Mainos

Venäjä hyökkää Ukrainaan

  • 11 184 447
  • 65 747

knttrtknkn1

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Venäläisten logiikka on uskomaton. Ensin hyökätään ilman mitään oikeaa syytä Ukrainaan. Soditaan kahdeksan vuotta. Jonka jälkeen aloitetaan massiivinen "erikoisoperaatio". Tähän vastapuoli vastannut tekemällä ehkä kaksi iskua Venäjän puolella niin sitten aletaan sönköttämään jotain että nyt kostetaan pommittamalla pääkaupunkia lisää.

Uskomatonta sontaa pystytään esittämään.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Suosikkijoukkue
Chelsea FC
Melkein taas ollaan pääsemässä yli paitsi että blokataan kaikki:


Hmm, miten ne osaisivat ajaa mitään armeijan laitteita, kun tavallinen liikenne on jo tälle kansalle riittävän haastava paikka:








Ovat nuo ukrainalaiset kyllä barbaarista kansaa, kun tekevät erityisoperaation ja tunkeutuvat aseineen toisen valtion alueelle.

Urpot sytyttivät uudestaan saman öljyvarikon palamaan, joka kärysi jo pari viikkoa sitten?
 

tres11

Jäsen
Suosikkijoukkue
Spåra ja K-Espoo



Ovat nuo ukrainalaiset kyllä barbaarista kansaa, kun tekevät erityisoperaation ja tunkeutuvat aseineen toisen valtion alueelle.
Tässä ukrainalaisille vastausta, saa käyttää: "Meinaatteko vakavasti, että olemme nyt kaksi kertaa lentäneet teidän ilmatilassa edes takaisin 60 kilometriä kahdella helikopterilla tuhoten kaksi öljyvarikkoa? Eihän kenelläkään voi olla noin huonoa ilmapuolustusta, että tuo olisi mahdollista."
 

Ilmari Ahde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Haukiputaan huorakuoro

Zeta03

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, sympatiat KooKoo
CIA on sitä mieltä, että Venäjä voisi käyttää pieniä ydinpaukkuja, kun homma ei tunnu muuten oikein etenevän.

"Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n johtaja William Burns on todennut The Guardian -lehden mukaan, että Yhdysvallat on jakanut tiedustelutietojaan Ukrainan kanssa sodan aikana sekä ennen sitä. Burns pohti, että Venäjän hyökkäysaikeiden paljastaminen ennen sodan alkua oli tärkeää.

Hän arvioi myös, että Venäjän presidentti Vladimir Putin saattaa käyttää taktista tai pienikokoista ydinasetta Ukrainassa.

– Kun otetaan huomioon presidentti Putinin ja Venäjän johdon mahdollinen epätoivo sekä heidän tähän mennessä kokemansa sotilaalliset takaiskut, kukaan meistä ei voi suhtautua kevyesti uhkaan, jonka aiheuttaa mahdollinen turvautuminen taktisiin tai pienikokoisiin ydinaseisiin, Burns arvioi."
 

Karhunkulta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Skellefteå AIK
Tässä ukrainalaisille vastausta, saa käyttää: "Meinaatteko vakavasti, että olemme nyt kaksi kertaa lentäneet teidän ilmatilassa edes takaisin 60 kilometriä kahdella helikopterilla tuhoten kaksi öljyvarikkoa? Eihän kenelläkään voi olla noin huonoa ilmapuolustusta, että tuo olisi mahdollista."
”Mein Putin, pitäisikö meidän suojetta öljyvarikkoa paremmin kun Ukrainan joukot iskivät sinne?”

”Ei ne nyt toista kertaa sinne iske, urpo!”
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
EU on mahdollisesti päättämässä ainakin öljyn tuontikiellosta Venäjältä. Siirtymäaika varmaan tulisi. Päätöskäsittely tapahtuu vasta Ranskan vaalien 24. huhtikuuta jälkeen NY Timesin mukaan. Järkevää sinänsä, en kiistä, mutta toivottavasti vaalien jälkeen saadaan tämäkin asia eteenpäin.


