Vegas Golden Knights 2023–2024

[Salming]

63/82 Vegas vs. Vancouver

Mantha debytoi Karlssonin ja Stephensonin rinnalla. Amadio putosi kolmoseen ja Denisenko lähtikin jo farmiin. Hanifin puolestaan otti odotetusti Martinezin paikan ykkösparista. Björnfot laitettiin waivereihin. Petyin Noahin emoji-valintaan, sillä hunajapurkki kera Suomen lipun (honey-fin) olisi kaukaa haettuna ollut siisti kombo. Hanifinin haastattelussa pisti korvaan se, että hän on pelannut sarjassa tarpeeksi kauan tietääkseen sen, millainen pelaaja hän on. Minäkuvan pitäisi olla siis kunnossa, mainiota. Pidin siitäkin, että hän sanoi kokevansa ylpeyttä kahteen suuntaan pelaamisesta. Flamesin käyttämä puolustustapa oli kuulemma myös melko samanlainen, minkä pitäisi helpottaa sopeutumista. Cassidykin sanoi, että hänen ja Stevensin tulee lähinnä opettaa se, että missä vaiheessa vastustajan pelaaja tarkalleen luovutetaan eteenpäin esim. sentterille tai mihin asti tätä jahdataan. Ottelun ensimmäisellä mainoskatkolla Golden Knights muisti tribuutilla puolestaan SC-voittaja Teddy Bluegeria. Oi Latvia On.

Barbashev—Eichel—Marchessault
Stephenson—Karlsson—Mantha
Cotter—Roy—Amadio
Morelli—Froese—Kolesar

Hanifin—Pietrangelo
McNabb—Theodore
Hague—Whitecloud

Hill
Thompson

YV

Karlsson
Marchessault Stephenson Eichel
Theodore

Barbashev
Roy Mantha
Pietrangelo Hanifin

AV

Karlsson Eichel
Hanifin Pietrangelo

Stephenson Roy
McNabb Hague

Eichel Kolesar
Karlsson Morelli

Arvosanataulukko
++
+ Hanifin, Pietrangelo, Amadio, Cotter, Roy, Barbashev
+/- Hill, McNabb, Theodore, Hague, Whitecloud, Eichel, Marchessault, Stephenson, Karlsson, Mantha, Froese, Kolesar
- Morelli
--

Hughes vei ylivoimalla Canucksin johtoon rannelaukauksellaan etuyläkulmaan ennen kuin Vegas ehti saada neljännen pelaajan boksista omalle alueelle. Seitsemän minuutin kohdalla peli oli 0-2, kun Di Giuseppe osui transitiosta. Hävityn hyökkäyspään aloituksen jälkeen Theodore vain epäonnistui keskialueella tökkäämään purkukiekon irti Höglanderilta ja tämä kiersi tähtipakin, jolloin McNabb jäi puolittaiseen 1v2-tilanteeseen. Tämä kamppasi heittäytyessään Höglanderin, mutta kiekko ajautui Di Giuseppelle, joka viimeisteli sen längistä sisään jäitä pitkin Eichelin luisteltua tilanteesta ohi. Avauskympin vedot olivat 2-12. Vasta erän loppupuolella Vegas loi muutaman pidemmän kulmarallin, mutta kavennus näki päivänvalon toisen erän alussa, kun Amadion laukaus siniviivasta meni kahden kerroksen Cotterin ja Royn maskin läpi ohi Demkon. Käyn maalin läpi tarkemmin Hanifin-osiossa. Toisen erän lopussa Canucks lisäsi johtoa, kun Morellin epätarkka syöttö Froeselle ei mennyt perille hyökkäykseenlähdössä ja pelin käännyttyä Pietrangelo jäi yksin kahta pelaajaa vastaan Hanifinin lähdettyä tukemaan hyökkäystä jo ylemmäs. Hill sylki Lindholmin laukauksen eteensä ja Pietrangelon pihdeistä irronnut Garland nosti paluukiekon postilokeroon. Päätöserässä ritarit painoivat päälle voittaen vedot 11-4, mutta maaleja ei nähty.

Hill oli neutraali. Kolmannessa maalissa reboundkontrolli petti ja toinen maali oli ilman muuta torjuttavissa, mutta piti hän Vegasia välillä pystyssäkin. Esimerkiksi avauserässä hän alivoimalla torjui jään pinnastakin Boeserin rystykäännön maalin edestä. Kakkoserässä hän nollasi saman miehen nokkansa edestä transition lopuksi. 28. minuutilla Podkolzinin terävä kuti laidasta pysähtyi Adinin yläkroppaan ja hän torjui myös Suterin rannelaukauksen 2v1-hyökkäyksestä. Vegasin paineen alta lähdöt olivat minusta ihan hyviä ja Canucksin jatkokarvaus kyettiin ohittamaan toisteisesti, mutta jos vastustaja pääsi pelaamalla hyökkäysalueelle sisään, silloin PAPP-jaksot venyivät ja Hillin torjuntoja tarvittiin enemmän, mutta selustan kautta pelaamalla Vancouver sai aika vähän päätypelejä käyntiin. Lisäksi vaikka Vegas pääsi omista ulos ohi jatkokarvauksen, keskialueella oli sitten monesti liikaa vancouverilaisia vastassa pelin alla, joten YV-hyökkäyksiä ei päässyt syntymään ja Vegaskin joutui suosiolla dumppaamaan kiekkoa päätyyn, jonka jälkeen senkin jatkokarvaus toimi vain ajoittain.

Vegas ei siltikään pelannut minusta huonoa jääkiekkopeliä varsinkaan 0-2 tilanteen jälkeen. Maalinteon tehokkuus oli vain vieraiden puolella. Kaksi ketjua erottui ylitse muiden. Ne olivat Eichelin ja Royn vitjat. Jälkimmäinen saa plussan värkättyään ainoan osumankin. Ketjun jokaisella lenkillä oli siihen osansa. Kakkoserässä varsinkin Royn ketju vyöryi vahvasti Canucksin alueelle ja pysyi siellä kiekossa kiinni. 32. minuutilla Cotterin räväkkä kuti poikittaissyötöstä kilpistyi torsoon. Päätöserässä Roy kilautti ylärimaan vasemmasta laidasta.

Eichelin ketju puolestaan pelasi viihdyttävää paikanvaihtopeliä hyökkäysalueella. Jackin liike alkoi jo näyttää entisenlaiselta. Yhdeksännellä minuutilla keskialueen käännöstä tämä laukoi oikealta puolelta logoon Barbashevin petauksesta. 16. minuutilla transitiossa Demko ryösti Eichelin jälleen Marchessaultin oivan poikittaispetauksen jälkeen. Sitä edelsi Barbashevin loistava takakarvaus, jolla hän esti 2v1-tilanteen omiin. Toisen erän alussa Hague lähetti ristipiston Eichelille, joka mursi sinisen ja pelasi sitten seinän Barbin kanssa, mutta ei saanut ohjattua keskikaistalta paluusyöttöä sisään. Illan puolivälissä ylivoimalla Marchessault sisäänvientinsä jälkeen löysi poikittaispassillaan Barbashevin, joka jatkoi kiekon vasemmasta laidasta heti luukulle, mutta Blueger sai lapansa viime hetkellä väliin eikä Stephenson päässyt ohjaamaan kiekkoa rysään. Päätöserässä puolestaan Joonatan laukoi sivutolppaan maalin kulmalta Eichelin päätyrouhinnan jälkeen. Ilman veskariakin pelatessa Marchylle siunaantui pari mehevää paikkaa, mutta hän laukoi peittoon Stephensonin poikkarista ja ohi maalin Theodoren viivalaukauksen reboundista maalin edestä. Barbashevin seitsemän taklausta oli seurahistorian eniten yhdessä matsissa hyökkääjältä, joten sen ja hänen muutamien alustustensa takia palkitsen myös Ivanin plussalla. Ykköspakkiparin iltapuhde oli minusta myös plussan arvoinen. Heistä lisää tekstin lopussa. Miinus menee puolestaan Morellille viimeisestä maalista. Nelosketju muutenkin juoksi eniten omissa kiekon perässä eikä oikein ehtinyt jatkokarvaamaankaan kiekkoja takaisin toisessa päässä kenttää, joten se hävisi rumasti maaliodottamat tasaviisikoin.

Huomiot Manthasta:

Mantha hyppäsi askiin puolentoista minuutin kohdalla. Hän katsoi ensin etäältä, kun McNabb haki päätykiekon ja siirsi sen Theodorelle viereen. Tämä jatkoi kiekon laitaa pitkin Stephensonille, joka sai pinchannut pakki selässäänkin taisteltua kiekon pistelinjalle Karlssonille. Samalla Mantha leikkasi painottomalta puolelta vasemmasta laidasta Stephensonin yläpuolelle oikeaan laitaan, mutta Karlssonin pystysyöttö karkasi pitkäksi, kun Zadorov piti Manthan irti kiekosta. Luistelu oli muuten tuossa tilanteessa puolittaista liukumista kunnollisen repivän spurtin sijaan. Välillä keskialueen ylityksissä painoton laituri pysyy leveällä ja välillä leikkaa manthamaisesti pystyyn pelin puolen laitaan, joten varmasti systeemin mukaisesti Mantha tilanteen pelasi. Luulen, että tuo on hieman vastustajakohtaistakin. Karlsson hävisi aloituksen pitkän jälkeen, mutta Canucks-laukaus kimposi päätyverkkoon. Toisen aloituksen Wiljami kaapi, mutta samalla Manthan maila osui Höglanderin naamariin. Vegas-ura alkoi peräti neljän minuutin jäähyllä.

Seitsemännellä minuutilla Mantha liikkui hyökkäyspään aloitusvoittokuviossa korkealle puolustajien väliin ja Theodore aktivoitui oikeasta laidasta vetopaikkaan. Mantha syötti tälle, mutta Theodoren lämäri blokattiin. Minuutin päästä Mantha ehti päätykiekkoon ensimmäisenä ja luistin kulki, mutta seinäsyöttely päädyssä Stephensonin kanssa päättyi menetykseen Chandlerin annettua huonon syötön. Mutta Mantha takakarvasi todella ahnaasti, sai Boeserin kiinni punaviivalla ja pakotti tämän menetykseen, hyvä!

Puolivälissä avauserää Mantha leikkasi toistamiseen samaan laitaan Stephensonin yläpuolella ja sai avauksen lapaansa Hanifinilta. Mantha jatkoi ongelmitta kiekon pistelinjalle Karlssonille, joka päätti suorahyökkäyksen tuloksettomaan laukaukseen keskialueen ylityksen jälkeen. 11. minuutilla Mantha oli H3, kun ketjutoverit karvasivat syvyydessä tuloksetta. Mantha yritti iskeä kiinni Boeseriin keskustassa ja estää hyökkäykseenlähdön, mutta hän oli sekunnin myöhässä. Hän kuitenkin jatkoi liikettään alaspäin ja ehti ensimmäisenä painottoman puolen kulmaan dumppaukseen. Sieltä hän siirsi kiekon ykkösellä eteenpäin laitaa pitkin Stephensonille, joka ehti omalle paikalleen siniviivan kulmaan juuri ajoissa ja Vegas pääsi omista ulos heti. Manthan toiminta alaspäin vakuutti minut. Vartin kohdalla nähtiin osoitus hyökkäyspään vaistoista. Kun syöttöikkuna slottiin hetkeksi aukeni, Mantha haki heti yhden kosketuksen jatkoa laidasta keskustaan Karlssonille, mutta vastustaja ehti saamaan kuitenkin mailansa väliin. Kiekonliikuttaminen yhdellä tatsilla ei ollut siis vain paineen alta lähtöihin liittyvä juttu.

17. minuutilla Mantha jatkoi puolustajan rännisiirron jälleen yhdellä kosketuksella Karlssonin lapaan, vaikka puolustaja oli selässä, loistavaa. Sitten hän ehti vielä itse päättämään hyökkäyksen laukoen oikeasta laidasta ohi maalin. Manthan operointi laitojen lähellä omissa oli kiitettävää ja se tietänee luottoa valmennukselta jatkossakin.

Vastustajan päädyssä kuitenkin oli sitten petrattavaa kiekon suojaamisessa ja pienpeleissä. Se näkyi toisen erän alussakin, kun hän ja Stephenson kiiruhtivat Karlssonin päätytippauksen perään. Peli puuroutui hetkeksi oikeaan kulmaan, mutta Mantha pelasi isoksi mieheksi vähän pehmeästi häviten miekkailutilanteen. 25. minuutilla Mantha jatkoi siniviivan kulmasta kiekon ykkösellä ulos Stephensonin luistelulinjalle jatkaen dominointiaan paineen alta lähdöissä. Taustalta hän ehti mukaan vielä irtokiekkokamppailuun ja nappasi pelivälineen itselleen murtaen viistokuljetuksella ja taitavalla ahtaan tilan kiekonkäsittelyllä hyökkäyssiniviivan. Syöttöyritys vasemmasta kulmasta poikittain Stephensonille oli liian vaikea ja kiekko valui viivaan Whitecloudille. Hague hukkasi perään pelivälineen, mutta Vancouver teki pitkän. Viisikko jäi jäälle ja sai pienen kulmarallin aikaiseksi. Heti kun tilaa syvyydessä oli enemmän, Manthan syöttötaidot pääsivät oikeuksiinsa ja hän poimi painottomalta puolelta Theodoren, joka laukoi poikittaissyötöstä kiekon Demkon haltuun vasemmasta laidasta.

Illan puolivälissä kakkosylivoimassa Manthan poikittaissyöttö kulmasta maalille sisäänviennin päätteeksi katkesi Canucks-mailoihin eikä mennyt Pietrangelon lapaan, joten osittaista pakottamista noissa syötöissä toisinaan oli. 34. minuutilla Mantha puolestaan oli ensi kertaa unessa paineen alta lähdössä, kun Hughes työntyi väkisin hänen etupuolelleen vasemmassa laidassa ja katkaisi Whitecloudin siirron ränniä pitkin, joten Vegas ei päässyt omista ulos. Kolme minuuttia myöhemmin hyökkäysalueella Mantha toisena syvyyshyökkääjänä oli kiekossa kiinni niin vasemmassa kulmassa kuin omalla vuorollaan maskimiehenä kiekottomana vastustajan viisikon sisässä. Tuollaista vuorottelua häneltä kaipasinkin. Whitecloud teki vastaliikkeen syvään ja haki päätypassillaan maalin edestä Manthaa, mutta syöttö oli osoitteeton.

45. minuutilla Mantha syötti kahdesti kulmasta slottiin HAHP:ssa. Ensimmäinen oli polvenkorkuinen kohti Karlssonia eikä tämä sitä saanut haltuun. Haguen laukauksen jälkeen Mantha syötti irtokiekon maalin kulmalta Stephensonille, joka sai laukauksen aikaiseksi, mutta kuti meni vasemmalta ohi. Tuossakin vaihdossa syöttötarkkuus vaihteli. Seuraavassa vaihdossa sama teema jatkui. Mantha ehti luistelemaan päätykiekon ensimmäisenä ja pelasi seinän syvyydessä Karlssonin kanssa, mutta sitten syöttöyritys vasemmasta kulmasta maalin eteen ei mennyt perille, vaan oli vähän hätäinen ja jälleen pakotettu. Kaipaisin sitä, että Mantha laittaisi jalat liikkeelle toisinaan eikä aina hakisi yhden kosketuksen syöttöä ruuhkaan. Vaihdon lopuksi Mantha kuitenkin suoritti taas positiivisesti Haguen hakeman päätykiekon jälkeen operoiden vakaasti siniviivan kulmassa Petterssonin jatkoprässiä vastaan.

