Onhan tuossa onneksi Puola ja Nato välissä...
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Ilari Melartille kahden ottelun pelikielto − Henri Nikkanen palaa kehiin heti joulun jälkeenLue lisää »
-
Jukurit väänsi voiton TPS:staLue lisää »
-
Porissa harvinainen törkytemppu – HIFK:n Petr Kodýtek potkaisi vastustajaa kättelyissäLue lisää »
-
Martin Jandus sai lähtöpassit KärpistäLue lisää »
-
Tomi Lämsä johtaa Lukon joukkoja myös ensi kaudellaLue lisää »
-
HIFK:n kokoonpanosta puuttuu 13 pelaajaa – lauantaina mukana jälleen uusi debytanttiLue lisää »
Venäjä hyökkää Ukrainaan
- Viestiketjun aloittaja Osmo Rapeli
- Alkaa
- 11 328 843
- 66 068
43 % saksalaisista vastustaa ja 46% kannattaa Leopardien luovuttamista Ukrainaan, 11% ei ole kantaa. 52% 18-34 vuotiaista vastustaa Leopardien lähettämistä Ukrainaan.
www.verkkouutiset.fi
Saksalaisista 43 prosenttia vastustaa Leopardien antamista Ukrainalle | Verkkouutiset
Saksalaisista 43 prosenttia vastustaa Leopardien antamista Ukrainalle | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
Jaa, jos siis Venäjä ja NATO alkaisivat tappelemaan, niin sinä laittaisit all-in Putinille?
Venäjällä ei olisi tuossa taistossa mitään jakoa, paitsi jos Kiina antaisi täyden tukensa Putinille. Muutenhan tilanne olisi sama kuin nyrkkeilykehässä kohtaisivat yksikätinen keskisarjalainen ja hyvässä kunnossa oleva superraskaansarjan huippumies.
Päättämättömyys tappaa Ukrainan kansaa. Valitettavan tottahan se on.
IS:
IS:
Ukrainan joukot kouluttautuvat Leopard 2 -taistelupanssarivaunujen käyttöön Puolassa, kertoi Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikov myöhään perjantaina Saksan Ramsteinissa pidetyn kokouksen jälkeen.
Purkan Jauhaja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ei merkittävän kaupungin pallokerho
Onneksi siinä on Puola välissä.
Ulkopoliitkan tutkija Minna Ålanderin arvio
www.verkkouutiset.fi
Tutkija: Olaf Scholz ei välttämättä halua Ukrainan voittavan sotaa | Verkkouutiset
Tutkija: Olaf Scholz ei välttämättä halua Ukrainan voittavan sotaa | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
Optimistina itsekin tietysti toivon näin. Asemasotaa Venäjä voi kuitenkin käydä vaikka 50v, mikäli kansa tämän hyväksyy. Venäjällä riittää luonnonvaroja kääntää tuo koko yhteiskunta sellaiseksi sotataloudeksi, jossa kaikki paukut laitetaan ohjuksina kuukauden välein Ukrainaan, vaikka ei hyökkäyssotaa enää käytäisikään.
Tottakai tämä skenaario pitäisi Venäjän edelleen sivussa kv kentiltä ja eristyksissä, mutta mikäli tämä ei kansaa haittaisi, niin kyllä se teoriassa olisi mahdollista. Jossain vaiheessa toki luulisi moisen järjettömyyden loppuvan, mutta määrittelemätön pitkän ajan tällainen voisi jatkua, mikäli kansa sen sallii.
Söderholm on jo siirtynyt muualle Saksan päävalmentajan pestistä, joten käytännössä mitään pidäkkeitä ei enää ole, heh.
Pahoin pelkään, että Putin tässä on ainakin valmis menemään todella pitkälle. Hän on jo 70-vuotias mies, ja tämä sota vaikuttaa olevan hänelle sekä monille tuolla vallan ytimessä jonkinlainen pyhä sota idän ja lännen välillä. Jonkinlainen kylmän sodan jälkinäytös. Putin haluaa itsensä jonkinlaiseksi historian merkkihenkilöksi, josta puhutaan samassa yhteydessä Pietari Suuren ja Stalinin kanssa.
Silloin kun tämänkaltaisilla ajatusmaailmoilla on lähdetty näiden sotilaallisten mahtimaiden ja diktaattorien käskyttäminä sotimaan, niin valitettavasti ne ovat tupanneet menemään niin, että rauha on ostettu täysin järjettömillä määrillä (ja enemmän tai vähemmän täysin turhilla) menetettyjä ihmishenkiä. Aineelliset tuhot siinä sivussa täysin mittaamattomia.
