Koska Vegas pelaa vasta keskiviikkoaamuna seuraavan kerran, katsoin eilen illalla ensimmäistä kertaa kunnolla
Mathieu Catafordin #10 pelaamista. Halifax Mooseheadsin rightin laituri oli QMJHL:n pörssikakkonen tehoin 55 gp 36+43=79 ennen matsia konferenssin toiseksi huonointa joukkuetta Quebec Rempartsia vastaan. Cataford pelasi ykkösketjun oikeassa laidassa rinnallaan Lou Levesque ja Markus Vidicek. Sentteri Vidicek oli kuin Sakari Manninen eli pienikokoinen kiekollinen kohtalainen kahden suunnan sentteri.
Etukäteistietona oli se, että hän on linkkuveitsi, joka voi pelata kaikkia tilanteita. Pelikäsityksen piti olla erinomainen ja raksuttavat aivot yksi vahvuus. Kädet ovat pehmeät ja alle 180-senttisestä varresta huolimatta pojalla on kykyä riistoihin laitojen lähellä. Kilpailullisuus ja asenne muistuttaisivat Marchessaultia. Suurimpana kehityskohteena olisi luistelu, mutta sitä hän paikkaisi sijoittumisellaan, ajoituksillaan ja halukkuudellaan hyökätä maalille. Kesän kehitysleirillä hän jätti positiivisen ensivaikutelman pelaajana, joka ei tule olemaan ketjunsa pelillinen dynamo, mutta pystyy viimeistelemään paikan saadessaan ja tekemään jonkin verran peliä keski- ja hyökkäysalueella. Hän ei silloin ollut kiekollisena säihkyvä, vaan teki simppeleitä ratkaisuja hyödyntäen ketjutovereitaan. Kurinalaisuus alaspäin näkyi mm. sivupaineistushetkissä keskialueen 1-2-2 trapissa.
1. erä
Cataford aloitti pelin minuutin kohdalla lentävällä vaihdolla hyökkäysalueelta. Hän tukki vasemman laidan estäen Rempartsin purun. Sitten hän luisteli vastustajan maalin taakse auttamaan Levesqueta. Tämä siirsi kiekon taaksepäin ja Cataford laukoi nollakulmasta sivuverkkoon yhdellä kosketuksella. Vaihdon lopussa hän valui omissa päätyviivan alapuolelle auttamaan pelin rauhoittamisessa ennen kurvausta vaihtoon.
Neljän minuutin kohdalla Cataford seisoi keskialueella osana trapia. Furlong pysäytti hyökkäyksen punaviivalla oikeassa laidassa. Cataford oli heti auki yläpuolella ja dumppasi kiekon itselleen päätyyn. Hän ehti siihen ensin, mutta kompuroi ja pudotus viivaan oli vajaa. Vastaprässi kuitenkin puri ja hyökkäyssinisen alla vieraat ryöväsivät kiekon takaisin.
Cataford haastoi jalkamiinalla lähestynyttä puolustajaa, mutta tuli liimatuksi vasempaan laitaan. Hän ei tosiaan ollut raketti luistimilla, sillä sen tuo aika hidastempoinen harhautus osoitti, mutta toisaalta tassujen pehmeyskin kävi samalla ilmi. Laidan 2v2-vääntö oli lyhyt. Cataford ja toinen hyökkääjä hävisivät sen ja
taas Mathieun tasapaino vähän petti, mutta hän
takakarvasi kiekon vielä takaisin sääntöjen rajamailla ja laukoi sitten vasemmasta ympyrästä kääntölaukauksen logoon.
Kiekon riisumisessa vihulaiselta oli stonemaista otetta ja kilpailullisuus/asenne näkyi loppuun asti pelaamisena.
Vaihdon lopussa keskialueen uudelleenryhmittymisessä Cataford oli ankkurina sinisen kulmassa ja pelasi seinäsyötön sentterin lapaan pistelinjalle, mistä kirjasin plussan. Aika vegasmaista tapaa Halifax näytti käyttävän noissa uudelleenryhmittymisissä eli sentteri haki kiekon pakkien välistä vauhtiin lapaansa samalla, kun laiturit seisoivat sinisen kulmissa odottamassa.
