lihaani kirjoitti:
Hitlerin osuutta ollaan täällä oikein huolella häivyttämässä.
Olen huomannut saman. Viime vuosien trendi Suomessa ja lukemani mukaan muuallakin lännessä on ollut eräänlainen Hitlerin ja Saksan puhtaaksi peseminen, jonka avulla Neuvostoliitosta halutaan tehdä pääsyyllinen II maailmansotaan, vaikka juuri Neuvostoliitto oli se osapuoli, joka joutui hyökkäyksen kohteeksi ja joka kärsi eniten ihmis- ja materiaalisia tappioita.
Andrei Sazonov:
http://www.venajaseura.com//historiaseminaari.htm#sazonov
Tähän sotaan syylinen oli Neuvostoliitto, eikä sen voitto ollut yleensäkään voitto vaan tappio. Sotaan käytiin ei suinkaan kokonaisten kansojen elämästä ja kansojen säilymisestä maailman historiassa, vaan amerikkalaisen demokratiamallin säilymisestä. Tällaisia teesejä läntiset tiedotusvälineet julkaisevat häpeilemättä. Niitä käyttävät Euroopan Neuvoston jäsenet, sekä Baltian maiden ja Puolan poliitikot.
...
Tässä kaaviossa ei ole sijaa länsivaltojen ja Saksan Münchenin salaliitolle. Siinä ei ole sijaa Saksan satelliittien vastuulle osallistumisesta sotaan. Vapaaehtoisista muodostettujen SS joukkojen toiminta Baltian maissa ja Ukrainassa esitellään ikäänkuin vastarintaliikkeenä.
...
Venäjä ei tule seuraamaan äänettömästi uusia yrityksiä historian uudelleen kirjoittamiseksi. Tälläisen strategian vastustaminen ei johdu venäläisten loukatusta ylpeydestä, vaan on välttämätön ehto Venäjän säilyttämiseksi itsenäisenä ja merkittävänä subjektina kansainvälisissä suhteissa. Jaltan ja Potsdamin järjestelmä, toisen maailmansodan tulokset eivät olisi olleet mahdollisia ilman Neuvostoliiton suurta isänmaallista sotaa ja siksi ne juuri kumoavat "Latvian historia" kirjan, läntisten tiedotusvälineiden ja Baltian maiden sekä Puolan monilukuisten aineistojen arvon. Muutoin ei suinkaan kaikkia toisen maailmansodan tuloksia arvioida uudelleen ja riistetä niiden maine, vaan ainoastaan ne, jotka ovat edullisia Neuvostoliitolle. Niinpä saatetaan epäilyn alaiseksi Kaliningradin alueen ja Kurillien saarten status, mutta ei Italian ja Ranskaa rajaa
lihaani kirjoitti:
Mutta kannattaa muistaa, että sosialismin ja kommunismin aatteet kumpusivat 1800-luvun eurooppalaisen riistokapitalismin räikeistä epäkohdista. Se ilmeni useilla lailla, kuten USA:ssa orjuutena, Länsi-Euroopassa ja Venäjällä miltei palkattoman lapsityövoiman sumeilemattomana käyttönä sekä yleisesti työntekijöiden äärimmäisenä kurjuutena. Numerisesti tämä ilmeni siten, että työläisten keski-ikä oli noin 35 vuotta samaan aikaan kun ylä-ja keskiluokan vastaava oli yli 60 vuotta. Se, että työväen oikeuksien puolesta taisteleminen riistäytyi käsistä on eräs suurimpia onnettumuuksia myös työväen kannalta.
1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa työväestön osa oli surkea niin Euroopassa kuin Venäjälläkin. Kuten sanoit, esimerkiksi tehdastyöläisen keskimääräinen elinikä oli reilusti alle 40 vuotta vielä 1910-luvun lopussa! Näistä lähtökohdista sai kipinänsä myös Suomen vallankumousyritys ja sisällissota. Porvaristo, omistava luokka ja virkamiehet elivät tyydyttävää, jopa pröystäilevää elämää, siinä missä köyhimmät työläiset kamppailivat talven pimeimpinä kuukausina jopa nälkäkuolemaa tai kylmyyteen kuolemista vastaan surkeissa, vetoisissa, noen mustaamissa ja epäterveellisissä mökeissään tai hökkeleissään.
Se että työläisten vallankumous onnistui Venäjällä johtui - yllättäen - saksalaisesta ja amerikkalaisesta pääomasta. Lenin sai rahoituksen toiminnalleen Saksasta. Bolshevikit saivat aseistuksensa Venäjän sisällissodan aikaan Amerikan Rockefellereilta - siis jenkkikapitalisteilta!
Tavallisen pulliaisin on vaikea käsittää, miksi amerikkalainen kapitalisti haluaa kommunistien nousevan valtaan Venäjällä, ellei ymmärrä syvällisemmin sen ajan ja myös nykypäivän maailmanpolitiiikkaa.
Tuo sama työväenluokan vallankumous olisi onnistunut tuolloin missä tahansa muuallakin - esimerkiksi Englannissa - jos se olisi saanut siihen tarvittavan rahoituksen. Tsaarin vallan aikana työväenluokka oli Venäjällä yhtä alistetussa asemassa kuin lännessäkin, eikä sillä olisi ollut voimaa syrjäyttää ja kukistaa tsaarin armeijaa ja virkamieskuntaa ilman merkittävää lännestä tullutta tukea.
