Veti surulliseksi / hiljaiseksi

[Czescku]

@FutureHockey , @vilperi , @Ishmael ette ole yksin. @banaaninviljelijä on luvannut tulla pitämään minua kädestä kiinni, jos uskaltaudun hammaslääkäriin. Kyllä minä vielä sen tämän vuoden puolella teen. Tämä on pitävä lupaus.

 

[Czescku]

Jatketaan aiheesta. Varasin ajan erikoishammaslääkärin konsultaatioon tms. Hän katsoo mitää pitää tehdä. Syyskuussa tuo aika, mutta kun viimeksi hoidin hampaitani niin tämä kyseinen lääkäri oli hyvä enkä uskalla muille mennä.

 

[Weekend_Warrior]

Tämä biisi on kyllä koskettava. Näitä tapauksia on varmasti käynyt oikeassakin elämässä, tietääkö joku täällä näin käyneen tai jopa lähipiirissä? Miten ja miksi siihen on ajauduttu toki hankala vastattava, mutta miten elämä jatkunut sen jälkeen?

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=VepPL2vHGrs&ab_channel=Leevi%26TheLeavings-Topic

Spoileri: Lyriikat

Pakattuaan matkalaukun
vilkaistuaan vielä lastenhuoneeseen
Ulko-oven hiljaa sulkee, ei tahdo muita herättää

Vaatiiko se rohkeutta, suuren määrän katkeruutta kuitenkin
jättää mies ja lapset keskenänsä
ja elää omaa elämää

Ja nyt viimein kun mä lähden
teen sen sydämeni tähden
vaikka syvältä se vielä kouraisee

Oma pikku vaimo rakas
enää palaakaan ei takas
Jätin avaimet ja kirjeen pöydälle
kerro terveiset lapsille

Hän lähtee vaikka lähtiessään
tuntee piston sydämessään viiltävän
Tärkeintä on lähteminen
muistaa jonkun sanoneen

Linja-autoasemalla, pikavuoro-kyltin alla seistessään
silmäkulmastansa pyyhkii
huomaamattaan kyyneleen

Ja nyt viimein kun mä lähden
teen sen sydämeni tähden
vaikka syvältä se vielä kouraisee

Oma pikku vaimo rakas
enää palaakaan ei takas
Jätin avaimet ja kirjeen pöydälle
kerro terveiset lapsille

 

[Keltainen]

Jatketaan aiheesta. Varasin ajan erikoishammaslääkärin konsultaatioon tms. Hän katsoo mitää pitää tehdä. Syyskuussa tuo aika, mutta kun viimeksi hoidin hampaitani niin tämä kyseinen lääkäri oli hyvä enkä uskalla muille mennä.

Meille 70-80 luvulla koulua käyneillä taitaa olla hammaslääkärikammo joka toisella. Kiitos sen ajan kouluhammaslääketieteen, kun lapsia ei puudutettu koskaan. Itse jouduin irronnutta paikkaa käydä uusimassa, sanoin heti ovella että pelottaa niin saatanasti.
Lääkäri totesi ihan ensiksi, että ei tartte, hän kertoo kokoajan mitä tekee ja jos hampaita tarvii ronkkia niin puudutetaan pää niin tainnuksiin että ei takuulla satu. Eikä sattunut, mutta silti pelotti.

 

[Urheiluministeri]

Koskelan teinisurma on jotain käsittämättömän rumaa ja raakaa. Harvat uutiset saavat minut edelleen lähes oksentamaan. Helvetin helvetti kun repii sielua ajatella sitä uhria.

 

[Soutukorva]

Koskelan teinisurma on jotain käsittämättömän rumaa ja raakaa. Harvat uutiset saavat minut edelleen lähes oksentamaan. Helvetin helvetti kun repii sielua ajatella sitä uhria.

Näin on. Jos näitä hirveyksiä pitää laittaa jonoon niin lähimenneisyydestä vain Vilja Eerikan tapaus vetää mielen synkemmäksi. Sitä ajattelee juurikin uhrin tuntoja ja alkaa voimaan huonosti.

