Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Venäjä hyökkää Ukrainaan

  • 11 351 314
  • 66 121

Merovingi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Blue Jackets
Mä tätä kysyin eilen jossain sekavassa viestissä mutta kysytään uudestaan.

Eli onko Venäjä käyttänyt historiassa vetäytyessään poltetun maan taktiikkaa? Omien hatarien muistikuvien mukaan ei.

Kyllä ne jo Napoleonin armeijaa vastaan polttivat kaiken perässään perääntyessään syvälle Venäjälle Moskovan porteille, jossa Borodinossa ranskalaiset saivat pyrrhoksen voiton ja Moskova syttyi lopulta palamaan.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Harkovan kolmas taistelu – Wikipedia . Erich von Mansteinin johtama menestykäs hyökkäys päätyi kelirikkoon. Venäläiset aloittavat hyökkäyksen kelirikon aikana. Historiasta taas opittu paljon.
Hyvin kuvaa kyllä sitä, että miten pimeitä määriä miehiä tuolla itärintamalla oli. Pelkästään tähän yhdestä kaupungista käytävään taisteluun osallistui lähes 500 000 miestä.

Ei ainakaan sodan alkuvaiheessa ollut edes koko Ukrainassa nyt käytävässä sodassa noin paljoa sotilaita taistelemassa. Ja tuskin on nytkään.

Ja ei tässä voi olla mainitsematta, että esimerkiksi Stalingradin taisteluissa tuo yhteismäärä oli jotain siellä 2 miljoonan sotilaan hujakoilla.
 

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
Viimeksi muokattu:

Mondie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porilainen brändipuuhastelu
Jatkokysymys:

Onko mikään muu kuin diktatuurinen valtio käyttänyt poltetun maan taktiikkaa omilla maillaan?
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Kehittyneiden valtioiden armeijoiden doktriineihin harvoin kuuluu siviilikohteiden tuhoaminen ja ryöstäminen sen enempää etenemisessä kuin perääntymisessä, mutta Venäjän armeijan sotilaille(*) tämä on ollut yksi sen piirteistä todella pitkään. Länsimaissa on ehkä vähän vaikea ymmärtää, että miksi? Siis että jos hyökkäys pysähtyy, niin tehdään tuliasemat tykistölle ja raketinheittimille, ja aloitetaan siviilikohteiden tuhoaminen, ja perääntyessä jätetään jäljelle mahdollisimman paljon tuhoa. Kumpikaan noista ei länsimaisen sotilasdoktriinin perusteella millään muotoa edistä sotilaallisia tavoitteita.
Mä vähän itsekseni pohdin tätä asiaa tällaisessa monologissa.

Jo pitkään, oikeastaan Tsetsenian sodasta saakka on puhuttu siitä, että Venäjä on jäänyt jonnekin 1800-luvulle niin poliittisesti, sotilaallisesti kuin taloudelliselta ajattelultaan.

Poliittisesti siinä mielessä, että Venäjälle tuntuu olevan tärkeää hallita maa-alueita. Vielä tosiaan sanotaan 1700-luvulle saakka maa-alueiden hallinta oli tärkeää, koska vauraus syntyi maan omistamisesta niin yksilöiden kuin valtioiden kannalta. Mutta esimerkiksi Euroopan maat eivät ole enää taloudellisessa mielessä pitkään aikaan olleet kiinnostuneet maasta: jos Euroopan maita kiinnostaa Venäjän öljy, niin sitä saadaan kyllä kaupankäynnillä, ei siihen sotia ja maan uudelleenjakoa tarvita.

Niin Persianlahden kuin Irakin sodan syistä jotkut ovat väittäneet, että syyt ovat olleet Yhdysvaltojen halussa kontrolloida Lähi-Idän öljykenttiä. Ei se oikeasti pidä paikkaansa: Yhdysvallat on niitä harvoja teollistuneita ja demokraattisia valtioita, jotka ovat öljyn suhteen lähes omavaraisia, ainakin jos lisäävät tuotantoa. Missään tapauksessa öljy ei ole ollut minkäänlainen syy Yhdysvalloille sen enempää Vietnamissa kuin Afganistanissakaan.

Ukrainan sodan syiksi joskus annetaan Mustanmeren öljy ja kaasu, mutta sekin ontuu pahasti. Ukrainalla ei ole juuri mitään sellaista luonnon resurssia, jota Venäjällä itsellään ei olisi yli omien tarpeiden.

Poliittisessa mielessä toinen maailmansota oli Euroopassa sellainen jakaja, jonka jälkeen Euroopan maita ei ole kauheasti enää kiinnostanut rajalinjojen uudelleen vetäminen, ei ainakaan väkipakolla(*). Sen sijaan niin Neuvostoliitolle kuin Venäjälle nämä rajat tuntuvat edelleen olevan hirveän tärkeitä.