Venäjän vientitulot ovat nousseet niin paljon sodan aikana (vrt vuoteen 2021) että kovempia päätöksiä on tehtävä. Ongelma on tiedossa - erityisesti Merkelin Saksa on sitonut itseään Venäjään energian osalta - mutta Saksakin hakee nyt erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja.
 

tres11

Jäsen
Suosikkijoukkue
Spåra ja K-Espoo
Tässä hyvää pohdintaa, Venäjä vaikuttaa lyövän päätä seinään idässä ja samalla sen tappiot kasvavat:


"Phillips O’Brienin mukaan vaikuttaa siltä, ettei hyökkääjä aio tehdä riittäviä valmisteluita.

– Venäjän tappiot kasvavat, eikä se pysty saavuttamaan kuin vain rajattua etenemistä. Sen sijaan, että he kokoaisivat massiivisen voiman yhtä hyökkäystä varten, syötetään joukkoja vähitellen heikon maantieverkoston läpi. Ja kaikki tämä ilman ilmaherruutta, professori sanoo."
 
Suosikkijoukkue
Chelsea FC
EU on mahdollisesti päättämässä ainakin öljyn tuontikiellosta Venäjältä. Siirtymäaika varmaan tulisi. Päätöskäsittely tapahtuu vasta Ranskan vaalien 24. huhtikuuta jälkeen NY Timesin mukaan. Järkevää sinänsä, en kiistä, mutta toivottavasti vaalien jälkeen saadaan tämäkin asia eteenpäin.


Veikkaanpa, että siirtymäaika tulee olemaan luokkaa vuoden loppuun vähintään, saattaa mennä jopa v. 2023 loppuun. Tällaisilla siirroilla ei ole tämän sodan kanssa enää mitään tekemistä, nopeuttaa vain siirtymää kokonaan pois fossiilisesta polttoaineista.
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Miehistötappiollisesti pieni juttu, mutta itseäni ainakin hykerrytti ne torspot, jotka olivat päättäneet oikaista katolle hissillä, mutta jäivät jumiin, kun sähköt katkaistiin. Ilmeet siinä kuvassa kertoivat paljon, ehkä juuri oli alkanut valjeta, että ei ollut ihan paras idea..

Tämä muistui itsellänikin mieleen ja oli kyllä kerrassaan huvittava. Eikä kyseessä ollut mitään perus ukkoja vaan erikoisyksikkö ja laskuvarjojääkätit tattikypärineen.





Tämä on muuten jäätävän kova oivallus jos tuo RPG:n ammus tosiaan toimii normaalisti tippuessaan kohteen päälle. Noista ei siis tietoa ole että tapahtuuko laakin viritys laukaisimessa, vai onko niissä jatkuvasti joku kontaktisytytin että tarpeeksi kovaa jos kopauttaa lekalla nokkaan niin poksahtaa.

Piti oikein wikipediasta kaivaa noiden ammusten massat, niin näköjään perusmalli 2,5 kiloa, eli kulkee helposti yhtään isomman dronen kyydissä. Tämä on kyllä sellaista arkipäivän nerokkuutta että oksat pois, eikä vekotinkombinaation hintakaan päätä huimaa kun noita iänkaikenvanhoja ja sinällään melko rajallisesti käyttökelpoisia RPG:n ammuksia on varmasti Ukrainassa varastoissa tolkuttomat määrät ja dronen saa haettua lähimmästä elektroniikkaliikkeestä. Mini-ilmalaiva on vielä niin pieni ettei siihen osu maasta käsin kuin lottovoittoon verrattavalla tuurilla, jos aiotut kohteet ylipäätään sattuvat dronen läsnäolon huomaamaan ennen kun murkulaa sataa jo niskaan.
Sota-aikana syntyy paljon hyviä innovaatioita syystä, että huomataan että on joku tarve kuten yleensäkin innovaatioissa. Tätä huomiota on vaikea tehdä muuten kuin sotatilanteessa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Veikkaanpa, että siirtymäaika tulee olemaan luokkaa vuoden loppuun vähintään, saattaa mennä jopa v. 2023 loppuun. Tällaisilla siirroilla ei ole tämän sodan kanssa enää mitään tekemistä, nopeuttaa vain siirtymää kokonaan pois fossiilisesta polttoaineista.
Saksassa toivotaan, että vuoden viimeisellä neljänneksellä (syys-joulukuu) olisi tilanne jo parempi. Lukuina tavoittelevat 0 % kivihiiltä Venäjältä ja 30 % maakaasusta Venäjältä. Tuohon saattavat myös päästä ja sanoisin, että näillä on vaikutusta myös Venäjän vientituloihin yhdessä muiden EU-päätösten kanssa.
 