 

[ace]

Aika paljon olen lukenut 9/11 iskuista vuosien varrella, mutta kyllä nämä kertomukset saa edelleen hiljaiseksi.

Patricia ehti sanoa puhelimeen vain ”voi luoja” – armoton kuolemanlinja jakoi WTC:n pohjoistornin kello 8.46

Syyskuun 11. päivän terrori-iskuista tulee kuluneeksi 20 vuotta. IS kertoo ensimmäisenä osuman saaneen WTC-tornin uhrien, pelastajien ja selviytyjien tarinan.

www.is.fi

 

[UnenNukkuja]

Kyllähän tämä Turun tapaus vetää hiljaiseksi. Moni vitsailee muistisairauksilla, toivottavasti tämä vähän ravistelee. Jos nyt siis oletetaan, että muistisairas tässä tekijänä.

Osanotot läheisille.

Yksi kuoli ja toinen loukkaantui väkivallanteossa vanhuspalveluyksikössä Turussa – epäilty todennäköisesti yksikön asukas

Tiistai-iltana tapahtuneen väkivallanteon uhrit olivat vanhuspalveluyksikön asukkaita. Myös epäilty on todennäköisesti yksikön asukas. Poliisi tutkii asiaa tässä vaiheessa tappona ja törkeänä pahoinpitelynä.

yle.fi

 

[Creed Bratton]

Jotenkin tuo 9/11 näin 20 vuotta myöhemmin vieläkin vetää surulliseksi. Olin silloin vaihtarina Jenkeissä ja jotenkin tällaisen milleniaalin maailma muuttui kyseisen päivän jälkeen ihan valtavasti.

 

[CuJo#31]

Jotenkin tuo 9/11 näin 20 vuotta myöhemmin vieläkin vetää surulliseksi. Olin silloin vaihtarina Jenkeissä ja jotenkin tällaisen milleniaalin maailma muuttui kyseisen päivän jälkeen ihan valtavasti.

Kyllä tämä tosiaan on oman sukupolven (~40 v.) missä olit, kun -tapahtuma. Viattomuuden aika oli ohi. Iho kananlihalla edelleen kun kuvia tapahtumista pitkästä aikaa katsoin.

 

[heketsu88]

Kyllä tämä tosiaan on oman sukupolven (~40 v.) missä olit, kun -tapahtuma. Viattomuuden aika oli ohi. Iho kananlihalla edelleen kun kuvia tapahtumista pitkästä aikaa katsoin.

Meikäläinen oli 12-vuotiaana jalkapalloharjoituksissa, kun yksi valmentajistamme kertoi tästä tapahtumasta. Vielä ei siinä hetkessä ollut tietoa siitä, että miksi lentokoneet olivat törmänneet WTC-torneihin. Kertoo hyvin tuosta ajasta, kun ei ollut vielä kännyköissä nettiä ja uutisetkaan eivät tulleet niin nopeasti tietoon, kun ne nykyään tulevat.

 

[finnjewel]

Kyllä tämä tosiaan on oman sukupolven (~40 v.) missä olit, kun -tapahtuma. Viattomuuden aika oli ohi. Iho kananlihalla edelleen kun kuvia tapahtumista pitkästä aikaa katsoin.

Töistä tultua näin Teksti-TV:ssä uutisen WTC-torniin törmänneestä pienkoneesta. Siitä pian uutiset ja lentokoneet suurenivat ja loppuilta meni suoraa uutislähetystä seuratessa. Siinä vaiheessa kun toisen tornin yläosa kallistui, oli selvää että tuhosta tulee täydellinen.

 

[Everton]

Kertoo hyvin tuosta ajasta, kun ei ollut vielä kännyköissä nettiä ja uutisetkaan eivät tulleet niin nopeasti tietoon, kun ne nykyään tulevat.

Ylellä jatkettiin eduskunnan kyselytunnin tms. näyttämistä. Jossain vaiheessa kuvan yläreunaan saatiin joku tekstirivi tapahtuneesta ja sitten noin tuntia myöhemmin tuli viimein uutiset.