Kolmisen minuuttia ennen loppua Mantha tuli taas hyvin omiin päin ja täytti sentterin paikan. Boeser laukoi viistokuljetuksesta takapatjaan ja Mantha blokkasi maalin edessä Suterin reboundin. Jääaikaa debyytissä tuli 15:14. Tilastoihin merkittiin neljä jäähyminuuttia, muttei muuta.

+ Ahnas takakarvaus Boeseriin ja oman alueen täyttö suunnanmuutospuolustamisessa. Moraali kiekottomana oli kunnossa
+ Operointi laitojen lähellä omissa. Mantha jatkoi kiekkoja ykkösellä omien lapoihin negatiivisistakin peliasennoista vastustaja selässään lähes vuorenvarmasti ansaiten siten valmennuksen luoton. Vain kerran Hughes väkisin katkoi syötön hänen etupuoleltaan ja paineen alta lähtö epäonnistui
+ Pelinopeudessa mukana pysyminen ja syöttöikkunoiden näkeminen yhdellä kosketuksella silloin, kun tilaa hyökkäysalueella oli hetkellisesti enemmän eikä puolustajaa välittömästi iholla kiinni
+/- Syöttötarkkuus ei vain aina ollut kovin kehuttavaa, vaan passit hyökkäysalueen kulmista tuntuivat aika ajoin vähän pakottamiselta mailaviidakkoon. Ennemmin Mantha voisi välillä laittaa jalat liikkeelle ja pysyä kiekossa, jos oikeasti selkeää syöttöväylää ei ole
+/- Kiekonkäsittely ruuhkabussissa
+/- Luistelukestävyys, vaihtojen lopussa Mantha liukui jonkin verran
- Vastustajan päädyssä Mantha ei niin hyvä ollut pysymään kiekossa tai voittamaan miekkailuja kuin omissa. Isoksi mieheksi hän oli jopa hieman pehmeä ajoittain ja kiekko hukkui jalkoihin monesti
- Ahtaan tilan pienpelit esim. Stephensonin kanssa ylempään kohtaankin liittyen olivat välillä haasteellisia johtaen menetyksiin

 

[Salming]

Huomiot Hanifinista:

Avausvaihto alkoi lentävänä minuutin kohdalla 1-2-2 trapissa. Ykkösketjun ylimmät tasot puhkottiin pystysyötöllä vasenta laitaa pitkin, mutta Pietrangelo piti hyvin oman siniviivan kiinni ja nappasi karkin Mikheyevin lavasta samalla, kun Hanifin kellui vieressä, joten tuleva työnjako kävi ilmi välittömästi, heh. Pietrangelo ei kuitenkaan antanut pakki-pakkisyöttöä katkonsa jälkeen, vaan avasi itse rystyltä lasin kautta keskialueelle. Eichel ja Barbashev jatkoivat kiekon syvään. Marchessaultin jatkokarvaus oli myöhässä. Canucksin vastaiskunkin Pietrangelo hidasti ohjaamalla Mikheyevin kohti laitaa ja Eichel ehti ajoissa alas katkaisemaan poikittaissyötön maalille. Irtokiekko kimposi päätyyn, josta Miller syötti ohi Hanifinin keskustaan liikkuneelle Boeserille, mutta laukaus osui päin takaisin maalin eteen kompuroinutta Pietrangeloa. Marchessault ei saanut kamppailtua kiekkoa ulos, vaan Hughes piti viivan kiinni palauttaen kiekon syvään, mutta se valui ränniä pitkin aina Hanifinille asti, joka osoitti ensimmäistä kertaa pelinavaustaitojaan antamalla ykkössyötön teipistä teippiin vasemmasta kulmasta keskelle Eichelin lapaan. Tämä hoiti kiekon keskialueelle ja molemmat joukkueet vaihtoivat.


Toisin kuin oletin, Hanifin pääsi heti ykkösalivoimaan mukaan. Varmaan se oli sitten järkevintä, kun hän muutenkin pelasi Pietrangelon kanssa. AV-ura alkoi varmalla purulla Karlssonin aloitusvoitosta. 1-3 trapissa Hanifin sulki itsestään katsottuna vasemman laidan. Ensimmäisessä sisäänviennissä hän valui vähän liikaa, mutta puolusti kuitenkin maila ojossa ja sai jonkin verran häirittyä kaukolaukausta. Toisen sisäänvienni Hanifin puolusti kiitettävästi paineistaen Hughesin sisäänvientiä keskeltä niin, että kiekko karkasi tältä laitaan. Hanifin ehti sinnekin vielä samanaikaisesti kuin Miller ja esti tätä tökkäämästä kiekkoa syvyyteen. Peli pysähtyi laitaan ja yhdessä Karlssonin kanssa he ronkkivat laatan keskialueelle 2v2-väännöstä. Myös toisessa alivoimavaihdossaan Hanifin piti etäisyyden kuosissa, vaikkei saanutkaan kiekkoa tökättyä sillä kertaa pois vauhdilla luistelleelta Garlandilta.

Varsinaisessa 1-1-2 AV-muodossa puolestaan Hanifin oikeaoppisesti peitti oikeasta siivestä Millerin mahdollista kutia, mutta samalla myös piti lavan keskustassa estäen syöttöä Boeserille. Hän siis salli Millerin käyttää kiekon maalin kulmalla Petterssonilla, mikä oli vähän yllättävää, kun Karlsson alempana hyökkääjänä oli kuitenkin kiinni Boeserissa slotissa. Yleensä nimenomaan mielestäni puolustajat ovat vetouhkaa peittäessään pitäneet mailansa päätypassin tiellä, mutta talon tavoille opettelusta ei ollut kyse, kun McNabb teki samoin kakkosalivoimassa. Karlsson joka tapauksessa sitoi Boeserin irti Petterssonin päätypassista ja purki kiekon toiseen päätyyn. Hanifin sai heti kokemusta 5v3-alivoimastakin, kun Pietrangelo ja Kolesar komennettiin boksiin jälkinujakoinnista. Sen aikana syntyi 0-1 maali. Hillin torjuttua Hughesin ensimmäisen kudin eteensä ja Karlssonin huidottua sen laitaan, Hronek ehti sinne ennen ruotsalaista ja Hanifinin irrottua sitten maalin edestä päätyyn yrittämään stoppia Boeseriin, oli Noahkin myöhässä. Peliväline kierrätettiin uudelleen Hughesille, jonka laukaus painui etuyläkulmaan vastustamattomasti.

Kahdeksannella minuutilla Hanifin haki vaivatta itse päätykiekon ja pyörähti vielä onnistuneesti Boeser selässään ennen poikittaissyöttöä maalin takana Pietrangelolle, joten tämän näytteen perusteella pelottelut vaikeuksista dumppausten noudossa olivat turhia. Pietrangelo avasi Karlssonin lapaan ja Stephenson jatkoi suorahyökkäyksen pohjaan asti.

10. minuutilla Hanifin jatkoi vahvaa työskentelyään paineen alla. Oman pään aloituksen jälkeen Stephenson oli kiekkoa vastassa laidassa ja palautti sen alas Hanifinille, joka syötti ykkösellä eteenpäin Manthan lapaan. Tämä oli taas leikannut samaan laitaan kuin Stephenson. Mantha jatkoi kiekon viereen Karlssonille, joka päätti hyökkäyksen laukaukseen puolustajan jaloista Demkon räpylään. 14. minuutilla Eichelin ketju pelasi todella pitkän hyökkäyksen takanaan ykköspakkipari. Hanifin kamppaili kertaalleen Mikheyevia vastaan siniviivan tuntumassa ja raastoi kiekon takaisin syvään. Muuten hän varmisti siniviivassa ja katsoi hyökkääjien paikkojen vaihtoa sekä teki tilaa näille venyttämällä kenttää. Vaihdon lopussa Hanifin toki aktivoitui oikealta puolelta kohti takakulmaa, muttei saanut poikittaissyöttöä, vaan Eichel laukoi itse ohi maalin vasemmalta yläkaarelta. Kirjasin Noahille plussan silti oikea-aikaisesta tilanteen tunnistamisesta kenttätasapainoa vaarantamatta.

Avauserän lopussa puolestaan Hanifin ryntäsi irtokiekon perään oikeaan laitaan, muttei saanut putsattua pomppivaa kiekkoa keskialueelle. Roy tuli onneksi apuun seisahtuneeseen tilanteen ja kamppaili pelivälineen Vegasille. Omalla alueella laitojen lähellä Hanifinille jäi siis hieman parannettavaa jämptiyteen. Vaihtonsa hän päätti kuitenkin viivelähdössä oikein mallikkaaseen avaukseen seisovilta jaloilta Barbashevin lapaan polttaen Canucksin ylimmät karvaajat. Marchessault päätti suorahyökkäyksen laukaukseen puolustajan jaloista siniviivan murtamisen jälkeen.

21. minuutilla Hanifin avasi ristiin Marchessaultille, joka jatkoi kiekon syvään, mutta paikalla oli ensin Hughes kääntäen pelin. Pietrangelo hidasti jo toistamiseen Mikheyevin kohti laitaa vastaiskussa. Hanifin kontrolloi Millerin ajon maalille. Eichel palasi omiin tällä kertaa vähän verkkaisemmin ja Mikheyeville jäi auki syöttölinja poikittain Boeserille Pietrangelon ja Eichelin välistä. Boeser pääsi laukomaan täysin vapaasti Hillin edestä, mutta Adin nollasi kuumalapaisen vastuksen. Hanifin pelasi tilanteen oikein eikä häntä voinut syyttää avopaikan antamisesta.

24. minuutilla Hanifin oli askissa 1-2 kavennuksen aikana. Hän avasi pystyyn vasenta laitaa pitkin Cotterille, joka pudotti kiekon taitavasti Roylle ja tämä mursi siniviivan kuljettamalla. Sitten Roy levitti pelin laitaan Amadiolle, joka päätti 2v2-hyökkäyksen laukaukseen päin puolustajan jalkaa. Jatkotilanteessa Hanifin aktivoitui toistamiseen painottomalta puolelta aina vasempaan nurkkaan asti samalla, kun Pietrangelo tanssi siniviivassa kohti vasenta laitaa, joten tuo tilanteko Alexille olikin tarpeellista vastaliikkeellä, kun Amadio putosi toisella puolella varmistamaan siniviivaan, jolloin 2-3 rakenne säilyi. Pietrangelo syötti siniviivassa kiekon viereen Amadiolle, joka odotti kahden kerroksen maskin asettumisen ja lähetti sitten rannelaukauksen kohti ruuhkaa. Se livahti Cotterin ja Royn maskin ansiosta ohi Demkon. Hanifin ei saanut syöttöpistettä, mutta oli silti osallisena ilman muuta osumassa.

Linkki: https://x.com/GoldenKnights/status/1765956378345267701?s=20

25. minuutilla Hanifin puolusti ehjästi Pietrangelon kanssa 2v2-vastaiskun. Etäisyys Höglanderiin oli tiukka ja Hanifin pakotti tämän syöttämään takamiehelle Boeserille. Barbashev oli ehtinyt täyttää keskustan, mutta seisovin jaloin ollessaan Boeser kiersi hänet helposti. Hanifin ehti kuitenkin lukea tilanteen, luopui Höglanderista ja palasi juuri ajoissa maalin eteen blokatakseen laukauksen. Sen jälkeen maalin takana hän kuitenkin kamppaili jälleen hieman puolivillaisesti Höglanderia vastaan, mutta Pietrangelon kanssa he lopulta saivat kiekon omille. Pari minuuttia myöhemmin Hanifin joutui suoraan vaihdosta tultuaan puolustamaan 2v1-vastaiskua. Hän kompuroi, mutta ehti kuitenkin kiihdyttämään pelin alle ja pakottamaan Suterin laukomaan itse Hillin syliin.

Pelin puolivälissä oli YV-debyytin aika. Puoli minuuttia ennen jäähyn loppua Hanifin haki kiekon Hilliltä ja jätön sijaan avasi eteenpäin Barbasheville, joka jatkoi kiekon viereen Manthalle ja Vegas pääsi sisään. Manthan syöttöyritys vasemmasta kulmasta maalille Pietrangelolle kimposi yleisöön. Vegas haki uudelleen vauhtia alhaalta Royn aloitustappion jälkeen ja taas Hanifin luisteli todella vauhdikkaasti itse oman sinisen yli ja syötti sitten laitaan Manthan lapaan, joten selvästi kakkosviisikolla oli erilainen tapa päästä sisään kuin ykkösviisikolla, joka käytti tuttua yhden jätön kuviota. Mantha murrettuaan siniviivan jätti kiekon viivaan Hanifinille, joka yritti rauhoittaa kuvion slottimies Barbashevin avulla, mutta tämä menetti ahtaassa tilassa kiekon Hanifinin syötön jälkeen eikä valmista tullut. Vaihdon lopussa tasaviisikoin Hanifinille sattui pieni kiekonkäsittelyerhe omalla sinisellä ja Canucks pääsi käynnistämään siitä lyhyen kulmarallin, joka päättyi Hughesin laukaukseen siniviivasta Hillin syliin.


33. minuutilla Hanifin kipitti norsukiekon perään omiin. Toisin kuin avauserässä, sillä kertaa hän vuoti kärkikarvaajaa vastaan, kun Garland luki kierähdyssuunnan oikein ja irrotti Hanifinin kiekosta mailaniskulla. Jatkotilanteessa kuitenkin Pietrangelo liimasi Podkolzinin ja Hanifinkin Garlandin päätylautaan kiinni, mutta Hanifinin yhden käden tökkäys kohti laituria jäi vajaaksi. Peli jäi päätyyn, jossa Garland sai kiekon takaisin ja kierähti Hanifinin pihdeistä lapansa vapaaksi, mutta syöttöyritys maalin eteen meni liian ahtaaseen rakoon. Vancouver palautti kiekon vielä uudelleen selustaan keskialueelta, mutta Hanifin voitti luistelukisassa Podkolzinin ja samalla kun hän vastaanotti taklauksen, hän tuuppasi kiekon viereen Pietrangelolle.

Neljä minuuttia ennen toista taukoa Hanifin oli askissa 1-3 maalin aikana. Hän haki ensin päätykiekon ongelmitta, kun kärkikarvaaja oli pari potkua perässä ja siirsi rystyltä kiekon varmasti viereen Pietrangelolle, joka jatkoi sen eteenpäin. Morellin syöttö pistelinjalle Froeselle kuitenkin katkottiin ja peli kääntyi vaarallisesti puolustussinisellä kotiin päin. Hanifin oli lähtenyt tukemaan hyökkäystä jo vasenta laitaa pitkin ollen pelin yläpuolella, kun se kääntyi. Niinpä Pietrangelo jäi yksin kahta pelaajaa vastaan. Hän ei ehtinyt peittämään Lindholmin laukausta ja samalla sitten päästi Garlandin hyppysistään reboundiin. Tämä nosti Hillin eteensä torjuman kiekon varmasti verkkoon.

