Jo Stalin osasi asettaa oikean kysymyksen: "Kuinka monta divisioonaa paavilla on?" Uskonasioissa paavin sana vielä toistaiseksi painaa. Valtioiden välisissä konflikteissa sillä taas ei ole mitään merkitystä. Kuin tuuleen huutelisi.Milloinkahan viimeksi paavin sana on oikeasti pistänyt stopin jollekin sodalle? Ihan lähiaikoina sellaista ei ole tapahtunut, vaikka Vatikaanista on aina tasaisin väliajoin kuulunut pahoitteluja ja rukouksia rauhan puolesta. Ihan kiva, että paavikin seuraa maailman tapahtumia, mutta mitään konkreettista hyötyä noista kommenteista ei ole.
Paavi ottaa kantaa. On tämä uskonihmisten naiivius sitten hellyttävää.
Liekkö sitten Putin oikeasti toisti Aatun tempun, alapas mikromanageroimaan ja tuloksena on kaikkea muuta kuin priimaa
Lisätietoja voit kysellä vaikka Virosta, kun siellä on raja melkeinpä täsmälleen samoilla ehdoilla kiinni ja turvapaikan hakeminen kuuluu ihmisoikeuksiin.Rajanvalvonta epäonnistui täysin ja venäläsiä virtaa maahan edelleen tuhansia päivässä kiitos Pekka Haaviston. Kaiken huippuna venäläisille avattiin turvapaikkabordelli.
Marin muutti kantaansa ja sai aika paljon kiitosta lobbaamisestaan NATO:n puolesta.Kannattaa muistaa, että punavihreä Sanna Marin on vastustanut kaikella vimmallaan Natoa koko elämänsä ajan (esmes Finland's PM says NATO membership is "very unlikely" in her current term. Linkki vie Reutersin haastatteluun, jossa Marin kertoo ettei Suomi koskaan hae Naton jäseneksi. Haastattelu julkaistiin kolme päivää ennen venäläisten viimeistä suurhyökkäystä Ukrainaan.)
Sosiaalinen media on valjastettu aivan uuteen käyttöön, vahvistettu venäläinen tili etulinjasta on pyydellyt Hersoniin ilmatukea Telegramin kautta, kun eivät saa muuten komentokeskukseen yhteyttä. Kuulemma ilmatukea tarvitaan enemmän kuin koskaan.
Hersonin rintamalla tapahtuu nyt ilmiselvästi taas ihmeitä. Kyllä lämmittää mieltä.
Mitä tahansa arviota lukee, niin aina kannattaa muistaa tiirailla se, että mistä kalustosta ja minkä riittävyydestä puhutaan. Ennen Ukrainan sotaa länsimaiset asiantuntijat olivat aika varovaisia arvioissa, tai siis jättivät hyvin usein sinne loppukaneettiin, että "todellista tilannetta on vaikea tietää", viitaten mm. korruptioon ja siihen, että venäläiset eivät ole tunnettuja siitä, että pitäisivät kalustonsa iskussa.Tämä herättää kummastusta. Jossain vaiheessa (ehkä huhti-toukokuussa) puhuttiin, samalla kun naurettiin sille jumittuneelle "possujunalle", että Venäjällä ei tule kalusto loppumaan. Sitten alle puolivuotta myöhemmin puhutaan, että Venäjällä ei ole enään kalustoa.
Asiantuntijat katsovat aina asiaa jostain perspektiivistä. En nyt tiedä, mihin spesifiin arvioon viittaat, mutta monia mietityttää se, että miten Venäjä ylipäätään saadaan suostumaan rauhaan? Ellei Ukraina tai jokin toinen maa lähde panssarikiilalla kohti Moskovaa, niin vaikka sodan intensiteetti tullee laskemaan, niin voiko Venäjän pakottaa rauhaan ilman, että sen sisällä tapahtuu jotain? Todennäköisesti ei. Se voi jatkaa matalan intensiteetin sotaa ammuskelemalla tykistöllä ja ohjuksilla maansa rajojen sisäpuolelta hyvinkin pitkään ja pitää Ukrainan sotatilassa. Mikä on kenenkin tahon intressi lähteä tuhoamaan Venäjän tykistöä tai ilmavoimia sen rajojen sisältä? Siis vaikka koko Ukrainan alue olisi jo Ukrainan hallussa.Juuri tänään Iltalehdessä joku asiantuntija kertoo, että sota tulee kestämään 10-vuotta jos Putinia ei tuhota Venäjällä sisältä päin. Ukrainan homma helpottuu, jos Venäjä käytössä olevan kaluston määrä vähenee. Niin millä ne siellä puolustaa vuositolkulla, jos ensimmäisen puolenvuoden tulos on tämä.