Ajassa 7:30
Cataford H3:na luki sapovalivmaisesti puolustajan rännipurun suunnan maalin takaa ja ehti väliin vasempaan laitaan. Hän syötti viereen pakille, mutta Moravecin/Furlongin kuti oli tulokseton. Sitten Cataford varmisti siniviivassa toisen pakin pinchauksen. Vaihdon lopussa omissa oli staattinen vääntö, jossa molemmat pakit olivat yhtä aikaa päädyssä ja sentterikin heitä lähellä, joten Catafordkin putosi jo toistamiseen lähes päätyviivalle asti.
Selkeästi ohjeistuksena tuntui PAPP:ssa olevan se, että Mooseheads halusi luoda alueellisen 5v3-ylivoiman silloin, kun kiekko oli b-pisteiden alapuolella. Koko viisikon oli mahduttava zoomattuunkin kuvaan. Riskinä oli toki se, että painoton puoli jäi aika auki kuten siniviivakin, jos vastustajan hyökkääjät saisivat syötettyä syvyydestä korkealle tai poikittain.
12. minuutin vaihto alkoi aloituksella puolustuspäästä. Vidicek kaapi sen. Furlongin avaus keskialueelle karkasi pitkäksi. Cataford voitti seuraavan aloituksen vasemmasta ympyrästä. Paine jäi silti omiin, kunnes Rousseau koppasi laukauksen laidasta. Cataford sentterinä stuntatessaan näennäisesti häiritsi sitä mailallaan.
14. minuutilla Cataford neppasi kiekon keskialueelta vain ristikulmaan. Se oli oikea teko, kun syöttösuuntaa ei ollut. Hän ei lähtenyt pakottamaan peliä keskialueella. Levesque ei ihan ehtinyt luistella jatkokarvaamaan, vaan pakki siirsi paineen alta kiekon eteenpäin. Halifaxin pakki pinchasi pitäen paineen hetkellisesti vielä isäntien alueella, kunnes Quebec pääsi omista pois. Ja kun kiekko omissa ajautui päätyviivan alapuolelle, Cataford putosi systeemin mukaisesti tuplaamaan vastustajaa vasempaan kulmaan, mutta toistamiseen mailankäyttö oli vain puolittaista ja kaveri pääsi syöttämään Catafordin ja toisen Mooseheads-pelurin välistä kohti keskustaa eikä Cataford ehtinyt enää nousta peittämään vetoa siniviivasta, jonne kiekko oli pompannut Levesquen luistimesta osoitteettoman slottisyötön jälkeen. Rousseau koppasi kuitenkin taas vaisun laukauksen.
Ykkösketju jäi jäälle aloitukseen omiin. Kun Vidicek sen jälkeen irtosi oikeaan laitaan luomaan 3v2-ylivoimaa,
Cataford putosi palomiehenä tukkimaan keskustan, hyvä. Mooseheadsin kolmikko voitti kiekon laidassa ja Cataford oli heti pelivalmiina keskustassa. Hän lähti käynnistämään vastaiskua ja pelasi seinät sekä puolustajan että Vidicekin kanssa, mutta tämä ajautui paitsioon keskellä. Ketju pysyi silti yhä askissa. Vaihdon lopussa Cataford jatkoi kiekon jälleen varmasti pohjaan keskialueen uudelleenryhmittymisessä saatuaan syötön melko ahtaaseen tilaan oikeaan laitaan. Hän ei vuotanut, vaikka vihulaisen puolustaja oli lähellä.
Catafordille on annettava plussaa tosiaan siitä, että hän ei hukannut kiekkoja siniviivojen välissä.
Ajassa 18:40 osana 1-2-2 trapia Cataford teki stopin punaviivalla, hyvä.
