Velkaantuminen ja maksuhäiriöt Suomessa – Uusi normi?

[iibor]

Loistava homma @iibor, toivottavasti laina järjestyy HYPO:n kautta. Itsellä on asuntolaina toisessa pankissa, mutta pari kaveria on saanut HYPO:ltä ehdoiltaan aivan ylivoimaisesti parhaan asuntolainan. Joka tapauksessa, kun luin noita aiempia viestejäsi, kyllä tuo homma järjestyy.

HYPOlta sain ehdollisen lainalupauksen, joka astuu voimaan heti kun ulosotto on puhdas ja merkinnät poistuneet. Ja tuon ulosoton maksuun saan lainattua rahat isältäni sekä vaimon vanhemmilta, joten tältäkin osin helpottaa nyt tieto siitä, että saan heille maksettua velkani pois lähes heti.

Nythän tämä näyttää siltä, että tästä perkele sentään selvittiin, kun uskalsi vain avata suunsa!

Sitten kohta voi lausua taas ne kuuluisat sanat: Ei ikinä enää!

 

[pyyksteri]

Toisen suuntaista, ja nykyään ilmeisesti varsin yleistä, tarinaa lähipiiristä. Vaimon perhepiirissä toiminimiyrittäjä hommannut itselleen vajaan satatonnia velkaa verottajalle päin kun "ei tiennyt" miten toiminimen verotus menee. Totuus on se, että ei kiinnosta pätkääkään verovelat kunhan päällä on viimeistä huutoa olevaa merkkivaatetta, auto baijerilainen ja ei tarvitse miettiä talousasioita. Viikonloput naama soseessa yökerhoissa.

Kerran jo pelastettu kun oli omakotitalo menossa ulosottoon ja saatiin välittäjä, myöskin lähipiiristä, joka kontaktoi ulosoton ja pankin, että homma laitetaan parissa viikossa pakettiin ja rahat tulee kun talo myydään kunnon hinnalla. Uransa alkuaikoina hoidin myös tämän toiminimen kirjanpitoa ja hain ennakkoverot, maksujärjestelyt alveille ja työnantajasuorituksille ja koitin muutenkin pitää firman taloutta kasassa mutta eihän siitä mitään tullut kun näki tiliotteilta, että kaikki tullut raha siirrettiin omalle tilille tai nostettiin käteisenä pois. Palkat sentään sai aina hoidettua työntekijöilleen.

Pidettiin ihan perhepalaveriakin asian tiimoilta että mene nyt hyvä mies velkajärjestelyyn ja pyydä apua sekä maksuaikaa ajoissa kaikelle. Ratkaisuna ehdotti että laittaa uuden firman pystyyn avopuolisonsa nimiin ja ketkuilee jotenkin sitä kautta rahaa perheeseen. Valitti myös ettei firman kaatuessa kannata mennä palkkatöihin ollenkaan kun ulosotto vie sitten kaiken ja jää mieluummin Kelan rahoille odottamaan velkojen vanhentumista.

No mitä tekee tämä kohta nelikymppinen pienen tytön isä kun homma alkaa kaatua toden teolla päälle? Lähtee kaverinsa kanssa äkkilähdöllä Meksikoon lomalle kun tilanne stressasi niin paljon...

 

[Rick Rother]

Vähän samansuuntaista liikehdintää lähipiirissä kuin @pyyksteri lläkin. Tosin sillä erotuksella, että rahanlähteenä ei ole liiketoiminta, vaan aluksi tessien alarajapalkka ja lopulta kohtuullinen duunarin palkka. Mediaani ei mene rikki. Ulkomaan matkat on kotimaan porsastelua.

No parin lähipiirin pelastusoperaation jälkeen taas on tilanteet päällä, mutta minkäänlaista vastuunottoa ei ole ilmassa. Itsekin olen rahaa lainannut, mutta se kaduttaa, kun se on vain lykännyt ongelmia. Rahat olen saanut takaisin, mutta luottamus jäi sille reissulle. Tulee todella paha mieli.

Siksi olen liikuttuneena lukenut toveri @iibor in viestejä. Sinun ja vaimosi suhtautuminen ihastuttaa. Vastuuntunto ja vastuunotto tulee selvästi esiin viesteistäsi. Toivottavasti asiat etenevät suotuisasti. Viesteistäsi tosiaan välittyvä vastuunkanto antaa luvan odottaa, että parempaa on edessä.


P.S. Pidä kiinni siitä naisesta. Hän on selvästi kultaa!
P.P.S. Vaikuttaa, että sinäkin olet kultaa hänelle!

 

[iibor]

Vähän samansuuntaista liikehdintää lähipiirissä kuin @pyyksteri lläkin. Tosin sillä erotuksella, että rahanlähteenä ei ole liiketoiminta, vaan aluksi tessien alarajapalkka ja lopulta kohtuullinen duunarin palkka. Mediaani ei mene rikki. Ulkomaan matkat on kotimaan porsastelua.

No parin lähipiirin pelastusoperaation jälkeen taas on tilanteet päällä, mutta minkäänlaista vastuunottoa ei ole ilmassa. Itsekin olen rahaa lainannut, mutta se kaduttaa, kun se on vain lykännyt ongelmia. Rahat olen saanut takaisin, mutta luottamus jäi sille reissulle. Tulee todella paha mieli.

Siksi olen liikuttuneena lukenut toveri @iibor in viestejä. Sinun ja vaimosi suhtautuminen ihastuttaa. Vastuuntunto ja vastuunotto tulee selvästi esiin viesteistäsi. Toivottavasti asiat etenevät suotuisasti. Viesteistäsi tosiaan välittyvä vastuunkanto antaa luvan odottaa, että parempaa on edessä.


P.S. Pidä kiinni siitä naisesta. Hän on selvästi kultaa!
P.P.S. Vaikuttaa, että sinäkin olet kultaa hänelle!