 

[Hexa]

Töistä tultua näin Teksti-TV:ssä uutisen WTC-torniin törmänneestä pienkoneesta.

Tuo oli tosiaan käsittämätöntä, kun silloin ensin puhuttiin pienkoneesta. Onhan siinä nyt valtava ero minkälaista jälkeä pienkone tai iso matkustajakone tekee rakennukselle.

 

[aquanqua]

Olin kaverini kanssa lähdössä Mäkelänrinteen uimahallilta, kun kahvion TV:ssä esitettiin kuvaa tapahtuneesta. Muistikuvani on, että kyllä tuosta jotain live-striimiä esitettiin Suomenkin TV:ssä ja että olisin sitä katsonut kotiin päästyäni.

 

[Sistis]

Jotenkin tuo 9/11 näin 20 vuotta myöhemmin vieläkin vetää surulliseksi. Olin silloin vaihtarina Jenkeissä ja jotenkin tällaisen milleniaalin maailma muuttui kyseisen päivän jälkeen ihan valtavasti.

Kyllähän tuo oli yhden aikakauden loppu, vaikkei sitä silloin ehkä tajunnut. Olin tuolloin 21-vuotias toisen vuoden teekkari. Muistan edelleen hyvin, kun olin tullut yliopistolta joskus kahden pintaan kotiin. Tarkoitus oli tehdä jotain harjoitustehtäviä ennen illan opiskelijabileitä. Tätä tarkoitusta varten avasin tietokoneen. Silloinen aloitussivuni SoneraPlaza kertoi World Trade Centerin olleen terrori-iskun kohteena. Saman tien laitoin pienen kuvaputkitelevisioni päälle. Lisäksi Jatkoaika osoitti jo tuolloin voimansa, sillä täältä taisin lukea ensimmäisenä, että tornit olivat kaatuneet.

Opiskelijabileisiin tuli mentyä. Taisi olla ainoa kerta minun opiskeluaikana, kun teekkarit puhuivat koko illan politiikkaa. Bileistä otettiin taksi takaisin Hervantaan. Taksin radiosta kuultiin, että Kabuliin oli isketty ohjuksilla. Pohdimme jo hetken, että joko Bush pisti hyökkäyksen käyntiin, mutta sen aika oli vasta myöhemmin. Tuolloin asialla oli Pohjoinen liitto.

Olin WTC:n raunioilla pari päivää tapauksen viisivuotispäivän jälkeen. Se oli aika vaikuttava ja silmiä avaava käynti.

Edit: Näin tuosta keskusteltiin silloin:

WTC terroristi-iskun kohteena!

koska viime aikoina on tullut niin paljon hyviä uutisia joka tuutista, nyt WTC new yorkissa on kohdannut terroristi-iskun. kaks lentokonetta törmänny molempiin torneihin.. vielä ei sanaa kuolleitten määrästä, eikä tietoa kuinka se on mahdollista. epäillään, että joku terroristijärjestö olisi...

keskustelu.jatkoaika.com

 

[Uuhis #97]

Ylellä jatkettiin eduskunnan kyselytunnin tms. näyttämistä. Jossain vaiheessa kuvan yläreunaan saatiin joku tekstirivi tapahtuneesta ja sitten noin tuntia myöhemmin tuli viimein uutiset.

Itse muistan päivän siitä että saavuin juuri hammaslääkäristä 4(!):n viisaudenhampaan poistosta ja avaan television kun toisen koneen osuma torneihin näytetään.

 

[ace]

Olin muuttanut Helsinkiin juuri ja ehkä ensimmäisiä kertoja pyörin keskustassa yksin, ilman silloista tyttöystävääni joka toimi yleensä oppaana opettamassa minulle iso kaupungin paikkoja.

Ostin tuolla reissulla Nokia 3310 puhelimen ja keskustassa bussille kävellessäni jostain kuulin että jotain hässäkkää New Yorkissa menossa.