(*) Kyllä minä lämpesin Norjasta tulleelle ehdotukselle luovuttaa Suomelle Haltin huippu, koska nyt Suomen korkein kohta on rinteellä: Norja ei lahjoitakaan Haltin huippua Suomelle

Tullaan viimeiseen kohtaan eli Neuvostoliiton/Venäjän sotilaalliseen ajattelutapaan. Tuossa omassa pohdinnassa puhuin tuosta poltetun maan taktiikasta. Siinä, missä länsimaissa on modernilla ajalla lähdetty ajattelemaan sotimista sotilaallisten tavoitteiden saavuttamisen kautta, Venäjällä tuntuu edelleen olevan ajatuksena tällainen "brutaali voimankäyttö", eli he näkevät sotimisen ennen kaikkea poliittisen vastarinnan murtamisena. Se siis tahtoo sanoa sitä, että toisin kuin länsimaissa, Venäjän sotilaallisilla operaatioilla ei ole samaan tapaan selkeää sotilaallista tavoitetta, vaan tavoite on ensisijaisesti vastapuolen poliittisen tahdon nujertaminen.

Mutta jotain tällaista. Joka tapauksessa minusta tuntuu, että Venäjä on maa, joka ajattelultaan on edelleen jossain 1800-luvulla, mutta varustettu 2020-luvun keinoin.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jatkokysymys:

Onko mikään muu kuin diktatuurinen valtio käyttänyt poltetun maan taktiikkaa omilla maillaan?
Esimerkiksi Suomi talvisodassa. Kannaksella suojajoukot veytyessään kohti Mannerheim-linjaa polttivat varsin paljon rajapitäjien rakennuksia.

Vaarini kirjoitti 50-luvulla pari kirjaa sotakokemuksistaan Taipaleen rintamalla. Nuo eivät mitään bestsellereitä olleet, mutta sotahistoriaa harrastavien keskuudessa niillä on jonkinlaista kulttimainetta. Mieleeni on jäänyt, kuinka vaarini kirjoitti juuri tuosta sodan alkupäivistä, kuinka tulipalot kajastivat Raudusta pitkin päivää. Luovutettu alue jäi viholliselle poltettuna.

Ja muistaakseni myös Suomussalmen kirkonkylä poltettiin suomalaisten toimesta. Ja olisiko Laatokan Karjalassakin ollut jotain tuollaista...
 
F

Flonaldo

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
UK:n sotilastiedustelu arvioi, että Belgorodin palo vaikeuttaa joukkojen toimintaa lyhyellä aikavälillä ja erityisesti Harkovan rintamalla.
Ei tää kyllä false flagilta tuntunutkaan, kuten tässä ketjussa ollaan monta kertaa sanottu: false flag tuntuu toisenlaiselta ja vaikka Ukraina tämän iskun kiistää, niin Venäjänkin on vaikea myöntää päästäneensä Ukraina iskemään omalle alueelleen. Ukraina iski Venäjän alueelle jo ihan sodan alussa, ja se tullee iskemään Venäjän joukkojen kokoontumisalueille Venäjän puolella jatkossakin. Se on sitten hyvä kysymys, että iskeekö Ukraina Valko-Venäjän puolella oleviin Venäjän joukkoihin vai ei.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Ei tää kyllä false flagilta tuntunutkaan, kuten tässä ketjussa ollaan monta kertaa sanottu: false flag tuntuu toisenlaiselta ja vaikka Ukraina tämän iskun kiistää, niin Venäjänkin on vaikea myöntää päästäneensä Ukraina iskemään omalle alueelleen. Ukraina iski Venäjän alueelle jo ihan sodan alussa, ja se tullee iskemään Venäjän joukkojen kokoontumisalueille Venäjän puolella jatkossakin. Se on sitten hyvä kysymys, että iskeekö Ukraina Valko-Venäjän puolella oleviin Venäjän joukkoihin vai ei.
Tietysti iski.

UA pelaa mind gamea Venäjän kanssa bensavaraston kanssa.



On the territory of Belgorod People’s Republic
 

Mondie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porilainen brändipuuhastelu
Esimerkiksi Suomi talvisodassa. Kannaksella suojajoukot veytyessään kohti Mannerheim-linjaa polttivat varsin paljon rajapitäjien rakennuksia.

Vaarini kirjoitti 50-luvulla pari kirjaa sotakokemuksistaan Taipaleen rintamalla. Nuo eivät mitään bestsellereitä olleet, mutta sotahistoriaa harrastavien keskuudessa niillä on jonkinlaista kulttimainetta. Mieleeni on jäänyt, kuinka vaarini kirjoitti juuri tuosta sodan alkupäivistä, kuinka tulipalot kajastivat Raudusta pitkin päivää. Luovutettu alue jäi viholliselle poltettuna.

