään järkevää sanottavaa. Kaikki arkipäiväiset asiat tuntuvat niin turhita mutta toisaalta tuntuisi tyhmältä alkaa synkistelemäänkään.

 

[ms.qvist]

Työkaverillani on syöpä ja elinaikaakin ilmeisesti kovin vähän. On töissä koska ei halua olla yksin kotonaan. Hemmetin vaikea keksiä mitään järkevää sanottavaa. Kaikki arkipäiväiset asiat tuntuvat niin turhita mutta toisaalta tuntuisi tyhmältä alkaa synkistelemäänkään.

Ihmiset ovat kovin yksilöllisiä, joten mitään yleispätevää ohjetta ei oikein voi antaa mutta omien kokemusteni mukaan (hoitanut vaikeasti sairastuneita kuin myös työkavereina esim. juuri syöpäpotilaita) ja monien yhteisesti jakama ajatus on juuri se, että parasta on jos ihmiset ovat kuin ennenkin, puhuvat niistä arkisista asioista, jos ennen on puhunut lätkästä niin tuolloin jutellaan siitä lätkästä - toki voi tarkkailla toista osapuolta ja jos tulee sellainen tunne, että sairaudesta on hyvä kysyä tms. niin aihetta ei liikaa pidä myöskään arastella. Moni ymmärtää sen, että aihe otetaan esille ja kysellään vointia eikä sitä turhaan karteta, parasta on pyrkiä mahdollisimman suureen luonnollisuuteen ja toimia mikä tuntuu itsestä hyvältä samalla myös toista kunnioittaen.

vlad.

 

[Pavlovin Koira]

Ihmiset ovat kovin yksilöllisiä, joten mitään yleispätevää ohjetta ei oikein voi antaa mutta omien kokemusteni mukaan (hoitanut vaikeasti sairastuneita kuin myös työkavereina esim. juuri syöpäpotilaita) ja monien yhteisesti jakama ajatus on juuri se, että parasta on jos ihmiset ovat kuin ennenkin, puhuvat niistä arkisista asioista, jos ennen on puhunut lätkästä niin tuolloin jutellaan siitä lätkästä - toki voi tarkkailla toista osapuolta ja jos tulee sellainen tunne, että sairaudesta on hyvä kysyä tms. niin aihetta ei liikaa pidä myöskään arastella. Moni ymmärtää sen, että aihe otetaan esille ja kysellään vointia eikä sitä turhaan karteta, parasta on pyrkiä mahdollisimman suureen luonnollisuuteen ja toimia mikä tuntuu itsestä hyvältä samalla myös toista kunnioittaen.

vlad.

Joo, noin olen suunnilleen ajatellut itsekin. Tämä kolleegani on muuten poikkeuksellisen sosiaalinen ihminen ja nyt puhuu paljon ja hyvin suoraan myös sairaudestaan, elämästään ja kuoleman ajatuksista. Aika vaikea siihen on sanoa mitään kun oma kokemusmaailma ei oikein mahdu noihin ajatuksiin. Lähinnä olen siis kuunnellut.

 

[godspeed]

Aika vaikea siihen on sanoa mitään kun oma kokemusmaailma ei oikein mahdu noihin ajatuksiin. Lähinnä olen siis kuunnellut.

Ei kannata vähätellä sitä, ettet osaisi suhtautua asiaan oikein. Kuunteleminen on nimittäin tärkeä taito. Jotkut juoksevat helposti karkuun koska eivät osaa kuunnella ja vain olla maisemissa.

 

[Rod Weary]

Ei kannata vähätellä sitä, ettet osaisi suhtautua asiaan oikein. Kuunteleminen on nimittäin tärkeä taito. Jotkut juoksevat helposti karkuun koska eivät osaa kuunnella ja vain olla maisemissa.

Jos täällä olisi se tykkää-toiminto, niin tälle laittaisin peukun. Tuntematta yhtään ihmisiä tämän tapauksen ympärillä on toki vaikea antaa mitään yleispäteviä neuvoja, mutta tuo läsnäolo on vähintä, mitä itse voisin tässä kohtaa suositella.

 

[pernaveikko]

Jos täällä olisi se tykkää-toiminto, niin tälle laittaisin peukun. Tuntematta yhtään ihmisiä tämän tapauksen ympärillä on toki vaikea antaa mitään yleispäteviä neuvoja, mutta tuo läsnäolo on vähintä, mitä itse voisin tässä kohtaa suositella.

Omasta lähiomaistilanteesta, missä on hyvin rajallinen elinaika, on jo reilu kymmenen vuotta, mutta tuskin nämä asiat mihinkään sen kummemmin ovat muuttuneet.

Olet niin kuin ennenkin, hän tietää sinun tietävän, vaikka asiasta ei puhutakaan. Miksi ei mentäisi kalaan tai peliin tai pubiin ensi viikolla? Olenko mielestäsi jo liian kuollut elämään normaalia elämää tällä hetkellä? Me kaikki tiedämme, että ensi vuonna se ei enää missään tapauksessa ole mahdollista ja siksi olisi kiva mennä nyt.

Mitään ei pidä tyrkyttää, mutta olla mukana, jos johonkin mennään.

 

[Jeffrey]

Jaahas... Mummi sitten päättänyt ottaa aivoinfarktin mummokerhon ulkomaanmatkalla. Tiedot tällähetkellä melko minimissä, mutta ilmeisesti syvässä tiedottomassa tilassa mummi tällähetkellä on. Toivoa sopii, että jos menee, niin on mennäkseen. En millään toivoisi läheiselle ns. Timo T.A -kohtaloa.