Kiitos näistä kauniista sanoista. On tässä käyty tämän kolmen viikon aikana aika syvissä vesissä... Mutta jos jotain olen nyt vielä 37-vuotiaana oppinut, on se, että asioista SAA ja PITÄÄ puhua. Erityisesti silloin, kun jokin asia painaa mieltä. Ja että avun pyytäminen ei ole heikkoutta vaan nimenomaan rohkeutta.

Olen myös moneen kertaan täälläkin tuonut esiin ja tuon edelleen, että mulla on kyllä maailman paras ja ihanin vaimo. Aivan uskomattoman vahva persoona, joka on pitänyt minutkin pystyssä näiden kolmen viikon aikana vaikka varmasti on sisällä myllertänyt todella paljon. Tulen käyttämään loppuelämämme siihen, että koitan tämän kärsimyksen ja luottamuksen hajottamisen hyvittää hänelle.

Ja toki tämä mun lähipiiri ansaitsee kaikki kiitokset myös. On mulla elämässä kaikki aika loistavasti, vaikka ei olisi rahaakaan, kun on tällaisia ihmisiä ympärillä.

Tänään lähtee ulosottoon maksut menemään ja sen jälkeen odotetaan kuukausi, että nimi puhdistuu. Sitten alkaa uusi aikakausi mun oman talouden hallinnassa.

Toivottavasti myös teidän perhepiirissä asiat kääntyy parhain päin toverit @Rick Rother ja @pyyksteri ! Kyllähän se henkilöstä itsestään lähtee ja toivotaan että ottavat itseään siitä kuuluisasta niskasta kiinni!

Edit. MAKSETTU SAATANA KAIKKI VIIMEISTÄ PENNIÄ MYÖTEN!

 

[WildCore]

Hienoa @iibor , että asiat järjestyi, vaikka aika hirveitä tunteita olette viime viikkojen ja sinä vuosien aikana joutunut käymään läpi! Tämän prosessin läpi käymisen voi ajatella myös niin, että olet nyt yhden kokemuksen koneneempi, jonka voit käyttää hyödyksi vaikka omiin lapsiisi. Eli opettaa heille tulevaisuudessa, että mitä on vastuullinen rahankäyttö ja että se materiaalin hankkiminen ja siitä saatu ”ilo” ei ole kaikki kaikessa vaan että elämässä saa iloja monesta muustakin asiasta. Ja sen, että he oppisivat puhumaan huolistaan, kun varttuvat. Apua saa, kun sitä pyytää.

 

[Jeffrey]

Edit. MAKSETTU SAATANA KAIKKI VIIMEISTÄ PENNIÄ MYÖTEN!

Onpa hienoa kuulla! Matkaasi tämän asian suhteen seuranneena ihan silmäkulma kostuu ja niskaa kylmää kun asiat kääntyvät parhain päin! Matka toki on vasta alussa ja paljon tekemistä edessä, mutta nyt tuntuu olevan hyvät kortit kädessä ja kunhan ne vaan pelaa oikein pitäisi lopputuloksen olla hyvä.

Isosti onnea sinulle ja toki pakko heittää myös disclaimerina, että muista nyt tosissaan tarttua tähän annettuun uuteen mahdollisuuteen! Ihanaa!

 

[iibor]

Onpa hienoa kuulla! Matkaasi tämän asian suhteen seuranneena ihan silmäkulma kostuu ja niskaa kylmää kun asiat kääntyvät parhain päin! Matka toki on vasta alussa ja paljon tekemistä edessä, mutta nyt tuntuu olevan hyvät kortit kädessä ja kunhan ne vaan pelaa oikein pitäisi lopputuloksen olla hyvä.

Isosti onnea sinulle ja toki pakko heittää myös disclaimerina, että muista nyt tosissaan tarttua tähän annettuun uuteen mahdollisuuteen! Ihanaa!

Kiitos! Ja tähän todellakin tartutaan kaksin käsin. Mulle pahin rangaistus oli nähdä lähimpien ihmisten pettymys ja kärsimys, en halua todellakaan kokea sitä enää. Enkä kyllä myöskään tätä ahdistusta, josta tän kolme viikkoa kärsin..

Jos Jokereiden peleissä käyvät näkevät siellä hallin käytävillä miehen, jolla Pavel Rosan nimellä varustettu paita päällä, tulkaa nykäisemään hihasta! Juodaan bisset(tai limut) tän kunniaksi!

 

[Knox]

Pitkäaikainen kaverini soitteli tuossa pari viikkoa sitten, ja pyysi rahaa lainaan 400€. Olen kyllä tiennyt, että hänellä on taloudellisia haasteita, ja kun vannotti että maksaa takaisin palkkapäivänä, niin lainasin rahat.

Tänään laittoi sitten viestiä, että ei pysty maksamaan rahaa takaisin. Soitin hänelle ja kyselin että mitäs helvettiä. Vähän aikaa keskusteltuamme myönsi kaveri että hän on tyrinyt raha-asiat totaalisesti, ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja ja lisää paukkuu jatkuvasti. Hän oli sitten epätoivoissaan haksahtanut johonkin epämääräiseen kryptovaluutta kusetukseen, johon on onnistunut työntämään tuhansia euroja lainattua rahaa. Ja nimenomaan kavereilta/lähipiiriltä lainattua, koska luottotiedot on menneet.

Hetki piti kasata ajatuksia, ja se vitutus mikä oli puhelun alussa päällä haihtui ilmaan. Totesin, että ensimmäinen asia minkä pitää loppua on kavereilta/lähipiiriltä rahan lainaaminen. On eri asia ryssiä raha-asiat, mutta jos siihen päälle kusettaa ja pilaa kaverisuhteet tämän takia, niin ihmiselle jää aika vähän jäljelle. Ja ne rahat mitkä on työnnetty kusetukseen, niin niistä ei tule saamaan euroakaan takaisin. Sinne ei laiteta enää euroakaan.

Toisekseen käskin häntä olemaan rehellinen ihmisille joilta hän on lainannut rahansa. Että puhelinta kouraan, ja selittämään tilannetta. Sanoin että minun lainani voi olla joukon hännillä, maksaa vaikka seitsemän vuoden päästä, kunhan maksaa.