Suosikkijoukkue
Chelsea FC
Tässä hyvää pohdintaa, Venäjä vaikuttaa lyövän päätä seinään idässä ja samalla sen tappiot kasvavat:


"Phillips O’Brienin mukaan vaikuttaa siltä, ettei hyökkääjä aio tehdä riittäviä valmisteluita.

– Venäjän tappiot kasvavat, eikä se pysty saavuttamaan kuin vain rajattua etenemistä. Sen sijaan, että he kokoaisivat massiivisen voiman yhtä hyökkäystä varten, syötetään joukkoja vähitellen heikon maantieverkoston läpi. Ja kaikki tämä ilman ilmaherruutta, professori sanoo."

Tähän asiaan liittyen, on tullut useita uutisia viimeisen vuorokauden ajalta UA:n joukkojen tekemistä täsmäiskuista itärintamalla. Näillä iskuilla tarkoitetaan varmaankin juuri noiden satunnaisten örkkijoukkojen tuhoamista. Toisin sanoen, örkit syöttävät omia joukkojaan vain tuhottavaksi. Ei mikään ihme, jos siellä jotkut aavistuksen omaa älliä omaavat tyypit ovat alkaneet kieltäytymään paluusta rintamalle. Lemmings vertaus toimii edelleenkin erittäin hyvin.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Tällä hetkellä realiteetti valitettavasti on se, että noilla talouspakotteilla on vielä kovin vähän vaikutusta Venäjän valtiontalouteen ja yksittäisten kansalaisten arkeen. Rahaa virtaa kaasusta valtiolle edelleen valtavia määriä, ja ei sitä Tatjanaa ja Sergeitä varmaan ihan kauheasti hetkauta, jos ei nyt jotain viimeistä huutoa olevaa tuontituotetta saa ostettua tai että pitää syödä vähän yksipuolisempaa lihasoppaa, tai sitä Toyotaa ei juuri nyt saa ihan vimpan päälle huollettua.
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset




Jos pitää paikkaansa, että tämä on Moskva niin ei tuolla ohjusta näy missään. Yks asia on varma, että jos oli ohjus niin omapuolustus ei ainakaan toiminut tai reagoinut mitenkään.

Ei ole Moskva. On Norjan merivoimien harjoituksesta vuodelta 2013. Koko video löytyy youtubesta.

Edit: Tässä video harjoituksesta ja osuma eri kuvakulmista. Kyllähän ohjus tekee iso tuhoa mihin tahansa laivaan kannelle osuessaan. Käytännössä tarkoittaa, että laiva menee vähintään telakalle. Paremmin osuessaan se uppoaa kuten Moskva.



 
Viimeksi muokattu:

Piikkiperse

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit

Soutukorva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät

WarWas

Jäsen
Suosikkijoukkue
ÅIFK. Kaikki Fin maajoukkueet. 99+
Näkyyhän siinä ohjus vasemmalta juuri ennen tussahdusta.
Katos, nyt kun VLC:llä sadannen kerrain katoin pausettaen niin selvä osuma ulkopuolelta. Omapuolustus kyl oli ihan unessa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tällä hetkellä realiteetti valitettavasti on se, että noilla talouspakotteilla on vielä kovin vähän vaikutusta Venäjän valtiontalouteen ja yksittäisten kansalaisten arkeen. Rahaa virtaa kaasusta valtiolle edelleen valtavia määriä, ja ei sitä Tatjanaa ja Sergeitä varmaan ihan kauheasti hetkauta, jos ei nyt jotain viimeistä huutoa olevaa tuontituotetta saa ostettua tai että pitää syödä vähän yksipuolisempaa lihasoppaa, tai sitä Toyotaa ei juuri nyt saa ihan vimpan päälle huollettua.

