Et kyllä mielestäni puhunut tästä vaan siitä riemusta ja onnesta, että Ukraina pakotetettaisiin tappiolliseen rauhaan. Minusta se olisi surun päivä, aivan kuten 13.3.1940 oli surun päivä. Eikä se lopettanut vihollisemme painostusta ja aggressiota.Se järki siinä on että puhutaan Ukrainan auttamisessa voittoon. Silti mikään maa ei ole sinne omia poikiaan lähettämässä. Kuulostaa paradoksilta ja tyhjältä puheelta.