Toivottavasti näin.Varmaan Ukraina alkaa jo varautumaan jo talveen ja tuhoamaan venäläisten valloittamien kaupunkien huoltoreittejä ja antaa pakkasen hoitaa loput.
Venäjällä on kyllä kalustoa, mutta ei välttämättä modernia kalustoa. On arvailujen varassa, paljonko sillä sitä vanhempaa kalustoa - lähinnä tykistöä - on käyttökelpoisena. Sen bulkkikalusto kuitenkin todennäköisesti riittää pitämään yllä matalan intensiteetin sotaa, ts. kumpikaan osapuoli ei pääse minnekään, mutta sotatila ei lopu.Tuntuu, että tässä nyt joko Venäjällä on sitä kalustoa tai sitten sitä ei ole. Ja tässä meille nyt syötetään kahta eri versiota. Eihän se tilanne nyt voi olla niin, että tilanne vaihtuu viikottain.
Kyllä se tavallaan juuri näin menee. Ukraina on länsimaille - Yhdysvallat etunenässä ja toivon mukaan Suomi, Puola ja Baltian maat heti kannoilla - iso mahdollisuus kuluttaa Venäjältä sotilaallinen kapasiteetti lähelle nollaa. Toisin kuin voisi kuvitella, niin tosiasia on se, että Kiinahan kyllä kanssa myhäilee ihan tyytyväisenä, sen ei tarvitse olla edes osapuoli ja silti Venäjän sotilaallinen uhka painuu kohti olematonta.Voiko tässä nyt olla joku lännen korkeamman tahon suunnitelma, että annetaan nyt Putinin hitaasti tuhota miehensä ja kalustonsa Ukrainassa. Jos ei ota inhimillistä näkökulmaa (Ukrainan kohtalo). Niin eikö tämä ole USA:lle ihanteellinen tilanne, toisen valtion miehet kurittaa ja tuhoaa Venäjän sotilaita/kalustoa tasaisen varmasti heidän omien ohjeiden mukaisesti. Voisi jopa sanoa, että onko USA:lla koskaan ollut kannattavampaa kohdetta suunnata sotilaallisia resursseja? Ei tule miehistö tappioita, mutta samalla vihollinen kokee sellaista isolla kädellä. Varmaan ihan mielellään lähettää kaikkea mahdollista kalustoa Ukrainaan.
Kukaan lukemistani asiantuntijoista ei kyllä näin ole sanonut. Jo keväällä he sanoivat, että ensimmäinen vaihe on pysäyttää Venäjän eteneminen puolustustaistelulla, ja että jos Ukraina haluaa pärjätä, sen täytyy pystyä lähtemään puolustustaistelusta myös hyökkäyssotaan, ja että hyökkäyssota on toisenlainen tehtävä suoritettavaksi kuin puolustus. Lähinnä muistelen asiantuntijoiden toppuutelleen mediaa ja ihmisiä Venäjän vetäydyttyä Kiovan rintamalta siitä, että älkää nyt olettako, että Venäjän vetäytyminen koskee kaikkia sektoreita. Silloinhan meillä oli täällä suunnilleen "bileet pystyssä" ja toiveet korkealla siitä, että nyt kyllä "ryssä lähtee koko maasta". Sitä sitten seurasi sellainen palstakrapula, kun rintamalinjat jämähtivät pitkäksi aikaa ihan paikoilleen ja tuntui, ettei Ukraina saa millään niskalenkkiä päästäkseen valtaamaan alueita takaisin.Ai Ukrainan Armeija ei pysty hyökkäyssotaan?? Näinhän asiantuntijat vielä pari kuukautta sitten sanoivat. Kherson, Kupyansk, Lyman. KOLMELTA rintamalta tullaan läpi. Way to go. Camoooon lads!!!!
