Arvaisin, että Putinilla on erilainen käsitys lännen reaktioista. Putin odottaa länteen suurmielenosoituksia, joissa vaaditaan lämpöä ja bensan hintaa alas ja nostetaan joitakin Venäjälle tärkeitä, NATO-vastaisia teemoja esille. Ja Putin odottaa ehkä jopa Ukrainan syyllistämistä lännessä kun se ei voi antaa periksi ja antautua. Sama käsitys voi olla Putinin lähipiirillä, joista tärkein on puolustusministeri Sergei Šoigu. Pidän kuitenkin todennäköisempänä sitä, että lähipiiri tietää oikean tilanteen, mutta pelkää päänsä putoavan ja kertoo mitä toivotaan.
Venäjä on myös tehnyt uusia energiasopimuksia mm. Kiinan ja Intian kanssa ja laskee, että niistä saatava hyöty korvaa jossain määrin menetettyjä länsituloja. EU pyrkii nyt nopeasti pudottamaan energiaosuuttaan Venäjän kanssa.
Minäkin olen tuumaillut jotakin tämän suuntaisia. Sopii kuvioon, koska Putin on selkeästi yliarvioinut eurooppalaisen ”tavallisen kansan” ohjailtavuuden ja reagoinnit eri tilanteissa. Muutamien länsivaltojen vaalituloksiin vaikuttamisen ja monien muiden jopa onnistuneiden praktiikoiden kautta Putinille on saattanut muodostua hivenen naivistisis-mekanisoitunut käsitys siitä, kuinka Venäjä kykenee vaikuttamaan maan rajojen ulkopuolella tapahtumien kulkuun. Selkeää on, että Putin laski karkeasti väärin Ukrainan sotaretken vaikutukset pelilaudalla, eikä pelilauta ole totellut Putinin shakkikättä ollenkaan totutulla tavalla viimeisten parin kuukauden aikana.
Samaan aikaan Putinia pelkäävä lähipiiri koettaa luovia diktaattorin kanssa, kuten sanoit. Uskaltaako kukaan sanoa suoraan Putinille, että tämän suunnitelmissa on ollut väärää tietoa seassa, ja että mies (jolla on tapana vangita tai murhauttaa eri mieltä olevat tai muuten vaan ikävät ihmiset) on tehnyt erehdyksiä, ja että sama mies tekee niitä koko ajan? Täydellinen ylivalta ja despootin oikeudet ovat Putinille monella tapaa käytännöllinen haitta ja rakenteellinen ongelma. Toki koko kleptokraattinen Venäjä on itsessään suunnaton rakenteellinen ongelmavyyhti, siinä missä Neuvostoliittokin oli.
Putin koettanee vielä lyödä kiilaa eurooppalaisten valtioiden yhtenäisyyteen monin tavoin, ja energiatoimitusten supistaminen on vielä toistaiseksi yksi kortti, jolla Venäjä voi ainakin vielä jonkin aikaa yrittää pelata. Tämä tietysti niissä puitteissa, joissa Venäjän kassa kestää ilman vastaavasti supistuvia myyntituloja. Kiinalta ja Intialta saatavat energiamyyntitulot tietysti auttavat Putinia tässä pelissä, mutta eivät yhtään pidemmällä aikavälillä korvaa EU-alueen odotettavissa olevaa myyntitulojen pudotusta. Jonkin aikaa Venäjä voi vielä kiusata ja uhitella, mutta sekin vipuvarsi lyhenee.