Valitettavasti tuollainenkin skenaario on mahdollinen, että ei tässä ole vasta päästy kuin alkuun tämän sodan kanssa.
Eiköhän se ole siinä vaiheessa ettei varaosia tai uusia luikkuja tule.
Tavalliselle pulliaiselle empiiriset todisteet kertovat, että Ukrainassa on melkoinen pattitilanne päällä tällä hetkellä ja terroristivaltion siirtyminen taloudessaan sotatilaan on vasta juuri käynnistynyt eli tämän vaikutukset eivät ole vielä selvillä. Jos luet linkkaamani jutun niin kyllä siitä mielestäni välittyy vahvasti fiilis, että nyt ei ole aikaa hukattavaksi.
Vatuloimalla näiden tärkeiden päätösten kanssa terroristivaltiolle joka tapauksessa annettiin aikaa laittaa pakettia kasaan, onnistuu se siinä tai ei. Venäjän epäonnistunut syksyinen lkp ja Ukrainalle kaikki mahdollinen tuki ilman rajoituksia jo kuukausia sitten niin pelihän olisi todennäköisesti jo selvä, mutta nyt se ei sitä ole. Ukrainalta puuttuu edelleen sen tarvitsemia kriittisiä asejärjestelmiä vastahyökkäyksiä varten.
Onhan tämä nyt aivan hullua, että Saksan takia Eurooppa ei pysty tekemään sen ja Ukrainan turvallisuuden kannalta optimaalisia päätöksiä ja kääpiö laskee juuri tämän varaan. En uskonut, että tämmöinen uhkakuva toteutuisi, mutta se toteutui. Niin kauan kun Saksa ja Sveitsi perseilevät ja Ranska himmailee niin länsi ei voi olla yhtenäinen ja valitettavan pitkä sota ja valtavasti ukrainalaisten kärsimystä voi olla edessä.
Viimeksi muokattu:
Kauas on tultu
Video Venäjän sisäisistä sabotooreista
kirje Kirilille
Video Venäjän sisäisistä sabotooreista
kirje Kirilille
Samassa Venäjä linnoittaa linjojaan hurjaa vauhtia ja yhä enemmän tavaraa Ukraina tarvitsee etenemiseen. Joten aina kun Saksa antaa vispilän niin tarve on jo kasvanut vatkaimeksi. Ilman Brittejä ja Jenkkejä olisi kyllä aikamoisen paljon vaikeampaa.
Miettikää nyt, ryysyt antavat kiitosta heidän viholliselle heille suotuisasta päätöksestä...
Saksalaiset seurat vittuun eurokentiltä. Saksa ulos kv-urheilusta. Jos alkaisi perus Heinzillekin Leopardien lähettäminen maistumaan.
Scholtzille eturivin sijaan takarivin paikat kokouksiin jatkossa.
Danke.
Se että paskamaa pystyy täysin avoimesti lällättelemään tuolla taskussaan olevalla kanslerilla tarkoittanee että komprometta Scholzista on todella raskauttavaa. Tuskin pelkästä länsivihasta viitsisi kuunnella ihan puhdasta vittuilua Kremlinkin suunnalta.
Scholzin pelikirja on myös suoraan paskamaasta, vaaditaan mahdottomia ja jos mahdoton toteutuu niin vaaditaan täydellisen mahdottomia. Abramsien käyttöön ei ole yhtäkään järkevää syytä kun ne eivät sovellu Ukrainaan edes maaston, saati logististen vaatimusten puolesta lähellekään niin hyvin kuin eurooppalaisiin olosuhteisiin suunnitellut tankit. Ei kukaan lähtisi Merkavaakaan Ukrainan aroilla käyttämään kun vaunu on suunniteltu ahtaisiin kaupunkitaisteluihin. Scholz toki tietää että vaatimuksensa on idioottimainen, mutta sen takia myös että sen täyttäminen on mahdotonta ja siitä kiinni pitämällä voi pelata omaa maalia kohti loputtomiin. USA on kuitenkin osoittanut kerta toisensa jälkeen olevansa ihan riittävän sitoutunut Ukrainan auttamiseen ja jos tässä ollaan kohta tilanteessa että Ukraina saa F-16 hävittäjiä käyttöön ennen kun saksalaiset saavat annettua lupaa edes muille maille niiden aikoja sitten hankkimien panssarivaunujen luovuttamisesta hyötykäyttöön, niin kyllähän se jo melkoiselta näyttää. Toki jos Scholzista siltä tuntuu, niin vielä tuossakin vaiheessa varmaan blokkaa taistelupanssarivaunujen toimitusta kun hänen kovin arbitaariseen vaatimukseensa ei ole suostuttu.