Ykköspari jäi askiin maalin jälkeiseen vaihtoon. Hanifin ehti ensimmäisenä Hughesin dumppaukseen, mutta yhden kosketuksen lyönti ohi Boeserin katkesi H2:een Milleriin, joten Vancouver sai pyörityksen käyntiin. En tuosta "menetyksestä" Hanifinia moiti, koska kärkikarvaaja oli niin lähellä, että yhden kosketuksen jatkoyritys oli oikein pelattu. Jatkokarvauksen toimittua Canucks kierrätti kiekon Hughesille, joka laukoi ohi takakulman lämärillä. Jatkotilanteessa Vancouver pysyi kiekossa hyvin kiinni ulkokehällä ja Pietrangelokin hetkeksi väliin päästyään menetti pelivälineen kuitenkin uudelleen maalin takana, jonka jälkeen Boeser oli hetkellisesti auki maalin edessä, mutta tämän haltuunotto onneksi epäonnistui. Kakkoserän viimeisessä vaihdossa puolestaan Hanifin enimmäkseen pysytteli siniviivassa, kun Eichelin ketju vaihteli taas syvyydessä paikkojaan ja loi vetopaikan Jaskalle, mutta Demko piti etukulman kiinni. Lopuksi Hanifin pinchasi myöhässä ja kiekko siirrettiin hänen ohitseen, mutta yksi hyökkääjistä varmisti ajoissa eikä Pietrangelo jäänyt 1v2-tilanteeseen, vaan hidasti 2v2-vastaiskun jo punaviivalla onnistuneesti.

42. minuutilla Hanifin pinchasi ja ehti hyvin Suterin selkään kiinni, mutta tämä sai silti jatkettua kiekon keskialueelle, jossa Eichel oli toki ajoissa varmistamassa. Pari minuuttia myöhemmin Hanifin laukoi ensimmäistä kertaa, mutta kuti viivasta Eichelin aloitusvoiton jälkeen osui matkalla Milleriin. Vastaiskun Hanifin pysäytti mallikkaasti omalla sinisellä katkaisemalla Boeserin pehmeän siirtoyrityksen kohti selustaa Mikheyeville. Pietrangelo-Marchessault -rännikombon kautta Vegas tuli omista ulos.

46. minuutilla Hanifin avasi pystyyn Marchessaultille, joka jatkoi kiekon pistelinjalle Eichelille ja tämä mursi siniviivan vieden hyökkäyksen pohjaan saakka. Kulmarallin aikana Hanifin syötti viivassa poikittain Pietrangelolle, joka upeasti harhautti lähestyneen Millerin, muttei sitten lähtenyt laukomaan, vaan syötti vielä maalin kulmalle Marchylle, joka lähetti poikittaissyötön Eichelille. Demko kuitenkin liikkui sähäkästi peittämään etuyläkulman, jonne Jack joustorannarin laukoi.

Päätöskympillä Hanifin sai ensimmäisen laukauksensa maalille asti, kun hän pienellä sivuttaisliikkeellä avasi vetolinjan itselleen siniviivan kulmassa ohi Bluegerin, mutta Demko koppasi maskittoman marjan. 53. minuutilla Hanifin starttasi hyökkäysalueelta yhdessä Theodoren kanssa, mutta katseli sitten lähinnä taas taustalta muiden touhuamista, kun Marchessault ruokki H3 Eichelia, joka ui keskustaan tyhjentyneeseen tilaan laukoen Demkon logoon. Reilun minuutin päästä mainostauon jälkeen Hanifin puolestaan piti viisikon tiiviinä keskialueen 1-2-2 trapissa ja katkaisi pystysyötön omalla sinisellä puolustamalla sopivasti eteenpäin. Sen jälkeen hän taas avasi varmasti teipistä teippiin Manthalle, joka jatkoi kiekon viereen Stephensonille ja tämä vei hyökkäyksen pohjaan, mutta kulmaralli jäi lyhyeksi, kun Pietrangelo laukoi ohi maalin ja Boeser ehti toiselta puolelta nostaa kiekon omista pois ennen kuin Hanifin pinchasi iholle. Ilman veskaria pelatessa päätösminuutilla Hanifin laukoi kertaalleen Manthan pudotuksesta rannelaukauksen kohti maalia, mutta Cotter ei saanut ohjattua sitä maskimiehenä sisään. Vetolinjan aukaisu muutamalla terävällä potkulla kuitenkin pisti silmään tuossakin hetkessä.

Hanifin kellotti debyytissään peliaikaa 21:33. Laukauksia ja taklauksia oli kaksi. Teholukema oli +0. Tasaviisikoin hän ja Pietrangelo pelasivat vastustajan parhaita vastaan 50-50 kiekkoa maaliodottamien oltua noin 0.4 suuntaansa.

+ Avaussyötöt paineen alla menivät teipistä teippiin, joten vahvuutena mainostettu syöttötaito oli totta. Esimerkiksi avauserässä Hanifin avasi 100%:n tarkkuudella peliä eteenpäin eivätkä siirrot olleet mitään parimetrisiä, vaan puolipitkiä. Sama jatkui myöhemmissä erissä. Yksi kiekonkäsittelyvirhe hänelle sattui kakkoserässä, mutta varsinaisia harhasyöttöjä en muista hänen antaneen oikeastaan yhtään
+ AV-trapissa (1-3) oman siniviivan puolustaminen ja sisäänvientien häirintä hyvältä etäisyydeltä maila ojossa vakuutti. Hanifin tukki lähtökohtaisesti itsestään katsottuna vasenta laitaa, mutta tiivisti keskemmäs tarpeen mukaan
+ Ensimmäiset luistinpotkut olivat terävät ja esim. PAPP:ssa hän kyllä ehtii jatkossa varmasti liimaamaan vastustajia päätyyn/kulmaan, kunhan vain ennakointi on parempaa
+ Tunnisti oikeat hetket aktivoitua HAHP:ssa painottomalta puolelta kenttätasapainoa vaarantamatta eli silloin, kun joku hyökkääjistä putosi siniviivaan varmistamaan. Muutoin Hanifin pysytteli siniviivassa osana 2-1-2/2-3 rakennetta ja venytti kenttää, jotta hyökkääjät saivat pelata paikanvaihtopeliään syvemmällä. Koosteet pitivät siis kutinsa siltä osin, että Hanifin tullee joitain maaleja takakulmalta mättämään, kunhan hänelle vain annetaan se poikittaissyöttö vastustajan viisikon läpi
+ Laukaukset siniviivasta eivät jää ensimmäiseen mieheen, kun Hanifin saa pienellä sivuttaisliikkeellä kera terävin potkuin vetolinjan auki ohi laiturin
+/- Stoppien teko omissa voisi olla jämäkämpää liimaustilanteissa kuten huolellisuus mailakamppailuissakin
+/- Päätykiekkojen nouto ja pyörähdys kärkikarvaajan painetta vastaan onnistui toisinaan ja toisinaan ei, joten etukäteisraportit tuon osa-alueen heikkoudesta olivat jossain määrin totta, kun mm. Garland kertaalleen hänet kiekosta irrotti mailaniskulla luettuaan Hanifinin kierähdyssuunnan oikein
+/- Hyökkäyssiniviivan pitäminen kiinni eteenpäin puolustamalla/pinchaukset laituria vastaan 50-50 kiekkoihin välillä niin ikään onnistuivat ja ehkä vähän useammin jopa eivät. Muun muassa kertaalleen kakkoserässä hän vuorostaan oli aika pahastikin myöhässä saamatta peliä edistävää syöttöäkään katki. Summa summarum, pinchauksien ajoituksiin on saatava tarkkuutta lisää!
+/- Parityöskentelystä Pietrangelon kanssa jäi neutraali maku. Pari kertaa omissa he ehkä vähän säntäilivät, kun kommunikointi pelaajavastuista oli epäselvää. Päätykiekkojen hakemisessa yhteistyö sujui minusta ihan jees kuten transitio- ja suorahyökkäyspuolustamisessakin
- Ylempään kohtaan liittyen annan lievän miinuksen Hanifinille siitä, että tilanteiden lukeminen, ennakointi ja ajoitus voisi olla hieman tarkempaa, niin hän loistaisi vielä enemmän molemmissa päissä kenttää ehtien liimaamaan vastustajia useammin laitaan omissa ja pinchaamaan tarkemmin hyökkäyssiniviivan tuntumassa

 

[Amerikanihme]

Vegasilla jatkuu paha tapa antaa vastustajalle pari kolme maalia eteen, ja sitten ruvetaan pelaamaan ja yrittämään tasoihin ja ohi pääsemistä. Kyllä alusta lähtien vaan apinanraivo päällä kiinni ja sitä asennetta sitten loppuun asti, oli tilanne mikä tahansa. Jos näin pelaisivat aina, niin ei kai kauheasti väliä, vaikka välillä häviäisivätkin.

Uutena pelaajan nyt sitten entisestä verivihollisesta Tomáš Hertl. Kaveri on kai ollut Särkien parhaimpia pelaajia pari viime kautta, joten sinänsä hyvä haku. Onko tässä nyt sitten Chandler Stephensonin korvaaja jatkokausiksi? Olisiko tuo sitten ideana. Parhaillaan Hertl on "loukkaantuneena" leikkauksen jälkeen, mutta toipumassa kai hyvää vauhtia. Astetta paria parempi pelaaja kuin Mantha kai kuitenkin kyseessä. Kai tässä jotain yritystä parannukseen on.

Tilannehan on se, että Vegas on kiinni vielä toisessa säälipleijari (a.k.a. "Wild Card") paikassa, mutta kuuden pisteen päässä väijyy joukko potentiaalisia playoffs-paikan uhkaajia, ja siitä pisteen kauempana vielä Minnestota. Voittoja Vegasille nyt kaivattaisiin kipeästi.

 

[Amerikanihme]

Mihin sijoitttaisin sitten yhden pelin otannalla Mathieun lupausrankingissa? Tammikuun alun listani junnukisojen jälkeen oli tällainen kärkikymmenikön osalta:

1. Edstrom
2. Sapovaliv
3. Cormier
4. Brisson
5. Lindbom
6. Hemmerling
7. Cataford
8. Brabenec
9. Vikman
10. Gustafson/Kärki

Ja The Hockey News:in erehtymättömän oikea rivi Vegasin lupauksien suhteen on siis

1. Edström (paitsi että juna meni jo, ja Edström Sharkseihin)
2. Cormier
3. Brisson
4. Sapovaliv
5. Kärki
6. Denisenko
7. Cataford
8. Brabenec
9. Vikman
10. Chayka

No meniväthän tuossa ainakin sijat 8. ja 9. oikein @Salming:illa. Ja olisi mennyt ykkössija myös, tietenkin.

 

[Salming]

Linkki: https://twitter.com/SinBinVegas/status/1766215814544597222?t=Kd1aKTR-2NmkYeF0LvFulQ&s=19

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1766218915020144778?t=4s8f30vbrf898OJsWKRuaQ&s=19

Golden Knightsin osalta siirtotakaraja on purkissa. Viimeisin hankinta oli tosiaan tsekkisentteri Tomas Hertl paikalliskilpailija San Josesta. Valitettavasti lupausaltaan ykkösnimi ja tulevaisuudessa W. Karlssonin seuraajaksi kaavailtu Edstrom matkasi toiseen suuntaan. Kuka tahansa muu lupaus olisi kelvannut hänen sijastaan, mutta ymmärrän kyllä sen, miksi Sharks halusi juuri hänet. Edstrom on tuleva NHL-pelaaja, mutta on eri asia, saavuttaako hän ikinä Hertlin tasoa. Olisin sen kortin katsonut joka tapauksessa loppuun, koska ei Bob Loweskaan pelaajakehityspuolelta häntä turhaan varauksen jälkeen verrannut A. Lundelliin... Noh, ainakaan jatkossa en aio junnukisoissa käydä mukana olevien lupausten jokaista vaihtoa läpi, kun heidät kuitenkin treidataan eteenpäin.

Näin Hertlin MM-kisoissa livenä kahdesti kaksi vuotta sitten, joten sikäli hänet on hauska saada jengiin, mutta toisaalta sitten en kauheasti hänestä silloin vakuuttunut isossa kaukalossa, joten siksi ensireaktioni Hertlin hankintaan oli rehellisesti hieman skeptinen. Onneksi Sharks pidättää edes hieman hänen palkastaan ja palkkakattokin nousee roimasti tulevina kausina, joten ei tuo 6,75 miljoonaa tulevista kausista varmaankaan karsea hinta ole. Lisäksi toimiston tekemät pidemmät sopimukset ovat korkealla prosentilla osuneet nappiin ehkä Schmidtia ja Milleriä lukuun ottamatta, joten sikäli luotan McCrimmoniin siinä, ettei Hertlista tule vuosiksi mitään isoa taakkaa. Ja voihan hänet kaupata kahdella viimeisellä sopimuskaudella 15 joukkueeseen.

Alla ovat kuitenkin muistiinpanoni Hertlista puolivälierä- ja välieräpeleistä Saksaa ja Kanadaa vastaan. Ylivoimalla hänestä tulee olemaan iloa päädyn syöttölautana ja eiköhän pelintekeminen onnistu sieltä tasaviisikoinkin, mutta toki sitten toisen laitureista pitää olla hereillä täyttämään oma alue negatiivisissa transitioissa, koska Hertl ei varmasti eichelmaisesti ehdi ajoissa luistella pelin alle omiin, jos hän on vastustajan maalin takana menetyksen sattuessa. Alla olevassa videopätkässä Hertl #48 meni ronkkimaan reboundia annettuaan ensin ristisyötön kulmasta siniviivaan, joten sikäli tosiaankin oletan, että hän saa lisenssin olla toinen syvyyshyökkääjä hyökkäysalueen hyökkäyspelissä 2-1-2/2-3 rakennetta käytettäessä, koska silloin hänen vahvuutensa pääty- ja maalinedusmiehenä tulevat parhaiten esiin. Ja kun nyt kirjoitin edellisen lauseen, hänen hankintansa alkaa maistua jo neutraalilta. Yksi lisäplussa on sekin, että Hertl on aika täydellinen mentori Sapovaliville tuleviksi vuosiksi, kun he ovat kuin samasta puusta veistettyjä. Ehkä eniten olen kiinnostunut siitä, millaisella tehokkuudella hän ylittää keskialueen pistelinjatarjonnan jälkeen verrattuna muihin senttereihin. Riittääkö Vegasin senttereiltä vaadittava jalkanopeus vai puskeeko hän päätä trapiin kuten MM-skaboissa?

Hertl 48
- Rakkaan divisioonavihollisen ykkössentteri oli kiintoisaa katsastaa livenä. Ykkösylivoimassa Hertl oli päädyssä hyvä ja varma syöttölauta. Tasaviisikoin avauserässä hän puski päin trapia. Kakkoserässä loukkaantui lievästi keskialoituksessa, mutta pystyi jatkamaan peliä normaalisti hetken aitiossa puhalleltuaan laitaa vasten. Omalla alueella meni vähän kesysti liukuen muutamaan tilanteeseen kulmassa, vaikka kokoa ja ahteria riittäisi parempaankin riistopelaamiseen. Päätöserä oli paras. Sen alussa hän tykitti vasemmasta laidasta jättösyötöstä lämärin päin Grubaueria. Jatkopelissä hän riisti kiekon päädyssä vahvalla mailapaineella ja käänsi vanhanaikaisella kiekon maalille, mutta syöttö ei ihan Blumelin lapaan osunut. Trapissa seisominen oli vaivatonta eikä Saksa ainakaan hänen kohdaltaan sitä murtanut. Jokusen stopin keskialueellakin Hertl teki kolmoserässä. Aloituksissa vahva maila näkyi myös, koska niistä Hertl voitti 71%.

Kakkosketjusta Hertl oli aloituksissa peto Royta vastaan, mutta muutoin ei sitten pärjännytkään, vaan kokonaissaldo oli 6-15 ja prosentti häkellyttävän huono 29%. Avauserässä hän tuhlasi yhden läpiajon, jonka Holden lahjoitti. Kahden pelin otannalla livenä sanoisin, että Sharksilla voi olla kyllä käsissään yksi uusi ongelmasopimus lisää muutaman kauden päästä, koska en hirveästi nähnyt luontaista kyvykkyyttä pistetehtailuun, vaan tehot tulevat suoraviivaisuuden ja raastamisen kautta fysiikkaa hyödyntäen, jos ovat tullakseen. Isokokoinen keskikaistan mörköhän Hertl on, mutta silti oman alueen työmoraalissakin olisi parannettavaa.

