Venäjällä on näitä ryhmittymiä useita:
- silovikit elikkä ex-KGB/FSB porukka. Tähän jengiin kuuluu Putin ja tämä porukka on entistä tiedustelun ja salaisen poliisin porukkaa. Nihilistisia oppurtunisteja vailla sen suurempia ideologioita. Heillä on nyt suurin siivu vallasta
- sivilikit eli teknokraatit. Tämä porukka on teknologiaan ja talouskasvun voimaan uskovaa porukkaa. Sivilikit uskovat vuorovaikutukseen lännen kanssa ja vaikka ovatkin konservatiiveja, eivät ole ääripäätä eivätkä halua yhteiskunnan vaipumista ortodoksiseen mystiikkaan. Tähän jengiin kuuluu Medvedev
- Nationalistit. Tämä porukka on hyvin vaikutusvaltaista, siihen kuuluu erilaisia aineksia, joiden yhdistävä tekijä on äiti-Venäjän mystifiointi, panslavistisuus, äärikonservatiivisuus ja pyrkimys suurvalta-asemaan. Tämä porukka ei ole mikään tiivis kokonaisuus ja sillä ei ole suuresti suurta valtaa Venäjällä, mutta epäsuoraa vaikutusvaltaa sitäkin enemmän. Venäjän kulttuuriministeri kuuluu tähän porukkaa kuten myös Suomessakin paljon julkisuutta saanut Dugin. Tämä hihhuliporukka on myös rakkaan kohudosenttimme lähin yhtymäkohta Venäjän puolella. Tätä porukkaa ei halua kukaan muu valtaryhmittymä päästää valtaan, koska siitä ei seuraa kuin valtava kaaos niin Venäjän sisällä kuin sen ulkopuolella.
- Oligarkeilla on valtaa ja resursseja, muttei ideologiasta yhteenkuuluvuutta. Tämä porukka on se minkä toivotaan pakotteiden kautta suistivan silovikkien menoa. Oligarkit laittoivat poikki pelin ainakin hetkeksi silovikkien yritykselle napata öljy-yhtiö Bashneft oligarkilta "valtiollisen" Rosneftin piiriin. Oligarkkien on pidettävä yhteistä rintamaa välttääkseen kymmenen vuoden takaiset virheensä, tuolloin silovikit oligarkki kerrallaan joko nappasivat omaisuuden tai pakottivat Kremlin talutushihnaan. Oligarkkien ongelma on heikko kansansuosio miniä takia suora vallankaappaus on muista resursseista huolimatta mahdoton
- Armeijan rooli nyky-Venäjällä on hämärä. Armeija pystyy ottamaan vallan heti halutessaan, mutta armeija ei ole tietenkään mikään monoliitti vaan kokoelma eri tahoille uskollisia upseereja. Tällä hetkellä armeija tukee silovikkeja, mutta tuo tuki katoaa hyvinkin nopeasti mikäli valtatasapaino muuttuu. Yleinen käsitys on että armeijan ylimmässä johdossa karsastetaan valtaklikeistä nationalisteja heidän arvaamattomuutensa takia
- demokraatit. Vaikka vaaleissa kannatus on vähäistä, ei tämä ryhmä ole merkityksetön. Demokratialle on Venäjällä kannatusta paljonkin länsiosissa ja suurissa kaupungeissa ja yleisesti ottaen nuorison parissa. Vaikka meille tulee helposti kuva Putinjugendeista ja Krim on meidän-paidoissa heiluvista NHL-tähdistä nuorison rakastamasta Putinista, niin tosiasiassa miljoonille Venäjän nuorille Putinin pullistelu ei uppoa. Juuri tämä asia on ajanut silovikit paranoidiin läntisten vaikutteiden ja sananvapauden pelkoon. Tämä ryhmä on Venäjän valtapolitiikan jokerikortti, muutama vuosi sitten nähtiin että nopeasti kansaa kertyy kaduille, ja jossain vaiheessa voi kriittinen massa ylittyä ja sen jälkeen Kreml ei voi pysäyttää tapahtumien vyöryä
- alueelliset toimijat ovat vielä yksi valtapolitiikan ryhmittymä. Nyt Kremlillä on sille uskolliset vasallit maakunnissaan, mutta varsinkin Kaukasuksella kytee. Näiden eri ryhmien lepyttely on todella aikaa vievää ja samalla ovenavauksella tulee massiivinen korruptio vieraaksi maakuntiin.
- vielä yksi valtaryhmittymä joka on viime vuosina julkisuudessa unohtunut on Venäjän massiivinen järjestäytynyt rikollisuus. Se kumartaa nyt Kremlin suuntaan ja vastapainona nauttii taloudellisia etuja. Tämä ryhmä on hyvin samankaltainen kuin oligarkit ja voidaan jopa kysyä että onko ero vain semanttinen rikollisten ja oligarkkien välillä.
Tätä soppaa koittaa siis Putin hämmentää. Itse pelkään että tuo keitto kuohuu kohta yli ja Venäjällä ajaudutaan jossei suoraan sisällissotaan niin ainakin palatsivallankumoukseen.