Tuskinpa, mutta Ukrainan eteneminen on käytännössä jämähtänyt paikoilleen joka paikassa, eikä mitään merkkiä muutoksesta ole näköpiirissä. Tämä pätee myös Hersonin suuntaan. Mikään rintamien realiteetti ei tällä hetkellä tue sitä, että Ukraina olisi mihinkään suuriin etenemisiin kykenemässä.
Näin on.
Edelleen realiteetti on se, että suurta rintamaläpimurtoa todennäköisemmin sota ratkeaa Venäjän hyytymiseen sisältä käsin.
Ja näinkin on.
Totta kai se, jos Ukraina pystyy läpimurtoon jossain lisää ankarasti painetta Moskovan suunnassa. Toivotaan sitä, mutta ei kannata masentua, jos sellaista ei tapahdu.
On totta ja minusta valitettavaa, että länsimaista mediaa on vaikea vaimentaa ja se puolestaan uutisoi helposti myös näitä negatiivisempiakin juttuja Ukrainan puolelta, siis sisäisestä kitkasta ja muusta. Minusta on tosi valitettavaa, että länsimaisen median kautta Venäjä saa turhankin helposti tietoon kipukohtia, ja se puolestaan lisää Venäjän itsevarmuutta.
Sodassa on sellainenkin tekijä kuin psykologia, jota länsimainen media ei tunnu ymmärtävän. Olisi osattava olla sellainen kuin Venäjä, että vastustajasta tuntuu kuin mikään isku ei tuntuisi missään. Tämä pätee paitsi pienessä mittakaavassa - esimerkiksi nyrkkeily- tai vapaaottelukehässä - myös isossa mittakaavassa. Olisi parempi vaivuttaa Venäjän johto epätoivoon jopa valheellisellakin sanomalla kuin antamalla lisää vettä myllyyn kertomalla vastustajan ahdingosta.
Mutta tämä on asia, jonka kanssa on vain elettävä. Venäjällä media saadaan aisoihin ihan voimalla ja väkivallalla, länsimaissa ei. Jos Venäjä olisi länsimainen demokratia, sen mediassa olisi aivan toisenlainen sävy siitä, miten sota kulkee.