Venäjän kannalta oli kuitenkin suuri onnettomuus, että länsi tuki maan bolshevikkeja. Bolshevikit tekivät jo I maailmansodan aikana myyräntyötään Venäjän armeijassa, koska he halusivat Venäjän häviävän I maailmansodan. He katsoivat, että tsaarin tappio sodassa avaisi ovet myöhemmälle vallankumoukselle. Lännellä oli intressejä tukea bolshevikkeja siksi, koska Venäjän vaikutusvallan Itä-Euroopassa ja Mustalla Merellä haluttiin vähenevän. Yhtä lailla länsi oli huolissaan Venäjän 1900-luvun alussa nopeasti kasvavasta kansantaloudesta, joka kasvoi mm. Yhdysvaltoja nopeammin. Venäjän taloudellisen voiman ei haluttu kasvavan haastamaan länsivaltoja, kuten olisi käynyt ilman bolshevikkien vallankumousta.
Bolshevikkien vallankumous tappoi monta kärpästä yhdellä iskulla. Toisaalta Ukraina, Baltian maat ja Puola haluttiin irrottaa Venäjän yhteydestä. Tässä onnistuttiin, vaikka bolshevikit saivat myöhemmin vallan myös Ukrainassa ja se liitettiin Neuvostoliittoon.
Venäjän vaikutusvalta Mustalla Merellä ja Bosporin salmella, jotka olivat länsimaiden talouden kannalta merkittäviä, haluttiin niinikään eliminoida. Myös Venäjän talouskasvu onnistuttiin luonnollisesti tyrehdyttämään ja romahduttamaan.
Onkin tavallaan aika ironista, että kommunistinen järjestelmä saa suurimman kritiikkinsä lännestä käsin, vaikka kommunismi perustettiin Venäjälle juuri lännen rahoittamana ja tukemana. Lenin ja myös Josif Stalin olivat samalla sekä häikäilemättömiä rikollisia että amerikkalaisen kapitalistin vasalleja.
Sanotaanko näin, että todellisuudessa maailmaa pyörittää yllättävän pienet piirit. Samat henkilöt pystyttivät kommunistivallan Venäjälle ja hallitsivat amerikkalaista rahamaailmaa.
Amerikkalaisten kapitalistien suurin vihollinen 1940-luvun alussa olikin Saksa, ei Neuvostoliitto, jonka johtohenkilöt olivat amerikkalaisten kapitalistien kavereita ja vasalleja. Voimistuva Saksa olisi jossakin vaiheessa uhannut sekä USA:n että Britannian talousimperiumia. Heidän onnekseen Saksan johtoon nousi hullu, joka ajoi maansa sotaan loputtomat ihmisresurssit omaavaa Neuvostoliittoa vastaan, jota loputtomat taloudelliset resurssit omaava USA tuki, jotta Saksa kukistuisi.
Saksa itsessään oli tietysti hirviö ja rikollinen, jonka kukistuminen oli pelkästään positiivista, mutta Neuvostoliiton taistelua saksalaisia vastaan tukeneen USA:n motiivit olivat kaikkea muuta kuin epäitsekkäitä.
Loppujen lopuksi tässä pelissä ei ollut osallisina muita kuin rikollisia. Hitlerin Saksa oli rikollisista tietysti näkyvin, koska se aiheutti suoraan eniten tuhoa. Stalinin kommunistihallinto oli rikollinen ennen kaikkea sen rikollisen sisäpolitiikan vuoksi. Imperialistiset länsivallat olivat myös rikollisia, koska olivat suunnanneet valtavasti taloudellisia resursseja rikollisen bolshevikkijoukon tukemiseen Venäjän sisällissodassa, sekä tekivät itsekin sotarikoksia rintamalla (Dresdenin pommitus, Japanin ydinpommit).
Myös moni sotaan osallistunut pienempi tekijä oli rikollinen, Suomi mukaanluettuna, jotka koettivat hyötyä vallitsevista olosuhteista mahdollisimman paljon, eivätkä välttäneet rikollisten keinojen käyttöä siinä, missä voimavarat sen sallivat.
lihaani kirjoitti:
Mutta kannattaa pitää mielessä eräs tosiasia, jota natsismin tuhoavuuden vähättelijät haluavat häivyttää:
Hitlerille se, oliko Venäjä kapitalistinen tai kommunistinen oli sivuseikka. Elintila ja slaavien rodullinen saastaisuus olivat kynnyskysymykset.
Näinhän se oli. Hitlerille oli ihan sama, kuka tai mikä Venäjällä oli vallassa 1940-luvun alussa. Hyökätty sinne olisi joka tapauksessa.
Jokainen voi miettiä, minkä vaihtoehdon Suomi olisi valinnut tässä tilanteessa, vaikkei talvisotaa olisi koskaan käytykään. Sodan Saksaa vastaan vai liittolaisuuden Saksan kanssa ja sodan Neuvostoliittoa vastaan, jossa porkkanana toimivat Kuola, Viena, Aunus ja Inkeri, alueet, joita Suomi kovasti tavoitteli itselleen 1920-luvun taitteen Karjalan sodissa.