Ja muistaakseni myös Suomussalmen kirkonkylä poltettiin suomalaisten toimesta. Ja olisiko Laatokan Karjalassakin ollut jotain tuollaista...
Ohhoh, enpä tiennyt ettö Suomikin on tuota tehnyt. Kaikkea sitä oppii.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Tietysti iski.

UA pelaa mind gamea Venäjän kanssa bensavaraston kanssa.
Tietysti ja totta kai. Kuten sanottu, Venäjä on vaikeassa asemassa jos se myöntää Ukrainan iskeneen, ja sitä paitsi vihollisen alueella olevat sotilaalliset kohteet - ml. polttoaine- ja asevarastot - ovat puolustajalle ihan valideja kohteita iskeä. Samoin myös kaikenlaiset sotajoukkojen ja niiden huollon ryhmittymiset.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Hyvin kuvaa kyllä sitä, että miten pimeitä määriä miehiä tuolla itärintamalla oli. Pelkästään tähän yhdestä kaupungista käytävään taisteluun osallistui lähes 500 000 miestä.

Ei ainakaan sodan alkuvaiheessa ollut edes koko Ukrainassa nyt käytävässä sodassa noin paljoa sotilaita taistelemassa. Ja tuskin on nytkään.

Ja ei tässä voi olla mainitsematta, että esimerkiksi Stalingradin taisteluissa tuo yhteismäärä oli jotain siellä 2 miljoonan sotilaan hujakoilla.

Stalingradissa kaatui keskimäärin kahdessa päivässä saman verran sotilaita (koko taistelun ajan), kuin Suomen armeijalta koko talvisodassa. Stalingradin taistelu kesti viisi kuukautta. Yhteensä siellä kuoli sotilaita n. 2 000 000, mikä oli reippaasti yli puolet koko Suomen tuolloisesta väkiluvusta.

Liittyy tähän sotaan siten, että tuo esimerkki näyttää kuinka vähän diktaattoreita kiinnostaa kenenkään (omien tai vihollisten) henki. Putler on näyttänyt sen jo tässäkin sodassa. Putler vittuun, ja tästä edespäin pitää valtioiden demokratiavajeisiin pitää pystyä puuttumaan tehokkaammin. Jokainen valtio valitkoon itse johtajansa, kyllä, mutta sen pitää perustua nimenomaan valintaan. Siinä vaiheessa, kun kansa ei voi valita, ongelma ei enää ole pelkästään kyseisen valtion, vaan muidenkin. Mainittakoon vielä, että demokraattinen valtio ei ole koskaan hyökännyt toista demokraattista valtiota vastaan. Go figure.
 

Lohipoika

Jäsen
Mainittakoon vielä, että demokraattinen valtio ei ole koskaan hyökännyt toista demokraattista valtiota vastaan. Go figure.
Noh, Iso-Britannia julisti sodan Suomelle toisessa maailmansodassa ja takavarikoi Suomen laivoja. Riippuu tietenkin, mihin vedät rajan hyökkäämiselle.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Noh, Iso-Britannia julisti sodan Suomelle toisessa maailmansodassa ja takavarikoi Suomen laivoja. Riippuu tietenkin, mihin vedät rajan hyökkäämiselle.
Totta, mutta jossain toisessa ketjussa sanoinkin, että pääsääntöisesti demokratiat eivät sodi toisiaan vastaan. Poikkeuksia toki löytyy, mutta vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan ne vahvistavat säännön.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Noh, Iso-Britannia julisti sodan Suomelle toisessa maailmansodassa ja takavarikoi Suomen laivoja. Riippuu tietenkin, mihin vedät rajan hyökkäämiselle.

Tämä toki tiedossa. Ei siinä voi sanoa silti oikein millään kyseessä olleen Suomen ja Iso-Britannian välinen sota.
 
Viimeksi muokattu:

L4E

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauma Luk
Tämä toki tiedossa. Ei siinä voi sanoa silti oikein millään kyseessä olleen Suomen ja Iso-Britannian välinen sota.
USA taisi olla ainut liittoutunut valtio joka ei Suomea vastaan sotaa julistanut.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
USA taisi olla ainut liittoutunut valtio joka ei Suomea vastaan sotaa julistanut.
USA lienee suurin "syyllinen" siihen, että Suomi säilytti itsenäisyytensä, pysyi "välitilan" maana koko kylmän sodan ajan, ja lähti integroitumaan länteen Neuvostoliiton hajottua. Olen tuossa Nato-ketjussa asiasta puhunut eli pohjoisesta ulottuvuudesta ja sen tärkeydestä Yhdysvalloille. Se on jopa suurempi kuin Itämeren mahtivaltiolle Saksalle, tai globaalia jalansijaa hakeville briteille ja ranskalaisille. Yhdysvaltojen todella pitkä epäsuora tuki Suomelle ja Suomen itsemääräämisoikeudelle on todella pitkä pätkä historiaa.

