EU:n on nyt paaaaaaaljon helpompi tehdä vastaava päätös vähintäänkin terroritunkiolta jäädytettyjen varojen korkotuottojen siirtämisestä Ukrainan avustamiseen, noissakin puhutaan jo miljardeista euroista, kun pääoma on ollut satoja.
Toki toivoisi että EU pystyisi tekemään itsenäisesti omia päätöksiä ja ajoittain toimimaan jopa sivistysmaailman suunnannäyttäjänä ja valona terrorin yössä. Ikävä kyllä näin ei sitten vieläkään ole, vaan yhä tuntuu kupletin juoni olevan isossa kuvassa että ollaan ihan varpilla juuri tekemässä oma ratkaisu asiassa, mutta kuitenkin kerta kerrasta USA:n on tehtävä ensimmäinen päätös ja EU seuraa niin nopeasti perässä että toimenpiteissä saatta olla jopa edellä (kuten kävi niiden taistelupanssarivaunujen ja risteylyohjusten tapauksissa, muistaakseni lopulta molemmissa on eurokalusto ensimmäisenä kentällä, vaikka USA joutui tekemään ensimmäisenä myöntävän päätöksen noiden toimittamisesta).
Eskalaatio on sana, jota ei pitäisi lainkaan opettaa pienille valtiomiehille, kuten Scholz. Toisaalta, jokaisella normaalijärkiselle on selvää, että Ukrainan tukeminen sisältää riskejä, sodassa ei kaikki mene suunnitelmien mukaan. On olemassa pienehkö todennäköisyys suursodalle.
Mutta kun koko euroeliitti on kuitenkin sitoutunut Ukrainaan, niin silloin pitäisi vain tukea Ukrainaa kaikilla toimivilla asejärjestelmillä. Ja käyttää myös Naton erikoisjoukkoja ainakin rintaman takana tehtävään toimintaan. Venäjän asema on vähintäänkin tukala: pitäisi myös ottaa huomioon se, kuinka paljon Venäjällä pelätään sisäisiä levottomuuksia ja kapinaakin. Venäjällä ei ole huikeasti liikkumavaraa omissa toimissaan eikä se voi tätä jonkinlaista tasapainotilaa pahemmin horjuttaa. Eli sen on jatkettava sotaa konventionaalisin voimin.
Taktisten ydinaseiden käyttö saisi toki Scholzin laskemaan housuihinsa, mutta vastaavasti vähemmän pelokkaiden reaktiot johtaisivat entistä suurempaan rintamaan Venäjää vastaan. Lähes koko maailma liittyisi Venäjää vastustaviin voimiin. Se taas johtaisi Putinin valtakauden loppumiseen hyvinkin pian. Pelko hallitsee myös Venäjän eliitin mielialoja ja tuollaisen operaation jälkeen eliitti pelkäisi enemmän maailman reaktioita tilanteeseen kuin Putinia.
Lännellä on toki edelleen poliitikkoja ja heidän takanaan ajatuspajojen viisaita, jotka ovat siis oppineet liiankin hyvin eskalaation idean. Mutta lännen pitäisi vain jatkaa valitsemallaan tiellä eikä asettaa Ukrainalle rajoituksia siihen, miten se sotaa käy. Ukrainassa ymmärretään, että venäläisten siviiliuhrien aiheuttaminen laajassa mitassa ei ole järkevää eli Ukraina ei saa maksaa pottuja pottuina. Tämäkin on varsin epäoikeudenmukaista: Ukrainan täytyy sotia sääntöjen mukaan, Venäjä saa tehdä mitä haluaa.
Kun Ukrainalla ovat kaikki läntiset helyt käytössä ja sotilaat saaneet käyttöön koulutuksen, niin tällöin katse kääntyy myös Ukrainaan. Maan on itse kyettävä mobilisoimaan enemmän sotilaita rintamalle. Ukrainan kohtalon tällöin ratkaisee sotilaallinen taitavuus ja maanpuolustustahto. Tässäkin ollaan "hiukan" laskelmoivia, mutta näin se nyt kumminkin on parasta mennä.
Tarkoitan sitä, että lännen etu on se, että voidaan pitää yllä mielikuvaa eskalaation vaarasta. Se johtaa siihen, että lännen ei tarvitse ainakaan vielä sotia Ukrainan puolesta. Toisaalta, Venäjälle pitää kuitenkin viestiä, kuten nyt Macron tekikin taannoin, että länsi saattaa lähettää taisteluihin omia joukkojaan. Tämä taas pitää Putinin klikin varpahillaan. Sekin joutuu varomaan, ettei sotaan ainakaan ydinaseita sotketa. Tosin taistelukaasujen käyttö rintamalla olisi lännelle hyvä syy kiristää ruuvia.
Länsi on kuitenkin myös niin syvällä konfliktissa, ettei se voi enää paeta vastuutaan Ukrainan suhteen. Todellinen antikliimaksi olisi käyttää biljoona $ apuun, jonka jälkeen Venäjä korjaisi saaliin. Sen jälkeen Eurooppa ei kovin turvalliselta paikalta tuntuisi.