Toinen vaihto on nauhalla. Se alkoi oman pään aloitustappiolla Hertlille, jota vastaan Roy oli ongelmissa aloituksissa oikeastaan läpi pelin. Sen jälkeen tsekkiläiset rynnivät maalille suoraviivaisesti, mutta Driedger torjui Blumelin matalan laukauksen. Tsekki jatkoi kulmapeliään ja Roy juoksi kiekon perässä paineistaen ensin Simekiä ja sitten Sklenickaa siniviivan tuntumassa. Hän ei ehtinyt estää kuitenkaan Sklenickan viivasuupaisua, mutta ruuhkasta kanadalaiset kamppailivat kiekon itselleen. Roy toimi keskialueella kohdepelaajana tutusti, kun Comtois nosti purkukiekon kohti häntä. Roy jatkoi sen päätyyn vuorenvarmasti kohti Lowrya. Hän meni perään kamppailemaan Lowryn seuraksi ja yhdessä he voittivatkin Kanadalle kiekon. Roy liikkui sitten kohti siniviivaa ja palautti rystyltä kiekon vasempaan kulmaan. Lowry menetti kuitenkin siellä pelivälineen Simekille. Tämä avasi vasenta laitaa pitkin ylös. Roy takakarvasi, muttei ehtinyt estämään päätydumppausta kuten ei toki Graveskaan, mutta tämä kiilasi sentään Smejkalin laitaan. Dumppauksen jälkeen Roy lähti vaihtoon, kun Tsekilläkin oli vaihto kesken eikä Chabotilla ollut hätää alimpana pelaajana:


Royn MM-välierän toinen vaihto.

Uutena pelaajan nyt sitten entisestä verivihollisesta Tomáš Hertl. Kaveri on kai ollut Särkien parhaimpia pelaajia pari viime kautta, joten sinänsä hyvä haku. Onko tässä nyt sitten Chandler Stephensonin korvaaja jatkokausiksi? Olisiko tuo sitten ideana. Parhaillaan Hertl on "loukkaantuneena" leikkauksen jälkeen, mutta toipumassa kai hyvää vauhtia. Astetta paria parempi pelaaja kuin Mantha kai kuitenkin kyseessä. Kai tässä jotain yritystä parannukseen on.

Niin, näillä näkymin ensi kesänä palkkakatossa on tilaa 15 miljoonaa ja signattavia pelaajia olisivat Hanifin, Marchessault, Mantha, Stephenson, Martinez, Carrier, Amadio, Dorofeyev ja Korczak. Raporttien mukaan Hanifin nielaisee tuosta seitsemän miljoonaa. Mantha lienee tämän kevään vuokrapelaaja ja Stephensonin veikkaan rahastavan muualla. Martinezkaan ei jatkoa ole saamassa. Marchessaultin pitäminen on ykkösprioriteetti ja eiköhän se onnistu siedettävällä hinnalla, mutta montaa miljoonaa ei jää sitten käytettäväksi Carrieriin, Amadioon, Dorofeyeviin ja Korczakiin. Noista luulen, että Carrier jatkaa uraansa loukkaantumisherkkyytensä vuoksi muualla. Cotter tai Rondbjerg pystyy täyttämään saman roolin nelosen laidassa alennuslapuillaan. Tämän päivän kauppa oli itse asiassa Jonakselle lottovoitto ensi kautta ajatellen, koska hänelle olisi ruutu tarjolla nelosen laidassa toden teolla. Korczak ja Dorofeyev pystyttäneen kiinnittämään vielä melko halvalla rajoitettuina vapaina agentteina. Amadio on ehkä isoin arvoitus. Kannattaako hänelle maksaa vai ei? Se riippuu miehen pyynnistä. Yksi apu palkkatilan lisäämiseen on toki sitten skenaario, jota en edes halua ajatella eli Whitecloudin myyminen Korczakin tieltä...

Golden Knights 24-25?

Barbashev 5,0 - Eichel 10 - Marchessault 6,5
Howden 1,9 - Hertl 6,75 - Stone 9,5
Cotter 0,7 - Karlsson 5,8 - Dorofeyev 0,9
Rondbjerg 0,7 - Roy 3,0 - Kolesar 1,4
Brisson 0,9 - Denisenko 0,7

Hanifin 6,9 - Pietrangelo 8,8
McNabb 2,85 - Theodore 5,2
Hague 2,3 - Korczak 0,8
Hutton 0,97

Hill 4,9
Thompson 0,8

~ 87,2M

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1766215984405471639?t=UGTcSsXK2b03zSHmA4F6cw&s=19

 

[Amerikanihme]

Yksi apu palkkatilan lisäämiseen on toki sitten skenaario, jota en edes halua ajatella eli Whitecloudin myyminen Korczakin tieltä...

.....

Hanifin 6,9 - Pietrangelo 8,8
McNabb 2,85 - Theodore 5,2
Hague 2,3 - Korczak 0,8
Hutton 0,97

Hassua, ettet halua ajatellakaan Whitecloudin myymistä, mutta sitten ensi kauden skenaariossasi Whitecloud on olutta ja menyttä...

En ole paljon Korczakia Training Campin ulkopuolella nähnyt, mutta olen kyllä tykästynyt Whitecloudiin niin paljon enemmän, etten oikein ymmärtäisi, miksi Korczak pitäisi saada kokoonpanoon Zachin uhraamalla. Kai se olisi pelkästään rahaliike sitten lähitulevaisuutta ajatellen. Vegasin tietäen, en pitäisi sitä vallan mahdottomana.

Ja täytyy kyllä todeta, että onhan tuo Vegasi kyllä ihan ostojoukkue, vaikka siellä nyt pari omaa pelaajaa vähemmän tähtirooleissa pelaakin. Siinä mielessä ymmärrän, että jatkoaikalaiset karttavat joukkueen fanittamista sen muovisen ulkokuoren takia.

 

[ritaripervonen]

Ja täytyy kyllä todeta, että onhan tuo Vegasi kyllä ihan ostojoukkue, vaikka siellä nyt pari omaa pelaajaa vähemmän tähtirooleissa pelaakin. Siinä mielessä ymmärrän, että jatkoaikalaiset karttavat joukkueen fanittamista sen muovisen ulkokuoren takia.

Niin, onhan Vegasin strategia tullut selväksi. Kaikki pätevimmät lupaukset ja korkeat varausvuorot taas muille maille ja kolme satakiloista parhaassa peli-iässä olevaa ukkoa sisään. Samalla kikkaillaan harmaalla vyöhykkeellä palkkakaton suhteen, mutta sekin on jo tuttua touhua.

Ymmärrän siten kritiikkisi, mutta mielestäni tuota joukkueen rakennusta myös tällä tavoin on kiehtova seurata. Ikinä ei voi olla varma, mitä ja ketä on tulossa. Saa nähdä, kuinka kauan Vegas pystyy pysymään menestyskandidaattina tällä tyylillä vai onko jossain vaiheessa pakko alkaa rakentaa joukkuetta pidemmällä syklillä: enemmän omia varausvuoroja käyttämällä ja varattuja pelaajia kehittämällä.

Suosiollinen laajennusdrafti mahdollisti alusta saakka kilpailukyvyn ja sen jälkeen ei ole edes väliaikainen menestymättömyys näköjään ollut vaihtoehto kasinokaupungissa ja joka kausi siitä saakka on menty limitillä. Itse ainakin kannatan tätä mielelläni, mutta en pistäisi edes pahitteeksi, jos jossain vaiheessa, kun joukkuueen harventunut perusrunko vanhenee ja raihnaistuu, tulisi väistämätön käynti pahnan pohjallakin. Olisi kiehtovaa nähdä, miten se tilanne klaarataan, kun varauksia ja lupauksia ei ole.

Joka tapauksessa Vegasilta rohkea, mutta mielestäni oikea peliliike vahvistaa nyt joukkuetta rajulla kädellä, kun pelitulokset ovat olleet jo pitkään poikkeuksellisen heikkoja. Joukkue on kuitenkin kiistatta erittäin kilpailukykyinen ja etenkin kaupanteon jälkeen menestysmahdollisuudet ovat tälläkin kaudella edelleen erittäin hyvät.

 

[Amerikanihme]

Ymmärrän siten kritiikkisi, mutta mielestäni tuota joukkueen rakennusta myös tällä tavoin on kiehtova seurata. Ikinä ei voi olla varma, mitä ja ketä on tulossa.

Joo, no en kritisoinut, totesin vain totuuden ja yritin ymmärtää, miksi noin 99.9% tämän palstan jäsenistä ei Vegasista pidä ollenkaan (muuta kuin viihdytysmielessä näitä epätoivoisia treidejä katsoessaan). Kukin menee tyylillään, ja minulle sopisi vaikka jos hankkisivat jollain kepulikonstilla McDavidin ja Matthewsin joukkueeseen. Menestys se on, joka kiinnostaa. Ei sitä jaksa jotain pohjamudissa vuodesta toiseen rämpivää joukkuetta paljon fanittaa (vrt. Tepsi ja Ducks omalla kohdallani). Gloryhunttausta siis kehiin.

 

[Mängimies]

Joo, no en kritisoinut, totesin vain totuuden ja yritin ymmärtää, miksi noin 99.9% tämän palstan jäsenistä ei Vegasista pidä ollenkaan (muuta kuin viihdytysmielessä näitä epätoivoisia treidejä katsoessaan).

Tämä on tietysti omaa tulkintaasi, mutta en kyllä allekirjoita. Varmasti Vegas tietynlaista vastareaktioita kohtaa täälläkin ihan sillä, että on hyvä ja menestynyt joukkue. Mutta ettäkö ”kaikki vihaisi”, niin se ei kyllä pidä paikkansa.

Eikä noissa treideissä kyllä mielestäni mikään epätoivo paista. Päinvastoin todella fiksuja treidejä, joilla ylläpidetään ja jopa parannetaan menestysmahdollisuuksia.

 

[Amerikanihme]

Tämä on tietysti omaa tulkintaasi, mutta en kyllä allekirjoita. Varmasti Vegas tietynlaista vastareaktioita kohtaa täälläkin ihan sillä, että on hyvä ja menestynyt joukkue. Mutta ettäkö ”kaikki vihaisi”, niin se ei kyllä pidä paikkansa.

Eikä noissa treideissä kyllä mielestäni mikään epätoivo paista. Päinvastoin todella fiksuja treidejä, joilla ylläpidetään ja jopa parannetaan menestysmahdollisuuksia.

No sinulta on aina tullut sympatiaa Vegasia kohden, joten kiitos siitä! Pari muutakin on, jotka Vegasia sietävät, mutta muuten on aika negatiivista kommenttia näkynyt.

No joo, "epätoivoinen" on ehkä väärä sana, joten sori siitä. Miten olisi "häpeämätön", eli ei väliä, vaikka parhaat omat prospektit menevätkin muiden suihin, kunhan vain oma joukkue menestyy joka vuosi. Ei ilmeisestikään mikään suosittu strategia, mutta kelpaa minulle. Mm. Tepsi toimi aikoinaan tällä tavalla, tuli kaiken maailman Martti Jarkkoa, Esa Keskistä, Jukka Porvaria ja Arto Javanaista ja Kari Jalosta Turkuun...ja lopuksi sitten hunajata 1989! Never forget!

Katsottavaksi jää, miten onnistuneita nuo viimeisimmät Vegasin treidit olivat. Voidaan sanoa, että Stone, Eichel ja Pietrangelo olivat hyviä signauksia, Pacioretty vähän siinä ja siinä, ja esim. Lehner aika katastrofi ainakin minun mielestäni. Toisaalta, noiden nykyisten maalivahtien viimeaikaisia otteita seuratessani on tullut jopa epätoivoinen ajatus mieleeni, että pitäisikö se Lehner kaivaa vielä jostain esiin ja asettaa sinne maalin eteen jäihin uimaan ja sätkyilemään?

 

[Mängimies]

No joo, "epätoivoinen" on ehkä väärä sana, joten sori siitä. Miten olisi "häpeämätön", eli ei väliä, vaikka parhaat omat prospektit menevätkin muiden suihin, kunhan vain oma joukkue menestyy joka vuosi. Ei ilmeisestikään mikään suosittu strategia, mutta kelpaa minulle.

Tuo on parempi termi. Sitähän se nimenomaan on. Vegas-fanien on parempi olla rakastumatta omiin varauksiin, sillä harva niistä lopulta kasvaa NHL-pelaajiksi juuri Ritareissa. Kyllä mä tavallaan tuon Vegasin karsastamisenkin ymmärrän NHL-seuraajien keskuudessa. Mutta enemmän siinä on varmaan kuitenkin sitä, että Vegas on mestari ja varteenotettava kandidaatti sellaiseksi vielä monta kautta eteenpäin. Isoja tykätään vihata.

Ja kyllä, itse olen sympannut Vegasia alusta lähtien. Nythän sitä ei kai saisi myöntää ettei saa mitään gloryhunterin mainetta.

 

[Amerikanihme]

Golden Knightsin osalta siirtotakaraja on purkissa. Viimeisin hankinta oli tosiaan tsekkisentteri Tomas Hertl paikalliskilpailija San Josesta. Valitettavasti lupausaltaan ykkösnimi ja tulevaisuudessa W. Karlssonin seuraajaksi kaavailtu Edstrom matkasi toiseen suuntaan. Kuka tahansa muu lupaus olisi kelvannut hänen sijastaan, mutta ymmärrän kyllä sen, miksi Sharks halusi juuri hänet. Edstrom on tuleva NHL-pelaaja, mutta on eri asia, saavuttaako hän ikinä Hertlin tasoa. Olisin sen kortin katsonut joka tapauksessa loppuun, koska ei Bob Loweskaan pelaajakehityspuolelta häntä turhaan varauksen jälkeen verrannut A. Lundelliin... Noh, ainakaan jatkossa en aio junnukisoissa käydä mukana olevien lupausten jokaista vaihtoa läpi, kun heidät kuitenkin treidataan eteenpäin.

Olet kyllä uskomattomalla innolla ja tarmolla ja energialla seurannut Vegasin prospekteja aina kun olet tilaisuuden saanut, matkaamalla ympäri Suomea ja seuraamalla videoita poikien otteluista jne. Tästä hattu päästä ja suuret arvostukset. Mutta tosiaan, onhan tuo turhauttavaa, kun olet niin paljon aikaa elämästäsi uhrannut näiden prospektien seuraamiseen, ja sitten heidät kaupataan pois muihin joukkueisiin ennen kuin he saavat edes mahdollisuutta pelailla Vegasissa. Mutta, jos sinua haluttaa käydä katsastamassa näitä prospekteja ympäri Suomea olevissa turnauksissa ja peleissä, niin arvostan sitä suuresti edelleen, mutta tosiaan ihan joka vaihtoa ei ehkä tarvitse käydä läpi peraten (rehellisesti sanottuna, en ole niitä kauhean tarkasti aina jaksanut lukeakaan), vaan joku yhteenveto riittäisi vallan hyvin! Suurkiitokset kaikesta työstä ja ajasta, mitä olet uhrannut, ja ilolla luen jatkossakin raporttejasi niin paljon kuin jaksan!