Surullinen tapaus, toivottavasti isäntä"valtionsa" ei siinä määrin kuivin jaloin kansanmurhastaan selviä että pystyy jatkamaan maansa johdossa. Surullista on kyllä myös saksalaisten haluttomuus Ukrainan tukemiseen, noiden kyllä-äänien pitäisi olla siellä 80+% luokassa missään missä on ylipäätään vapaa tiedonvälitys.
Mikään muu ei tätä selitä. 100%:n varmuudella kyseessä ns. ”Ystävällismielinen” länsimaalainen. Kätyri vuosikymmenten takaa, Neuvostoliiton ajoilta.
Se, että Jatkoajalla ollaan jo tehty oikeat päätökset aseavussa on ymmärrettävää. Sympatiat ovat Ukrainan puolella. Mutta on myös muistutettava siitä aivan keskeisestä periaatteesta, että jokainen valtio huolehtii vain omista eduistaan ja sitä kautta kansalaistensa eduista. Taivas varjelkoon meitä palmelaisesta maailmanparannushallituksesta (joka kuitenkin muisti aseteollisuudensa etujakin). Hallituksien täytyy olla kyynisiä ja katsottava tapahtumia viileästi analysoiden.
Saksa on nyt kaiken vihan keskiössä. (Tässä yhteydessä on todettava, etten fanita Scholzia.) Mutta Saksassa ei vallitse edes sellaista laajaa yhteisymmärrystä Ukrainan auttamisesta, jota vaadittaisiin Scholzin taivuttamiseksi. On myös täysin putinfanejakin. Ja muistetaan sekin, että Scholz tekee laajaa yhteistyötä Kiinan kanssa, jopa niin, että Hampurissakin kiinalaiset omistavat neljänneksen eräästä konttiterminaalista.
Saksalaiset perustavat toimintansa kansalliseen itsekkyyteen ja talous on vahvasti etusijalla. Hallitukset tuppaavat haluta vallassa pysymistä ja siinä yhteydessä se pyrkii takaamaan riittävän suuren työllisyyden, jotta kansa ei käy napisemaan ja vaihtamaan hallitusta. Scholz tarkastelee maailmaa tämän doktriinin kautta; hänen maailmassaan etiikalla ei ole mitään sijaa. Erikseen on mainittava Saksan energiapolitiikka, joka on epäonnistunut täydellisesti. Eikä halua epäonnistumisten korjaamiseen ole: ydinvoimalat ovat non sequitur.
Scholz katsoo koko ajan kaihoten Kremliin päin. Hän ymmärtää, ettei juuri nyt ole oikea aika lisätä energiayhteistyötä. Varmaan Venäjällä kuitenkin on paljon saksalaisyrityksiä, ollaan kuitenkin niistä hys hys. Scholz yrittää säilyttää välejä putinistiseen järjestelmään, hän haluaa, ettei ole aseapurintamassa etusijalla. Saksa hiipii tilanteeseen sitten jälkikäteen, kuin tonttu varpahillaan. Tästä on varmaan etua, jos sota saadaan pian päättymään.
Saksa on turvassa, Puola ja Suomi eivät, eivätkä Baltian maat. Siinä yksinkertainen vastaus aseavun nihkeyteen. Saksa voi luottaa siihen, että Venäjä ei kohdista siihen aggressioitaan, koska Saksa on osoittautunut ystävällismieliseksi valtioksi. Valitettavasti Saksa on myös EU:n ja Naton jäsen. Nämä yhteisöt repivät Saksaa eri suuntiin. Saksa joutuu vastentahtoisesti avustamaan Ukrainaa, koska yhteisön paine. Saksan ja Venäjän yhteistyöstä olisi varmaan kiintoisaa lukea paljastusjournalismia, mutta tällaisen journalismin tekijä leikkii hengellään. Saksa on suomettunut pohjiaan myöten.
