Siis onko Kaliningradin hyvinvointi todella "sydämen asia" osalle EU-maistakin?
Mielestäni jo yksistään fakta, että historiallisesti puolalaisten, balttien ja saksalaisten asuttama alue on osa Venäjän federaatiota, ekslaavina kaukana emämaasta on virhe, mitä ei olisi pitänyt antaa tapahtua. Saksa ei luonnollisesti halua aluetta, mutta Neuvostoliiton hajotessa olisi alueen suonut jaettavan Puolan ja Liettuan kesken.
Mutta tuleeko siis jollekin yllätyksenä, että kuukausien kauppasaarron ja muiden pakotteiden myötä kyseisen alueen ylläpito alkaa tuottaa haasteita? Tässä vaiheessa sanoisin, että eikö tämä ole osaltaan vähän tarkoituskin? Pakotteiden nimenomaisesti tulee käydä putinistisen Venäjän kukkarolle ja kestokyvylle. Nykyinen Venäjä on sotaa käyvä terroristivaltio ja tuollainen maa nimenomaan pitää eristää niin tiukasti rautaesiripun taakse, kuin se rauhanomaisin keinoin vain on mahdollista.
Voi toki olla, että olen missannut jotain oleellista, mutta juuri tässä vaiheessa sodan ollessa erittäin uuvuttavassa vaiheessa, pakotteista nimenomaan ei pitäisi luopua, vaan pikemminkin kiristää ruuvia, sieltä mistä sitä vielä on mahdollista kiristää.
Henkilökohtaisesti en jaa Seppo Rädyn kuuluisaa sitaattia Saksasta, vaan tunnustaudun osaltaan "saksafaniksi", mutta maan selkärangattomuus suhteessa Venäjään on todella inhottavaa seurattavaa.