Tässä sen näkee, miten epätoivoiset ihmiset tekevät epätoivoisia tekoja. Lupasin auttaa, mutta mitkä tässä olisivat oikeat askelmerkit edetä? Velkaneuvonta varmasti ensimmäinen osoite? Ohjeistin laskemaan kaikki jo ulosotossa olevat ja sinne menevät yhteen, jotta hän itse tietäisi missä mennään. Arvailut liikkuivat 50-70 000€ paikkeilla, mikä on tietysti valtava summa rahaa, mutta ei myöskään täysin mahdoton rasti.

 

[Nick Neim]

Lupasin auttaa, mutta mitkä tässä olisivat oikeat askelmerkit edetä?

Mitään yhtä ja oikeaa tapaa ei varmasti ole, mutta pari juttua mitkä nousee mieleen:

Tietämättä edes mihin se raha kuluu, on elämäntyylin muututtava. Oli se syy sitten todellisuudessa kryptokusetus, uhkapelit tai oikeastaan mitä tahansa. Tuolla velkamäärällä on varmasti korkeita korkoja, on paljon kuluja, mutta ihan ensimmäisenä se ylimääräinen kulutus on yksinkertaisesti loputtava. Mun mielestä tuollainen 400 euron kertasumman lainaaminen kaveriltakin luottotietojen jo mentyä kertoo ihan suoraan sanottuna siitä, että rahantajun suhteen kaverisi on pahasti hukassa. Isotuloinenkin velkaantuu kyllä helposti, jos on myös isomenoinen. Ei ne isot tulot, vaan ne pienet menot.

Kaverisi varmasti tuntee häpeää, mutta totta puhuen niin hänen kuuluukin tuntea. Se on yksi askel oppimisprosessissa, jotka jotkut tässä elämässä vetävät kantapään kautta. Lähes poikkeuksetta ihminen, joka ajautuu tuollaisiin velkoihin, on sen itselleen jollain tavalla järjestänyt. Syitä voi olla lukemattomia, mutta pohjimmiltaan se peiliin katsova ihminen on tilanteeseensa vähintäänkin jollain tasolla myös syyllinen. Ja hän tiedostaa sen kyllä itsekin. On varmasti hyvin harvinaisia poikkeuksia, mutta noin pääsääntöisesti kaveriasi varmaan hävettää paljon, ja tilanne tuntuu umpikujalta, josta pois pääsyä ei enää ole.

Ihan ensimmäisenä ynnätään kaikki elämään välttämättömimmät menot, kuten asuminen, ruoka, sekä töihin kulkeminen, jotta ansiotyö varmasti jatkuu tulevaisuudessakin ja velkoja on edes mahdollista lyhentää. Ja toki mahdolliset lääkitykset ja niihin kuluvat rahat, elarit jne. Ansioista joka tapauksessa jo nyt mitataan lakiosa, ja kaikista tärkeintä on saada noinkin iso potti pienenemään merkittävästi, ettei lyhennykset kulu pääasiassa vain korkoihin. Myöskin mahdollinen omaisuus (jota ei taida olla...?) mahdollisuuksien mukaan myyntiin, vaikka karulta se tuntuukin. Nimenomaan sitä isoa pottia pitäisi saada pienennettyä mahdollisimman nopeasti. Velkaneuvonta on erittäin hyvä vaihtoehto tällaisen internethampuusin sijasta, koska he saavat sen tarkan käsityksen kokonaiskuvasta. Eli ehdottomasti yhteydenottoa sinne suuntaan kaverisi toimesta.

Jos olisin sinun paikallasi, niin yrittäisin mahdollisuuksien mukaan auttaa, jeesata, kuunnella ja tukea, mutta miksikään pahan päivän käsikassaksi et rupea. Et, vaikka olisitte kuinka läheisiä ystäviä tahansa. Et, vaikka kaverisi kuinka anelisi. Et, vaikka kaverisi olisi kuinka avun tarpeessa tahansa. Et ainakaan ennen sitä, että kaverisi osoittaa jotain oppimisen merkkejä. Kuulostaa karulta ja tylyltä, mutta jollain se oppi rahasta ja sen rajallisuudesta on sinne päähän saatava. On tullut nähtyä tapauksia, jossa n. 30 000 euron velat kuitattuaan sukulaisen avustamana mikään ei kuitenkaan todellisuudessa henkilön käytöksessä muuttunut -> uusi kierre alkoi siis käytännössä vain muutaman vuoden viiveellä. Ja taas oli ulosotot vetämässä ja velkoja viisinumeroisia summia, kun viikonloppuna rällätään 300-400 euron edestä taksilla ryyppäämässä siellä sun täällä, ja kirotaan, kun rahat on jatkuvasti loppu. Sukulainen teki tässä tapauksessa tietämättään erittäin ison karhunpalveluksen.

Nimenomaan tärkeintä on se tuki ja tietynlainen tilanteen "hyväksyntä", vaikka kaverisi onkin töpännyt. Ja pahasti, jos lähipiiriäkin on jo jollain tasolla kusetettu. Raha on rahaa, ja vaikka varmasti tuollaisella tempulla on vaikutuksia teidän kaverisuhteeseenkin, niin mitään peruuttamatonta ei kuitenkaan ole tapahtunut. Tilanne on nyt tämä, ja kuten sinäkin sen hyvin sanoit, epätoivoiset ihmiset tekevät epätoivoisia tekoja. Nyt askel kerrallaan avustat kaveriasi hiljalleen niiden tikapuiden tekemisessä, niin hän voi sieltä kuopasta päästä omin voimin joskus ylös. Et tee tai anna tikapuita hänelle valmiiksi, mutta opastat ja autat, miten niitä askelmia siihen oikein kasataan, jotta hän voi joskus opetella kiipeämään.