Kyllä paljon oli puhetta, että lännen aseapu ei tue hyökkäyssotaa, helpottaa toki puolustusta. Myös epäiltiin Ukrainan Armeijan koulutettujen taistelijoiden määrällistä riittämistä hyökkäyssotaan.Kukaan lukemistani asiantuntijoista ei kyllä näin ole sanonut. Jo keväällä he sanoivat, että ensimmäinen vaihe on pysäyttää Venäjän eteneminen puolustustaistelulla, ja että jos Ukraina haluaa pärjätä, sen täytyy pystyä lähtemään puolustustaistelusta myös hyökkäyssotaan, ja että hyökkäyssota on toisenlainen tehtävä suoritettavaksi kuin puolustus. Lähinnä muistelen asiantuntijoiden toppuutelleen mediaa ja ihmisiä Venäjän vetäydyttyä Kiovan rintamalta siitä, että älkää nyt olettako, että Venäjän vetäytyminen koskee kaikkia sektoreita. Silloinhan meillä oli täällä suunnilleen "bileet pystyssä" ja toiveet korkealla siitä, että nyt kyllä "ryssä lähtee koko maasta". Sitä sitten seurasi sellainen palstakrapula, kun rintamalinjat jämähtivät pitkäksi aikaa ihan paikoilleen ja tuntui, ettei Ukraina saa millään niskalenkkiä päästäkseen valtaamaan alueita takaisin.
Lisäys: Ah, niin, sen lisään, että jos on jonkun verran epäluottamusta Ukrainan armeijan kyvykkyyksiin, niin se on mielestäni ihan tervettä. Jopa nuo videot Harkovan seudun hyökkäyksistä kertovat omaa kieltään siitä, että ei nyt ole kaksi länsimaista armeijaa vastakkain. Mutta kuten jääkiekko-ottelussa, pelin voittamiseen riittää se, että on parempi niistä paikalle saapuneista joukkueista.
Nuo kohdat ei pitänyt paikkaansa, mutta viha punavihreitä poliitikkoja kohtaan kyllä välittyi. Seurauksena punavihersokeaa kommentointia.
- Strategisella tasolla voidaan pitää kaameana epäonnena sitä, että ulkoisen uhan kriisiytyessä Suomessa on vallassa punavihreä hallitus. Tämä näkyy mm. turpeen alasajossa (mm. sähköntuotannosta ajettiin näiden latvakuukkeleiden toimesta 8 % perusvoimasta alas, jonka aika moni suomalainen näkee sähkölaskussaan tulevina kuukausina). Venäläisten annetaan edelleen ostaa kiinteistöjä. Rajanvalvonta epäonnistui täysin ja venäläsiä virtaa maahan edelleen tuhansia päivässä kiitos Pekka Haaviston. Kaiken huippuna venäläisille avattiin turvapaikkabordelli. Lisätietoa asiasta voi saada välittömästi vaikkapa Virosta ja Latviasta siitä minkä turvallisuusuhkan venäläisväestö muodostaa.
- Saksan täydellinen munattomuus.Tämä Euroopan johtavaksi mainostettu natsikansa on osoittanut jälleen kasvonsa ja riisunut naamionsa. Kaikki tuki Ukrainalle ja Euroopan pelastamiselle on torpattu enemmän tai vähemmän. Historia on kai osoittanut, ettei venäläisten tai lapinpolttajien kelkkaan kannata mennä. Suomen hallitus kävi lahjoittamassa jo Olaf Scholztlle sen 20 mrd (elvytys- ja Uniper -lahjukset). Toivottavasti tämä saadaan loppumaan.
- Suomen valtiosäännön onneksi ulkopolitiikkaa johtaa presidentti, joka ei onneksi ole Halonen. Myöskään Marin tai Pekka Haavisto ei päässyt väliin. Niinistö hoiti Suomen Natoon muutamassa kuukaudessa, joka on todellinen valtiomiesteko. Se jää historiaan. Kannattaa muistaa, että punavihreä Sanna Marin on vastustanut kaikella vimmallaan Natoa koko elämänsä ajan (esmes Finland's PM says NATO membership is "very unlikely" in her current term. Linkki vie Reutersin haastatteluun, jossa Marin kertoo ettei Suomi koskaan hae Naton jäseneksi. Haastattelu julkaistiin kolme päivää ennen venäläisten viimeistä suurhyökkäystä Ukrainaan.)