Saksan historia antaa oivan tekosyyn aseavun vähäisyydelle. Voidaan vedota natsien kamaluuksiin, Saksa ei yritä valloittaa Eurooppaa. Ja varmaan on poliitikkoja, joiden toiminnassa tämäkin on merkittävä asia, uskovat myös joulupukkiin. Scholz saattaa itsekin olla näin lapsellinen. Mutta arvelisin kuitenkin, että kyseessä on veruke. Onko Saksa mukana sodassa, jos sen panssarit ovat? Hyvin omituinen näkemys, silloinhan Suomikin on sotinut kaiken aikaa Pasien kanssa maailmalla.
Saksan välinpitämättömyys armeijaa kohtaan on ollut käsite. Armeija on ollut retuperällä, kenties panssaritkaan eivät toimi ja sekin aiheuttaa tilanteen, jossa olisi vähän noloa luovuttaa Ukrainalle krääsää. Nyt Saksa panostaa armeijaan 100 miljardilla, ollaan heräämässä, mutta armeijaa ei hetkessä maasta potkaista kuin jotain kuukunanmunaa.
Saksaa ei liikuta Ukrainan alueellinen koskemattomuus. Se olisi valmis olemaan rauhankyyhky, jos sota jumahtaa paikoilleen. Se ei välttämättä edes halua Ukrainan voittoa. Tietäähän Ukrainan sota jatkuvaa rahanmenoa ja energiaongelmia. Joskus tulee se kylmäkin talvi. Palo kaupankäyntiin on suuri, johan saksalaiset autotehtaatkin kärsivät, kun yksi markkina puuttuu. Ukrainassa on taas sitä valmistuspuolta, pitäisi nekin saada toimimaan.
En usko humanismiin geopolitiikassa pätkääkään. Saksassa ei Venäjää nähdä samanlaisena uhkana ja Saksalla on Naton suoja. Toisaalta, ydinsodan uhka lienee kuitenkin Scholzin mielessä. Venäjän nöyryyttäminen ei hänelle maistu. Eikä ymmärrä Venäjää natsivaltioksi, joka pitää tuomita rikoksistaan. Voi olla, että osti Krimin valtauksen perusteet täydellisesti. Tällaiset pikkuasiat eivät saa häiritä kaupankäyntiä.
Itsestään selvää on se, että demokratian vienti ei kiinnosta Scholzia. Hän on jäätävä realisti, ei vähääkään idealisti. Saksassa ollaan totuttu realistisiin demareihin johdossa. Olipa se Aatukin eräänlainen demari. Joka tapauksessa, Saksan ideana on taloudellisen vaikutusvallan laajentaminen, mutta ei poliittisen vaikutusvallan. Saksan tavoitteet eivät ole edes Kiinan tapaisia. Saksa ei halua lisää maa-alueita eikä sillä ole ideologiaa, jota viedä.
Saksa luottaa Natoon niin täysin, että se ei pidä tappiona sitä, että Venäjä voittaa joitakin maa-alueita idässä. Se voisi periaatteessa hyväksyä etupiirijaon. USA on tässä kantona kaskessa ja Nato. Nato haluaa laajentua, Saksa pysyy tässäkin hiljaisena yhtiömiehenä.
Venäjän häviö tai voitto ei ole Saksalle tärkeää. Se ei jaa Jatkoajan yleistä totuutta siitä, että Venäjä pysäytettävä nyt. Venäjä ei saa voittaa sotaa, koska siitä tulisi rajanaapureille aika iso ongelma. Saksa taas näkee Venäjän eri tavalla, omista lähtökohdistaan käsin. Näin siis ajattelevat ulkopoliittiset realistit, kaikki poliitikot eivät näin ajattele. He ovat idealistisempia tai ehkä realistisempia.
Olisikohan Saksalla mielessä hiljainen Itä-Euroopan jako? Saksan ja Venäjän salainen lisäpöytäkirja. Venäjä saa riehua omassa etupiirissään, Saksa käy sen kanssa kauppaa eikä tavoittele Venäjän etupiirin alueita. Nämä ovat kylmääviä asioita, mutta juuri näin Scholzkin maailman näkee. Eri asia on se, olisiko Venäjän voitto myös Saksan etu. Epäilen sitäkin. Mutta mitä väliä jollakin Puolallakaan Saksalle on. Sehän on tavallaan Saksan alusmaa, lukuisat ovat nekin saksalaiset yritykset, jotka toimivat Puolassa.