Kotiin päästyäni avasin Philipsin 32” kuvaputki telkkarista Teksti-Tv:n jossa etu sivulla luki että pienkone on törmännyt tornitaloon. Takaisin Ylelle käännettyäni näin livenä kuinka toinen kone törmäsi WTC rakennukseen ja koko tilanteen karmeus iski tajuntaan.

Loppupäivä menikin sitten uutisia katsoessa, mutta sitä en muista tarkalleen missä vaiheessa sen 3310:n sain laitettua toimintaan.

Aikaisemminkin jo mainitsin, nuo pelastuneiden kertomukset ovat edelleen järkyttävää luettavaa. Samoin nauhoitukset ihmisten viimeisistä puheluistaan rakkailleen, niin lentokoneista kuin WTC torneista.

 

[Czescku]

Kuten @ace yllä näin livenä toisen koneen törmäämisen. Aikani ihmeteltyäni että mitä vittua, otin yhteyttä silloin Bostonissa asuneeseen kaveriini hotmail messengerin kautta (jonnet ei muista). Hänen piti olla siinä koneessa työmatkalla, mutta onneksi oli tullut joku este. Hänen facepäivityksiään katsellessa tulee aina mieleen tuo 20v takainen päivä.

 

[MegaForce]

Minkähänlaista materiaalia tuosta tapahtumasta olisi tarjolla älypuhelinten ja sosiaalisen median aikaan? Puistattaa pelkästään ajatella. Itselleni iskut ovat jättäneet suuret muistikuvat lapsuudesta. Silloin en todellakaan ymmärtänyt uutisen vakavuutta tai todenperäisyyttä, mahdollisesti vanhempani pyrkivät suojelemaan myös minua pahoilta uutisilta. Kuitenkin iskut olivat puheenaihe seuraavana päivänä koulussa ja opettaja taisi kertoa ja selittää lapsille tapahtuneen parhain päin. Tätini asui vielä 90-luvulla New Yorkissa ja hieman jälkeenpäin kuulin tämän olleen koskettava tapahtuma hänelle ja hän olikin vieraillut torneissa useasti ennen tragediaa.

 

[Hexa]

Olin kaverini kanssa lähdössä Mäkelänrinteen uimahallilta, kun kahvion TV:ssä esitettiin kuvaa tapahtuneesta. Muistikuvani on, että kyllä tuosta jotain live-striimiä esitettiin Suomenkin TV:ssä ja että olisin sitä katsonut kotiin päästyäni.

Netissä näkyi, olikohan CNN:n sivuilla aluksi joku live-striimi ja sitä samaa varmaan näytettiin alussa televisiossakin. Melko pianhan sinne toivat myös tv-yhtiöt oman lähetyskalustonsa ja sitä kautta saatiin suoraa tv-kuvaa paikalta.

 

[Sistis]

Netissä näkyi, olikohan CNN:n sivuilla aluksi joku live-striimi ja sitä samaa varmaan näytettiin alussa televisiossakin. Melko pianhan sinne toivat myös tv-yhtiöt oman lähetyskalustonsa ja sitä kautta saatiin suoraa tv-kuvaa paikalta.

Oma utuinen muistikuvani on, että YLE:llä olisi tullut ylimääräisiä uutislähetyksiä pitkin iltaa. Niissä olisi aina välillä näytetty studiokeskustelun lomassa CNN:n suoraa lähetystä lyhyitä pätkiä.

Sellaistakin muistelen, että kun ensimmäisen tornin sortumisesta keskusteltiin studiossa, sinne olisi tullut vahvistamaton tieto myös toisen tornin sortumisesta. "Ja nyt siis ilmeisesti myös toinen torni on sortunut. Seuraamme tilannetta, ja kerromme heti, kun saamme tästä vahvistuksen".

 

[ace]

Oma utuinen muistikuvani on, että YLE:llä olisi tullut ylimääräisiä uutislähetyksiä pitkin iltaa. Niissä olisi aina välillä näytetty studiokeskustelun lomassa CNN:n suoraa lähetystä lyhyitä pätkiä.