 

[Zamboni]

Mitään yhtä ja oikeaa tapaa ei varmasti ole, mutta pari juttua mitkä nousee mieleen:

Tietämättä edes mihin se raha kuluu, on elämäntyylin muututtava. Oli se syy sitten todellisuudessa kryptokusetus, uhkapelit tai oikeastaan mitä tahansa. Tuolla velkamäärällä on varmasti korkeita korkoja, on paljon kuluja, mutta ihan ensimmäisenä se ylimääräinen kulutus on yksinkertaisesti loputtava.

Tässä on heti se olennaisin neuvo. Mikäli kaverilla on työpaikka edes kohtuullisilla vuosiansioilla ja sitä myöden säännölliset tulot, niin tuo 70 tonnia ei ole vielä tekemätön paikka. Vaatii vaan sen, että kaikki ylimääräinen karsitaan pois ja välttämättömistäkin aavistuksen tingitään. Aikaa menee varmaan vuosikymmen ja vähän toistakin kunnes on selvillä vesillä. Aivan ensiksi yhteys oman alueen velkaneuvontaan ja mielellään heti eikä uuden vuoden jälkeen. Siellä kyllä saa neuvot, miten kannattaa edetä.

Meistä käytännössä jokaisella on tuttavapiirissään joku rahankäyttöongelmainen, sillä niin uskomattoman yleinen ilmiö on kyseessä. En siis tarkoita aidosti vähävaraisia ja pienituloisia, vaan ihan hyviä palkkatuloja saavia ihmisiä, joilla raha vaan valuu sormien välistä "johonkin".

 

[Knox]

Kiitos @Nick Neim, varsin hyviä pointteja.

Varmaksi en tiedä vielä mitään, mutta veikkaisin (heh) ongelmaksi uhkapelejä. Kaverini elämäntyyli on vaatimaton, enkä ymmärrä minne muualle tuollaisia summia saisi menemään. Uhkapeleihin taas saa sitten laitettua rahaa loputtomasti. Jos näitä on lähdetty rahoittamaan pikavipeillä, joiden maksuun on otettu uusia pikavippejä, niin kierre on valmis. Ja sitten epätoivoissaan on tartuttu johonkin

Myytävää omaisuutta ei käytännössä ole. Onneksi mies on sentään kova tekemään töitä, siellä kai se ainoa toivo ulospääsystä on.

Ja aion auttaa sen mitä kykenen, mutta on tässä omakin elämä elettävänä. Ja rahaa en lainaa euroakaan enempää. Jos nälkää näkee niin voin ehkä käydä kaupassa maksamassa ostokset, mutta siinä se.

En tiedä teinkö turhan vittumaisesti, mutta ilmoitin kaverilleni että hänellä on perjantaihin asti aikaa kertoa tilanteesta ihmisille joilta hän on lainannut rahaa, tai sitten minä kerron. Erityisesti vituttaa hänen äitinsä puolesta, pienellä eläkkeellä kitkuttava ihminen, joka on ihan varmasti lainannut säästönsä pojalleen.

 

[iibor]

En tiedä teinkö turhan vittumaisesti, mutta ilmoitin kaverilleni että hänellä on perjantaihin asti aikaa kertoa tilanteesta ihmisille joilta hän on lainannut rahaa, tai sitten minä kerron.

En ehdi nyt kovin pitkästi kirjoittamaan, mutta tähän voin heittää kommenttia.

Oma tilanne on sen verran tuoreena muistissa vielä, että koen pystyväni samaistumaan kaverisi mielentilaan aika hyvinkin. Tuohon lainaukseen sen verran, että vittumaisesti ehkä joo, mutta sen se vaatii. Se vaatii tuossa tilanteessa jonkun sysäyksen, jotta tuossa velkatilanteessa oleva ihminen herää. Nyt se olit toivottavasti sinä ja jos kaverisi ei tuosta sen verran herää, että ottaa asian läheistensä kanssa puheeksi, otat sinä asian heidän kanssaan esiin ja sitä kautta taas kaverisikin joutuu asiat heille selittämään.

Isoin neuvo, minkä voin nyt antaa on se, että apua pitää hakea ja asiasta pitää kertoa ja puhua ainakin niille läheisimmille. Ja toki ihan kaikki velat nyt yhteen exceliin, jotta kokonaiskuva hahmottuu.

Voin rehellisesti sanoa, että kaikesta selviää, kunhan vain ensin katsoo sinne kuuluisaan peiliin, myöntää että mokasin ja sen jälkeen aloittaa rohkeasti pitkän, tuskallisen, mutta palkitsevan matkan kohti uutta elämää. Itsestä se kaikki lähtee lopulta.

Ja iso hatun nosto sulle, @Knox , että selvästi haluat olla kaverisi tukena. Sitä hän tulee tarvitsemaan, kunhan vain uskaltaa ottaa sitä vastaan.

 

[Petri1981]

Onhan se mahdollista, että kaverisi pääsisi tuosta kuopasta ottamalla nyt opiksi ja harjoittamalla kovaa talouskuria. Mutta hyvin mahdollista on myös se, että näin ei tule tapahtumaan, ja se kannattaa pitää mielessä. Omat kokemukseni parista vastaavanlaisesta tapauksesta tuttavapiirissäni valitettavasti ovat osoittaneet jälkimmäisen toteutuneen. Toivotaan kuitenkin parasta tässä tapauksessa.

 

[adolf]

Teit oikein, kun sanoit, että joko se on hän tai sinä, kun ongelman muille ihmisille paljastaa.

Näiden ongelmien ratkaisu piilee juuri siinä paljastumisessa. Ongelman jatkuminen taas salailussa, piilottelussa, valehtemisessa, ongelman kieltämisestä jne.

Toivottavasti kaveri itsensä takia ottaa onkeensa.

 

[Knox]

Ajatuksena tässä asian kertomisessa on tietysti se, että kaverini joutuu kohtaamaan ongelmansa. Toiseksi se, että hän ei polta kaikkia ihmissuhteita lainaamalla rahaa enempää. Ja onhan se reilua, että kaikki tietävät mihin ne rahat todellisuudessa menee. Jos olisin tiennyt, niin olisi jäänyt lainaamatta.

