Ja toinen on se, että mikäli vähääkään tuntee espanjalaista yhteiskuntaa, niin kyllä siellä edelleen on Francon ajan mentaliteettia jäljellä, jossa valtion ja turvallisuuskoneiston tulee olla vahvoja ja maassa edelleen on erittäin vahva sisäinen jännite sisällissodan aikaisten poliittisten jakolinjojen perusteella, vaikkei sitä ehkä sen San Miguel -tuopin tai Sangria -kannun ääressä huomaakaan. Pitää muistaa, että Euroopan viimeinen fasistidiktaattori Franco siirsi vallan nykyiselle kuningasperheelle vasta 70-luvun puolivälissä.
Espanja ei myöskään ole täysin homogeeninen "yhden kansan" valtio, vaan siellä on myös sisäisiä jännitteitä ja ajoittaisia separatismipyrkimyksiä mm. Baskien ja Katalaanien toimesta. Näitä kahnauksia myös Venäjä on pyrkinyt tarkoituksella lietsomaan.
Aiemmin mainituissa Ceutassa ja Melillassa taitaa olla molemmissa noin 55% muslimienemmistö ja alueiden erittäin järeät raja-aidat ovat jatkuvan, ties keiden ohjaaman siirtolaispaineen alla. Raja-aidoista ja niiden päällä killuvista elintasosiirtolaisista kannattaa käydä katsomassa kuvamateriaalia, sillä nämä eivät eroa mitenkään Israelin ja palestiinlaisalueiden välisistä raja-aidoista. Mikäli rajaturvallisuus ei tuolla olisi viritetty äärimmilleen, niin tuota kautta alueille, manner-Espanjaan ja sitä kautta Eurooppaan vuotaisi islamisti-militantteja 100% varmuudella. Virallinen Marokko on myös tasaisin väliajoin esittänyt, että nämä Espanjan Välimeren takaiset alueet tulisi liittää osaksi Marokkoa. Hirveän suurta tulkinta- ja päättelykykyä ei myöskään tarvitse, jos arvioi, että näiden Espanjan Leopardien / panssarijoukkojen tärkein tehtävä jossain sodan ajan punaleimaisessa paperissa on toimia keihäänkärkenä, kun maa lähtee luomaan suojavyöhykkeitä Ceutan ja Melillan ympärille, mikäli tilanne Marokossa tai Marokon kanssa kärjistyisi. Periaattessa samalla tavoin, kuten Israel toimii, eli työnnetään taistelujen etulinja mahdollisimman kauas siviiliasutuksesta ja itselle edulliseen puolustettavaan maastoon.
Yksi huomioitava seikka on myös se, että Espanjan viranomaisilla on myös aika lailla "kädet täynnä" maassa toimivan kovan luokan ammattirikollisuuden kanssa. Maa on ensimmäinen satama Afrikasta ja Etelä-Amerikasta Europpaan suuntautuvalle huumeiden salakuljetukselle ja tässä puhutaan ihan eri tason toimijoista, kuin jotkut Suomen Katiska -hönöt tai liivijengiläiset. Salakuljettajilla saattaa olla jopa sukellusveneitä käytössään ja sekä salakuljetus, että sen torjunta on verrattavissa sotilasoperaatioihin. Tässä on myös oleellista ymmärtää, että tämä huumekaupan mahdollistaminen, tai ainakin sen edesauttaminen esimerkiksi Etelä-Amerikasta Eurooppaan on osa läntisen maailman vihollisten hybridisodankäyntiä ja näin ollen, esim. Espanjan sisäisiä levottomuuksia, siirtolaispainetta tai kansainvälistä, valtameren ylittävää, huumekauppaa ei voi täysin ongelmina erottaa toisistaan.
Oleellisena tähän kaikkeen kuuluu myös Espanjan vanha asema entisenä siirtomaaisäntänä, joka tuo Espanjalle myös vastuuta toimia ongelmien ratkaisijana.
Näitä espanjalaisten turvallisuusuhkia ei siis täältä katsottuna voida vähätellä, koska meillä ei esim. vastaavan mittakaavan ongelmaa huumeiden salakuljetuksen, siirtolaispaineen, terrorismin tai separatismin kohdalla ole kuin murto-osa ja me saamme kokea täällä ainoastaan ne loppulaineet, mitkä Espanjan ohi pääsevät.
