Mä tätä kysyin eilen jossain sekavassa viestissä mutta kysytään uudestaan.
Eli onko Venäjä käyttänyt historiassa vetäytyessään poltetun maan taktiikkaa? Omien hatarien muistikuvien mukaan ei.
Hyvin kuvaa kyllä sitä, että miten pimeitä määriä miehiä tuolla itärintamalla oli. Pelkästään tähän yhdestä kaupungista käytävään taisteluun osallistui lähes 500 000 miestä.Harkovan kolmas taistelu – Wikipedia . Erich von Mansteinin johtama menestykäs hyökkäys päätyi kelirikkoon. Venäläiset aloittavat hyökkäyksen kelirikon aikana. Historiasta taas opittu paljon.
Mä vähän itsekseni pohdin tätä asiaa tällaisessa monologissa.Kehittyneiden valtioiden armeijoiden doktriineihin harvoin kuuluu siviilikohteiden tuhoaminen ja ryöstäminen sen enempää etenemisessä kuin perääntymisessä, mutta Venäjän armeijan sotilaille(*) tämä on ollut yksi sen piirteistä todella pitkään. Länsimaissa on ehkä vähän vaikea ymmärtää, että miksi? Siis että jos hyökkäys pysähtyy, niin tehdään tuliasemat tykistölle ja raketinheittimille, ja aloitetaan siviilikohteiden tuhoaminen, ja perääntyessä jätetään jäljelle mahdollisimman paljon tuhoa. Kumpikaan noista ei länsimaisen sotilasdoktriinin perusteella millään muotoa edistä sotilaallisia tavoitteita.
9 min pätkä 331. eliittirykmentistä joka sodan alussa hyppäsi laskuvarjoilla Hostomeliin.
Esim Suomi.Jatkokysymys:
Onko mikään muu kuin diktatuurinen valtio käyttänyt poltetun maan taktiikkaa omilla maillaan?
Esimerkiksi Suomi talvisodassa. Kannaksella suojajoukot veytyessään kohti Mannerheim-linjaa polttivat varsin paljon rajapitäjien rakennuksia.Jatkokysymys:
Onko mikään muu kuin diktatuurinen valtio käyttänyt poltetun maan taktiikkaa omilla maillaan?
Ei tää kyllä false flagilta tuntunutkaan, kuten tässä ketjussa ollaan monta kertaa sanottu: false flag tuntuu toisenlaiselta ja vaikka Ukraina tämän iskun kiistää, niin Venäjänkin on vaikea myöntää päästäneensä Ukraina iskemään omalle alueelleen. Ukraina iski Venäjän alueelle jo ihan sodan alussa, ja se tullee iskemään Venäjän joukkojen kokoontumisalueille Venäjän puolella jatkossakin. Se on sitten hyvä kysymys, että iskeekö Ukraina Valko-Venäjän puolella oleviin Venäjän joukkoihin vai ei.UK:n sotilastiedustelu arvioi, että Belgorodin palo vaikeuttaa joukkojen toimintaa lyhyellä aikavälillä ja erityisesti Harkovan rintamalla.
Tietysti iski.Ei tää kyllä false flagilta tuntunutkaan, kuten tässä ketjussa ollaan monta kertaa sanottu: false flag tuntuu toisenlaiselta ja vaikka Ukraina tämän iskun kiistää, niin Venäjänkin on vaikea myöntää päästäneensä Ukraina iskemään omalle alueelleen. Ukraina iski Venäjän alueelle jo ihan sodan alussa, ja se tullee iskemään Venäjän joukkojen kokoontumisalueille Venäjän puolella jatkossakin. Se on sitten hyvä kysymys, että iskeekö Ukraina Valko-Venäjän puolella oleviin Venäjän joukkoihin vai ei.
Ohhoh, enpä tiennyt ettö Suomikin on tuota tehnyt. Kaikkea sitä oppii.Esimerkiksi Suomi talvisodassa. Kannaksella suojajoukot veytyessään kohti Mannerheim-linjaa polttivat varsin paljon rajapitäjien rakennuksia.
Vaarini kirjoitti 50-luvulla pari kirjaa sotakokemuksistaan Taipaleen rintamalla. Nuo eivät mitään bestsellereitä olleet, mutta sotahistoriaa harrastavien keskuudessa niillä on jonkinlaista kulttimainetta. Mieleeni on jäänyt, kuinka vaarini kirjoitti juuri tuosta sodan alkupäivistä, kuinka tulipalot kajastivat Raudusta pitkin päivää. Luovutettu alue jäi viholliselle poltettuna.
Ja muistaakseni myös Suomussalmen kirkonkylä poltettiin suomalaisten toimesta. Ja olisiko Laatokan Karjalassakin ollut jotain tuollaista...
