Mainitaan norsu posliinikaupassa. Asia josta muutama tunnettu länsiliberaali (kuten Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock) on huolissaan. Kyse ei hänen mukaansa ole vain Ukrainasta, vaan myös Venäjästä. Ja jos sovittua sääntöpohjaista järjestystä ei puolusteta ja liberaalidemokratia vetäytyy päätöksistä, joku muu täyttää sen tilan, Baerbock totesi.Turvassahan ei käytännössä ole mikään valtio Euroopassa, enemmän on vain kyse siitä, kuinka pitkään muu maailma antaa tämän tapahtua ja tietysti Yhdysvallat ovat merkittävässä asemassa. Vetäytyvätkö omiin oloihinsa Kanadan kanssa, uskaltavatko tehdä näin vain haluavatko vakautta muuhun maailmaan. Vaalit alkavat lähestyä, niillä vaaleilla on valtava merkitys.
Tyhmintä Euroopassa olisi kuvitella, että ei se haittaa, jos annetaan muutama pieni valtio tai vanhan Neuvostoliiton osa Venäjälle. Pian huomataan, että Lissabon on jo osa Venäjää. Saksa on talousmahti, mutta ei riittävän vahva puolustusmahti yksin. Vaikeaksi menee.
Liberaalidemokratia kaivaa siis silmiensä sulkemisella omaa hautaansa, jos Baerbockia tulkitsee.
Tyhmintä on juuri se mistä kirjoitat. Muutama pieni valtio tai Neuvostoliiton osa annetaan Venäjälle. Jos Putininin näkemystä seuraa, Putin voi olla seuraavaksi Suomen ovella. 1917. Painostus tulee olemaan jo tästä eteenpäin erittäin kovaa sen puolesta, mitä Putin Suomelta edellyttää. Vain NATO-jäsenyys voisi helpottaa (Baltian tapaan) painetta, mutta sen suhteen on viivytelty 25 vuotta ja nykyisellä Suomen johdolla ei kenties ole aikomustakaan lähetellä jäsenyyshakemuksia. Mikä sopii erinomaisesti Putininin pelikirjaan.