bunghole kirjoitti:
Miksi sitten moralisoit Suomea siitä että se toimi brutaalisti kun sen olisi pitänyt tehdä eettisesti oikein ja päästää täydennyskuljetukset läpi Muurmannin radalla? Suomi oli SODASSA ja sillä oli muutakin mietittävää kuin eettiset kysymykset. Jos Suomi olisi alkanut niitä miettimään olisi koko maa ollut tuhon oma.
Moralisoin Suomea niin kauan kun Suomessa moralisoidaan Venäjää talvisodasta, ja niin kauan kun suuri(n) osa Venäjään liittyvästä keskustelusta liittyy jollakin tapaa talvi- tai jatkosotaan ja niin kauan kun keskustelun sävy on syyttävän vihamielinen.
Niin kauan kun suomalaiset eivät ymmärrä toimineensa itse samoin, ja
samoilla motiiveilla (suhteutettuna tietenkin käytössä oleviin voimavaroihin) tulen painottamaan Suomen sotarikoksia ja Suomen rikollisia motiiveja vuosina 1941-1944.
Siinä vaiheessa kun suomalaiset alkavat suhtautumaan venäläisiin yhtä neutraalisti kuin nykyvenäläiset suhtautuvat saksalaisiin, tulen itse muuttamaan tyyliäni myös neutraalimmaksi.
bunghole kirjoitti:
Tuota kaksinaismoralismia vihaan Venäjässä, samoin USA:ssa!
Toivottavasti vihaat sitä myös Suomessa.
bunghole kirjoitti:
Venäjä on ilmoittanut olevansa Neuvostoliiton perillinen kuten sinäkin täällä toistelet! Mikä siinä on niin vitun vaikeaa tajuta sitten että jos ottaa kunnian hyvistä ja ylevistä asioista ja perii ne niin miksi ei oteta vastuuta niistä huonoista asioista?!
Venäjä ei todellakaan ottanut "vastuuta" kaikissa Neuvostoliittoa koskevissa hyvissä asioissa. Neuvostoliiton ulkomaanvelan se otti hoidettavakseen, mutta esimerkiksi Baltiaan ja Ukrainaan tehdyt investoinnit kyseiset valtiot saivat pitää. Baltia oli Neuvostoliiton aikaan maan vaurainta osaa siksi, koska sinne investoitiin kaikista eniten jalostavaa teollisuutta. Baltit saivat pitää tämän kaiken itsenäistyttyään. Venäjä sen sijaan maksoi velan, joka oli otettu usein juuri näitä investointeja varten.
Jos Venäjä olisi ominut kaiken "hyvän" NL:ään liittyen, olisi nämä tuotantolaitokset siirretty Venäjän puolelle irtaantumisen yhteydessä.
Neuvostoliiton perustajakomiteassa muuten oli noin 20 miestä, joista kahden tai kolmen kansalaisuus oli venäläinen. Bolshevistisen ja myöhemmin kommunistisen puolueen politiikka pitkälle 1950-luvulle asti oli, ettei puolueen korkeimpaan johtoon päästetty kuin muutamia venäläisiä. Enemmistövalta puolueessa oli 1920-1940 -luvuilla muilla, varsinkin alussa lähinnä juutalaisilla.