Tietysti ja totta kai. Kuten sanottu, Venäjä on vaikeassa asemassa jos se myöntää Ukrainan iskeneen, ja sitä paitsi vihollisen alueella olevat sotilaalliset kohteet - ml. polttoaine- ja asevarastot - ovat puolustajalle ihan valideja kohteita iskeä. Samoin myös kaikenlaiset sotajoukkojen ja niiden huollon ryhmittymiset.Tietysti iski.
UA pelaa mind gamea Venäjän kanssa bensavaraston kanssa.
Hyvin kuvaa kyllä sitä, että miten pimeitä määriä miehiä tuolla itärintamalla oli. Pelkästään tähän yhdestä kaupungista käytävään taisteluun osallistui lähes 500 000 miestä.
Ei ainakaan sodan alkuvaiheessa ollut edes koko Ukrainassa nyt käytävässä sodassa noin paljoa sotilaita taistelemassa. Ja tuskin on nytkään.
Ja ei tässä voi olla mainitsematta, että esimerkiksi Stalingradin taisteluissa tuo yhteismäärä oli jotain siellä 2 miljoonan sotilaan hujakoilla.
Noh, Iso-Britannia julisti sodan Suomelle toisessa maailmansodassa ja takavarikoi Suomen laivoja. Riippuu tietenkin, mihin vedät rajan hyökkäämiselle.Mainittakoon vielä, että demokraattinen valtio ei ole koskaan hyökännyt toista demokraattista valtiota vastaan. Go figure.
Totta, mutta jossain toisessa ketjussa sanoinkin, että pääsääntöisesti demokratiat eivät sodi toisiaan vastaan. Poikkeuksia toki löytyy, mutta vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan ne vahvistavat säännön.Noh, Iso-Britannia julisti sodan Suomelle toisessa maailmansodassa ja takavarikoi Suomen laivoja. Riippuu tietenkin, mihin vedät rajan hyökkäämiselle.
Noh, Iso-Britannia julisti sodan Suomelle toisessa maailmansodassa ja takavarikoi Suomen laivoja. Riippuu tietenkin, mihin vedät rajan hyökkäämiselle.
USA taisi olla ainut liittoutunut valtio joka ei Suomea vastaan sotaa julistanut.Tämä toki tiedossa. Ei siinä voi sanoa silti oikein millään kyseessä olleen Suomen ja Iso-Britannian välinen sota.
USA lienee suurin "syyllinen" siihen, että Suomi säilytti itsenäisyytensä, pysyi "välitilan" maana koko kylmän sodan ajan, ja lähti integroitumaan länteen Neuvostoliiton hajottua. Olen tuossa Nato-ketjussa asiasta puhunut eli pohjoisesta ulottuvuudesta ja sen tärkeydestä Yhdysvalloille. Se on jopa suurempi kuin Itämeren mahtivaltiolle Saksalle, tai globaalia jalansijaa hakeville briteille ja ranskalaisille. Yhdysvaltojen todella pitkä epäsuora tuki Suomelle ja Suomen itsemääräämisoikeudelle on todella pitkä pätkä historiaa.USA taisi olla ainut liittoutunut valtio joka ei Suomea vastaan sotaa julistanut.
Totta, mutta jossain toisessa ketjussa sanoinkin, että pääsääntöisesti demokratiat eivät sodi toisiaan vastaan. Poikkeuksia toki löytyy, mutta vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan ne vahvistavat säännön.
USA taisi olla ainut liittoutunut valtio joka ei Suomea vastaan sotaa julistanut.
Eli tämä voidaan selittää pois "ei kunnon sotimista". Britit pudotti pommeja Liinahamariin käsittääkseni, mutta kukaan ei kuollut eikä maajoukot käyneet mano a mano.Tämä toki tiedossa. Ei siinä voi sanoa oikein millään kyseessä olleen Suomen ja Iso-Britannian välinen sota.
Eli tämä voidaan selittää pois "ei kunnon sotimista". Britit pudotti pommeja Liinahamariin käsittääkseni, mutta kukaan ei kuollut eikä maajoukot käyneet mano a mano.
Toinen mahdollinen pois selitys on, että toinen sodan osapuoli ei ole kunnon demokratia.
Onhan noita kuitenkin joitakin vaikeita tapauksia kuten Puolan ja Liettuan sota 1920, tai Jugoslavian hajoamissodat. Kunnon sotaa ja osapuolilla oli demokraattiset vaalit pidetty. Mutta toki nuoria ja varmasti monin tavoin ongelmallisia demokratioita.
Mielestäni teoria ei ole kovin hyvä, jos vastaesimerkkejä löytyy runsaasti, ja niistä eroon päästäkseen pitää kikkailla joko sodan tai demokratian määritelmä hullun tiukaksi.
Parempi olisi vain myöntää, että demokratiatkin voi sotia keskenään, mutta diktatuurit on keskimäärin paljon sotaisampia