Mutta kassellaan miten tilanne kehittyy. Nyt kun kortit on paljastettu, niin toivottavasti herää halu hoitaa asiat kuntoon.

 

[Spire]

@Knox 100% varmasti kaverillasi on vakava uhkapeliongelma. Kryptoihinkin on varmaan haksahduttu, mutta takuulla siellä on alkuperäiset velat tehty pelaamalla. Siitäkin kannattaisi olla rehellinen, muuten se ei lopu koskaan. On kuitenkin ilahduttavaa että haluat olla tukena, toivottavasti ystäväsi selviää ongelmistaan ja sinäkin saisit rahasi.

 

[-pasi-]

@Knox 100% varmasti kaverillasi on vakava uhkapeliongelma. Kryptoihinkin on varmaan haksahduttu, mutta takuulla siellä on alkuperäiset velat tehty pelaamalla. Siitäkin kannattaisi olla rehellinen, muuten se ei lopu koskaan. On kuitenkin ilahduttavaa että haluat olla tukena, toivottavasti ystäväsi selviää ongelmistaan ja sinäkin saisit rahasi.

Ja jos ongelmat on pelaamisessa olisi tärkeää saada tuo kierre katki eli pitäisi saada pelitilit kiinni tai vähintään rajoituksia pelaamisen määrään. Kryptoihin jos haksahtanut kannattaa myös tarkistaa että onko kyse kokonaan huijaussivusta vai väin pistetty rahaa kryptoihin joiden arvo laskenut (tällöin peli ei välttämättä kokonaan menetetty).

 

[Knox]

Kävin kaverini luona kahvilla, kun molemmat lomaillaan nämä välipäivät.

Uhkapeleihin ne rahat on laitettu. Ja kun omat ei ole riittäneet, on otettu pikavippiä pelaamiseen, ja taas uusia pikavippejä on otettu, jotta saadaan vanhat vipit maksettua. Jossain vaiheessa on sitten jätetty vain kaikki laskut maksamatta, muun muassa elatusmaksut, mikä vitutti minua eniten.

Sitten on nähty joku "make easy money" tyyppinen ilmoitus, johon on paniikissa tarttunut. Tänne on työnnetty noin 4000€, joista suurin osa muilta lainattua. Ja yllättäen rahaliikenne on toiminut vain yhteen suuntaan. Ja siis tästä näki kolmessa sekunnissa, että kyseessä on huijaus.

Kaverini oli jopa hiukan hyökkäävä minua kohtaan. Hän on se uhri, ja kyllä hän tästä selviää, eikä hän tarvitse ketään vahtimaan. Sanoin että siinä vaiheessa kun olet minulta kusettanut rahaa, niin minun velvollisuus on katsoa että edes yrität hoitaa asiat kuntoon.

Aikamoinen suo, saa nähdä miten tuo tollo tästä selviää. Ohjeistin olemaan yhteydessä velkaneuvontaan, ja muistutin, että huomiseen asti on aikaa kertoa asiasta.

 

[Spire]

Kävin kaverini luona kahvilla, kun molemmat lomaillaan nämä välipäivät.

Uhkapeleihin ne rahat on laitettu. Ja kun omat ei ole riittäneet, on otettu pikavippiä pelaamiseen, ja taas uusia pikavippejä on otettu, jotta saadaan vanhat vipit maksettua. Jossain vaiheessa on sitten jätetty vain kaikki laskut maksamatta, muun muassa elatusmaksut, mikä vitutti minua eniten.

Sitten on nähty joku "make easy money" tyyppinen ilmoitus, johon on paniikissa tarttunut. Tänne on työnnetty noin 4000€, joista suurin osa muilta lainattua. Ja yllättäen rahaliikenne on toiminut vain yhteen suuntaan. Ja siis tästä näki kolmessa sekunnissa, että kyseessä on huijaus.

Kaverini oli jopa hiukan hyökkäävä minua kohtaan. Hän on se uhri, ja kyllä hän tästä selviää, eikä hän tarvitse ketään vahtimaan. Sanoin että siinä vaiheessa kun olet minulta kusettanut rahaa, niin minun velvollisuus on katsoa että edes yrität hoitaa asiat kuntoon.

Aikamoinen suo, saa nähdä miten tuo tollo tästä selviää. Ohjeistin olemaan yhteydessä velkaneuvontaan, ja muistutin, että huomiseen asti on aikaa kertoa asiasta.

Tuo on niin tyypillinen kuvaus peliriippuvuudesta että sen vain näki jo ensimmäisestä viestistäsi jonka aiheesta kirjoitit. Tuo hyökkäävyyskin on "normaalia" käytöstä korttitalon kaatuessa. Eikä sinänsä ihme, siinä vaiheessa kun velkaa on otettu paljon, eikä voi enää elätellä unelmia rikastumisesta niin tulevaisuus vaikuttaa aika toivottomalta. Varsinkin kun sairaalloinen uhkapelaaminen laittaa aivot pahasti solmuun.

Kyllä tuostakin voi nousta jos oikeasti löytyy aitoa halua lopettaa pelaaminen. Yksin onnistuu melko harva, jonkinlainen ulkopuolinen apu lienee paikallaan, kuulostaa vain siltä ettei kaveri ihan hevillä sellaista ota vastaan. Tsemppiä, toivottavasti asiat lutviutuvat.

 

[iibor]

Sitten mennään. Joku sukulainen tämän saattaa lukea, kun osa mun nimimerkin tietää, mutta nyt en ihan oikeasti välitä.

Ulkoisesti näyttäisi, että minulla on kaikki hyvin. On rakastava vaimo, kaksi ihanaa lasta, kultainennoutaja, erillistalo Espoossa ja vielä sähköauto. Todellinen perheidylli siis. Olisikin.