 

[Toby Dammit]

Tämä on tietysti omaa tulkintaasi, mutta en kyllä allekirjoita. Varmasti Vegas tietynlaista vastareaktioita kohtaa täälläkin ihan sillä, että on hyvä ja menestynyt joukkue. Mutta ettäkö ”kaikki vihaisi”, niin se ei kyllä pidä paikkansa.

Eikä noissa treideissä kyllä mielestäni mikään epätoivo paista. Päinvastoin todella fiksuja treidejä, joilla ylläpidetään ja jopa parannetaan menestysmahdollisuuksia.

Joo, samaa mieltä. Ei lähellekään 99,9 prosenttia. Meinasin kirjoittaa tästä itsekin, mutta en sitten jaksanut.

Hyvä vaan että NHL:ssä on monella eri tavalla operoivia joukkueita. Vegasiin tuo tapa rakentaa joukkuetta sopii täydellisesti.

 

[Amerikanihme]

Mutta enemmän siinä on varmaan kuitenkin sitä, että Vegas on mestari ja varteenotettava kandidaatti sellaiseksi vielä monta kautta eteenpäin. Isoja tykätään vihata.

Joo, en oikein ymmärrä tuota menestyvien vihaamista. Tykkään esim. Coloradosta ja Tampasta, suurelta osin siksi, että ne menestyvät tai ovat menestyneet. 1980-luvulla Edmonton oli kaikki kaikessa NHL:ssä, koska se menestyi (ja pelasihan siellä kaiken maailman tähtiä, joita oli kiva fanittaa). Samoin Montreal 1970-luvulla. Joten gloryhunttaus sopii kyllä kohdallani. En jaksa esim. tenniksessä seurata jotain sadannen sijan paikkeilla olevaa pelaajaa ATP-rankkauksissa, vaan esim. Federerin ja Djokovicin menestys kiinnostaa paljon enemmän, osin juuri siksi, että he ovat olleet menestyneitä pelaajia ja parhaimpia (no, Federer on menneiden talvien lumia, ja Djokollakin varmaan tähti on pian laskussa).

 

[Amerikanihme]

Joo, samaa mieltä. Ei lähellekään 99,9 prosenttia. Meinasin kirjoittaa tästä itsekin, mutta en sitten jaksanut.

Hyvä vaan että NHL:ssä on monella eri tavalla operoivia joukkueita. Vegasiin tuo tapa rakentaa joukkuetta sopii täydellisesti.

Kiitos. Sinulta on myös sympatiaa riittänyt Vegasia kohtaan, joten kuulut tuohon 0.1%:iin, heh!

 

[Salming]

Hassua, ettet halua ajatellakaan Whitecloudin myymistä, mutta sitten ensi kauden skenaariossasi Whitecloud on olutta ja menyttä...

En ole paljon Korczakia Training Campin ulkopuolella nähnyt, mutta olen kyllä tykästynyt Whitecloudiin niin paljon enemmän, etten oikein ymmärtäisi, miksi Korczak pitäisi saada kokoonpanoon Zachin uhraamalla. Kai se olisi pelkästään rahaliike sitten lähitulevaisuutta ajatellen. Vegasin tietäen, en pitäisi sitä vallan mahdottomana.

Paha pelko minulla on siitä, että Whitecloud on nimenomaan palkkakaton uhri, joten siksi hänet jätin hahmotelman ulkopuolelle, kun Korczak on todistanut sen, että hän ansaitsee olla ensi kaudella vähintään seiska- tai kasipakki. Eikä pelkoa ainakaan himmennä se, että nyt Hanifinin hankkimisen jälkeen kakkosalivoimassa ovat olleet McNabb ja Hague, joka on mennyt AV-hierarkiassa Whitecloudin edelle sillä olettamalla, ettei tätä säästellä jonkin vamman vuoksi.

Hertlin pelaajakortti:

Linkki: https://twitter.com/ShutdownLine/status/1766231563639906664?t=w_vAjfo-3TVcVEAxKSgRkg&s=19

McCrimmonin pressistä jäivät mieleen nämä asiat:

- He saavat hyviä pelaajia, koska he ovat valmiita maksamaan
- Hän korosti jälleen sitä, että ilman hyvää scouttaamista ja varaamista, Barbashevin ja Hertlin kaltaisia pelaajia ei olisi ollut mahdollista hankkia
- Nykyisiin vaikeuksiin yhtenä syynä on se, että kilpailijoihin verrattuna sisäistä kasvua ei ole päässyt kauden aikana tapahtumaan loukkaantumisista johtuen vrt. kokoonpanon eheys viime kaudella siirtotakarajasta playoffien loppuun asti
- Hertlin saatavuutta tiedusteltiin jo ennen hänen loukkaantumistaan. Vamma ja sopimustilanne mutkistivat hieman neuvotteluja. Apukoutsi Wardilta saatiin tärkeitä tietoja hänen luonteestaan, koska he pelasivat yhdessä aikoinaan. Yleisesti ottaen McCrimmon sanoi, että valmistautuminen siirtotakarajaan alkaa jo joulukuussa
- Hanifinin agentin kanssa ei juteltu ennen kauppaa, mutta sittemmin he ovat olleet yhteyksissä
- Stonen perna otti tosiaan osumaa ja kyseessä on vakava vamma, mutta pysyviä vaurioita ei pitäisi jäädä. Paluuaikataulu on arvoitus, mutta runkosarjassa hän ei ainakaan enää pelaa. Martinezkin on hetken aikaa sivussa käytyään pienessä operaatiossa. Joissain valokuvissa hänellä oli jalassaan jonkin sortin tukikenkä

64/82 Vegas vs. Detroit

Hill jatkoi maalissa. Stephenson siirtyi keskelle, kun Dorofeyev palasi kokoonpanoon kakkosketjun vasempaan laitaan. Mantha jatkoi oikealla. Karlsson sai kolmoseen vierelleen Amadion ja ylös kutsutun Brissonin. Nelosketju oli Cotter-Roy-Kolesar.

Arvosanataulukko
++
+ Hanifin, McNabb, Hague, Eichel, Marchessault, Dorofeyev
+/- Hill, Pietrangelo, Whitecloud, Theodore, Karlsson, Brisson, Amadio, Kolesar, Roy, Cotter, Stephenson, Mantha, Barbashev
-
--

Yhdeksän minuutin jälkeen 3v2-vastaiskusta Dorofeyev teki johtomaalin. Hän leikkasi hieman entistä keskemmälle siniviivan murtamisen jälkeen, sai lavan auki, laukoi ohi Chiarotin ja kiekko livahti Reimerin längistä sisään. Kerrassaan hienosti tehty kihaus paluupelissä Pavelilta, joka samalla teki yhden kauden maaliennätyksensä (8). Vartin kohdalla Hanifin pitkällä mailallaan katkaisi Berggrenin poikittaissyötön ja Vegas pääsi 2v1-vastaiskuun. Eichel tarjoili lätyn Marchessaultille, joka tykitti kiekon tylysti etukulmasta sisään. Tehopiste oli Noahille ritariuran ensimmäinen ja debyytissäkin noteeraamani hyvä etäisyyskontrolli vastustajan hyökkääjiin tuotti tulosta. Hallussa ollut avauserä päättyi kuitenkin ikävästi, kun Red Wings kavensi päätösminuutilla. Perron katkaisi ilmasta Theodoren purun, pudotti kiekon viivaan, Seider laukoi ja McNabbin halausotteesta huolimatta Rasmussen kykeni ohjaamaan kiekon taidokkaasti reppuun. Komplimentit vieraille tuosta maalista ennen kaikkea.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1766667397464023234?t=6pKcVDNrcifSGYlHvYviXw&s=19

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1766674716172181837?t=VbS5iUIPUcD9JwlFzancXQ&s=19

Päätöserän alussa Dorofeyevin boksi kostautui, kun punasiivet tasoittivat ylivoimalla. Ensin DeBrincat ohjasi tolppaan sisäänvientikuvion päätteeksi ja hetken päästä Compher ohjasi Seiderin laukauksen verkkoon eikä sillekään Hill voinut mitään, kun JT oli täysin yksin Pietrangelon selän takana vapaana. Päätöskympin aluksi kuitenkin Vegas siirtyi 3-2 johtoon. Eichel mursi yksin siniviivan neljän miehen välistä ja vaikka kiekko hieman karkasi, hän kamppaili sen takaisin ja löysi taustalta Brissonin avulla McNabbin, jonka rannelaukaus pomppi yläriman alle. Heti seuraavassa vaihdossa Detroit tasoitti, kun ensin karvatessa Roy ja Kolesar kolaroivat ja sen perään Whitecloud jäi kitumaan suorahyökkäyspuolustusblokkinsa jälkeen. Niinpä taustalta hyökkäykseen tullut Gostisbehere sai rauhassa laukoa rystyltä toisesta aallosta ja Hill imuroi viime aikojen tapaan kiekon längistä sisään. Whitecloud autettiin muiden tukemana koppiin kaiken kruunuksi, mutta palasi vielä penkille. Se buustasi reilut kaksi minuuttia ennen loppua kotijoukkueen supertähden Marchessaultin iskemään voittomaalin Eichelin laukauksen paluukiekosta, kun hän reagoi salamannopeasti reboundiin Määtän vielä pyörittyä ympyrää maalin edessä. Herra Kytkin täydensi kauden kolmannen hattutemppunsa osumalla tyhjään pesään.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1766700740712845621?t=kS8IfBHC5eCVhdhMTDdijw&s=19

Ykkösketju otti roolia plussien arvoisesti. Toisessa pelissä putkeen hyökkäysalueen hyökkäyspelissä vastustajien oli hankala riistää heiltä kiekkoja ja saada stoppeja, kun paikat vaihtuivat tiuhaan. Maaliodottama tasaviisikoin 11 minuutissa oli hurja 2.1-0.15 (kaikki laukaukset 25-5!). Enpä muista nähneeni noin dominoivia lukuja Moneypuckin mallissa. Eichel on parantanut peli peliltä paluunsa jälkeen ja se on hyvä asia. Marchessaultin ensi kauden palkkapyynti puolestaan vain kasvaa korkoa korolle tämän kalenterivuoden näyttöjen myötä. Ykkösketjun ensimmäinen hyvä mylläkkä vastustajan alueella oli jo kuudennella minuutilla, mutta McNabbin ja Theodoren perättäisiä viivatoimituksia Barbashev ja Marchessault eivät saaneet ohjattua verkkoon. Päätöskympillä puolestaan voittomaaliin oli paikka jo kuutisen minuuttia ennen loppua, mutta Eichelin petauksesta Marchessault laukoi vasemmasta ympyrästä ohi takakulman.

Dorofeyeville annan tehdystä maalista plussan. Hänen ketjunsa oli puolustussuuntaan myös tiivis. Hanifin merkkautti 0+2 tehot oltuaan kakkossyöttäjä viimeisessäkin maalissa. Tehojen lisäksi tosiaan suora- ja transitiopuolustamisesta pidin jälleen. Esimerkiksi kahdeksannella minuutilla Hanifin pysäytti orastavan 2v1-vastaiskun tökkäyksellään ojennetulla mailalla. Hyvä luistelutaito mahdollistaa sen, että etäisyys vastustajaan säilyy tosiaan sopivana eikä hän anna liikaa aikaa ja tilaa. Tuosta Hanifinin katkosta peli kääntyi toiseen suuntaan, mutta Brisson laukoi oikeasta laidasta päin Reimeria. Yhä edelleen kaipaisin tältä puolestaan leikkaamista keskemmäs vastaavissa hetkissä parempaan laukauskulmaan kuten Dorofeyev teki avausmaalissa. Palatakseni Hanifiniin, päätöserässä tämä pelasti toisenkin 2v1-tilanteen heittäytymällä oikea-aikaisesti Fabbrin laukauksen tielle peittäen samalla poikittaissyöttösauman. Ottelun neljännellä minuutilla Hanifinille toki sattui pieni lapsus, kun rystysiirto oman maalin takana Pietrangelolle jäi vajaaksi pyörivän kiekon vuoksi ja DeBrincat pääsi väliin. Tämä löysi heti maalin edestä Velenon, joka haki takatolpalta vielä Kanen lavan, mutta Hill ryösti tämän kahdesti. 16. minuutilla puolestaan Vegasin lähtö omista epäonnistui ja Kane laukoi heti keskeltä, mutta Hill sai lukittua längit juuri ajoissa.

Hanifinin tapaan pidin Haguen tekemisestä puolustussuuntaan ja siksi myös Nicolas saa plussan. Päätöserän alussa tämä blokkasi alivoimalla erään one-timerin pelastaen sillä kenties maalin. Ja myöhemmin tasaviisikoin Hillin nollattua Raymondin läpiajon, Hague blokkasi maalin edestä Petryn yrityksen kakkoskiekosta Raymondin syötöstä. Karlsson puolestaan syöksyi kolmoskiekkoon yhdessä Coppin kanssa estäen viimeistely-yrityksen. Hill oli kaikkinensa maalissa aika vakaa, vaikka yksi helppo selän taakse taas meni. Playoffeihin mennessä längit on saatava taas tukkoon. Vegasin viisikkopuolustus puolestaan otti minusta taas askeleen eteenpäin. Keskialue oli paremmin tukossa kuin viime aikoina ja sitä kautta pyöritykset omissa jäivät kohtalaisen vähiin. Eliittitason viisikkopuolustamiseen on toki vielä matkaa, mutta kuten todettua, kuukaudessa peli ehtii yhä kehittyä ja McCrimmonin mainitsemaa sisäistä kasvuakin tapahtua.

Ylivoimakoostumuksia oli muokattu hieman. Barbashev oli ykkösylivoimassa päätylautana, Marchessault keskellä, Karlsson vasemmalle ja Eichel oikealla. Kakkosviisikossa Roy oli maalin edessä tutusti, mutta Mantha slotissa, Stephenson oikealla, Pietrangelo vasemmalla ja Hanifin viivassa. Selkeästi viisikkoja oli ohjeistettu laukomaan herkästi, koska vetoja sateli paljon. 12. minuutilla esimerkiksi Pietrangelo laukoi suoraan Hanifinin syötöstä maalille ja Roy ohjasi, mutta Reimer sai pidettyä kiekon kamojensa alla maaliviivan oikealla puolella niukasti. Toisessa erässä Marchessault haki keskeltä yhden kosketuksen viimeistelyä Eichelin syötöstä ja tämä itse kiskaisi kiekon logoon. Barbashev puolestaan pyörähti kertaalleen päädystä maalin eteen, mutta Joonatan ei saanut reboundia siivottua koteloon maalin edestä.

Neutraaleista miehistä Royn johtama ketju oli jälleen pelin virtauksen suhteen positiivinen, vaikka tekopaikoista mieleen jäikin vain sentterin itsensä rannelaukaus toisessa erässä Reimerin räpylän reunaan vasemmasta laidasta. Toki sitten kakkoserän lopussa Cotterilla oli avopaikka maalin edestä voitetun laitakamppailun jälkeen, mutta sen hän tuhlasi. Stephensonin ketjusta Dorofeyevin maalin lisäksi Mantha väläytti kertaalleen 18. minuutilla laukoen suoraan viistokuljetuksesta panssariin vasemmasta laidasta. Kokonaisuutta tarkastellen paineen alta lähdöt olivat jees-tasolla ja Canucks-peliin verrattuna Vegas pääsi kontrolloidusti murtamaan siniviivan useammin ja se johti lisääntyneeseen hyökkäysalueaikaan sekä siihen, että laukauksia oli puolet enemmän kuin Detroitilla noin kolmannen erän alkupuoleen saakka.

Mainitaan lopuksi se, että Edstrom iski Frölundan ykkössentterinä 1+1 tehot kärkimatsissa Färjestadia vastaan heti pelaajakauppansa jälkeen. Se sattuu.

 

[Amerikanihme]

Herra Kytkin täydensi kauden kolmannen hattutemppunsa osumalla tyhjään pesään.

Tuo oli hauska, "Herra Kytkin", heh. Kyseessä on kai "Clutch: a tight or critical situation", mutta onhan tuo "kytkin" (joka sinänsä on yksi Clutch-sanan oikeista käännöksistä) paljon hauskempi!

P.S. Ei kannata Edstromin perään kauheasti itkeä. Ei suuresti diggaamastasi Erik Brännströmistäkään näytä mitään kovin suurta tähteä tulevan Adawassa.

 

[Salming]

56/72 HSK vs. Canucks 4-2

Pakisto oli ennallaan. Patera otti torjuntavuoron Savillelta. Brisson palasi alas ottaen paikan kakkosesta Brabenecin ja Denisenkon rinnalta. Rondbjerg oli ykkösen keskellä laidoillaan Benson ja Rempal, joten hänen sentterikokeilunsa sai jatkoa. Kolmoslinja oli Hickey-Demek-D'Amato ja nelonen Geertsen-Jones-Primeau. Yhä kokoonpanosta sivussa olevan Sedoffin vamma on muuten käteen liittyvä, koska hänellä oli tuki kouluvierailulla. On mielenkiintoista nähdä se, että millä numerolla aikanaan Sedoff askiin palaa, kun hän joutui luovuttamaan #15:n Hanifinille. Toivottavasti korvaus edes oli kunnossa.

Plussat ja miinukset
++
+ Patera, Bischoff, Korczak, Brisson
+/- Cormier, Ahac, Chayka, Denisenko, Rempal, Brabenec, Hickey, D'Amato, Geertsen, Jones, Primeau, Benson
- Demek, Rondbjerg, Mayo
--

- Avausmaali oli anteeksiantamaton, kun HSK:n löyhä alanelikko 4v3-ylivoimasta huolimatta ei saanut hyökkäystä pysäytetyksi omalla sinisellä, vaan Gatcomb sai annettua vasemmasta laidasta poikittaissyötön Mayon ja Rondbjergin välistä painottomalle puolelle, jonne oli unohtunut Walker ja tämä ohitti nokikkain päästyään Pateran puhtaasti. Tasoitus olikin sitten upea, kun Bischoff avasi ristiin, Brabenec ja Denisenko jatkoivat kiekon keskialueelta siniviivan päälle Brissonin lapaan ja tämä poimi keskikaistalta uudelleen Bischoffin, joka päätti hyökkäyksen laukaukseen ohi Tolopilon. Muutoin suorahyökkääminen avauserässä olikin tuloksetonta. Tuhlattuaan useamman minuutin YV-aikaa HSK onnistui lopulta 26. minuutilla, kun Bischoffin painava lämäri oikeasta laidasta painui yläriman alle. Yksinkertainen oli kaunista. Ylivoimien myötä ote säilyi tasaviisikoinkin isännillä, mutta silti 38. minuutilla Canucks tasoitti erän kahdesta laukauksestaan kohti maalia ensimmäisellä. Juuri kun HSK oli päässyt täysilukuiseksi, Bainsin poikittaissyöttö löysi McDonoughin ja tämä lämäsi kiekon sisään. Sapiskaa saa Demek, joka pelasi pehmeästi vasemmassa laidassa ykkössyöttäjää vastaan. Jälkimmäinen vieraiden laukaus oli Karlssonin läpiajo Denisenkon hukattua kiekon keskialueella, mutta Patera otti voittavan torjunnan kilvellään
- Päätöserässä voittomaalista vastasi Brisson, joka nappasi suunnanmuutoksen jälkeisen Denisenkolta pyörimään jääneen irtokiekon haltuunsa ja laukoi sen ohi Tolopilon. Loppuluvut naulasi tyhjiin omasta päästä Korczak. Hän irrotti ensin Driesin kiekosta sisäänviennin jälkeen ja katkaisi sitten vielä Rädyn syöttöyrityksen takaisin Driesille kohti vasenta kulmaa. Lopuksi vielä Paterakin kokeili osua tyhjiin, mutta roikku meni hieman ohi kohteesta
- Demekille menee miinus 2-2 maalista ja lisäksi päätöserässä hän pupelsi 2v1-tilanteen aikailemalla liiaksi eikä syöttöväylää viereen D'Amatolle enää ollut. Kahden maalin Bischoff ja 1+1 tehot kerännyt Korczak olivat tehojensa lisäksi luotettava ykköspari puolustussuuntaan puolustaen päätöskympillä johtoasemaa jämäkästi osana muuta viisikkoa. Brisson oli puolestaan yläkerran hahmo ja juonikkain yksilö mielestäni 1+1 tehoin, vaikka kakkoserän alussa Tolopilo tylysti hänet ryöstikin Rempalin annettua ylivoimalla täydellisen poikittaissyötön BB:n lapaan

57/72 HSK vs. Canucks 0-6

Patera jatkoi maalissa ja pakisto oli sama. Froese ja Morelli palasivat auttamaan pikkuritareita. Rondbjerg siirtyi laidalle, kun Froese tuli ykkösen keskelle ja Rempal oli oikealla. Kakkonen oli Morelli-Brabenec-Denisenko ja Benson putosi kolmoseen D'Amaton tilalle. Jonesin nelonen oli ennallaan.

Plussat ja miinukset
++
+ Saville
+/- Rondbjerg, Froese, Rempal, Morelli, Denisenko, Benson, Hickey, Jones, Primeau, Geertsen, Demek, Mayo, Korczak, Cormier, Chayka
- Patera, Brabenec, Ahac, Bischoff
--

- Toinen kohtaaminen olikin sitten karumpi. 21 minuutissa tilanne oli jo 0-4. Avausmaalin hörppäsi jo neljännellä minuutilla Patera, kun Stevensin laukaus kaukaa siniviivan kulmasta livahti maskitta sisään. Hetken päästä ylivoimalla McDonough teki bischoffit ja tykitti oikeasta siivestä hurjan one-timerin yläputken alle ennen kuin Ahac ehti peitolle tai Patera liikkua sivuttain. Kolmannessa maalissa Brabenec puolestaan epäonnistui varmistamaan Bischoffin pinchauksen. 2v2-vasturissa Nielsen kiersi Jakubin keskialueella väkisin laidan kautta biljardisyötöllä, jonka jälkeen hän pääsi syöttämään ohi Korczakin takatolpalle Driesin lapaan eikä tämä erehtynyt transition päätteeksi. Kauden murheenkryyni transitopuolustaminen nosti siis päätään jälleen kerran. Muutoin avauserässä ei oikein mitään tapahtunut laukausten oltua 4-5.
- Kakkoserän avausvaihdossa puolestaan Pateran purkuyritys lasin kautta päätykiekon hakemisen jälkeen oli vajaa ja Canucks jatkokarvasi kiekon kulmassa itselleen. Jonesin ketju juuttui omiin juoksemaan kiekon perässä ja kun Ahacilla sitten oli purkupaikka kärsivällisen puolustamisen lopuksi, hän suojasi kiekkoa vaillinaisesti ja vastustaja sai takakarvattua sen vielä takaisin siniviivan tuntumassa. Lopulta sitten kiekko löytyi omasta maalista, kun Woo laukoi kiekon viivasta maalille, Patera torjui sen patjoineen eteensä ja lopulta Nielsen runnoi kiekon maaliin. Aika surullinen maali tuo kaikkinensa oli ja samalla Saville vaihdettiin uuniin. Tämä aloitti iltansa pysäyttämällä patjavenytyksellään Nielsenin rystynoston läpiajosta. Hetken päästä Gatcomb pääsi myös läpi, mutta hänetkin Saville nollasi eleettömästi. Pelin puolivälin jälkeen lisää mehua kiukaalle viskoi kuitenkin Bains. Stevens mursi siniviivan vasemmasta laidasta. Korczak peruutti liiaksi antaen tilaa syöttää aina oikealle takatolpalle saakka, josta Bains viimeisteli ypöyksin kiekon ohi Savillen, kun Bischoff nukahti totaalisesti. Päätöserässä vielä Gloves punnersi vasemmasta laidasta ohi Chaykan ja heitti kiekon maalille, josta Walker ohjasi sen sisään, kun Bischoff oli taas myöhässä. Summa summarum, HSK jäi jo kymmenettä kertaa maaleitta tällä kaudella. Se on valtava luku
- Ainoa onnistuja oli pari läpiajoa torjunut Saville. Miinukset menevät takaiskuissa möhlänneille pelureille. Bischoffin parin laiskasti puolustetun tilanteen lisäksi päätöserän alussa ei saanut reboundia sisään Demekin lauottua ensin itse takapatjaan 2v1-vastaiskusta alivoimalla. Brabenecillakin oli paikka hyvittää virheensä pelin puolivälissä, kun Korczakin laukauksen jälkeisestä rikkinäisestä pelistä kiekko tuli hänen lapaansa maalin eteen, mutta Silovs venyi kiekon tielle. Hetkellinen hyvä vaihe HSK:lla oli kakkoserän puolivälin tietämillä, mutta Rempalkaan ei saanut erästä viivatoimitusta survottua sisään maalin kulmalta. Ja toki tuossa kohden matsi oli jo ratkennut

P.S. Ei kannata Edstromin perään kauheasti itkeä. Ei suuresti diggaamastasi Erik Brännströmistäkään näytä mitään kovin suurta tähteä tulevan Adawassa.

Alimittainen puolustaja vastaan raamikas keskushyökkääjä. Lähtökohdat ovat melko erilaiset menestyksekkään NHL-uran luontiin. En siis välttämättä vertaisi Brännströmiä Edstromiin, vaikka he maanmiehiä ovatkin.

E: Tämä on aika mielenkiintoinen nosto Vegasin pelaajakaupoista:

Linkki: https://twitter.com/travisyost/status/1767189652434571414?t=Xs9vxFHLQ-WMlcDgW-KULQ&s=19

 

[alwahla]

Vegas Golden Knights käyttää härskisti hyväkseen porsaanreikiä – Ismo Lehkonen: ”Ei tuolla jaeta reilun pelin palkintoja”

Mediassa ja somessa repesi raivo NHL:n hallitsevan mestarin toimintatavoista.

yle.fi

Ylekin on tarttunut tähän aiheeseen eli Vegasin tapaan tehdä tulosta.

 

[Amerikanihme]

Alimittainen puolustaja vastaan raamikas keskushyökkääjä. Lähtökohdat ovat melko erilaiset menestyksekkään NHL-uran luontiin. En siis välttämättä vertaisi Brännströmiä Edstromiin, vaikka he maanmiehiä ovatkin.

En toki verrannut Edstromia Brännströmiin. Vertasin vain harmitteluasi nyt Edstromin kohdalla siihen, kun Stonen saaminen aikoinaan maksoi mielestäsi ehkä vähän liiankin kipeästi, kun kovasti arvostamasi Brännström lyötiinkin lihoiksi. Ihan hyvin tuo meni näin jälkikäteen ajatellen. Stonen kanssa tuli Stanley kylään, kun taas Erikillä on vaikeuksia nousta huippupuolustajaksi NHL:ssä. Toivotaan, että samoin käy Edstromin kanssa, eli Tomáš tuo Cupin toista kertaa Vegasiin, kun taas Edstromilla on vaikeuksia nousta ykkös-kakkosketjuihin Särjissä, jos nyt siellä sitten pysyy. Aika näyttää...

 

[Salming]

En toki verrannut Edstromia Brännströmiin. Vertasin vain harmitteluasi nyt Edstromin kohdalla siihen, kun Stonen saaminen aikoinaan maksoi mielestäsi ehkä vähän liiankin kipeästi, kun kovasti arvostamasi Brännström lyötiinkin lihoiksi. Ihan hyvin tuo meni näin jälkikäteen ajatellen. Stonen kanssa tuli Stanley kylään, kun taas Erikillä on vaikeuksia nousta huippupuolustajaksi NHL:ssä. Toivotaan, että samoin käy Edstromin kanssa, eli Tomáš tuo Cupin toista kertaa Vegasiin, kun taas Edstromilla on vaikeuksia nousta ykkös-kakkosketjuihin Särjissä, jos nyt siellä sitten pysyy. Aika näyttää...

Tarkoitin vain sitä, että minusta on perustellumpaa haikailla nyt Edstromin kuin muinoin Brännströmin perään. Yliarvostin ummikkona viimeksi mainittua ehkä liikaa, koska en ollut silloin niin hyvin tutkinut hänen taustojaan ja pelaamistaan yksityiskohtaisesti kuin nyt lajista paljon enemmän ymmärtävänä Edstromin kohdalla. Toki Brännströmkin on vasta tulossa parhaaseen peli-ikään, joten ehkä 2-3 seuraavan kauden aikana hän vielä ottaa askeleita eteenpäin pelaajana, vaikka Stone-kaupan Golden Knights joka tapauksessa voitti.

65/82 Seattle vs. Vegas

Howden palasi kokoonpanoon ottaen Dorofeyevin paikan kakkosketjusta. Tämä putosi kolmoseen Brissonin tilalle. Hill pysyi veräjänsulkijana.

Arvosanataulukko
++
+ Eichel, Marchessault, Barbashev, Karlsson, Dorofeyev
+/- Hill, Theodore, Whitecloud, Hanifin, McNabb, Amadio, Stephenson, Howden, Mantha, Cotter, Roy, Kolesar
- Hague, Pietrangelo
--

Seattle avasi hanat 25. minuutilla. Roy pitkän vaihdon päätteeksi ei jaksanut polkea jalalla ihan punaviivalle asti nepatakseen kiekon kunnolla Krakenin päätyyn, vaan rystysiirto jäi vastustajan puolustajien haltuun. Nämä käänsivät nopeasti pelin pystyyn, kun Vegasilla oli vaihto osittain kesken. 3v2-vasturista McCann syötti Theodoren läpi takatolpalle, mutta Hill ryösti patjavenytyksellä Burakovskyn. Jatkotilanteessa sekaketju Barbashev-Roy-Marchy takanaan pari minuuttia kehissä olleet Theodore ja Pietrangelo eivät saaneet pysäytystä aikaan puolustusalueen puolustuspelissä ja lopulta kiekko löytyi omasta arkusta. Marchessault kyllä palomiehenä tukki keskustan, kun Roy oli kamppailemassa laidassa, mutta silti hänen lävitseen vain onnistuttiin syöttämään slottiin uineelle McCannille. Tämä piti hetken kiekkoa lusikkapuolellaan odottaen Burakovskyn vastaliikettä eikä Pietrangelo ehtinyt enää nousta maalin edestä tarpeeksi ylös peittääkseen laukauksen puolityhjään maaliin. Hienosti Kraken sahasi noppavitosen klapeiksi. Vegasin ykkösylivoima tasasi puntit pari minuuttia myöhemmin, kun Eichel syötti oikeasta siivestä maalin kulmalle, Barbashev käänsi poikittaissyötön painottomalle puolelle Larssonin läpi ja Marchessault paukutti kiekon tolpan kautta sisään. Hyvä, että tämä oli siirretty lyhyen slottikokeilun jälkeen takaisin vasempaan siipeen. Barbashev on puolestaan vaikuttanut parhaimmalta Stonen korvaajalta tuossa YV-viisikossa maalinedusmiehenä verrattuna vaikkapa Amadioon. Golden Knights siirtyi johtoon puolestaan Karlssonin aloitusvoitosta McCannia vastaan, kun kirjaimellisesti silmänräpäyksessä Dorofeyev löi kiekon aloitusympyrän kaarelta ohi Grubauerin.

Päätöserä ei alkanut hyvin, koska Kraken mätti ensimmäiset kolme maalia 11 minuutissa. Ensin Stephenson houkuteltiin korkealle pois keskustasta luomaan 3v3-tasavoima. Samalla toinen syvyyshyökkääjä Beniers peruutti slottiin auenneeseen tilaan. Hanifin jäi ei-kenenkään-maalle, kun Pietrangelo kontrolloi puolestaan maskiemistä. Niinpä Beniers sai rauhassa ohjata Borgenin laukauksen verkon perukoille. Eipä siinä, ihan näppärästi tuossakin Seattle löysi tutuhkon keinon haavoittaa Vegasia. Sen pelaajisto oli samalla sivulla sen suhteen, että kun tila hetkeksi viisikon sisälle aukeni, se käytettiin heti hyväksi. NHL:n vaatimustaso pelin ymmärtämiselle ja lukemiselle tuli tuossakin tilanteessa mainiosti ilmi. En syyttäisi osumasta Vegasin viisikkoa, koska jotain maalintekotapoja vastustajalle on väkisin jätettävä käytettäväksi ja Golden Knights varmasti elää sen kanssa ihan hyvin, että joskus vastustaja voi vaikeassa ohjauksessa onnistua.

Kakkosketju sai miinusta 3-2 osumastakin. Keskialueen aloituksen voitti Seattle ja pelasi nopeasti pystyyn. 3v3-hyökkäys päättyi Bellemaren rannelaukaukseen yläriman alle, kun Hague meni Whitecloudin kanssa samaan mieheen kontrolloimaan Tanevin keskikaista-ajoa maalille ja takamies jäi liian vapaaksi, jolloin Nicolas ei ehtinyt enää peittää vetoa. Kaventaminen keskelle oli jossain määrin perusteltua, koska kyseessä oli alkuun puolittainen 3v2-tilanne, jolloin Vegasin pakit jättävät painottoman puolen auki kuten nytkin kävi, mutta kun Howden ehtikin takapaineistamaan poikittaissyötön antanutta Yamamotoa, Whitecloud pystyi jäämään keskikaistalle kiinni Taneviin ja se vapautti Haguen merkkaamaan Bellemaren, mutta reagointi oli Nicolasilta puutteellista. Kuten edellisessä kappaleessa kirjoitin, tilanteet tulevat NHL:ssä niin nopeasti eteen, että vain älykkäimmät ja parhaiten havainnoivat yksilöt niistä selviävät. Tällä kertaa Hague ei sellainen ollut ja se maksoi maalin. Lopulta osuma muuten merkittiin Taneville, joka ilmeisesti hipaisi kiekkoa ajaessaan maalille.

Päätöskympillä Hanifin laukoi aloitusvoiton jälkeen päin Gourdea. Tämä käänsi salamannopeasti pelin pystyyn Tolvaselle, joka jatkoi kiekon Pietrangelon selustaan spurtanneelle Björkstrandille. Viimeistely läpiajosta yläkulmaan oli tylyn kaunis. Alexin piikkiinhän maalin silti saa laittaa, koska varmistaminen petti. Minuutin päästä kolmosketju kuitenkin kavensi. Pitkä hyökkäys päättyi McNabbin poikittaissyöttöön ja Karlssonin one-timeriin keskustasta merkkaamattomana pelaajana. Syy löytyi Tolvasesta, joka kävi taklaamassa Wiljamia oikeassa kulmassa ja palasi sitten hetkellisesti sentterinä ollessaan takaisin tukkimaan keskustaa, mutta jätti kuitenkin pari metriä liikaa etäisyyttä ruotsalaiseen, mistä Vegas heti rankaisi. 16 sekuntia ennen loppua ritarit kiipesivät tasoihin toisen alkuperäisen ritarin osumalla, kun Marchessaultista tuli seurahistorian ensimmäinen pelaaja, joka on tehnyt kahteen peliin viisi (linnun)pönttöä. Stephenson luisteli dumppauksen perään vahvasti ja sai pelin pysähtymään kulmaan Gourdea ja Larssonia vastaan. Apuun tuli riittämiin pelaajia niin, että Marchessault sai kaivettua kiekon itselleen vasempaan laitaan 4v2-ylivoiman turvin. Toki Seattle sai kiekon heti takaisin, mutta Eichel pysäytti rännipurun. Laukaus maalille ohjautui sopivasti Stephensonin kautta Joonatanin lapaan eikä Grubauer voinut sille mitään.

Linkki: https://x.com/GoldenKnights/status/1767771842948034867?s=20

Jatkoajalla Eichel iski runkosarjamaalin numero 200 upottaen Seattlen playoffhaaveet. Jo ensimmäisessä vaihdossa hän mursi siniviivan oikeasta laidasta ja huomattuaan vastassa olevan Beniersin, haastoi tämän leikkaamalla röyhkeästi sisään kärkikynällä. Eichel pääsi nokikkain Grubauerin kanssa, mutta tämä veti pidemmän korren vielä silloin rystynuoliaista vastaan. Voittomaalia edelsi puolestaan pelin aaltoilu päästä päähän. Ensin Pietrangelo laukoi tolppaan 2v1-hyökkäyksestä, mutta hän ehti palaamaan omiin katkaisemaan Larssonin syötön takatolpalle tyhjiin Burakovskylle. Vastaiskun vastaiskun vastaiskusta Eichel teki oman ratkaisun ja ohitti suoralla laukauksella Grubauerin. Kerrankin hän ei ajautunut läpiajossa liian lähelle veskaria, vaan laukoi juuri ajoissa:

Linkki: https://x.com/GoldenKnights/status/1767774288289964057?s=20

Eichelin ketju ei välttämättä muuten häikäissyt kuin pelin loppuhetkillä ja ylivoimilla, mutta ne hetket riittivät plussien ansaintaan. Tasaviisikoin paras mesta tuli 57. minuutilla, kun suorahyökkäyksen jatkopelistä Barbashev kaivoi kiekon itselleen ja lähetti vastaavan poikittaissyötön kuin ylivoimalla Marchylle, mutta tämä paukutti suoraan syötöstä patjoihin. Alivoimalla puolestaan Eichel petasi 2v1-vasturista paikan Karlssonille, mutta tämä ei saanut lättyä pussiin vasemmalta takatolpalta.

Dorofeyeville menee kehut maalista toisessa pelissä putkeen ja Karlssonille 1+1 tehoista. Wiljami tehojensa lisäksi olisi voinut saada yhden syötön lisääkin, kun toisen erän lopussa hän siirretyn rangaistuksen aikana syötti polviltaan maalin takaa luukulle Amadiolle, joka tuhlasi avopaikan laukomalla räpylään. Kolmosketjun osalta on myös mainittava avauserän alussa paineen alta lähtö, joka oli oppikirjamainen. Hague jatkoi Hillin pysäyttämän kiekon ränniin, jossa oli vastassa Dorofeyeville. Tämän lätty pistelinjalle löysi Amadion, joka puhkoi keskialueen määrätietoisella viistokuljetuksella ja löysi kahden pelaajan välistä raon, josta pujahtaa hyökkäysalueelle. Se loi 2v1-sauman, kun Dorofeyev luisteli takatolpalle, mutta Amadion syöttö tuli turhan jalkoihin eikä Pavel vielä tuolloin saanut laadukasta kutia aikaiseksi.

Stephensonin ketju oli hulivilivitja. Se salli eniten odottamaa, mutta myös loi sitä. Peliminuuteilla 15-40 suorahyökkäykset olivat parhaiten toteutettuja vierasjoukkueesta. Alkuun Mantha esimerkiksi tyytyi pelaamaan minimiä ja siirsi kiekon keskialueelta vain selustaan, mutta sittemmin toteutus ja pelirohkeus paranivat. Esimerkiksi avauserän toisella puolikkaalla kertaalleen suorahyökkäyksen lopuksi Howden syötti vasemmasta laidasta keskelle kaventaneelle Manthalle, joka laukoi ahtaasta tilasta ykkösellä ohi etualakulman. Toisessa erässä Mantha mursi itse siniviivan pari kertaa oikeasta laidasta ja löysi poikittaissyötöllään Stephensonin, joka laukoi päin Grubaueria vasemmasta ympyrästä. Vaikka sitten Chandler oli alustamassa 4-4 tasoitusta, hän ei minusta ihan ollut plussan arvoinen, kun sen verran paljon hänen ketjunsa juoksi kiekon perässäkin. Puolustajien kohdalla yhtenä pelillisenä yksityiskohtana mieleen jäi se, että yllättävän hanakasti aina pakkiparin toinen osapuoli tuki hyökkäyksiä neljäntenä miehenä. On tarkkailtava jatkossa lisää sitä, että onko Cassidy käskenyt heitä aktivoitumaan enemmän mukaan suorahyökkäyksiin vai oliko kyseessä poikkeus. Esimerkiksi avauserän lopussa Hanifin päätti takamiehenä hyökkäyksen rannelaukaukseensa veskarin syliin keskikaistalta. Theodoreltakin nähtiin muutamia siniviivan murtamisia aina Seattlen päätyyn saakka.

Hill oli neutraalin ja plussan välimaastossa. Kallistuin ensin mainittuun, vaikka muutamaan kertaan Adin venyi mainiosti patjoineen kiekon tielle. Esimerkiksi 18. minuutilla kun Theodoren poikittaissyöttö hyökkäyssinisen päällä kääntyi omiin 3v2-tilanteeksi ja sen päätteeksi Tatar ruokki luukulle ajanutta Beniersia, Hill pysäytti tämän. Ennen avausmaalia puolestaan hän ryösti Burakovskyn ja pelin alkuhetkillä alivoimalla Yamamoton. Alivoimilla paras venytys silti nähtiin 14. minuutilla Tolvasen one-timeriin, jonka eteen Hill liukui elegantisti.

Alivoimapelaamiseen liittyen kiinnitin huomiota siihen, että Kraken ja varsinkin McCann ymmärsi loistavasti hyödyntää hetkellisen poikittaissyöttöväylän AV-nelikon halki, kun Vegasin hyökkääjät vaihtoivat rooleja 1-1-2:ssa. Jo hetki ennen Tolvasen onnistunutta one-timeria, McCann antoi samanlaisen poikittaissyötön, mutta silloin Eeli pupelsi haltuunoton ja Stephenson pääsi purkamaan kiekon, vaikka toki Hanifinkin oli peittovalmiudessa. Uusi yritys Vegasin vaihdettua tuoreita miehiä jäälle sitten toimi.


Tässä kuvassa näkyy se, kuinka Karlsson ylempänä hyökkääjänä on paineistanut takakolmiosta viivapelaajaa ja pakottanut Schultzin levittämään kiekon vasempaan siipeen McCannille. Sen jälkeen Eichel lähtee ihan oikein alempana hyökkääjänä paineistamaan siipimiestä muuttuen YH:ksi ja Karlsson palaa alemmaksi hyökkääjäksi, mutta ennen kuin Wiljami ehtii tukkimaan slotin ja poikittaissyötön, McCann hyödyntää sekunniksi auenneen poikittaissyöttöväylän. Tolvanen paukuttaa suoraan syötöstä Hillin patjoihin. McCann siis havainnoi loistavasti roolien vaihdon Eichelin ja Karlssonin välillä syöttäen juuri sillä hetkellä poikittain. Eichelin lapa olisi voinut muuten olla keskustaan päin ja ehkä se olisi häirinnyt syöttämistä enemmän.

Jätän lopuksi tämän vain tähän. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa kahdesta viimeisimmästä laajennusjoukkueesta:

Linkki: https://x.com/EmeraldCityHky/status/1767777688276840489?s=20

 

[Amerikanihme]

Nyt oli kyllä hieno paluu loppuhetkillä tasoihin ja sitten ehkä hieman onnekkaastikin voitto jatkoajalla. Mutta vieläkin vaivaa Vegasia tuo, että joko annetaan vastustajalle parin maalin (vähintään) johto, ja sitten ruvetaan epätoivoisesti sitä tasoitusta jahtaamaan, tai jos saadaankin oma johto, niin sitten odotetellaan vastustajan tulemista tasoihin tai ohi. Kukahan saisi joukkueen pelaamaan alusta asti sata lasissa ja pitämään sen sata lasissa loppuun asti, oli tilanne sitten mikä tahansa? Ei kai kukaan, huokaus.

 

[Salming]

58/72 Tucson vs. Henderson 4-0

Korczak oli poissa pienen alavartalovamman takia, joten Hickey putosi yläkerrasta pakiksi. Cracknell sen sijaan oli tervehtynyt ja uutena nimenä debytoi try-outilla Ryan Dzingel.

Rondbjerg - Morelli - Denisenko
Benson - Froese - Rempal
Dzingel - Brabenec - Cracknell
Geertsen - Demek - D'Amato

Bischoff - Cormier
Ahac - Mayo
Chayka - Hickey

Patera
Saville

Plussat ja miinukset
++
+ Patera
+/- Ahac, Mayo, Hickey, Cormier, Bischoff, Geertsen, Demek, D'Amato, Dzingel, Brabenec, Cracknell, Benson, Froese, Rempal, Rondbjerg, Morelli
- Denisenko, Chayka
--

- Toisessa pelissä putkeen vastus teki avauserään kolme maalia ja HSK jäi lopulta maaleitta. Silloin on mahdoton voittaa. Avausmaalissa Denisenko taklattiin kiekosta irti omalla alueella, kun hän lähti kikkailemaan. Crotty heitti kiekon oikeasta laidasta maalille ja se kimposi Cormierin kanssa painineen Poganskin luistimesta maaliin. Minuutin päästä keskialueen uudelleenryhmittymisestä Doan syötti laidasta ohi Chaykan eteenpäin Theisenille, joka livahti Chaykan ja Hickeyn selustasta karkuun uittaen kiekon sisään, kun Dzingel ei ehtinyt paikata näitä. Isoin miinus menee Chaykalle epäonnistuneesta oman siniviivan puolustamisesta. Syöttö ei olisi saanut mennä hänen lävitseen. Kolmannessa maalissa Kirkland voitti luistelukisan Chaykaa vastaan käynnistäen päätypelin. Ahac pääsi hetkeksi väliin yrittäen purkaa vasemmasta kulmasta kiekon eteenpäin, mutta Brabenec ei laiturina saanut hankalaa syöttöä haltuunsa, vaan se meni Kochille asti siniviivaan. Välitön laukaus maalille löysi McCartneyn lavan eikä Patera voinut ohjaukselle mitään. Toisen erän lopussa vielä Roadrunners kaunisteli ylivoimalla numeroita, kun Jenik laukoi Bischoffin jaloista kiekon takakulmaan vasemmalta kaarelta
- Dzingel oli aika heikossa luistelukunnossa. Varsinkin omiin päin tullessa hän ei saanut oikein ketään kiinni takapaineistaessa ja se näkyi 2-0 osumassakin, vaikkei se Dzingelin piikkiin mennyt. PAPP:ssa sijoittuminen oli puolestaan vähän ryntäilevää eikä systeemi ollut täysin selkäytimessä. Positiivista oli se, että visiota ja syöttötaitoa mieheltä yhä löytyi, kun mm. avauserässä poikittaissyöttö löysi Hickeyn, joka laukoi oikeasta ympyrästä takapatjaan. Päätöserässä Dzingel sai kasvoihinsa osumaa mailasta, mutta neljän minuutin ylivoimakaan ei kuparista rikkonut
- Demekin päätöksentekokyky 2v1-transitioissa kaipaa parannusta. Tässäkin pelissä avauserässä hän aikaili kuljettaen nollakulmaan ja sitten Kampfer katkaisi epätoivoisen käännön maalille. Avauserän toiseksi paras aihio oli ylivoimalla, kun Cormier laukoi ranteella, mutta kahden kerroksen maskista Rondbjerg ja Froese huitoivat matkalla ohi kiekosta, joten Villalta poimi sen. Muissa erissä lähinnä ylivoimilla HSK loi edes puolittaisia mestoja, muttei mitään supervaarallista. Tasaviisikoin Cracknell laukoi kertaalleen slotista patjaan terävästi
- Patera teki parhaansa ottaen jo avauserässä pari atleettista torjuntaa jään pinnasta ja pysäyttäen räpylänsä reunalla Jenikin tulisen laukauksen 2v1-hyökkäyksestä. Kakkoserän alussa hän puolestaan liukui Kelemenin hieman epäonnistuneen one-timerin eteen 3v2-vastaiskun lopuksi. Päätöserässä Patera otti komean tuplatorjunnan nollattuaan ensin Hebigin 2v1-hyökkäyksestä ja torjuen perään maalin eteen jääneen irtokiekon

59/72 Tucson vs. Henderson 6-2

Saville oli maalissa. Chayka putosi katsomoon, kun Geertsen siirrettiin kolmospariin. Kärkipareissa Mayo ja Cormier vaihtoivat paikkoja. Yläkerrassa Brisson oli käytettävissä ja se aiheutti ketjulottoa (Brisson-Morelli-Denisenko, Dzingel-Froese-Rempal, Rondbjerg-Brabenec-Cracknell, Jones-Demek-Primeau).