Sellaistakin muistelen, että kun ensimmäisen tornin sortumisesta keskusteltiin studiossa, sinne olisi tullut vahvistamaton tieto myös toisen tornin sortumisesta. "Ja nyt siis ilmeisesti myös toinen torni on sortunut. Seuraamme tilannetta, ja kerromme heti, kun saamme tästä vahvistuksen".

Olen lähes varma että jommankumman tornin sortuminen nähtiin livenä Suomessa. Voin olla väärässä, mutta muistikuvissa on että suomalainen uutisankkuri ääni väristen kertoi livenä asiasta.

E: @Roger Moore vahvisti muistikuvani juuri toisessa ketjussa.

 

[Sue]

Luin läksyjä huoneessa, kun isä tuli hakemaan harvinaisen totisena telkkarin luo. Siinä istuimme kaksin ja samassa toinen kone osui torniin. Se oli täysin epätodellista, sortumiset, pöly, pelko, kaikki. Muistan irtautuneeni metsälenkille muutaman tunnin kuluttua ja että nukuin yön huonosti. Kuvamateriaalin näkeminen nostaa yhä koko kroppaan sen hiljaisuuden, jossa lähetystä kotona katsottiin.

 

[FutureHockey]

Piti avata aihe ketjusta, mutta eihän siitä tullut vittuakaan, vaikka yleensä aiheesta kuin aiheesta kirjoittaminen onnistuu kyllä meikäläiseltä. Kirjoitetaan siis tänne. Yksinäisyys. Aivan helvetillisen raastava tunne.

Elämästä löytyy jokunen todellinen ystävä, mutta iso osa noista on peräisin ajalta jolloin asuin Kuopiossa ja sinneppä ne myös jäivät kun meikäläinen silloisen rakkauden perässä muutin Varsinais-Suomeen vain huomatakseni, että eihän se kestänytkään. Luonteeltaan kun on introvertti ja ujo, tekee se aina uusien tuttavuuksien tekemisestä hankalampaa. Kun kylkeen lyödään vielä masennus ja jo esimerkiksi tässä ketjussa joskus avaamani helvetin alhainen itsetunto, niin sekametelisoppa on aikalailla valmis.

Kpo-aikaisten ystävien kanssa tulee pidettyä välillä enemmän yhteyttä, välillä vähemmän. Osa on saanut perheenlisäystä joka jo sekin tekee sen, että menot muuttuvat ja kaikkea mitä ennen tehtiin, ei välttämättä enää voida tai ehditä tehdä. Lisäksi kun itsellä on täällä päin nykyinen parisuhde ja vakityö, joka tokin sekin muuttuu tämän kuun lopussa uuden ammatin opiskeluun, niin käyntikerrat tuolla päin Suomea jäävät vuodessa melko vähäisiksi.

Kun sitten vielä pahimpina masennuskausina ei välttämättä saa aikaiseksi tarttua siihen luuriin ja soitettua ystäville, niin sitä huomaa ennen pitkää olevansa saatanan yksinäinen, vaikka elämässä pyörii parisuhteen toinen osapuoli kuitenkin joka päivä mukana.

Hauskaa myös on se, että koska olen masennusta alkanut vihdoin hoidattaa parempaan päin ja täten koittanut jättää alkoholin aikalailla pois elämästä, koska se sotkee meikäläisen päänuppia aivan helvetisti ja ruokkii masennusta todella paljon, niin täällä päin Suomea kaverit eivät sitten pidäkkään enää yhteyttä juurikaan. Joskus satutaan samaan aikaan peleille, mutta kun heidän puheenaiheet pyörivät 80% ajasta alkoholissa, viime viikonlopun kännisekoiluissa tai muussa vastaavassa niin vähän se työntää meikäläistä poispäin noista, joka taasen puolestaan lisää yksinäisyyden tuntoa. On aina yhtä mukavaa huomata, että porukka on kokoontunut viikonloppuna viettämään aikaa, mutta meikäläisen kutsu ilmeisesti hukkunut matkalla kun ei ole näkynyt.

Sekavaa settiä, pahoittelut siitä... Mistä päälle kolmekymppinen löytää edes ystäviä? Jotain harrastusta olen ajatellut, mutta mutta...