Olen aikoinani, villissä myöhäisnuoruudessani, eli noin 25-vuotiaana, velkaantunut todella pahasti. Silloin tarina oli se ihan perinteinen eli piti näyttää porukassa siltä, että on paljon rahaa ja joka kerralla oli uutta seppälää päällä. No, sehän oli "kivaa" niin pitkään kun sitä kesti, kunnes velat oli ulosotossa ja oli tullut vuokrakämpästä häätö maksamattomien vuokrien vuoksi. Tuolloin oma äitini sai tietää veloistani kolmansien osapuolien kautta ja suoraan sanottuna pakotti minut muuttamaan takaisin kotiin ja istumaan hänen kanssaan excelin edessä monet illat, kun kävimme velkatilanteeni perusteellisesti läpi. Sovittiin, että asun kotona ja maksan vuokran siivoamalla tai muulla tavalla ja käyn töissä. Palkasta maksan sitten ulosottoa. Alkuun sovittiin vielä, että saan joka viikolle 100e käyttörahaa, jolla oli pärjättävä. Eli paluu menneisyyteen ja lapsuuteen siis, paitsi että silloin en saanut tietenkään joka viikko satasta käyttöön. Mutta tuo oli näin jälkikäteen pakko tehdä ja siitä olen ikuisesti äidilleni kiitollinen.

Pikakelaus vuoteen 2017 ja siihen, kun viimeinen maksuhäiriömerkintä oli poistunut. Tässä vaiheessa lukija varmasti ajattelee, että onneksi olkoon, selvisit. Noh, niin minäkin. Hyvin pian kävi ilmi, etten selvinnyt. Sain muutamia kuukausia tuon jälkeen kirjeen ulosotosta, josta kävi ilmi, että eräs vanhoista velkojista, joka ei koskaan hakenut velkaa ulosottoon tai sitten ei koskaan tuota kautta saanut rahojaan, on uudistanut velkani heille ulosoton kautta. Summa oli näin jälkikäteen ajateltuna ihan naurettavan pieni siihen nähden, mikä tilanne on nyt. Eli noin 3000€. Tuon olisi voinut hoitaa sillä, että olisin avautunut asiasta silloiselle tyttöystävälleni, nykyiselle vaimolleni, ja olisimme hoitaneet tuon vaikka hänen pussistaan ja olisin ollut hänelle velkaa. Mutta ei.

Ajauduin tuon kirjeen jälkeen johonkin todella pimeään ja synkkään tilaan, jossa ajatuksina oli vain se, etten voi asiasta kertoa, sillä muuten menetän tuon minulle hyvin rakkaan ja tärkeän ihmisen. Nuo ajatukset olivat niin voimakkaita, etten yksinkertaisesti uskaltanut asiasta puhua, enkä puhunut muillekaan. Pidin kaiken vain omana tietonani ja tarkoitus oli, että selviän tästä kaikesta tällä kertaa täysin yksin. Naurettava ajatus, tiedän. Hyvin nopeasti eri vaihtoehdot punnittuani turvauduin siihen ainoaan tietämääni vaihtoehtoon eli jonkunnäköiseen pieneen kulutusluottoon ihan täysin murhakorolla. Tuntui helvetin hyvältä ratkaisulta silloin, kun sai asian pois päiväjärjestyksestä.

Hyvin nopeasti kävi kuitenkin ilmi, etten silloisella palkallani pystynyt pysymään maksusuunnitelmassa ja sen sijaan, että olisin tuon velkojan kanssa koittanut sopia asiasta, päätinkin ottaa toisen lainan, hieman suuremmalla summalla, jolla hoidan vanhan velan pois ja päälle jää vielä vähän ylimääräistä. Ikään kuin puskuriksi. Jokainen varmasti näkee, mikä tässä oli jälleen syntymässä. Oikein, velkakierre. Ja sellainen siitä todellakin syntyi. Palasin takaisin sinne vuoteen 2009, kun hommat edellisen kerran lähtivät tähän pisteeseen ja sulkeuduin näistä asioista täysin ja kehitin jonkun näköisen suojakuoren ja kulissin sille, että kaikki on hyvin vaikka ei tosiaan ollut. Vaimokin oletti, että kaikki on ihan loistavasti ja elämä vain hymyilee.

Tuo kulissi pysyi pystyssä viime viikon torstaihin asti. Olin juuri palannut K-Espoo-Jokerit pelistä, aivan eufoorisessa tunnelmassa, kunnes minut valtasi jokin todella voimakas ahdistuksen tunne, jopa paniikkikohtaukseksi yltynyt tunne. Tiesin, miksi tunsin näin ja tiesin, mitä piti tehdä. Kerroin kaiken vaimolleni, kerroin, että olen kuusi vuotta salannut ja valehdellut tästä ja olen koittanut kaksin käsin pitää kulissia yllä. Kiitos hyväpalkkaisen työni, olen pystynyt maksamaan pakolliset menomme, kun vaimoni on ollut hoitovapaalla sekä nyt opintovapaalla, mutta tämä on tässä loppuvaiheessa tarkoittanut sitä, että olen jättänyt kaikki velkani maksamatta ajatellen, että annan niiden mennä ulosottoon ja maksan sitten sitä kautta. Mutta se mitä en ole osannut ajatella, että erona aiempaan ulosottokierteeseen, nyt minulla oli omistusasunnosta 50% osuus. Kiitos vaimoni, jonka rahoilla tämä käytännössä ostettiin, mutta halusi hyvää hyvyyttään meidät tasavertaisiksi omistajiksi yhteiseen kotiimme, josta oli tarkoitus tulla koti, jossa lapsemme saavat kasvaa aikuisiksi.

Kuten arvata saattaa, vaimoni on todella, TODELLA järkyttynyt, pettynyt, vihainen, surullinen ja ennen kaikkea hyvin ahdistunut, mitä tämä tarkoittaa kodillemme. Kodille, joka on hänen unelma-asuntonsa, jonka materiaalit hän on valinnut. Hän sanoi, ettei kuitenkaan näe vaihtoehdoksi sitä, että eroisimme, koska silloin hän menettäisi minut. Eikä hän sitä halua. Mutta sitä en tiedä, miten avioliittomme kestää sen, jos joudumme unelmiemme kodista muuttamaan pois.

Olen hyvin pettynyt itseeni ja olen myös hyvin vihainen itselleni. En aamuisin pysty kunnolla edes katsomaan itseäni peilistä eikä työnteosta ole tullut viimeiseen viikkoon yhtään mitään. Epätoivo vain kasvaa, kun vieläkään ei ole tietoa, saadaanko, tai saako vaimoni jostain lainaa noiden velkojen maksua varten, jotta päästäisiin tästä kurimuksesta eroon. Olen luvannut, että haen apua terapiasta ja olen myös luvannut tehdä kaikkeni, ettei tilanne ole muutaman vuoden päästä taas sama. Tällä hetkellä vain tuntuu, ettei noillakaan lupauksilla ole mitään väliä, jos minun vuokseni menetämme kotimme.

Noin. Nyt se on oksennettu myös tänne julkisuuteen.

Ja se velkasumma. Se on tällä hetkellä 85 000€.

Katselin tuossa Ruudusta Nelosen uutta Raharemontti-ohjelmaa, jossa isosti velkaantuneet ihmiset kohtaavat todellisuuden ja alkavat pistämään talouttansa kuntoon.

Tuli tuosta mieleen, että kirjoitan nopean päivityksen omasta tilanteestani, kun noin vuosi sitten elämäni otti toivottavasti sen viimeisen pohjakosketuksensa.

Tällä hetkellä tilanne on siis se, että minulla, tai meillä vaimon kanssa, on ainoastaan asuntolaina sekä omista veloista johtuva kohtuullisen koron laina Nordeasta. Lisäksi toistaiseksi on vielä autorahoitus vaimon nimissä, mutta tarkoitus on vaihtaa työsuhdeautoiluun, heti kun saamme nykyisen automme myytyä.

Säästöön olemme koko perheenä saaneet vuodessa noin karkeasti 8000€. Lisäksi omassa rahastossani on tällä hetkellä 1000€ säästössä. Mitään luottokorttia ei tällä hetkellä mulla ole, enkä tiedä haluanko edes enää sellaista. Toki on siitä ulkomailla esimerkiksi hyötyäkin.

Tämä fiilis, joka mulla tällä hetkellä raha-asioista tällä hetkellä on, on juuri se, josta pahimpina aikoina haaveilin. Tunnen edelleen suurta onnellisuutta aamuisin, kun kaikki tuo paska on taaksejäänyttä elämää eikä raha näyttele enää sellaista mörön asemaa omassa mielessä, mitä vielä joku aika sitten.

Uskallan nyt sen sanoa vihdoin, niin, että myös minä uskon siihen. EI ENÄÄ IKINÄ!

 

[adolf]

Kuulostaa @iibor hyvältä, että ainakin näin kirjoittamasi perusteella liittonne on kestänyt tämän kriisin.

 

[iibor]

Kuulostaa @iibor hyvältä, että ainakin näin kirjoittamasi perusteella liittonne on kestänyt tämän kriisin.

Kyllä se kesti ja jos kliseistä sanontaa käyttää, nämä vaikeudet vain vahvistivat meitä. Nyt ei ole ihan oikeasti enää mitään salaisuuksia.

Mulla on paras vaimo <3

 

[iibor]

Ei varsinaisesti ole enää tähän ketjuun asiaa, muuta kuin että oma elämä on likipitäen täydellistä tällä hetkellä ja kaukana on tosiaan nuo ajat, ajatukset ja tunteet, joita reilu vuosi sitten tänne vuodatin.

Nuo ajat ovat mielessäni jopa niin kaukana, vaikka eivät toki todellisuudessa ole, että uskaltauduin hakemaan omasta pankista, jossa meillä on siis sekä asuntolaina, että toinen laina (remontti- ja kulutusluotto mun aiempien velkojen maksuun), luottokorttia. Varsinaisesti en tuota luottokorttia tarvitse, sillä säästöön olen saanut vuodessa kerättyä jo ihan mukavan summan, mutta lähinnä ajattelin sen olevan hyödyksi erinäisissä tilanteissa (matkustelu, hotellien varauksen, auton vuokraukset).

Vaan eipä tuota luottokorttia niin saanutkaan. Nordealta tuli heti seuraavana päivänä kokonaisarvioon perustuva hylky. Itsellä on kohtuullisen hyvät tulot, ei muita lainoja, naimisissa ja omistusasunto. Omaa autoakaan ei enää ole, kun siirryin työsuhdeautoiluun. Lähtökohtaisesti ei siis pitäisi olla ongelmaa. Ainoa syy hylylle, minkä keksin, on se, että jossain vielä näkyy pankeille nuo aiemmat talousvaikeudet. Vaikka ne eivät näy enää mullekaan mistään muualta, kuin ulosottolaitoksen sivuilta. Edes positiivisessa luottorekisterissä noita ei näy, kun katsoin, mitä tietoja Nordealle oli lähetetty. Nordealle olen ollut velkaa aiemmin joskus vuonna 2008.

On hienoa, että saatiin lakimuutos muutama vuosi sitten, joka mahdollisti "nimen palautumisen" 30pvää velkojen maksun jälkeen, mutta todellinen tilanne taitaa olla edelleen se, että kerran kakkosluokan kansalainen, aina kakkosluokan kansalainen...

No, kuten sanottu, pärjään vallan mainiosti ilmankin. Lainataan matkoilla sitten vaimon luottokorttia ;)

 

[K.A.H]

Ei varsinaisesti ole enää tähän ketjuun asiaa, muuta kuin että oma elämä on likipitäen täydellistä tällä hetkellä ja kaukana on tosiaan nuo ajat, ajatukset ja tunteet, joita reilu vuosi sitten tänne vuodatin.

Nuo ajat ovat mielessäni jopa niin kaukana, vaikka eivät toki todellisuudessa ole, että uskaltauduin hakemaan omasta pankista, jossa meillä on siis sekä asuntolaina, että toinen laina (remontti- ja kulutusluotto mun aiempien velkojen maksuun), luottokorttia. Varsinaisesti en tuota luottokorttia tarvitse, sillä säästöön olen saanut vuodessa kerättyä jo ihan mukavan summan, mutta lähinnä ajattelin sen olevan hyödyksi erinäisissä tilanteissa (matkustelu, hotellien varauksen, auton vuokraukset).

Vaan eipä tuota luottokorttia niin saanutkaan. Nordealta tuli heti seuraavana päivänä kokonaisarvioon perustuva hylky. Itsellä on kohtuullisen hyvät tulot, ei muita lainoja, naimisissa ja omistusasunto. Omaa autoakaan ei enää ole, kun siirryin työsuhdeautoiluun. Lähtökohtaisesti ei siis pitäisi olla ongelmaa. Ainoa syy hylylle, minkä keksin, on se, että jossain vielä näkyy pankeille nuo aiemmat talousvaikeudet. Vaikka ne eivät näy enää mullekaan mistään muualta, kuin ulosottolaitoksen sivuilta. Edes positiivisessa luottorekisterissä noita ei näy, kun katsoin, mitä tietoja Nordealle oli lähetetty. Nordealle olen ollut velkaa aiemmin joskus vuonna 2008.

On hienoa, että saatiin lakimuutos muutama vuosi sitten, joka mahdollisti "nimen palautumisen" 30pvää velkojen maksun jälkeen, mutta todellinen tilanne taitaa olla edelleen se, että kerran kakkosluokan kansalainen, aina kakkosluokan kansalainen...

No, kuten sanottu, pärjään vallan mainiosti ilmankin. Lainataan matkoilla sitten vaimon luottokorttia ;)

Voithan kokeilla jostain muualta, kuin Nordean kautta. Minulla on kyseisestä pankista sellainen käsitys, ettei sieltä nykyään saa kukaan mitään, ellei ole miltsiä tilillä ja kaikki täydellisesti. Lainaa/luottoa ei tipu yksityisille sen paremmin kuin taloyhtiöillekään. Mutta tiedä sitten.

 

[varatuomari]

Velkaantumsiesta puheenollen: Miun on joskus hivenen hankala ymmärtää tämän oikeusvaltion käytäntöjä. Itse olen ollut ottavana osapuolena remonttiriidassa, jossa alun perin kymmenien tuhansien eurojen vahingonkorvausvaade vaihtui vastaajan varattomuuden tähden muutamien tuhansien eurojen sovintosopimukseen, joka vieläpä sisälsi klausuulin ”kun summa on kokonaan maksettu, ei osapuolilla ole enää vaateita kyseiseen remonttiriitaan liittyen.”

Noh, kuten sopi olettaakin, vaipui vastaaja pimentoon eikä koskaan noudattanut sovintosopimusta. Seuraavaksi minulle jo ilmoitettiinkin että hän on velkajärjestelyssä ja pyydetiin ilmoittamaan tämä sovintosopimuksen summa. Olisin mieluummin ilmoittanut alkuperäisen ja tosiasiallisen vahingonkorvausvaateeni, sillä oikeustajuuni ei mahtunut, että sovintosopimus olisi osaltani sitova vaikkei vastaaja sitä ollut koskaan aikeissakaan noudattaa.

Noh, velkajärjestelyssä luonnollisesti tämä sovintosopimuksessa esitetty joidenkin tuhansien eurojen summa leikkaantui satasiksi, jotka vieläpä maksuohjelman puitteissa tulisivat ropisemaan tilille tipoittain seuraavien 8(!) vuoden aikana. Nyttemmin kun summia on alkanut erääntyä, eikä maksuja ole kuulunut, olen joutunut soittelemaan puheluita ja saanut kuulla etten todellakaan ole ainut maksuohjelman velkojista, jolle suorituksia on jätetty pystyyn vailla ilmoitusta tai perustelua. Lainoppinut kehotti kantelemaan käräjille, mutta sieltä sain vastaukseksi vain seuraavaa:

"Jos velallisen maksukyky on heikentynyt niin olennaisesti, että häneltä ei voida kohtuudella edellyttää maksuohjelmassa määrätyn maksuvelvollisuuden täyttämistä ottaen erityisesti huomioon maksuvelvollisuuden täyttämiseen tarvittava aika velallisen muuttuneissa olosuhteissa, tai jos muissa velkajärjestelyn kannalta merkityksellisissä olosuhteissa on ohjelman vahvistamisen jälkeen tapahtunut olennainen muutos."

Edellä mainitussa maksuohjelman muuttamisessa on kyse velallisen oikeudesta, ei velvollisuudesta.

Käräjäoikeus ei missään tilanteessa viran puolesta ota tutkittavakseen maksuohjelman noudattamiseen liittyviä kysymyksiä vaan ne voivat tulla käsiteltäviksi vain velallisen tai velkojan hakemuksesta.

Yritin kysyä neuvoa myös oikeusavun chatista, mutta sain vastaukseksi että ”olemme täällä neuvomassa velallisia, emme velkojia.”

Jotenkin älytöntä, että velallisen oikeudet tuntuvat käyvän velkojen oikeuksien edelle lähes tilanteessa kuin tilanteessa ja ettei sopimuksilla tai maksuohjelmilla ole painoarvoa. Pääasiassa pidän velkajärjestelyä hyvänä asiana, mutta jos kerran maksuvelvollisuuksista luistamiseen ei ole haluja puuttua, mahdollistaa se mielestäni kyseisen järjestelyn väärinkäytön ja taloudellisen edun tavoittelun.

Tämänkin tarinan vastaajan yli liki 300 tuhannen euron veloista valtaosa koostui vahingonkorvauksista, kulutusluotoista joita ei ollut edes yritetty lyhentää, osamaksusopimuksista ja maksamattomista veroista. Asuntonsa ja tyyriihkön autonsa tyyppi sai velkajärjestelystä huolimatta pitää. Auton osalta asiaa perusteltiin välttämättömyydellä vastaajan yritystoiminnan kannalta, mutta niin vain tyyppi pisti koko yrityksen kyykkyyn melko pian maksuohjelman käynnistyttyä.