Jos et linkkaa noihin juttuihin, niin en kyllä voi enempää sanoa. Joka tapauksessa, länsimaista on valunut ihan todistettavasti sadoittain mm. panssarivaunuja, toki neuvostovalmisteisia T-72 ja vastaavia, ja isoin polemiikki on käyty siitä, pitäisikö sinne toimittaa saksalaisia Leopardeja. Mutta se on toinen juttu se. Myöskään länsimaisia hävittäjiä ei tietääkseni ole Ukrainaan toimitettu, ja niistä muistinvaraisesti on sanottu se, että paras vaihtoehto Ukrainalle olisi ruotsalaiset Gripenit. On siis joitain asejärjestelmiä, joita ei ole toimitettu, mutta tykistöä, ohjuksia, droneja, panssarivaunuja ja kaikkea muuta Ukrainaan on kyllä virrannut ihan sodan alusta asti.Kyllä paljon oli puhetta, että lännen aseapu ei tue hyökkäyssotaa, helpottaa toki puolustusta.
Se on edelleen erittäin hyvä kysymys!Myös epäiltiin Ukrainan Armeijan koulutettujen taistelijoiden määrällistä riittämistä hyökkäyssotaan.
Kyllä se tavallaan juuri näin menee. Ukraina on länsimaille - Yhdysvallat etunenässä ja toivon mukaan Suomi, Puola ja Baltian maat heti kannoilla - iso mahdollisuus kuluttaa Venäjältä sotilaallinen kapasiteetti lähelle nollaa. Toisin kuin voisi kuvitella, niin tosiasia on se, että Kiinahan kyllä kanssa myhäilee ihan tyytyväisenä, sen ei tarvitse olla edes osapuoli ja silti Venäjän sotilaallinen uhka painuu kohti olematonta.
Tosiasia on se, että armeijoiden kyvykkyys mitataan aina vasta taistelukentällä. Krimin lähes verettömän miehityksen jäljiltä Ukrainan armeijaan ei ollut kovin paljoa luottoa, ja varsin paljon koko hommassa oli kyseenalaista se, että lähteekö Ukraina oikeasti kansakuntana taistelemaan.Se eka kohta, että lännessä ajateltiin Ukrainan kestävän vain viikon, oli myös vähän huonolaatuista mielestäni.
Juu, juuri näin. Ja jos ihan totta puhutaan, niin kyllä ainakin minusta Ukraina teki ennen sotaa suht karkeita virheitä. Niistä nyt ei kauheasti juuri nyt puhuta, mutta tässä ketjun alkupäässä ihmettelen sitä, että miten Venäjä voi marssia maahan ilman sulutuksia ja muita, ja miten se pystyy tuhoamaan kalustoa varikoilta. Tästä on ollut yksi lehtijuttu (en vaan muista missä), jossa arveltiin, että Venäjän vyörytys Krimiltä Hersoniin, Melitopoliin ja Mariupoliin oli kiinni "sisäpiirin hommista", kun joka tapauksessa se mihin Ukraina eniten oli valmistautunut oli nimenomaan hyökkäys Krimin suunnalta.Olihan niitä erilaisiakin arvioita sodan kestosta ja Ukrainan mahdollisuuksista pilvin pimein. Lyhyt sotakin olisi tietysti ollut mahdollinen jos Venäjä olisi saanut sen ilmaherruuden ja vyörynyt Kiovaan niin kuin suunnittelivat. Motivaatiotekijät, joukkojen osaaminen, organisaation toimivuus ja kaluston kunto arvioitiin "normaalin" armeijan perusteella, mikä osoittautui Venäjän armeijan tapauksessa pahaksi yliarvioksi. Mutta sitä oli tietenkin vaikea tietää etukäteen millään tiedustelulla.
Mä en itse suoranaisesti tuohon lähtisi. Ei sodan pitkittäminen ole mun käsittääkseni kellekään etu, mutta Yhdysvallat ja toivottavasti myös Suomi hakee mielestäni sitä, että ratkaisu tulee taistelukentällä ja siellä Ukraina voittaa. Tarkoitan tällä sitä, että Yhdysvalloilla - ja toivottavasti Suomella - ei ole mitään isompia intressejä alkaa painostamaan Ukrainaa tekemään rauhaa Venäjän kanssa itselleen epäedullisilla ehdoilla, vaan mieluusti niin päin, että se on Venäjä, joka sotilaallisen kyvykkyyden kadottua joutuu myöntymään rauhaan.En ehkä tuonut tarpeeksi kärkkäästi esille, kun sanoin epäsuoraan, että USA:lle olisi suotuisaa että sota kestää mahdollisimman pitkään = isommat tappiot Venäjälle. 3 vuoden sota = Venäjälle älyttömät tappiot.