Gazpromin ja muiden vientituloja saavien on vaihdettava valuuttatulostaan 80 prosenttia muistaakseni kolmen päivän aikana rupliksi. Näin vientituloilla pidetään myös ruplan kurssia yllä ja vaikutetaan sitäkin kautta Venäjän talouteen.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Tällä hetkellä realiteetti valitettavasti on se, että noilla talouspakotteilla on vielä kovin vähän vaikutusta Venäjän valtiontalouteen ja yksittäisten kansalaisten arkeen. Rahaa virtaa kaasusta valtiolle edelleen valtavia määriä, ja ei sitä Tatjanaa ja Sergeitä varmaan ihan kauheasti hetkauta, jos ei nyt jotain viimeistä huutoa olevaa tuontituotetta saa ostettua tai että pitää syödä vähän yksipuolisempaa lihasoppaa, tai sitä Toyotaa ei juuri nyt saa ihan vimpan päälle huollettua.
Pakotteet ei ole koskaan salamasotaa. Naapurin tapauksessa vaikutukset tuntuu ensin perähikiällä ja viimeisenä Pietarissa ja Moskovassa. (Kaupunki, ei sukellusvene.)

Vaikka näyttää siltä, että energiatuloja on isosti, niin maan sisäinen talous yskähtelee. Lännen vetäytymisen takia tehtaita suljetaan, kun ei ole tuotannolle välttämätöntä tavaraa tulossa. Kun menee aikaa, niin alkaa myös koneiden varaosatilanne vaikuttaa. Sama öljyn ja kaasun tuotannossa. Oliko eilen, kun meni telakka kiinni ja ladaa tehdään nykyään euro 2 koneella ja ilman lukkiutumattomia jarruja.

Kun tuotanto hiipuu, niin veroruplat vähenee ja asettaa lisää haasteita. Mutta sota ei ratkea pakotteilla, UA tarvitsee voittaa sotimalla. Toivottavasti yhteisvaikutus saa riittävästi mielenmuutosta Kremliin...ei ole varmaa. Voivat jopa laskea, että ikuinen sota on hyväksi vallan säilymiselle.
 

Birchman

Jäsen
Tämä kirjoitus voisi yhtä hyvin olla Venäjän nykytilannetta tai Suomen Nato-jäsenyyttä koskevassa ketjussa. Omia havaintoja ajatusten selkiytyessä ja tilanteen edetessä. Moderaattorit voivat siirtää Nato-ketjuun, jos kokevat tarpeelliseksi.

Ukrainan sota

  • Katsoin Ylen Ulkolinjan dokumenttia Putinin tie sotaan, jossa alussa oli kuvattuna helmikuussa ennen sotaa pidetty korkea-arvoinen tapaaminen, jossa tulevaa sotaa pohjustettiin. Moni muistanee tässä yhteydessä sattuneen ja mediassakin paljon esillä olleen ulkomaantiedustelun johtajan Sergei Naryshkinin nöyryyttämisen hänen takellellessaan sanoissaan. Vastaavasti Shoigu ja sorvari-Zolotov olivat erittäin selvästi toimenpiteiden kannalla. Mietin tässä ääneen, miksiköhän juuri ulkomaantiedustelun johtajalle sotilasoperaation aloittaminen Ukrainassa tuntui aiheuttavan akuutin änkytyskohtauksen..
  • Moskvan uppoaminen saattaa vielä aiheuttaa paljon suurempia vaikutuksia, mitä nopeasti ajateltuna ajattelisi. Silmiin pistävää on, että uppoaminen on uutisoitu nopeasti Venäjän toimesta (vrt. muut sodan menetykset). Lippulaivan upottamisen symboliarvo on toki Ukrainalle valtava, mutta se voi samalla toimia Venäjän omassa propagandassa sotatoimia vahvistavana tekijänä. Tulevat viikot näyttävät, pyrkiikö Venäjä hyödyntämään tätä jollain tavalla sodan oikeutuksessa, laajentamisessa tai muussa.
  • Sota tulee kestämään pitkään. Voitonpäivää pidetään yleisenä takarajana. Ehkä joku on jopa miettinyt, että tähän mennessä sotatoimet lopetetaan. Suhtaudun itse tähän hieman pragmaattisemmin. Sota lienee käynnissä vielä pitkään ja Venäjän narratiivissa erikoisoperaatio etenee suunnitelmien mukaan (toki siirtyvillä maalitolpilla ryhditettynä). Mielenkiintoista nähdä, tuleeko tästä Venäjälle omanlaisensa uusi Afganistanin sota. Läsnä ollaan, resursseja sidotaan, mutta mikään ei kuitenkaan edisty.
Suomen Nato-jäsenyys