Saksa on nyt kaiken vihan keskiössä. (Tässä yhteydessä on todettava, etten fanita Scholzia.) Mutta Saksassa ei vallitse edes sellaista laajaa yhteisymmärrystä Ukrainan auttamisesta, jota vaadittaisiin Scholzin taivuttamiseksi. On myös täysin putinfanejakin. Ja muistetaan sekin, että Scholz tekee laajaa yhteistyötä Kiinan kanssa, jopa niin, että Hampurissakin kiinalaiset omistavat neljänneksen eräästä konttiterminaalista.
Saksalaiset perustavat toimintansa kansalliseen itsekkyyteen ja talous on vahvasti etusijalla. Hallitukset tuppaavat haluta vallassa pysymistä ja siinä yhteydessä se pyrkii takaamaan riittävän suuren työllisyyden, jotta kansa ei käy napisemaan ja vaihtamaan hallitusta. Scholz tarkastelee maailmaa tämän doktriinin kautta; hänen maailmassaan etiikalla ei ole mitään sijaa. Erikseen on mainittava Saksan energiapolitiikka, joka on epäonnistunut täydellisesti. Eikä halua epäonnistumisten korjaamiseen ole: ydinvoimalat ovat non sequitur.
Scholz katsoo koko ajan kaihoten Kremliin päin. Hän ymmärtää, ettei juuri nyt ole oikea aika lisätä energiayhteistyötä. Varmaan Venäjällä kuitenkin on paljon saksalaisyrityksiä, ollaan kuitenkin niistä hys hys. Scholz yrittää säilyttää välejä putinistiseen järjestelmään, hän haluaa, ettei ole aseapurintamassa etusijalla. Saksa hiipii tilanteeseen sitten jälkikäteen, kuin tonttu varpahillaan. Tästä on varmaan etua, jos sota saadaan pian päättymään.
Saksa on turvassa, Puola ja Suomi eivät, eivätkä Baltian maat. Siinä yksinkertainen vastaus aseavun nihkeyteen. Saksa voi luottaa siihen, että Venäjä ei kohdista siihen aggressioitaan, koska Saksa on osoittautunut ystävällismieliseksi valtioksi. Valitettavasti Saksa on myös EU:n ja Naton jäsen. Nämä yhteisöt repivät Saksaa eri suuntiin. Saksa joutuu vastentahtoisesti avustamaan Ukrainaa, koska yhteisön paine. Saksan ja Venäjän yhteistyöstä olisi varmaan kiintoisaa lukea paljastusjournalismia, mutta tällaisen journalismin tekijä leikkii hengellään. Saksa on suomettunut pohjiaan myöten.
Saksan historia antaa oivan tekosyyn aseavun vähäisyydelle. Voidaan vedota natsien kamaluuksiin, Saksa ei yritä valloittaa Eurooppaa. Ja varmaan on poliitikkoja, joiden toiminnassa tämäkin on merkittävä asia, uskovat myös joulupukkiin. Scholz saattaa itsekin olla näin lapsellinen. Mutta arvelisin kuitenkin, että kyseessä on veruke. Onko Saksa mukana sodassa, jos sen panssarit ovat? Hyvin omituinen näkemys, silloinhan Suomikin on sotinut kaiken aikaa Pasien kanssa maailmalla.
Saksan välinpitämättömyys armeijaa kohtaan on ollut käsite. Armeija on ollut retuperällä, kenties panssaritkaan eivät toimi ja sekin aiheuttaa tilanteen, jossa olisi vähän noloa luovuttaa Ukrainalle krääsää. Nyt Saksa panostaa armeijaan 100 miljardilla, ollaan heräämässä, mutta armeijaa ei hetkessä maasta potkaista kuin jotain kuukunanmunaa.
Saksaa ei liikuta Ukrainan alueellinen koskemattomuus. Se olisi valmis olemaan rauhankyyhky, jos sota jumahtaa paikoilleen. Se ei välttämättä edes halua Ukrainan voittoa. Tietäähän Ukrainan sota jatkuvaa rahanmenoa ja energiaongelmia. Joskus tulee se kylmäkin talvi. Palo kaupankäyntiin on suuri, johan saksalaiset autotehtaatkin kärsivät, kun yksi markkina puuttuu. Ukrainassa on taas sitä valmistuspuolta, pitäisi nekin saada toimimaan.
