Cranbrooker
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK, Red Wings
Kahteen edelliseen sama, hampaani on aivan perseestä ja ollu koko ikäni. Ite ala-asteen käynyt 80-luvulla ja se hammaslääkäripelko on varmaan omalta osalta peräisin sieltä. Meillä oli semmoset sisäpuhelimet mihin sitten hammasmengele soitteli, oma opettaja vastasi luuriin ja kertoi asiallisesti kenen vuoro mennä. Mutta musiikinopettaja Kari. Kari haista paska huumorisi kanssa.
Hän piti hauskana kiusata vastaamalla sillä luurilla,kaikki tiesi että kuka soittaa. Sitten mahtipontisesti ympäri luokkaa ja semmonen onnenpyörämeinki ja tsadaa, sinä.
Tämä ja suvussa perintönä seuraava aivan paska hammaslaatu, on omiaan menettämään purukalustoa. Myös oma tekeminen on ollu aivan perseestä hoitamisen kanssa, sitä vaan on jo lopulta aivan lannistunut. Intissä korjattiin, 30v ei etuhampaita montaa ollu, fixed taju poissa. Siltaamalla laittoivat hyvännäkösen kaluston, mutta kesti vajaan vuoden.
Sitten päästään tähän proteesivaiheeseen, elikkäs tekarit. Vuosi 2012, toinen lapsi syntymässä ja oltiin mieltä että oishan se kiva et isillä ois hampaat kunnossa. No kunnalliseen, monta kertaa ohhottelua puolin ja toisin. Röntgenin kautta ne tonneja maksaneet hampaat pois ja yläproteesi. Olin ihan tyytyväinen.
Eivät sitten muistaneet sanoa että niitä pitää ajoittain huoltaa, huomasin tämän reissuhommissa kesken päivän että näähän meni paskaksi. Monta vuotta proteesikiinnikkeellä menny. Nyt sit meni kesän nurkilla koko laitos osiin. Onneks paikallinen taikuri vetäs ne kasaan.
Nyt sit käyny et saa uuden proteesin, kolme kertaa näyttään kyselyaukkoa, viimeksi oli turpa niin täynnä työkaluja että helvetti. Tupakka ei pysyny suussa mikä varmaan hyvä, mutta hammaslääkäripelko katosi.
Eniten vituttaa ne äänet.
Et ole todellakaan yksin
Hän piti hauskana kiusata vastaamalla sillä luurilla,kaikki tiesi että kuka soittaa. Sitten mahtipontisesti ympäri luokkaa ja semmonen onnenpyörämeinki ja tsadaa, sinä.
Tämä ja suvussa perintönä seuraava aivan paska hammaslaatu, on omiaan menettämään purukalustoa. Myös oma tekeminen on ollu aivan perseestä hoitamisen kanssa, sitä vaan on jo lopulta aivan lannistunut. Intissä korjattiin, 30v ei etuhampaita montaa ollu, fixed taju poissa. Siltaamalla laittoivat hyvännäkösen kaluston, mutta kesti vajaan vuoden.
Sitten päästään tähän proteesivaiheeseen, elikkäs tekarit. Vuosi 2012, toinen lapsi syntymässä ja oltiin mieltä että oishan se kiva et isillä ois hampaat kunnossa. No kunnalliseen, monta kertaa ohhottelua puolin ja toisin. Röntgenin kautta ne tonneja maksaneet hampaat pois ja yläproteesi. Olin ihan tyytyväinen.
Eivät sitten muistaneet sanoa että niitä pitää ajoittain huoltaa, huomasin tämän reissuhommissa kesken päivän että näähän meni paskaksi. Monta vuotta proteesikiinnikkeellä menny. Nyt sit meni kesän nurkilla koko laitos osiin. Onneks paikallinen taikuri vetäs ne kasaan.
Nyt sit käyny et saa uuden proteesin, kolme kertaa näyttään kyselyaukkoa, viimeksi oli turpa niin täynnä työkaluja että helvetti. Tupakka ei pysyny suussa mikä varmaan hyvä, mutta hammaslääkäripelko katosi.
Eniten vituttaa ne äänet.
Et ole todellakaan yksin