Ikakin aina toitottaa sitä, että karvatessa kiekko ei saa mennä lävitsesi. Katkonsa jälkeen hän syötti heti eteenpäin Levesquelle, joka leikkasi taskuun hyökkäyssiniviivan päälle, mutta laukaus suoraluistelusta epäonnistui kiekon karattua veskarille. Vaihdon alussa puolestaan Cataford haki päädystä rystysyöttöä keskustaan H3:lle (joko Vidicek/Levesque), mutta se meni liian ahtaaseen rakoon.
Päätösminuutilla Mooseheads joutui alivoimalle. Cataford pelasi ykkösalivoimaa. Hänen parinaan oli Vidicek.
Cataford otti tutusti aloituksen oikeasta ympyrästä, mutta hävisi sen Agostinolle. Hän ei ehtinyt enää sen jälkeen ajoissa peittämään Desmaraisin vetopassia maalin kulmalle, josta Lebel ohjasi johto-osuman. Tasaviisikoin puolestaan vielä 15 sekuntia ennen taukoa sinisen kulmasta Mathieu jatkoi kiekon varmasti keskialueelle, mutta rystysiirto meni ohi Levesquen lavasta.
2. erä
Toisen erän avausvaihdosta ei jäänyt kerrottavaa, kun kiekkokosketuksia ei ollut. Omissa hän ei ihan ehtinyt tekemään katkoa vasemmassa laidassa, vaan puolustaja sai siirrettyä kiekon takaisin päätyyn hetkeksi ennen purkua.
Ensimmäiset potkut vaativat terävyyttä lisää.
25. minuutilla 2v2-vastaiskussa Cataford mursi siniviivan keskeltä. Hän ei ampunut puolustajaa päin, vaan jarrutti viistokuljetuksensa jälkeen oikeassa laidassa jättäen kiekon Furlongille, jonka laukaus ei tietään maaliin löytänyt. Jatkotilanteessa Cataford otti H3-roolin, mutta ketjutoverit eivät saaneet riistettyä kiekkoa syvyydessä enää takaisin.
Ajassa 27:12 Mooseheads tasoitti 1-1:een keskialueen käännöstä. Vidicek karvasi upeasti kiekon vieraille hyökkäyssiniviivalla kahteen otteeseen ja syötti jälkimmäisen katkon jälkeen heti viereen oikeaan laitaan.
Catafordin uskomattoman tarkka laukaus putken alle etuyläkulmaan tasoitti pelin. Ykkösketju jäi jäälle maalin jälkeen. Cataford lähetti ristipiston Levesquelle, joka mursi siniviivan vasemmasta laidasta ja tarjoili sitten syötön keskustaan Vidicekille, mutta one-timer meni ohi etualakulman. Jälleen kuitenkin Cataford näytti syöttötaitoaan ja hyökkäysvarmuuttaan siniviivojen välissä.
Ottelun puolivälissä Cataford sai hyökkäysalueen hyökkäyspelissä puolustajalla viivasta syötön vasempaan kulmaan. Hätäinen laukaus ei mennyt edes kohti maalia, mutta painottoman puolen pakin pinchaus piti paineen hyökkäysalueella. Uuden syötön saatuaan Cataford haki keskustasta omia tuloksetta. Hän kuitenkin toveriensa kanssa karvasi kiekon takaisin vasemmassa laidassa. Cataford H3:na piti hyvin laidan tukossa. Sitten hän liikkui maalin taakse, mutta Agostino kiilasi hänet kohti päätyä. Mathieu ehti luopua kiekosta juuri ennen liimatuksi tulemista. Pyöritys päättyi lopulta pian tuon jälkeen.
Hetkellisesti Cataford käväisi tekemässä maalinteon tukitoimia maskimiehenä, muttei hän kyllä Edstromin tavoin siellä koko aikaa missään nimessä viihdy, vaan on enemmän ulkokehällä tai milloin missäkin H3:na etsimässä tilaa. Ja jos hän on toinen syvyyshyökkääjistä 2-1-2 hyökkäysaluemallissa, ei hän silloinkaan haikaile vastustajan viisikon sisään, vaan laukoo/tekee peliä muodon ulkopuolelta.
Ajassa 33:30 Cataford hävisi hyökkäyspään aloituksen. Paine jäi silti isäntien alueelle.
Vidicek haki rystysyöttöä maalin takaa luukulle, jonne Cataford H3:na hiipi, mutta veskari katkaisi syötön ja sulki kiekon. Cataford hävisi toisenkin aloituksen ja Quebec pääsi hetkeksi omista pois, kunnes se teki pitkän kiekon. Vidicek voitti seuraavan aloituksen. Pyörityksen aikana Cataford teki korkeaa maskia MacKinnonin viivakutiin, muttei saanut ohjattua sitä matkalta sisään. Vaihdon lopussa hän sähisi hyvin syvyydessä estäen kömpelön Cloutierin purkuyrityksen. Karvauksensa jälkeen hän petasi vetopaikan maalin eteen, mutta ketjutoverin kuti jäi piippuun.
Hyökkäysalueen puolustuspelaamisessa jostain syystä Catafordin mailankäyttö oli paljon jämptimpää ja intensiteetti korkeampi kuin omissa.
38. minuutilla vaihdon alussa HAHP:ssa Cataford oli toinen syvyyshyökkääjä ja sai syötön itselleen maalin takana, josta hän lähti kiertämään kohti siniviivaa. Kääntölaukaus korkealta kilpistyi blokkiin.
Tuo oli taas aika hyvä näyttö siitä, että Cataford ennemmin operoi korkeammalla hyökkäysalueella. Melko pian tuon jälkeen Cataford ehti livahtaa vaihtoon eikä ollut täten syyllinen 2-1 maaliin, joka syntyi 2v3-hyökkäyksestä, kun karvaus ylempänä vuoti. Toki sitten ykkösketjusta vielä askissa ollut Levesque katseli aika rumasti selkä suorana puolustajien "apuna" sitä, kun Agostino ja Lebel tekivät henkselikierron ja namuttelivat kiekon maaliin. Ajassa 39:40 jäi puolestaan mieleen vielä se, että Cataford suojasi kiekkoa päädyssä melko hyvin kroppaansa hyödyntäen.
Kiekonkäsittelyssä ja peliasennossa suojaustilanteessa oli vähän samaa kuin N. Royssa. Syöttö päädystä siniviivaan meni kuitenkin ohi Furlongin lavan.
3. erä
Heti alkuun Cataford ohjasi kiekon tutulla varmuudella syvään ohi vastaan ajaneen Desmaraisin. Levesque jatkokarvasi kiekon vieraille ja vieritti kiekon Catafordille oikeaan laitaan, mutta tämä menetti sen ahtaassa tilassa. Vaihdon lopussa oman alueen riistosta Cataford säntäsi heti pystyyn takasiniselle, mutta ristipisto ei tullut perille lapaan.
Ylivoimalla Cataford oli vasemmassa siivessä. Leftin pakki Schultz ja Vidicek olivat myös takakolmiossa. Reynolds oli keskellä ja toinen right Denis maskissa. Ensimmäisellä ylivoimalla Cataford laukoi alkuun yhden rannarin päin Filionia. Myöhemmin Reynoldsin poikkarista hän tykitti syliin modernin lakaisulaukauksen. Ylivoiman umpeuduttua Vidicek nosti omista norsukiekon keskialueelle 2v2-tilanteeseen, mutta Cataford ei ehtinyt luistella kiekon perään ennen puolustajia. Hän kuitenkin pääsi väliin keskialueella harhasyöttöön ja Villeneuve veti sen jälkeen häneltä jalat alta. Uusi ylivoima tuotti heti 2-2 tasoituksen, kun Vidicek liukui aloitusvoittonsa jälkeen vetopaikkaan oikeaan laitaan. Ohi menneen lämärin päätypomppu näytti menevän veskarin varusteiden kautta omiin, mutta Denis löi sen vielä varmuudeksi maaliviivalta sisään.
Cataford muuten liikkui toiseksi maskiukoksi aina aloitusten jälkeen, muttei puolestaan osunut kiekkoon maalin kulmalla.
Ajassa 46:30 Cataford sai kiekon lapaansa täyteen vauhtiin. Hän ylitti keskialueen oikeaa laitaa pitkin ja vei hyökkäyksen aina pohjaan saakka väistettyään kaksi vastustajaa laidan puolelta ohittamalla. Kolmas vihu maalin takana sitten kamppasi hänet jäähyn arvoisesti.
Kovassa vauhdissa kiekko pysyi lavassa loistavasti ahtaassakin tilassa.
Catafordin toinenkin hankittu ylivoima tuotti välittömästi maalin, kun Reynolds paukutti one-timerin etuyläkulmaan oikeasta siivestä. Se jäi voittomaaliksi.
Ajassa 51:30 oli toisen alivoiman aika Vidicekin kanssa. Mooseheads käytti timanttia. Mathieu oli sen vasemmassa sakarassa.
Alivoiman alussa hän laskeutui hyvin aina maalin edustalle asti painottomalta puolelta ja sitoi vastustajan irti päätypompusta. Isäntien haettua uutta vauhtia, Cataford putosi auttamaan vasempaan kulmaan ja purki kiekon varmasti heti uudelleen, hjuva. Alivoiman lopussa keskialueella häirintä kärkikarvaajana oli sen sijaan kesyä. Tasaviisikoin hän laukoi punaviivalta päin veskaria eikä vieläkään suostunut menettämään pelivälinettä keskialueella. Sama toistui kolme minuuttia ennen loppua, kun Cataford tippasi kiekon varmasti päätyyn ennen menoaan vaihtoon. Toiseksi viimeisellä minuutilla Halifax pelasi ylivoimaa varman päälle ja antoi jopa kiekkokontrollin kotijoukkueelle. Cataford puolusti omaa sinistä onnistuneesti estäen sisäänviennin keskeltä mailapaineellaan. Kun sitten Quebec löi kiekon selustaan,
Cataford liikkui omalle paikalleen pelin puolen laitaan ja vastaanotettuaan pakin siirtokiekon ränniä pitkin, hän hoiti sen ongelmitta keskialueelle kuten avauserän lopussa. NHL-tason suoritus puuhastelijoiden seassa.
Yhteenveto
+ PAPP:ssa Cataford toimi systeemin mukaisesti. Hän valui luomaan 5v3-ylivoimaa b-pisteiden alapuolelle, jos kiekko oli siellä sekä tuplasi paikan saadessaan. Hän myös tunnisti hetket, kun piti olla palomies ja paikata Vidicekia keskustassa
+ Omalla alueella hän ei vuotanut siniviivan kulmassa, vaan jatkoi kiekot ulos kuten laiturin pitääkin ansaitakseen valmentajan luoton. Toki varsinaisesti häntä ei noissa hetkissä testattu, vaan aikaa purkuihin oli aika hyvin, kun vastustajan puolustajat perääntyivät ajoissa. Yhtä kaikki, puolustusalueen hyökkäyspelaaminen oli plussan arvoista
+ Keskialueen puolustuspelaamisessa kiekko ei mennyt trapissa seisoessa (2-3 kertaa) hänen lävitseen kertaakaan, vaan tuloksena oli jopa kaksi itse tehtyä katkoa, joista jälkimmäinen oli siis ottelun lopussa johtoa suojatessa
+ Keskialueen uudelleenryhmittymisissä laiturina Cataford hoiti roolinsa niin ikään hyvin ja pystyi siniviivan kulmaan ankkuroituneena jatkamaan kiekkoja joko syvään tai pelaamaan laidasta seinäsyötön pistelinjalle vauhtiin sentteri Vidicekille. Kyky ahtaan tilan peleihin oli siis kunnossa ja se on tärkeää änäriäkin ajatellen, koska siellä ei ole aikaa riplailuun, vaan syöttötaito korostuu. Kesän kehitysleirilläkin Cataford vakuutti minut noilla yksinkertaisilla, mutta tehokkailla peliteoillaan keskialueen ylityksissä. Hän osaa hyödyntää ketjutovereitaan, mikä sekin tuli jo kesällä oikeastaan ilmi. Suomalaislupaus Urosellakin nuo osa-alueet ovat kuosissa
+ Catafordin hyökkäysvarmuus oli hyvää. Hän ei hukannut kiekkoja keskialueella kertaakaan, joten kiekollinen suoritusvarmuus oli äärettömän hyvää kriittisellä alueella
+ Transitioissa Cataford ymmärsi ikään kuin barbashevmaisesti sen, että hänen ei kannata kuljettaa kiekkoa, koska vierellä on vikkelämpiä pelaajia. Niinpä hän luopui kiekosta ajoissa melkein aina ja liikutti sen eteenpäin simppelillä syötöllä teipistä teippiin kuten Barbashev aina luovuttaa kiekon Eichelin haltuun
+ Hyökkäysalueen puolustuspelaaminen oli mallikasta ja mailankäyttö paljon jämptimpää kuin omissa. Hän riisui parikin kertaa vastustajan kiekosta ja heti niiden jälkeen joko laukoi itse tai alusti tekopaikan ketjukaverille. Kilpailullisuus, loppuun asti pelaaminen ja takakarvauskyvyt ilmenivät noissa tilanteissa
+ H3-rooli hyökkäysalueella sujui luontevimmin. Hän varmisti, kun piti eikä pelannut itseään pihalle. Hän osasi myös lukea sen, mihin vastustaja kiekon seuraavaksi siirtää ja ehti tukkimaan 3-4 kertaa pelin puolen laidan eikä Remparts päässyt omista ulos. H3:na Cataford myös osasi hiipiä tyhjiin tiloihin vastustajan viisikon sisään maalin eteen/slottiin pari kertaa oikea-aikaisesti, mutta kiekko ei vain tullut lapaan niinä kertoina. Cataford myös mielellään kiertää korkealle puolustajien väliin laukomaan ranteella kääntölaukauksia kahden kerroksen maskin läpi
+ Rannelaukaus 1-1 tasoituksessa oli Marchessault-tasoa. Viisi laukausta kohti maalia oli joukkueesta eniten ja niistä kolme luokiteltiin vaarallisiksi. Ylivoiman lakaisulaukaus suoraan syötöstä oli ihan potentiaalinen, vaikka Filion veti pidemmän korren tällä erää
+ Kiekonkäsittely täydessä vauhdissa oli sulavaa ja tuli ilmi päätöserän loistavassa sisäänviennissä oikeaa laitaa pitkin. Kädet olivat mainostetun pehmeät
+ Kiekon suojaaminen oli ihan hyvää. Pidin siitä, että Cataford käytti kroppaansa mainiosti hyödykseen ja ennen kaikkea esim. vastustajan maalin takana otti ensimmäisiä kosketuksia jalkapallotermein "tyhjään tilaan", jottei puolustaja päässyt hänen iholleen tökkäämään kiekkoa pois. Tuo taito on elintärkeä, jos raamit eivät ole Jagrin kaltaiset
+ Cataford oli saippuamainen pideltävä parhaimmillaan ja hankki pari ylivoimaa, joista tuloksena oli kaksi välitöntä maalia
+/- Ollessaan toinen syvyyshyökkääjä 2-1-2/2-3 hyökkäysaluemallissa Cataford voisi vähän useammin mennä mielestäni ottamaan iskuja vastaan vastustajan viisikon sisään/maalin eteen. Etukäteismainostus halukkuudesta mennä maalille ei täysin kyllä toteutunut. Esimerkiksi vasemmasta kulmasta on hankala tehdä maalinteon tukitoimia eikä yksi maskimies ole aina riittävästi. Mutta jos luonteena on ennemmin rakentaa eichelmaisesti peliä ulkokehältä, identiteettiä ei tietysti kannata radikaalisti muuttaa, vaan vahvistaa minäkuvaa pelaajana. Aikuisveskareita ei kuitenkaan pienistä kulmista yllätetä ja jos syöttötarkkuus keskustaan on yhtä huonoa kuin tässä matsissa, sitten Catafordista ei välttämättä ole paljoa hyötyä hyökkäysalueen hyökkäyspelissä. Ytimeen on mentävä aiheuttamaan kaaosta, kun oma "vuoro" on
+/- Erikoistilannepelaaminen oli neutraalia. Alivoimia oli vain kaksi ja niistä ensimmäinen päättyi heti takaiskuun. Jälkimmäisellä kerralla Cataford sitoi kertaalleen vastustajan hyvin irti kiekosta maalin edessä, mutta varsinaisesti peittopelaamisen tasoa ei esimerkiksi testattu. Ylivoimilla kiekkokosketuksia oli aika vähän ja Cataford oli ennemmin marchessaultmainen snaipperi kuin pelintekijä
+/- Suoraluistelunopeus täydessä vauhdissa oli vertailukelpoista. Kyse on vain siitä, miten nopeasti hän pystyy kiihdyttämään siihen vauhtiin
+/- Laitojen lähellä pelaaminen ja tilannekovuus oli keskinkertaista. Se oli pieni pettymys etukäteistietoon nähden. Hän tarvitsee lisää voimaa niin staattisiin vääntöihin kuin oveluutta mailamiekkailuihin
- HAHP:ssa hän pakotti muutamia rystysyöttöjä turhan ahtaaseen rakoon keskustaan eivätkä ne menneet perille. Varmaankin ohjeistuksena on ollut vegasmaisesti se, että syöttöjä parhaaseen sektoriin saa ja pitää hakea menetyksienkin uhalla, mutta ehkä vähän tarkemmin syöttöhetket Mathieu voisi vielä valita
- PAPP:ssa mailapuolustaminen oli puolivillaista ja hän hieman kellui minusta liikaa. Intensiteetin pitää parantua aikuisia vastaan pelatessa. On vain oltava päättäväisempi esim. tuplaustilanteissa
- Tasapaino luistimilla kamppailutilanteissa ei jättänyt avauserässä hyvää kuvaa, vaan Cataford kompuroi pariinkin otteeseen. Lisäksi ensimmäiset potkut kaipaavat vielä vähän terävyyttä lisää, jotta hän ehtii omalla alueella ajoissa vetolinjoille tai tekemään stoppeja laitoihin
- Aloitukset 2/7. Laiturisentterinä hän otti oikean puolen aloituksia, mutta voittoprosentti jäi kehnoksi
Mihin sijoitttaisin sitten yhden pelin otannalla Mathieun lupausrankingissa? Tammikuun alun listani junnukisojen jälkeen oli tällainen kärkikymmenikön osalta:
1. Edstrom
2. Sapovaliv
3. Cormier
4. Brisson
5. Lindbom
6. Hemmerling
7. Cataford
8. Brabenec
9. Vikman
10. Gustafson/Kärki
Aika hyvin näkemättä yhtään kokonaista peliä osasin sijoittaa Catafordin sinne, mihin hän kuuluu. Kärkikaksikko on minulla yhä sama. Brissonin voisi ehkä nostaa Cormierin edelle, mutta tämä on vuoden nuorempi ja teki NHL-debyyttinsä jo 21-vuotiaana, joten tulevaisuuden pitäisi olla melko kirkas ainakin jossain organisaatiossa. Lindbom on palannut loukkaantumisensa jälkeen väkevästi kehiin ja torjunut kiekkoja samaan malliin kuin alkusyksystä. Hemmerlingilta en ole nähnyt kokonaisia matseja, mutta tavoitteenani on keväällä tehdä niin hänestä kuin myös tuntemattomammasta Gustafsonista samanlaiset tarkemmat profiilit kuin eilen Catafordista. Pitäisin siis Catafordin sijoituksen samana kuin puolitoista kuukautta sitten.