En usko humanismiin geopolitiikassa pätkääkään. Saksassa ei Venäjää nähdä samanlaisena uhkana ja Saksalla on Naton suoja. Toisaalta, ydinsodan uhka lienee kuitenkin Scholzin mielessä. Venäjän nöyryyttäminen ei hänelle maistu. Eikä ymmärrä Venäjää natsivaltioksi, joka pitää tuomita rikoksistaan. Voi olla, että osti Krimin valtauksen perusteet täydellisesti. Tällaiset pikkuasiat eivät saa häiritä kaupankäyntiä.
Itsestään selvää on se, että demokratian vienti ei kiinnosta Scholzia. Hän on jäätävä realisti, ei vähääkään idealisti. Saksassa ollaan totuttu realistisiin demareihin johdossa. Olipa se Aatukin eräänlainen demari. Joka tapauksessa, Saksan ideana on taloudellisen vaikutusvallan laajentaminen, mutta ei poliittisen vaikutusvallan. Saksan tavoitteet eivät ole edes Kiinan tapaisia. Saksa ei halua lisää maa-alueita eikä sillä ole ideologiaa, jota viedä.
Saksa luottaa Natoon niin täysin, että se ei pidä tappiona sitä, että Venäjä voittaa joitakin maa-alueita idässä. Se voisi periaatteessa hyväksyä etupiirijaon. USA on tässä kantona kaskessa ja Nato. Nato haluaa laajentua, Saksa pysyy tässäkin hiljaisena yhtiömiehenä.
Venäjän häviö tai voitto ei ole Saksalle tärkeää. Se ei jaa Jatkoajan yleistä totuutta siitä, että Venäjä pysäytettävä nyt. Venäjä ei saa voittaa sotaa, koska siitä tulisi rajanaapureille aika iso ongelma. Saksa taas näkee Venäjän eri tavalla, omista lähtökohdistaan käsin. Näin siis ajattelevat ulkopoliittiset realistit, kaikki poliitikot eivät näin ajattele. He ovat idealistisempia tai ehkä realistisempia.
Olisikohan Saksalla mielessä hiljainen Itä-Euroopan jako? Saksan ja Venäjän salainen lisäpöytäkirja. Venäjä saa riehua omassa etupiirissään, Saksa käy sen kanssa kauppaa eikä tavoittele Venäjän etupiirin alueita. Nämä ovat kylmääviä asioita, mutta juuri näin Scholzkin maailman näkee. Eri asia on se, olisiko Venäjän voitto myös Saksan etu. Epäilen sitäkin. Mutta mitä väliä jollakin Puolallakaan Saksalle on. Sehän on tavallaan Saksan alusmaa, lukuisat ovat nekin saksalaiset yritykset, jotka toimivat Puolassa.
Viimeksi muokattu:
Eppäillä tuota soppii. Ensimmäisessä maailmansodassa jaksoivat kolme vuotta.
Mtvuutiset:
Uutistoimisto AFP:n mukaan Venäjä on ilmoittanut tänään aloittaneensa hyökkäyksen Zaporizhzhjan alueella Kaakkois-Ukrainassa. Alueella on taistelu intensiivistesti viime viikkojen aikana. Alueen kuvernööri Oleksandr Starukh mukaan venäläiset joukot ovat tehneet yön aikana yli 160 pommitusta, kirjoittaa brittilehti Guardian.
Saksa ja Scholz ovat näemmä Euroopan yhtenäisyyden heikoin lenkki, Kreml kiittää.
/img-s3.ilcdn.fi/755a89bce82cf375ec73b73f8284773f95c82d68dc83d162bfe1577ede637f61.jpg)
www.iltalehti.fi
Uutistoimisto AFP:n mukaan Venäjä on ilmoittanut tänään aloittaneensa hyökkäyksen Zaporizhzhjan alueella Kaakkois-Ukrainassa. Alueella on taistelu intensiivistesti viime viikkojen aikana. Alueen kuvernööri Oleksandr Starukh mukaan venäläiset joukot ovat tehneet yön aikana yli 160 pommitusta, kirjoittaa brittilehti Guardian.
Saksa ja Scholz ovat näemmä Euroopan yhtenäisyyden heikoin lenkki, Kreml kiittää.
Näkökulma: Scholz imarteli Putinia – ja nyt Saksa hajottaa länsiliittoumaa
Jarrutuspolitiikka on vaarallista myös Suomelle. Venäjä on rakentanut valheellista narratiivia, jossa suomalaiset ovat natseja ja syyllisiä venäläisten kansanmurhaan toisessa maailmansodassa, Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi kirjoittaa.
www.iltalehti.fi
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy