Puolalainen luotsivanhin Baraniecki oli vuonna 1916 muuttanut Uuteenkaarlepyyhyn.
Hänet murhattiin kaupunkia jakavan joen jäällä 28.2.1918, Birckin ilmaisun mukaan
petomaisella tavalla.66 Ennen muuttoaan Baraniecki oli palvellut Kokkolassa ja
seurustellut paikallisen nuoren naisen kanssa, jolle oli siittänyt aviottoman lapsen.
Helmikuun lopussa oli naisen suojeluskuntalaisveli saapunut Uutenkaarlepyyhyn
kostamaan siskonsa häväistyn kunnian. Viiden aktivistitoverinsa kanssa naisen veli
meni 28.2.1918 Baranieckin asuntoon, jossa hänet pakotettiin kirjoittamaan
testamenttinsa ja ko. nainen edunsaajaksi. Illalla noin klo 22 miehet veivät
Baranieckin sillan alla olevalle railolle ja upottivat hänet useita kertoja hyiseen veteen
ennen kuin hänet ammuttiin kuoliaaksi ja pantiin lopullisesti railoon. Railonreunaan
jäätyneen ruumiin löysi kaupungin palovartija seuraavana aamuna. Birck
tiesi surmaajien henkilöllisyyden, mutta ei julkaissut nimiä.
Tapahtumaan liittyy useita merkillisiä omistusoikeudellisia seikkoja. Niinpä Kokkolan
suojeluskuntaesikunta oli “Österbottniska Postenissa” jo 9.2.1918 tarjonnut
Baranieckin purjehdusvenettä myytäväksi. Tämä liittyy ilmeisesti siihen, että
Uudenkaarlepyyn suojeluskunnan esikunta myönsi 2.2.1918 Kokkolan suojeluskunnan
esityksestä Baranevskille (= Baraniecki) luvan käydä valvonnan alaisena Kokkolassa.
Uudenkaarlepyyn poliisit Johansson ja Ahlström suorittivat 6.2.1918 kotitarkastuksen
Baranevskin luona, jonka jälkeen hänet lähettiin Kokkolaan.67 Kokkolan
suojeluskunnan esikunta tiedusteli 21.3.1918, muutama viikko Baranieckin surman
jälkeen, “menehtyneen Baranieckin rahavaroja”. Esikunta ilmoitti 30.3.1918
Kokkolassa olevan jäämistön käsittävän 122, 50 ruplaa, 102, 25 markkaa, taskukellon,
mustetäytekynän, jonkin verran käypiä postimerkkejä yms.68 Edunsaajan
edustaja valvoi myös testamenttia raastuvanoikeuden kokouksessa 30.4.1918, jolloin
oikeuden jäsenet eivät reagoineet mitenkään testamentin laatimisen yhteydessä
vallinneeseen pakottamiseen. Baranieckin jäämistö myytiin myös tavanomaiseen
tapaan perikunnan 19.10.1919 järjestämässä vapaaehtoisessa huutokaupassa
viranomaisten puuttumatta asiaan.