Hirvittävästi sitten viime viestini eli 7.7 ei mitään erityisen suurempia ole Ukrainassa nähtävästi tapahtunut.
5 kuukautta tietyin ehdoin päivällä lisäten onkin kulunut tämän sodan alusta.
Mitä nyt välillä on muka ollut venäläisittäin 'läpimurtoa' vallan propagandallisessa mielessä, sekin muka niin olevinaan tapahtui sen melkein 4 kuukautta myöhemmin kun miten piti käydä ja Ukrainalla kaikkiin menetettyihin vähäisiin alueisiin nähden on edelleen aloitekyky yllä.
Tiedä sitten, että onko nekin vetäytymiset ihan niin todellisia vai vain 'taktisia vetäytymisiä' eli toisin sanoen linjojen oikaisua/parempien taisteluasemien hakemista kuten myös tehty/tekeillään siksi, että vältetään siviilien/loppuun palaneiden joukkojen vetäytyessä lepoon uusien tullessa tilalle heidän ja harvemman raskaamman kaluston loukkuun jääminen yhtä mahdollisesti?
Lisäksi venäläisillä tuntuu olevan taipumus kevään ja kesän sotatapahtumien keskellä lähinnä saarrostuksiin ja toivoon siitä, että ukrainalaiset murtuisivat sitten vähin erin.
Kreivin aikaan näyttäisi saapuvan/saapuneen ukrainalaisille tuo lännen aseapukin ja lisää on kyllä näillä näkymin edelleen tulossa. Ongelmana tietysti on vielä se, että jonkin verran kun tottumusta on tullut niin edelleen laajempi koulutus on ymmärtääkseni yhä kesken.
Tuokin yritetään varmaan saattaa loppuun/niin lähelle valmista kuin mahdollista ennen lopullisen suurempaa Ukrainan todellista suurhyökkäystä.
Tähän välillä ehkä murheellisen oloiseen tilaan nähden uudet aseet kuten julkisuuden valokeilassa viime aikoina komeillut HIMARS näyttää kääntäneen kuten on lähtökohtaisesti kääntänytkin kelkan Ukrainan eduksi jo ennen lopullisen suurempaa Ukrainan todellista suurhyökkäystä.
Jossakin kohtaa (Riittävän etäällä siihen nähden, että olisin voinut vastata kysymykseen ilman ongelmia murheellisen todennäköisesti.) oli juttua siitä, että Ukrainan tappioita ei olisi kerrottu julkisuudessa.
Itse asiassa on kyllä, mutta harvemmin ainakaan täysin tarkoin ja edellinen täysin varmistettu Ukrainalaisten tappiotiedotus oli 3.6.
Tämän hetken tappiotiedot ovat jälleen epävarmoja, mutta nyt liikuttaneen aiemmilla länsilähteiden ylärajoilla kun aiemmin ne olivat pienempiä.
Voi myös olla, että nyt ne ovat vielä suurempiakin.
Kuitenkin ne ovat huonoimmillaankin tuntuvasti pienempiä tai murheellisimmillaan sen puolet Venäjän tappioista.
Tämän hetken linjan mukaan ennen kuin Ukraina suostuu jälleen kertomaan lukuja/länsi pääsee niistä kiistattomaan yhteisymmärrykseen toisin kuin mitä esimerkiksi pääsi 20.7 julkisuudessa olleista luvuista näin esimerkiksi niin tappiot ovat vähän suurentuneet johtuen aiemman kesän piiritystaisteluista/tykistökeskitysten aiheuttamista luvuista kuten myös siitä, että aina ei tietyille alueille ole saatu ajoissa, terävämpää levännyttä reserviä tai ampumatäydennystä.
Aiemmin oli toki puhetta Venäjänkin tappioluvuista niiden ollessa todella hurjia, mutta ylimmät mahdolliset arviot pitänevät sisällään myös nukketasavaltojen ja venäjämielisten palkkasoturien tappioluvut.
Kun kevään ja alkukesän aikana jossain määrin alettiin tähän sotaan ottaa aika tiukkaakin kantaa noihin eri tappioihin ja niiden määritelmiin.
Tosin erityisesti haavoittuneiden/kuolettavasta loukkaantumisesta selviytyneiden venäläisten määrä on ollut todella hurjaa luokkaa suurimmillaan laskien ja pienimmilläänkin lähempänä jo toista sataakin tuhatta.
Lisäksi Venäjä kun ei kykene/pysty vastustuksen pelossa ennen viimeistä mahdollistaa nurkkaa määräämään laajempaa liikekannallepanoa niin ei tilanne heille ole kovin hyvä.
Etenkin kun on tullut myös erittäin paljon kalustotappioita.
Erityisesti kevyempiä miehistön kuljetusvaunuja ja muuta huoltokalustoa on mennyt lievästi sanoen varsin tuhoton määrä.
Tankkeja ei ihan niin paljon vieläkään, mutta riittävä määrä kylläkin aloitteen siirtyessä tätä menoa Ukrainalle jo maasodassakin.
Etenkin kun tiettävästi noin kolmannes tai nyt jo vähän ylikin eli 30-33-35 % Venäjän toimintakykyisistä maavoimien/panssarikeskittymistä olisi tätä menoa tuhottu.
Lisäksi ongelmaksi tulee pian sekin, että muut rajat varuskuntineen alkavat olla kohta raskaammasta kalustosta vapaampia.
Mitä enemmän Venäjä on kaikessa surkeudessa pystynyt etenemään niin sitä enemmän on tuntunut kasvavan ukrainalaisten sisukkuus kuten länsiavun merkityskin.
Viimeisen puolentoista kuukauden aikana etenkin juurikin on tuota tankkikatoa tullut hirvittäviä määriä, huoltoryhmittymät on myös tuhottu, hajautettu ja jouduttu vetäyttämään liian kauas siirtokohtausyksiköistä jolloin niiden järjestäminenkin on ollut mitä on ja moraali venäläisillä on ollut ajoittain umpihuono toki propagandarohkaisusta huolimatta.
Saa nähdä miten jatkon suhteen sitten käy.
