Jonkin verran tuli vempattua ja välillä oltua ihan oikeastikin pipi. Siitä sai sitten kuulla ihan loppuun asti harvinaisen mulkulta yksikköupseerilta.
Pari päivää ennen erästä ampumaleiriä vasen jalkapöytä tuli ihan helevetin kipeäksi. Kävin tietysti veksissä näyttämässä, sain päivän vmtl:ää ja leirille jouduin. Leirillä sitten kipu alkoi jo olla todella kova, ja monta kertaa piti taapertaa lääkintäpaikalle, jossa lämärit jakoivat ansiokkaasti Buranaa lääkintäupseerin määräyksestä. Vmtl:ää taas tipahti muutama päivä, käski tulla takaisin jos kipu vielä jatkuu. No kipuhan jatkui. Oli vitun kivaa kannella muille täysiä soppaämpäreitä kipeällä jalalla hangessa tarpoen. Välillä käytin toista suksisauvaa kävelykeppinä. Lopulta pääsin sitten oikein lääkärille, joka lähetti meikäläisen röntgeniin Rovaniemen lennostoon. Kuvista kenttälääkäri totesi, että ovat aika sumuiset, mutta marssimurtuma on mahdollinen. Niinpä sain sitten pari päivää teltta-vupia, jonka jälkeen pääsin evakuointi-pakulla takaisin Kajaaniin. Kajaanissa sama lääkäri joka antoi ennen leiriä vmtl:ää vittuili, että missäs ne röntgen-kuvat on? Sanoin, että eikai ne ole minun vastuullani. Sainpa sitten kuukauden päivät vmtl:ää marssimurtuman takia.
Loppusodassa minulta halkesi takahampaasta pala ja hammasta vihloi niin perkeleesti. No ei muuta kuin lääkintäpaikalle. Siellä lämäri sanoi, että turha haaveilla pääsevänsä hammaslääkäriin, otahan poika Buranaa. Tästä johtuen yksikköupseerimme veti johtopäätöksen, että taas se saatana vemppaa. Ukko luuli rankaisseensa minua ja paria muuta ei-niin-särmää soturia lähettämällä meidät erään toisen luutnantin alaisuuteen tekemään ammuntamaaleja. Yövyimme pienellä porukalla lähellä sotkua. Päivät paiskittiin kovasti töitä reilun luutnantin alaisuudessa, ja iltaisin tämä herra päästi meidät vielä upseerien saunaan huoltomiesten mukaan ja tietysti sotkuun, joka ei ollut vielä edes avoinna. Eipä olisi viikko voinut mukavammin vierähtää. Lopulta saimme maalit valmiiksi ja jouduimme takaisin oman joukkueen poikien seuraan, heillä ei kuulemma ollut ollut yhtä mukavaa. :)
Kerran oli tiedossa rankka päivä, niinpä kokeilin veksissä vedota masennukseen. Sainkin päivän VP:tä, harmi vaan, että päiväohjelma oli muutettu täyslevoksi ja meni urotyö täysin hukkaan.