Lisäys: Suomen Nato-jäsenyys sinetöisi yhden jo lähes 100 vuotta kestäneen hegemoniataistelun Yhdysvaltojen ja Venäjän (ml. Neuvostoliitto) välillä. Siinä on ollut monta vaihetta, jossa kumpikaan ei ole suoraan uskaltanut alkaa puuttua tilanteeseen.
 
Viimeksi muokattu:

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Totta, mutta jossain toisessa ketjussa sanoinkin, että pääsääntöisesti demokratiat eivät sodi toisiaan vastaan. Poikkeuksia toki löytyy, mutta vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan ne vahvistavat säännön.

Poikkeukset ovat muuten hyvin vähäisiä, kun puhutaan modernista demokratiasta. Käytännössä kaikki demokratioiden väliset sodat ovat tapauksia, jossa demokratiat eivät ole vakiintuneita (esim. Jugoslavian hajoamissodat), kyseessä on konflikti jossain laajemmassa sodassa (esim. Puolan ja Liettuan välinen sota osana Venäjän sisällisotaa / molempien maiden itsenäisyyssotaa) tai sitten ei voida puhua sodasta ollenkaan (esim. Islannin ja Britannian Cod Wars).

Tässä ihan hyvä lista, jossa mainittuna myös Britannian ja Suomen välinen virallinen sotatila.


USA taisi olla ainut liittoutunut valtio joka ei Suomea vastaan sotaa julistanut.

Ranska ja Puola eivät kaiketi julistaneet (?), mutta toisaalta voidaan kysyä oliko näitä maita tuossa vaiheessa ollenkaan pakolaishallituksia lukuunottamatta.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tämä toki tiedossa. Ei siinä voi sanoa oikein millään kyseessä olleen Suomen ja Iso-Britannian välinen sota.
Eli tämä voidaan selittää pois "ei kunnon sotimista". Britit pudotti pommeja Liinahamariin käsittääkseni, mutta kukaan ei kuollut eikä maajoukot käyneet mano a mano.

Toinen mahdollinen pois selitys on, että toinen sodan osapuoli ei ole kunnon demokratia.

Onhan noita kuitenkin joitakin vaikeita tapauksia kuten Puolan ja Liettuan sota 1920, tai Jugoslavian hajoamissodat. Kunnon sotaa ja osapuolilla oli demokraattiset vaalit pidetty. Mutta toki nuoria ja varmasti monin tavoin ongelmallisia demokratioita.

Mielestäni teoria ei ole kovin hyvä, jos vastaesimerkkejä löytyy runsaasti, ja niistä eroon päästäkseen pitää kikkailla joko sodan tai demokratian määritelmä hullun tiukaksi.

Parempi olisi vain myöntää, että demokratiatkin voi sotia keskenään, mutta diktatuurit on keskimäärin paljon sotaisampia
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Eli tämä voidaan selittää pois "ei kunnon sotimista". Britit pudotti pommeja Liinahamariin käsittääkseni, mutta kukaan ei kuollut eikä maajoukot käyneet mano a mano.

Toinen mahdollinen pois selitys on, että toinen sodan osapuoli ei ole kunnon demokratia.

Onhan noita kuitenkin joitakin vaikeita tapauksia kuten Puolan ja Liettuan sota 1920, tai Jugoslavian hajoamissodat. Kunnon sotaa ja osapuolilla oli demokraattiset vaalit pidetty. Mutta toki nuoria ja varmasti monin tavoin ongelmallisia demokratioita.

Mielestäni teoria ei ole kovin hyvä, jos vastaesimerkkejä löytyy runsaasti, ja niistä eroon päästäkseen pitää kikkailla joko sodan tai demokratian määritelmä hullun tiukaksi.

Parempi olisi vain myöntää, että demokratiatkin voi sotia keskenään, mutta diktatuurit on keskimäärin paljon sotaisampia

Juuri tuossa edellä yritin selittää tätä käyttäen juurikin samoja esimerkkejä.

Vastaesimerkkejä ei ole runsaasti. Vakiintuneiden demokratioiden välillä ei käytännössä ollenkaan.

Noh, eihän tulevaisuutta voi tietenkään historialla ennustaa. Voihan sitä toki syttyä vaikka kolmas maailmansota pelkästään demokratioiden välille vielä joskus.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös