Venäjäkin on kuitenkin myös oppinut sotimaan. Siellä myös ymmärretään paremmin nykyaikaisen sotimisen tarpeet, jota varten puolustusteollisuus on nyt valjastettu toimimaan. Venäjä on myös ihan helvetin sitkeä kansa. Venäjää ei tule aliarvioida yhtään, vaikka odotuksiin nähden se osoittautuikin sodan alkuvaiheessa paperitiikeriksi.
Kehitystä on varmasti tapahtunut.
@hihhu huomautti kuitenkin ihan oikein, että puolustussota on armeijalle aika eri asia toteuttaa kuin hyökkäyssota.
Tässä sodassa on nähty oikeastaan kaksi onnistunutta liikkuvan sodan operaatiota:
1) Venäjän hyökkäys Etelä-Ukrainassa keväällä 2022
2) Ukrainan vastahyökkäys Iziumissa ja Lymanissa syksyllä 2022
Kaikki muut hyökkäykset ovat perustuneet hitaaseen jauhamiseen tulijyrän avulla tai vihollisen vetäytymiseen (Herson). Venäjä voi saada paikallista menestystä jyräämällä jonkin alueen tasaiseksi ja marssittamalla sinne ihmisaaltoja tappioista välittämättä. Näissä taisteluissa Ukraina kärsii tietysti tappioita, mutta Venäjän liike on niin hidasta, että saarrostuksista tai moteista ei ole pelkoa. Sota ei ratkea näihin Sievierodonetskeihin, Bakhmuteihin tai Avdiikoihin. Kiova, Harkova, Odessa, Dnipro jne. jäävät tällä Venjän "oppimalla" taktiikalla kaukaisiksi haaveiksi.
Venäjä on menettänyt suurimman osan kalustosta ja käytännössä kaikki sotilaat, jotka se oli vuosien aikana varannut nopean, liikkuvan operaation toteuttamiseen. Sodan aikana vastaavan kyvyn rakentaminen on erittäin haasteelista. Edellinen, tuoreilla joukoilla toteutettu operaatio heikosti varautunutta vastustajaa vastaan päättyi possujunaan. Pidän käytännössä mahdotottomana, että Venäjä pystyisi luomaan näissä oloissa armeijakunnan, joka etenisi Kiovaan kuin USA Bagdadiin 2003. Vastassa on nyt vielä karaistunut ja paremmin varustautunut vihollinen kuin 2022.