dali kirjoitti:
Tuo puolustusbudjettiasia on tosiaan mielenkiintoinen. Noita lukuja kun vertailee, on pidettävä mielessä, minkäkokoisesta ja missä päin maailmaa sijaitsevasta maasta on kulloinkin on kysymys. Yksi tapa suhteuttaa lukuja toisiinsa on verrata sotilasmenojen osuutta budjetin kokonaissummaan ja katsella myös aiempien vuosien summia ja niillä tehtyjä hankintoja. Suuret summat voivat selittyä esimerkiksi kaluston modernisoinnilla, rakenneuudistuksilla tai sitten pahimmassa tapauksessa politiikan aggressiivisuudella.
Itse en viitsinyt (tunnustan laiskuuteni) tehdä laajaa otantaa johon olisin ottanut muita vertailulukuja mukaan.
CIA factbook tarjoaa puolustusbudjetin osalta vain viimeisimmän (julkaistun) lukeman joten sieltä ei löydä aiempien vuosien lukuja, tosin samaisesta lähteestä löytyy valtion budjetin suuruus (tai arvio siitä) sekä myös tieto puolustusbudjetin osuudesta budjetissa, Japanillahan se on laissa määritelty noin max. 1% kokonais budjetista ja vuonna 2005 se oli arviolta est. 1%.
Global Security Org:n kautta löytyy taasen muutamilta mailta, budjettikehitysten vertailua vuosittain. Venäjällä puolustusbudjetti oli 2004 14 mrd $ ja 2005 18 mrd $ - Venäjän kohdalla on otettava huomioon se etteivät sisäministeriön joukkojen ja FSB:n alaisen rajavartiolaitoksen ja erikoisjoukkojen budjetit kuulu puolustusbudjettiin näissä tilastoissa, näin olen asian ymmärtänyt. Venäjän puolustusbudjetin osuus kokonaisbudjetista on est. 2,7%.
Budjeteissa selkeää nousua tarjoavat juuri Kiina ja Venäjä, länsimailla nousu on maltillisempaa ja kalustohankintojen rahoittaminen pidemmällä aikavälillä ei näy niin paljon budjetissa kuin esim. Venäjällä jossa kalustohankintoja joudutaan tänä aikana tekemään joka vuosi korottuvaan tahtiin ja samalla myös sopimussotilaiden ja erikoisjoukkoihin sopimuksen tehneiden sotilaiden määrä nousee vuosittain mikä entisestään kasvattaa budjettia. Mielenkiintoista on myös se, että noin vuosikymmenessä asevoimien vahvuudesta on poistunut miljoona miestä ja 90-luvun alusta pari miljoonaa miestä.
Kiinalla tahti on ollut itseasiassa vieläkin rajumpaa kuin Venäjällä %-mitattuna, niinpä Kiina on ajanut Venäjän ohi ja reilusti puolustusbudjetin suuruudessa mutta vastaavasti Kiinalla on työsarkaakin kun sen on muutettava monen miljoonan miehen armeijansa aivan toiseksi tulevina vuosikymmeninä, panostusten kohteet tulevat olemaan:
-Strategisen ydinasepelotteen saavuttaminen (tällä hetkellä Kiinalla on alle sata mannertenvälistä ohjusta).
-Ilmavoimien iskukyvyn nostaminen nykyaikaiselle tasolle.
-Maavoimien ja laivaston modernisointi.
Kiinalla on tarkoitus kohota alueelliseksi suurvallaksi, (tuleekohan riitaa Venäjän kanssa?). Kiinan muodostaman uhan takia Japanissa taasen on nostettu esille mahdollisuus ylittää WW II jälkeen asetettu määräys siitä ettei puolustusbudjetti saa olla kuin est. 1 % kokonaisbudjetista. Tämän korotuksen Kiina epäilemättä katsoo olevan provokaatio joten ilmeisesti tämän tähden Japanissa toimitaan harkiten.
Lisäksi Aasian eteläistä tasapainoa voi keikuttaa vuosikymmenen parin kuluessa Intia, myös siellä puolustukseen on ryhdytty satsaamaan. Etenkin ohjusaseistusta kehitellään, sellaisia ohjuksia joilla voidaan iskeä kaikkialle Kiinaan. Näin intia vastaa Kiinan varustautumiseen mutta yhtälailla Intian teot ovat vastaus Pakistanin politiikalle, (Pakistanhan ei edelleenkään saa kuriin kaikkia Kashmirin taisteluihin osallistuvia terroristeja).
vlad.