Plussat ja miinukset
++
+ Rempal, Froese, Rondbjerg
+/- Saville, Ahac, Mayo, Hickey, Geertsen, Bischoff, Cormier, Brisson, Denisenko, Dzingel, Brabenec, Cracknell, Jones, Demek, Primeau
- Morelli
--

- Tasavajaalla Morellin poikittaissyöttöyritys vastaliikkeen tehneelle Cormierille katkesi hyökkäysalueella Jenikiin, joka vapautti norsukiekolla omat 2v0-vastahyökkäykseen. Doan tarjoili syötön viereen Kolyachonokille eikä tämä erehtynyt. 13. minuutilla Rempal tasoitti, kun puolestaan Tucson puolusti huonosti 3v4-vastaiskun. Froese sai ristipiston Rempalilta ja kuljetti kiekon sisään vasemmasta laidasta. Sieltä tämä jakoi pitkän poikittaissyötön vastustajan pelaajien läpi takaisin Rempalille, jonka laukaus oikeasta laidasta ohitti Wellsin. Pari minuuttia ennen taukoa Crottyn toimitus maalille kimposi jostakin ritarista ohi Savillen. Niin Brabenec kuin Cormier-Mayo kaksikko sitoi kyllä omia miehiään läheltä, joten kyseessä oli vain epäonninen tapahtuma. Juuri ennen taukosummeria kuitenkin HSK kipusi kahteen-kahteen ylivoimalla. Bischoff piti siniviivan kiinni aloitustappion jälkeen, levitti vasemmalle Dzingelille ja tämä syötti maalin kulmalle Rondbjergille, jonka pyörähdyksen jälkeinen kiekon survominen Wellsin patjojen läpi rystyltä tuotti onnistumisen, kun lopulta Froese oli se, jonka nimiin maali merkittiin. Niinpä tämä iski 500. AHL-pelissään juhlavat 1+1 tehot
- Päätöserässä ero repesi Roadrunnersin iskettyä neljästi. Kampfer iski voittomaalin ylivoimalla, kun lämäri painui ruuhkan läpi sisään. 54. minuutilla Onyebuchi syötti ohi Denisenkon keskustaan Kochille. Morelli oli metrin verran väärin sijoittunut eikä yltänyt hänkään syöttöä katkaisemaan. Niinpä Cormierin piti nousta maalin edestä peittämään nopeaa kutia, mutta se meni hänen lävitseen. Saville torjui eteensä ja Cormierilta vapaaksi jäänyt Jenik käänsi reboundin pussiin. Ketjureaktio, johon isoin syypää oli minusta Morelli. Reilun minuutin kuluttua lopullisen naulan seinään löi Smith. Ensinnäkin isännät voittivat luistelukisan Rädyn dumppauksen perään saaden päätypelin käyntiin. Kampfer laukoi viivasta ohi maalin. Roadrunners voitti irtokiekkotaiston uudelleen maalin takana. Kelemen syötti maalille ja Rädyn jalasta kiekko jäi elämään luukun eteen, josta sen nosti verkkoon Smith. Päätösosuma tyhjiin oli kosmeettinen
- Sinällään HSK:n työntö 3-2 tappiolla oli kohtalainen, mutta ihan huippupaikat jäivät luomatta. Morelli sai kiekon maaliin vanhanaikaisen jälkeen, mutta kiekko oli sitä ennen jo maalivahdin hallussa. Brisson oli melko pirteä aika ajoin, mutta esim. avauserässä ohjaus keskustasta Morellin petauksesta meni niukasti ohi takakulman. Rondbjerg 0+1 tehojen lisäksi jatkokarvasi kiekon kertaalleen itselleen vahvasti ja alusti paikan slottiin muistaakseni Cormierille, mutta laukaus viuhui ohi kehikon

Linkki: https://twitter.com/HSKnights/status/1768100771978203380?t=hHEoJAncAuosJmswVPKZWQ&s=19

 

[Salming]

66/82 Calgary vs. Vegas

Hill jatkoi maalissa. Carrier palasi kahden kuukauden breikiltä nelosketjuun pudottaen Cotterin katsomoon.

Arvosanataulukko
++
+ Mantha, Theodore, Eichel
+/- Hill, Pietrangelo, Hanifin, McNabb, Marchessault, Stephenson, Howden, Karlsson, Dorofeyev, Amadio, Carrier, Roy, Kolesar
- Hague, Whitecloud, Barbashev
--

Toisen erän lopussa siihenastisen nyhjäyksen rikkoi Mantha ensimmäisellä maalillaan kultaisena ritarina. Ex-ritari Pachal sortui paineen alla avaamaan kiekon suoraan Theodoren lapaan. Tämä näki vieressä vapaana olleen Manthan, joka paukutti one-timerin pussiin maalin edestä ongelmitta.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1768468747746947423?t=nKuASa5gMoU4O7KP3gWwrg&s=19

Flames tasoitti 45. minuutilla Vegasin onnistuneen alivoiman jälkeen. Kylington mursi jalalla siniviivan vasemmasta laidasta Barbashevin sivupaineesta huolimatta. Hän jätti kiekon Huntille, joka löysi keskeltä Sharangovichin. Vaikka kiekko karkasi tältä, silti se meni Vegasin rysään Hillin mailan kautta. Viisi minuuttia myöhemmin peli oli 2-1, mutta se olisi voinut olla 1-2. Keskialueen uudelleenryhmittymisessä Theodore antoi puhkovan syötön takasiniselle ja Barbashev livahti karkuun, mutta Wolf torjui yläkulmasta kämmennoston. Barbashev haki irtokiekon kulmasta ja suojasi sitä, mutta menetti pelivälineen hallinnan siniviivan tuntumassa. Calgary lähti 2v2-vastaiskuun. Kadri laukoi Whitecloudin jaloista ohi maalin, mutta rynnisti vain väkisin tämän etupuolelle ehtien irtokiekkoon ensimmäisenä. Hän käänsi sen miinuskulmasta maalin eteen ja Haguelta vapaaksi jäänyt Coleman ohitti lähietäisyydeltä Hillin. Karmea 10-sekuntinen swingi Vegasin kannalta. Viisi minuuttia ennen loppua Flames ratkaisi pelin. Ensin toisessa päässä Wolf torjui Karlssonin ohjauksen Theodoren syötöstä. Sitten kun ritareilla oli vaihto osin kesken, seisovin jaloin omaa sinistä puolustanut McNabb ei yltänyt kurottamaan kiekkoa pois Huntin lavasta. Pietrangelo jäi 1v2-tilanteeseen valuen hieman liikaa, jotta hänkään olisi saanut mailaansa väliin aikaiseen poikittaissyöttöön Coronatolle, joka naulasi kiekon yläriman alle. Loppuluvut viimeisteli tyhjiin Coleman.

Flames ansaitsi voiton. Vegasin karvaus ei avauserässä toiminut yhtään, vaan etäisyydet kasvoivat, kun kolme alinta pelaajaa jäivät niin kauas kahdesta ylimmästä karvaajasta. Eikä alakolmikko sitten saanut suinkaan aina pysäytettyä Flamesin vyöryä puolustussinisellä, vaan Hillin rauhallisia torjuntoja vaadittiin siihen, että avauserän jälkeen tilanne oli maaliton. Avausminuutilla Dorofeyev menetti kiekon siniviivan kulmassa aikailtuaan liikaa ja nopeasta käännöstä Mangiapane käveli avopaikkaan laukoen onneksi seinille b-pisteiden välistä. Minuutin päästä Miromanov laukoi kilpeen suoraluistelusta vasemmasta laidasta transition päätteeksi. Ylivoimalla samainen herra oli lähes pujotella keskeltä itse nokikkain Hillin kanssa väläytellen AHL:stä tuttuja soolokuskauskykyjään. Flamesin ensimmäisellä ylivoimalla parhaan paikan sai Kadri, joka oli unohtunut yksin maalille, mutta Hill pysäytti hänet Sharangovichin löydön jälkeen. 11. minuutilla Coronato vapautui jäähyltä sopivasti 2v1-vastaiskuun ja leikkasi keskelle, mutta Adin otti komean kilpiliimauksen terävään rannelaukaukseen. 14. minuutilla McNabb otti ison blokin mailallaan Kadrin keskikaistakutiin, kun jälleen karvaus ylempänä oli vuotanut.

Kakkoserä oli Hillille hieman helpompi. Ruuhkan takaa tulleet viivavedot hän hallitsi hyvin antamatta reboundeja. Erän lopussa Kadri karkasi puolittain karkuun ja sai laadukkaan laukauksen aikaan Marchessaultin häirinnästä huolimatta. Adin venytti patjansa alakulman tielle kuitenkin. Päätöserässä puolestaan 46. minuutilla suorahyökkäyksen lopuksi Huberdeau ruokki hidastetulla syötöllä maalille ajanutta Colemania, mutta Hill otti makean lähitorjunnan. Tämä tarjosi mahdollisuuden torjunnoillaan voittoon, mutta arvoin taas neutraalin arvosanan ja plussan välillä päätyen tappion myötä ensin mainittuun, koska ehkä ihan sellaiset huippupelastukset uupuivat kuitenkin ja 1-1 tasoitus oli estettävissä.

Vegasilla oli vaikeuksia päästä Flamesin puolustusalueella ytimeen. Kiekottelu oli jotenkin staattista ulkokehällä pyörimistä, joten Golden Knigths sai ikään kuin maistaa omaa lääkettään. Puolustajillakaan ei hirveästi ollut aikaa operoida viivassa ja toimittaa kaaoskiekkoja luukulle, kun Flamesin laiturit puolustivat heitä sen verran aggressiivisesti lähietäisyydeltä. Varsinkin avauserässä VGK:n pelaajisto antoi paljon epätoivoisia poikittaissyöttöjä, jotka katkesivat Flames-mailoihin. Ainoa merkittävä tekopaikka oli seitsemännellä minuutilla, kun Theodore ehti syöttää siniviivan kulmasta ristikulmaan Eichelille ja tämä pudotti kiekon keskustaan Barbasheville, mutta Miromanov ehti blokata mailallaan slottikudin. Ylivoimalla Eichel puolestaan laukoi kahdesti vasemmasta siivestä, mutta ihmissusi Wolf söi hänet elävältä.

Toisessa erässä Vegasin karvaus toimi hyvin ja se tuotti maalipaikkoja, kun Calgary oli menetysten jälkeen hetkellisesti organisoimaton. 22. minuutilla Eichel katkaisi oikeassa laidassa avaussyötön ja Marchessault jatkoi irtokiekon heti maalin eteen, josta Barbashev laukoi syliin. Viiden minuutin päästä Roy ahdisti karvauksellaan vastustajan harhasyöttöön ja Howden laukoi ykkösellä syliin keskustasta. 37. minuutilla Wolf puolestaan pupelsi pysäyttämänsä päätykiekon Karlssonille maalin eteen, mutta ehti vielä syöksyä paikkaamaan erheensä yhdessä Kylingtonin kanssa. Hetken päästä syntynyt pelin avausmaali oli sekin karvauksen tuotoksena syntynyt kihaus. Ylivoimalla Eichel puolestaan petasi siniviivan murtamisen jälkeen maalipaikan Stephensonille, joka laukoi puolustajien selustasta lähietäisyydeltä päin Wolfia.

Päätöserässä oli samoja ongelmia sitten kuitenkin taas kuin avauserässä ja Flames pääsi turhan helposti keskialueen ylitse. Tasaviisikoin parhaat ja melkeinpä ainoat maalipaikat olivat jo ylempänä mainitut Barbashevin ja Karlssonin tekopaikat hetki ennen kuin Flames kuittasi ne toisessa päässä kenttää todellisilla maaleilla. Ylivoimalla Eichelilla oli vetonappi herkässä kuten avauserässäkin, mutta tulosta ei tullut oikeastakaan laidasta. Silti Jack oli yksi harvoja valopilkkuja saaden plussan iltapuhteestaan. Hän toi luistelullaan lisäarvoa ja siirsi painopistettä toiseen kenttäpäätyyn. Tekopaikkoja muille 3-4 kappaletta luonut Theodore saa myös plussan kuten avausmaalinsa tehnyt Mantha, joka oli nyt hyökkäysalueellakin laitojen lähellä kiekkovarma eikä peliväline hukkunut jalkoihin samaa tahtia kuin aiemmissa peleissä.

Barbashev saa miinuksen tuhlailustaan ja menetyksestään ennen voittomaalia. Ja toki 1-1 tasoituksessakin sivupaine jäi hieman vajaaksi. Kolmospari puolestaan puolusti voittomaalin niin surkeasti, että heillekin on miinukset annettava. Tasaviisikoin he myös sallivat maaliodottamaa eniten kolmesta pakkiparista. Paluun kokoonpanoon tehnyt Carrier oli minusta melko näkymätön.

 

[Amerikanihme]

Kiekottelu oli jotenkin staattista ulkokehällä pyörimistä, joten Golden Knigths sai ikään kuin maistaa omaa lääkettään.

Vegasin Twitteristä:

Cassidy: "I sense a complete lack of urgency...and games get away from us."

McNabb: "We're fighting for the playoffs right now and the fight is not there."

SinBin.vegas:

"I cannot understate how poor that 3rd period is in the situation VGK were in tonight. A perfect spot to bury a team's season. Instead, you are inviting CGY, SEA, MIN, and STL back into it."

Oma analyysini yllä oli

Mutta vieläkin vaivaa Vegasia tuo, että joko annetaan vastustajalle parin maalin (vähintään) johto, ja sitten ruvetaan epätoivoisesti sitä tasoitusta jahtaamaan, tai jos saadaankin oma johto, niin sitten odotetellaan vastustajan tulemista tasoihin tai ohi. Kukahan saisi joukkueen pelaamaan alusta asti sata lasissa ja pitämään sen sata lasissa loppuun asti, oli tilanne sitten mikä tahansa?

Joten samankaltaista analyysia kaikilta. Mistäs se nyt lähtis liikkeelle. Ongelma on tiedossa, mutta kuka tai mikä ratkaisee sen?