Ottamatta todella syvällisesti kantaa kaikkien Venäjä-asiantuntijoiden asiantuntemuksen tasoon ja laatuun, tuskin olen ainoa, joka on huomannut esim. meneillään olevan Ukrainan kriisin paljastaneen sen, että osa asiantuntijoiksi itsensä tituleeraavista henkilöistä on tietyllä tavalla paljastunut varsin sinisilmäisiksi henkilöiksi ottaen huomioon seidän koulutuksensa tason ja sen, että heillä luulisi olevan kykyä analyyttiiseen tilannearvion luomiseen.
Esim. Ukrainan kriisin alkuvaiheessa Venäjän lähettäessä tunnuksettomia joukkojaan Krimille, Aleksanteri-instituutin asiantuntijat hyvin sinisilmäisesti uskoivat venäläismedian esittämiä väitteitä, jotka tietty perustuivat Putin lausuntoihin, ettei Venäjällä ole mitään tekemistä joukkojen kanssa, että kyseessä on krimiläisistä koottu militia-armeija. Ettei Venäjä ole edes aseistanut ja varustanut joukkoja, tätä propagandaa kerrottiin totena asiantuntijoiden toimesta vielä siinäkin vaiheessa kun sotilasalan asiantuntijat kautta läntisen maailman - myös Suomessa - olivat seikkaperäisesti ruotineet joukkojen varustusta ja hyvin specifiä ja yksilöllistä aseistustaja todenneet joukkojen olevan Venäjän asevoimien ja FSB:n erikoisjoukkoja, ja ettei tällaista määrää erikoisvälineistöä ilmaannu alueelle ostettuna "kivijalkamyymälöistä" - mutta silti esim. Aleksanteri-instituutin taholla hyvin vakuuttavasti esitettiin, että kyseessä olisivat paikallisista kootut vapaaehtoisjoukot. Aiheesta on kirjoittanut Suomessa esim. Sotilasaikakauslehti tämän kevään aikana - oli uusimmassa vai toiseksi uusimmassa numerossa.
Tuntuu jotenkin uskomattomalta, että asiantuntijat - joiden todellakin luulisi olevan perehtyneitä venäläispropagandaan, jolla on pitkät perinteet - nielevät tällaisia venäläismedian väittämiä koukkuineen päivineen ja vielä siinä vaiheessa kun selkein todistein kerrottaan mikä tilanne todellisuudessa on, pyritään sulkemaan silmät siltä ja pohtimaan tilannetta myönteisestä venäläisnäkökulmasta ja jopa spekuloimaan, että entäpä jos sittenkin - mutta kun se "jos sittenkin" on kaukana todellisuudesta, ja Venäjään perehtyneen asiantuntijan luulisi sen havaitsevan.
Olen pohtinut tätä asiaa mielessäni ja olen tullut siihen päätelmään, että osalla etenkin siviilipuolen asiantuntijoista useissa tapauksissa sen asiantuntevuuden edelle ajaa lämmin tunneside Venäjää kohtaan ja sen tähden tosiasioilta halutaan sulkea silmät vaan viimeiseen saakka yritetään löytää se positiivinen näkökulma tilanteeseen ja uskomaan kaikkea parasta Venäjästä ja jopa sen johdosta, vaikka todellisuus näyttää aivan joltain muulta.
Venäjää rakennetaan silovikkien toimesta kaiken aikaa entistä enemmän ja enemmän nationalistiseen suuntaan samalla huomioiden myös voimakkaat imperialistiset näkökannat ja se, että Venäjällä on voimakkaita etuja ajettavana omalla etu- ja takapihallaan ja ettei lännen tule sotkeutua näillä alueilla sijaitsevien valtioiden sisä- tai ulkopolitiikkaan - se on, ja tulee olemaan, venäläisten yksinoikeus, näin siis Moskovassa ajatellaan ja asia nähdään. Jotenkin tulee osasta näistä asiantuntijoista mieleeni
tämä kuuluisa kuva Neville Chamberlainista.
Minäkään en sano, että laajamittainen sota uhkaa Venäjän taholta Eurooppaa tai maailmaa, mutta sanon, että lähialueilla Venäjä tulee jatkossakin jatkamaan omia imperialistisia toimiaan ja ikävä kyllä Suomi kuuluu lähialueisiin vaikka Suomea suoranaiset toimet eivät koskettaisikaan aivan lähitulevaisuudessa. Kuitenkin esim. Kiovan reissuni aikana ystäväni näytti Rossija24 -kanavan puheen perusteella tehdyn artikkelin ukrainalaisella web-sivulla (valitettavasti en nyt kirjannut web-sivua ylös), mutta artikkeli pohjautui venäläiseen duuman edustajan lausuntoon, jossa - lausunnossa - duuman jäsen kyseenalaisti Suomen itsenäisyyden saavuttamisen ja piti sitä tietyiltä osin laittomana tai kritisoitavana toimena. Tietty nämä ovat yksittäisiä lausuntoja ja tarkoitettu ensisijaisesti venäläisille, mutta jokainen tällainen lausunto heijastelee sitä politiikkaa jota maassa harjoitetaan.
Joten kun miettii näitä suomalaisia asiantuntijoita niin minun on suurella tyytyväisyydellä otettava vastaan Sofi Oksasen kirjoitukset - en väitä, että Oksanen on täysin puolueeton, mutta hänen parin merkittävän esseen/kirjoituksen sisältö on määrätietoista ja pohjautuu faktoihin - ehkäpä tietyllä punakynällä varustettuna - mutta silti, pohjana on silkkaa faktaa, jollaista toivoisin näiden Venäjä-asiantuntijoidenkin uskaltavan kirjoittaa, ja nyt puhun siviilipuolen asiantuntijoista. Sotilasalan asiantuntijoiden kohdalla Venäjän saama käsittely on paikoin hyvin kriittistä, siitäkin huolimatta, että tiettyjä Venäjän toimia on myös tarkasteltu venäläisnäkökulmasta - kuten kuuluukin - mutta silti on osoitettu niitä ongelmia joita Venäjän toiminta pitää sisällään.
vlad.