Jos sota loppuu nopeammin niin toki Ukrainalle ja Euroopalle hyvä, USA:lle ei niinkään. Voiko asiaa ajatella tältä kannalta?
Minusta tilanne on enemmän se, että aika moni sotaisemmista länsimaista vähän odottaa sitä, että saavat syyn tai tekosyyn lähteä Venäjää vastaan. Se mikä pidättää osallistumisesta, on Venäjän ydinaseet. Osallistuminen suoraan sotaan vaatii siis joko (1) Venäjän vetäytymistä, tai (2) suoraa hyökkäystä Nato-maahan. Olen melko varma, että jos Venäjä lähtee eskaloimaan sotaa esim. Slovakiaa tai Puolaa kohti, niin saadaan syy osallistua omalla kalustolla - ja sillä päästäisiin siihen tilanteeseen, ettei Venäjästä sotilaallisesti hetkeen olisi juuri huolta.Tämähän voi olla myös yksi intressi, niistä lukuisista, miksi USA/nato ei varmasti halua suoraan osallistua sotilaallisesti sotaan. He jyräsivät nykyiset Venäjäläiset Ukrainassa ja Venäjän olisi helpompi luovuttaa.
Jo Stalin osasi asettaa oikean kysymyksen: "Kuinka monta divisioonaa paavilla on?" Uskonasioissa paavin sana vielä toistaiseksi painaa. Valtioiden välisissä konflikteissa sillä taas ei ole mitään merkitystä. Kuin tuuleen huutelisi.
J-P II:n aikana tämä osin pitikin paikkansa. Siinä olet oikeassa. Mutta silloin aika oli vielä eri ja paavikin oli eri. J-P II:n tunsivat "kaikki", ja hän nautti suurta arvostusta myös muiden kuin roomalaiskatolisten keskuudessa. Jos suomalaisilta olisi kysytty joskus 80-luvulla, kuka on paavi, varmaan 80 % olisi osannut nimetä J-P II:n. Jos sama kysymys esitettäisiin nyt, uskallan väittää, ettei 80 % suomalaisista osaa nimetä tämänhetkistä paavia.Tämä asia ei ole ihan niin yksioikoinen. Maailmassa on yli miljardi roomalaiskatolista ja heidän ajatteluunsa (myös poliittiseen) paavi pystyy halutessaan vaikuttamaan paljon. Esim. ottamalla selvän kannan paavi pystyisi mahdollisesti vaikuttamaan esim. Brasilian näkemyksiin siitä, miten Venäjään jatkossa suhtaudutaan. Sitten pikantti historiallinen yksityiskohta: Johannes Paavali II:lla oli suuri merkitys kommunismin kaatumisessa Puolassa. Eli, paavilla ei ole yhtään divisioonaa, mutta hän on silti poliittisesti sen verran vaarallinen, että KGB yritti murhata J-P II:n välikäden avulla.
Uberin pitäisi olla nyt hereillä, kun olisi runsaasti kyytejä tarjolla.Silloin on kyllä paha tilanne, jos pitää Telegramin kautta pyydellä ilmatukea. Seuraavaksi varmaan Facebook -profiilissa pyytelemässä kuljetusta kotiin.
En ehkä tuonut tarpeeksi kärkkäästi esille, kun sanoin epäsuoraan, että USA:lle olisi suotuisaa että sota kestää mahdollisimman pitkään = isommat tappiot Venäjälle. 3 vuoden sota = Venäjälle älyttömät tappiot.
Jos sota loppuu nopeammin niin toki Ukrainalle ja Euroopalle hyvä, USA:lle ei niinkään. Voiko asiaa ajatella tältä kannalta?
Tämähän voi olla myös yksi intressi, niistä lukuisista, miksi USA/nato ei varmasti halua suoraan osallistua sotilaallisesti sotaan. He jyräsivät nykyiset Venäjäläiset Ukrainassa ja Venäjän olisi helpompi luovuttaa.