Kyllä ja suhde saattoi olla tuplaniput puolikkaaseen vodkapulloon. Etenkin, jos merkki oli vähän parempi, kuten Stolichnaya. Mutta sekin oli todennäköisesti vain tyhjä pullo hyvällä etiketillä, johon kaadettiin mitä lie myrkkyjuomaa.Juuri näin, nipun tehtaan osakkeita pystyi vaihtamaan pariin votkapulloon.
Ei sitten kai ollut tälläistä ylellisyyttä, mutta väitän että Puolan ja Unkarin tapaiset maat eivät niin helposti olisi sanoneet hyvästejä liberaalidemokratian perusperiaatteille, jos siellä olisi paremmin yritetty rakentaa hyvinvointivaltiota, jossa pyritään pitämään huolta kaikista ja tarjoamaan hyviä julkisia palveluita ja tukea. Eivätkä muut ex-itäeurooppalaiset valtiot olisi niin horjuvia ja epävarmoja kuin ne nyt ovat. Mutta ajatus oli että sääntely ja valvonta voitiin huoletta purkaa eikä implementoida niitä ex-kommunistisiin maihin, koska vapaa kapitalismi voitti neuvostojärjestelmän. Sanoisin että sosiaalinen tai sosiaalidemokraattinen markkinatalous sen teki. Mutta sitä Itä-Eurooppa ja Venäjä eivät todellakaan saaneet tilalle.
Taustalla oli Neuvostoliiton pakottamat rakenteet satelliittivaltioissaan. Juuri ne samat, joista Ukrainakin edelleen kärsii. Sosialismin pulataloudessa pärjäsi jotenkin kun omasi riittävän suhdeverkoston. Epävirallinen talous pyöritti yhteiskuntaa.
Kun sosialismi kaatui ja kaadettiin, shokkihoito esimerkiksi Virossa ja Tšekeissä auttoi selviytymään nopeammin ja pitämään maalin kirkkaampana. Suuri osa ex-sosialistimaista ei tähän pystynyt eri syistä. Ne vitkuttelivat vanhassa ja tulevassa. Esimerkiksi Venäjä ei saanut sen paremmin kiinni tulevasta kuin pystynyt toimimaan entiseen tapaan. Putin päätyikin myymään myytävän ja keskittämään rahat kontrolliinsa ilman, että yhteiskuntaa edes yritettiin uudistaa.
Kysymys oli siitä, että shokkihoito auttoi ex-sosialistisia talouksia tervehtymään nopeammin ja rakentamaan sen myötä toimivampaa valtiota. Mutta hitaat uudistajat jäivät jälkeen.
Unkarin ja Puolan ongelma oli siinä, että ne eivät olleet teollistuneita maita. Ainoastaan teollistuvia. Niinpä molemmissa maissa oli paljon heikosti koulutettua kollektiivitilojen maatalousväestöä. Kun välitön seuraus sosialismin kaatumisesta heille oli köyhtyminen, mieli muuttui nopeasti tai hitaasti tukemaan populistisia ajatuksia ja lupauksia.
Ja olihan lupauksille aluksi katetta.
Samaa mieltä siitä, että jos pohjoismainen demokratia (tai sosialidemokratia) olisi saatu tilalle, Puolan ja Unkari sekä myös Ukrainan ja muiden ex-satelliittien tilanne olisi aivan erilainen. Mutta sellainen oli mahdotonta jo yksin valtiorakenteiden (sis. myös verotus jne) kehittymättömyyden vuoksi.