  • Voinee sanoa erittäin korkealla varmuudella Suomen olevan Naton jäsen vuoden 2022 aikana. Prosessi on edennyt pitkälti 19.3. kirjoittamieni aavistelujen mukaisena.
  • Olen ollut yllättynyt, että
    • a) Ruotsi näyttää olevan mukana nopeassa hakuprosessissa
    • b) miten pahasti telineisiin he jäivät Suomeen verrattuna sekä miten heikko tilannekuva heillä asiasta oli.
  • Pienen yritysmaailmaan perustuvan otannan perusteella, ruotsalaiset heräsivät tilanteeseen todella vasta kuluneella viikolla Marinin vieraillessa Tukholmassa. Parempi toki myöhään kuin ei milloinkaan. Sielläkin tuntuu nyt olevan kiinnostusta lukea ruotsinnettua turvallisuuspoliittista selontekoamme. Den här våren styrs Sverige från Helsingfors, harvinaisen osuvasti todettu.
  • Olin alkuun huolissani Venäjän mahdollisesta reagoinnista jäsenyyttämme kohtaan. Nyt kuitenkin näyttää, että esitetty väite Suomen mieltämisestä jo nyt osaksi Natoa pitää paikkansa. Mielestäni Medvedevin ja Peskovin ulostulot ovat olleet laimeita, välinpitämättömiä ja enemmänkin viran puolesta pakollisia kannanottoja (Zakharovan kommentteihin en ota kantaa, tällaisia tuuliajolla, oman onnensa varassa olevia puhuvia päitä on yritysmaailmakin pullollaan). Tämä siis huomioiden, että Nato on nyt virallisesti tulossa yli 1 300 kilometrin osalta heidän rajalleen. Tämä vahvistaa käsitystäni, ettei Nato tosiasiallisesti ole heille uhka, vaan toimii hyödyllisenä ulkoisena uhkakuvana ja sen myötä sisäpoliittisena polttoaineena.
  • Ukrainaan verrattuna Suomella ei liene vastaavaa merkitystä venäläisten silmissä. Kieli, kulttuuri, historia, EU ovat eriyttäneet meidät selvästi vanhoista Neuvostosatelliiteista. On hyvä muistaa, että nykyiset Venäjän päättäjät haikailevat menneisyyttään, jossa Ukraina ja Baltia ovat olleet osa heidän kotimaataan Neuvostoliittoa, Krimillä on vietetty kesät ja menetetty neitsyydet. Venäjän menneisyydessä elävä johto näkee nyky-Ukrainan täysin osana Venäjää, kuten Valko-Venäjän joka on jo turvallisesti sen taskussa.
  • En näe Suomen Nato-jäsenyyden tuovan lyhyellä aikavälillä (< 1-2 vuotta) olennaista muutosta turvallisuustilanteeseen. Pitkällä aikavälillä sitäkin enemmän. Selonteossa ollut toteamus nyky-Venäjän epärationaalisesta riskinotosta on huolestuttava ja vaatii asemointimme muutosta. Vaikka Venäjä ei olisikaan kiinnostunut laajamittaisesta hyökkäyksestä, liittoutumaton Suomi altistuu kuitenkin huomattavasti helpommin kiusanteolle, uhkailulle ja muulle häirinnälle, joka voi eskaloitua. Suomen (ja Ruotsin) Nato-jäsenyys tuo vakautta Pohjolaan.
  • EDIT II: Suomen puolustuksen perusta on aina ollut, että hyökkäyksen kynnys viholliselle on korkea todennäköisistä aiheutuvista tappioista johtuen. Tältä on nyt viety pohja, Haavistokin nosti esille Venäjän muutoksen epärationaalisessa riskinotossa. Nykyinen puolustusdoktriini ei ole riittävä. Myöhemmin Nato-jäsenyyttä todennäköisesti tullaan perustelemaan myös tästä näkökulmasta käsin.
  • EDIT I: lisäksi Nato-jäsenyys helpottaa ja toivottavasti myös nopeuttaa Suomen kehittymistä ja integroitumista länteen. Jatkossa voimme levollisemmin mielin jatkaa yhteiskunnallista kehitystämme, eikä energiaa tarvitse kuluttaa Venäjän suhtautumiseen tai toimiin.
  • Suomalainen media voisi nyt kantaa vastuunsa ja miettiä, tarvitseeko jokainen spray-töhriminen, kaluston liikuttelu yms. uutisoida vaikuttamisoperaationa. Saatamme lopulta olla itse itsellemme suurin vihollinen (tämä oli nähtävissä jo Covid-19 aikana).
 
