Aurinko taas paistaa muutaman kelillisesti heikomman päivän jälkeen, HPK on Suomen mestari ja elämä on aika ihanaa muutenkin. Kyllä tässä hyvä fiilis on ja naamalla aika iso hymy yhä.
Alkoholia en ole juonut taaskaan näiden mestaruusjuhlien vuoksi, mutta eipä se ole menoa haitannut ja tunnelmaa latistanut. Päinvastoin ehkä, on pysynyt järki vaan mukana koko ajan juhlinnassa. Alkoholiton kuohari ja cokistölkit ovat korvanneet hyvin sen alkoholin.
Onnellinen olo. Hienoa että tällaisia hetkiä saa kokea elämässä. On sitä joutunut kokemaan paljon paskaakin, että hienoa että joskus se aurinko paistelee risukasaankin.
Ainoa miinus vaan se että huomenna tämä juhlinta on lopetettava ja jatkettava taas sitä arkielämää. Mutta tällaisina aikoina se arkikin maistuu hyvältä.
Rahat on kohta finito, töitä ei ole ja muutakin kakkaa, mutta eipä sekään menoa lannista. Nyt on luottavainen ja onnellinen fiilis. Eiköhän täältä Vilperikin vielä nouse ja lujaa!
Kohta olen ollut pelaamattakin rahapelejä jo kaksi kuukautta. Ne pelit ovat unohtuneet täysin. Ei ole huonoon oloonkaan tarvinnut pelata kun ei sellaista huonoa oloa ole ollut.
Kyllähän sitä juhlatunnelmaa on riittänyt tosiaan ilman sitä alkoholiakin. Minulle se jääkiekko ja HPK niin tärkeitä asioita sitten kuitenkin että ei hyvän fiiliksen kohotukseen viinaa tarvita. Tämä siis vain minun omalta osaltani. En alkoholin käyttöä tuomitsekaan, ei se minua haittaa.
Oi Kerho on niin ihana!