Suomen Sotilaassa oli hyvä artikkeli tuosta, miten länsi yliarvioi Ukrainan mahdollisuudet hyökkäyksessä, ja kuinka NATO-joukotkaan ei ole oikeastaan koskaan olleet vastaavassa tilanteessa kuin Ukraina, että joudutaan tuollaiseen isompaan sotaan täysin alivoimaisesta asemasta, käytännössä täysin vailla riittävää ilmatukea ja muutenkin monilta osin puutteellisesti varustettuna. Ukrainan joukkojen koulutuksessakin on ehkä parantamisen varaa, mutta tuossa artikkelissa kyseenalaistettiin sitäkin, että olisiko NATO-joukoista koostettu armeija vastaavassa tilanteessa kyennyt yhtään parempaan. Länsi myös aliarvioi jälleen Venäjän kyvyn sietää ihan älyttömiä tappioita.
Tuolla ei minusta sinällään olisi ollut isoa merkitystä, vaikka Ukraina olisi pystynyt pari kuukautta aikaisemmin aloittamaan hyökkäyksensä, kuten USA oli ilmeisesti toivonut, koska Venäjä oli ehtinyt jo joka tapauksessa linnoittaa ja miinoittaa asemansa niin vahvasti, että Ukrainan hyökkäys olisi joka tapauksessa törmännyt siihen. Ukrainan etsikkoaika oli minusta viime syksynä, kun ensin romahti Kupianskin suunta ja sitten perään H'erson. Jos silloin olisi pystytty painamaan kunnon kalustolla päälle, niin kunnon luhistuminen olisi ollut mahdollinen. Mutta valitettavasti Ukrainalla ei vielä silloin ollut riittävästi hyvälaatuista kalustoa, että olisivat uskaltaneet lähteä yrittämään ihan päätyyn asti.
Nyt voi olla ihan oikean suuntainen suunnitelma tuo, mistä on huhuttu, että jatkossa mentäisiin konservatiivisella suunnitelmalla ja pyrittäisiin täsmäiskuilla aiheuttamaan Venäjälle sellaisia tappioita, että se aiheuttaisi riittävästi poliittisia laineita maan sisäisesti. Minä näkisin, että tuon etelän ja Donbassin valtaaminen sotimalla ei ole realistista, varsinkaan jos Venäjä vielä talven aikana linnoittaa lisää, mutta jos esim. Krimin silta saataisiin paskottua ihan lopullisesti, niin sitä kautta tuo tilanne voisi vielä kääntyä Ukrainalle positiiviseksi.