Kovasti on pikku Jeffreytä luoja suosinut, kun ei ole tähän 27 ikävuoteen mennessä hirveästi läheisiä ihmisiä menehtynyt, ja nekin pari iän myötä, ja "sopivalla tavalla", eli ehditty hyvästelyhalit antamaan, ja -suukot vaihtamaan.. Tässä vaan nyt sitten eletään realistisesti niitä aikoja elämästä, että seuraavan vuosikymmenen sisään lähtevät sitten kaikki isovanhemmat, hiljaiseksi vetää.

Vähän niitä hetkiä, kun suuri mies toivoisi pääsevänsä TQoFE:n hauiksen alle maailmaa suojaan.

Perkele, kun tällaisessa tilanteessa herää siihen, että siitä on aivan liian kauan, kun on mummia nähnyt. Ja jos enää näkee, voi vastassa olla hyvin eri mummi, kuin se jonka olen tuntenut.

 

[TykkiJutila]

Tätini nukkuin eilen syövän uuvuttamana pois. Ei tarvitse taistella enää ja tuntea tuskaa kohtuutonta. N. vuosi sitten sai tietää haimasyövästä ja se eteni tänä vuonna keuhkoihin ja muuallekin. Melkein kerkesi hän 62 vuotta taivaltaa täällä maapallolla, nyt lämmöllä häntä muistelemme.

 

[Monipuolisenhuono]

Puhumattakaan siitä fiiliksestä kun plärää levyjä ja löytää sellaisen, jota on etsinyt pitkään ja hartaasti. Keltainen Jäänsärkijä on tällä hetkellä vähintään Helsingin paras levykauppa jossei koko Suomen. Toinen kiva on Black&White Hakaniemessä, siellä on tosi hyvä palvelu ja laajat progevalikoimat sekä runsaasti käytettyjä myynnissä. Toivottavasti molemmat pysyvät pystyssä.

Kyllä, kummastakin saa hyvää palvelua ja kyllä tällä vikkolla tarttui taas kolme vinyyliä mukaan keltaisesta.

 

[sampio]

Uutista enempää en asiasta tiedä, mutta onhan tuo aika surullista, varsinkin jos tuossa ei kaikki perheestä olleet.

http://yle.fi/uutiset/rautavaaran_kolarissa_kuolivat_aiti_ja_kolme_lasta/7552685

 

[Theofilus]

http://www.savonsanomat.fi/incoming/2014/10/26/rautavaara3.jpg/binary/original/rautavaara3.jpg

Linkissä aika paljon kertova kuva tuosta onnettomuudesta... "Toistaiseksi tuntemattomasta syystä" ja raju törmäys isompaan kulkuneuvoon on yleensä tarkoittanut itsemurhaa, saa nähdä oliko tässäkin taustalla vielä surullisempi laajenettu itsemurha.

Toisaalta kyseinen tie ei käsittääkseni ole mistään leveimmästä päästä ja väsyneenä(?) yksin kolmen pienen lapsen kanssa autolla kulkiessa ja samalla lapsia paimentaessa saattaa toki kohtalokkaalla hetkellä tulla kohtalokas ajovirhe.

No, samapa tuo mikä tuossa on syynä. Surulliseksi vetää joka tapauksessa.

 

[Shadow]

Tämmöistä huhua vielä tohon Rautavaaran kolariin.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288755984933.html

Vetää kyllä hiljaiseksi.

 

[PataJaska]

Tämmöistä huhua vielä tohon Rautavaaran kolariin.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288755984933.html

Vetää kyllä hiljaiseksi.

Kyllä todellakin vetää hiljaiseksi.. miten on edes mahdollista, että perheen auto ajautuu juuri sitä bussia päin, jossa isä sattuu olemaan? Toki tuolla suunnalla tuohon aikaan ei varmaankaan kauhean montaa bussia liikenteessä ole. Mutta silti.. näin ihan ulkopuolisenakin pään täyttävät ihmeelliset salaliittoteoriat: toivottavasti ei paljastu esimerkiksi mitään sellaista, että perheenäiti kärsi mielenterveysongelmista, ja olisi tehnyt tämän tahallaan koska tiesi isän olevan juuri kyseisessä bussissa. Lähdetään nyt kuitenkin siitä, että tämä oli käsittämättömän traaginen onnettomuus

Hyvä luoja sen kriisiavun määrää, jota tämä isä tulee tarvitsemaan. En edes keksi tämän pahempaa painajaista, jonka keskelle ihminen vain yhtäkkiä voidaan heittää..

 

[Kulttimörkö]

Samat tuntemukset täälläkin. Hiljaiseksi vetää ja samalla hieman vihaiseksi. Minä lähden siitä oletuksesta että kyseessä ei ole vahinko vaan perheen äiti on tahallaan ajanut päin juuri tuohon bussiin vieden samalla kolme alle kouluikäistä lasta mukanaan. En ylipäänsä voi sulattaa sitä että mukaan otetaan viattomia pieniä lapsia joilla elämää olisi ollut vielä paljon edessä. Jos oman elämänsä haluaa lopettaa, sen voi tehdä niinkin ettei muita ota mukaan tai edes aiheuta muille vaaratilannetta.