Viimeksi muokattu:

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Tällä hetkellä realiteetti valitettavasti on se, että noilla talouspakotteilla on vielä kovin vähän vaikutusta Venäjän valtiontalouteen ja yksittäisten kansalaisten arkeen. Rahaa virtaa kaasusta valtiolle edelleen valtavia määriä, ja ei sitä Tatjanaa ja Sergeitä varmaan ihan kauheasti hetkauta, jos ei nyt jotain viimeistä huutoa olevaa tuontituotetta saa ostettua tai että pitää syödä vähän yksipuolisempaa lihasoppaa, tai sitä Toyotaa ei juuri nyt saa ihan vimpan päälle huollettua.
Minusta tässä pakotejutussa hiukan liikaakin takerrutaan tähän tuontipuoleen eli energian tuontiin. On siellä vientipakotteetkin olemassa ja nekin vaikuttavat Venäjän talouteen. Lisäksi ehkä liikaakin ajatellaan, että energiakaupan tulot menevät lyhentämättömänä Venäjän sodankäyntiin (jota ne eivät tee), ja että energian tuonnin lopettaminen lopettaisi Venäjän sodankäynnin kuin seinään: ei lopeta.

Ei Venäjä tällä hetkellä voi ostaa aseistusta eikä vientirajoitusten takia paljoa kalustoa rakentamaankaan. Toisin kuin Ukraina, Venäjä sotii tällä hetkellä niillä voimavaroilla, joita sillä on ihan omasta takaa. Tilanne olisi toinen, jos vaikkapa Venäjä toisi polttoainetta armeijaansa varten, jolloin polttoaineen tuonnin lopettaminen pysäyttäisi armeijan nopeasti.

Pakotteet vaikuttavat joka tapauksessa viiveellä, koskivat ne sitten tuontia, vientiä tai molempia.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Pakotteet vaikuttavat joka tapauksessa viiveellä, koskivat ne sitten tuontia, vientiä tai molempia.
Nopeampaa vaikutusta saadaan tuonnin täyskiellolla ilman siirtymäaikaa, todella merkittävällä haittaverolla tai vastaavilla toimilla. Ongelma on siinä, että länsi on riippuvainen useista metalleista, joita Venäjältä tuodaan. Korvaavaa tuontia ei joko juuri ole tai korvaavan tuonnin järjestäminen kestää.

Tämän takia esimerkiksi Potanin ei ole saanut pakotteita ja hän yrittää etsiä vaihtoehtoisia reittejä länsimaiden tarvitsemien metallien tuonnille. EU-valtioissa joudutaan pohtimaan sitäkin vaihtoehtoa, että jos länsi laittaa Venäjän tuonnin tai energiatuonnin täyskieltoon/raskaalle verolle, miten lännelle hyvin tarpeellisten tuotteiden tuonnin käy siinä tapauksessa. Kielto ei siksi nauti kannatusta, koska Venäjä voi myös reagoida lännen toimiin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös