Mainos

Vegas Golden Knights 2023–2024

  • 71 576
  • 343

Mihin asti Golden Knights yltää kaudella 2023–2024?

  • Mestaruuteen

    Ääniä: 11 23,4%
  • Finaaliin

    Ääniä: 3 6,4%
  • Konferenssifinaaliin

    Ääniä: 15 31,9%
  • Konferenssivälieriin

    Ääniä: 11 23,4%
  • Pudotuspelien avauskierrokselle

    Ääniä: 4 8,5%
  • Pudotuspelien ulkopuolelle

    Ääniä: 3 6,4%

  • Äänestäjiä
    47
  • Poll closed .

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
37/72 Henderson vs. Milwaukee 0-7

Saville kutsuttiin pykälän ylös, joten niin Vikmankin. Kuivan kauden katkaisemiseksi ketjuja oli myllätty.

Denisenko - Morelli - Brisson
Benson - Quinney - Rempal
D'Amato - Demek - Cracknell
Geertsen - Swetlikoff - Primeau

Bischoff - Sedoff
Ahac - Cormier
Chayka - Mayo

Vikman
Papirny

Plussat ja miinukset
++
+
+/- Papirny, Ahac, Sedoff, Geertsen, Swetlikoff, Primeau, D'Amato, Cracknell, Demek, Benson, Quinney, Brisson, Morelli, Denisenko
- Vikman, Mayo, Chayka, Cormier, Bischoff, Rempal
--

- Muutokset jopa pahensivat tilannetta, sillä HSK tuli nöyryytetyksi 0-7 ja on pelannut jo yhdeksän erää maaleitta. Edes Las Vegas Thunderia kunnioittaneet pelipaidat eivät auttaneet. Avausmaalissa Weatherby ohjasi taitavasti Gravelin viivakudin sisään. Noppavitosta käytettäessä tuo tapa vastustajalle "sallitaan" haavoituskeinoksi muodon sisästä, joten en syytä siitä ketään yksilöä, vaan kehun vastustajaa. Toisessa maalissa alivoiman viime sekunneilla Mayo päätti sulkea maalin edestä Stastneyn lavan ja L'Heureux sai rauhassa nostaa takatolpalta McKeownin ohi menneen ohjauksen paluukiekon verkkoon. Syvyydessä vierailla oli 3v2-ylivoima ja sen he käyttivät. Ehkä Vikman olisi voinut nopeammin liukua tolpalta toiselle. 0-3 maalia edelsi pitkä vaihto omissa eikä Cormier-Bischoff kaksikko päässyt vaihtamaan. Lukas ei jaksanut estää uutta Jankowskin sisäänvientiä riittävän läheltä ja toinen pyöritys toi tulosta. Bischoff hävisi maalinedusmiekkailun Afanasyevin laukauksen jälkeen ja Gross nosti reboundin maalin kattoon. Hetken päästä puolestaan Chayka ei saanut estettyä sisäänvientiä ja sen jälkeen Mayo nukkui Jankowskin lavan sulkemisessa maalin edessä. Toki Demekin ketjun keskialueen puolustuspelaaminenkin olisi voinut olla tarkempaa. Viides maali oli maaliin vaihdetun Papirnyn, kun Afanasyevin kaistalaukaus ohitti hänet. Päätöserässä vieraat kaunistelivat numeroita vielä kahdesti. Ensin Rempal sekoili huolella hukaten kaksi purkupaikkaa ja sitten alivoimalla 3v1-hyökkäyksen lopuksi Jankowski ohjasi kiekon sisään luistimellaan
- Vikman pysyi avauserän lopussa sivuttaisliikkeessä mukana Afanasyevin noustua vasemmasta laidasta vauhdilla maalille. Kakkoserässä oli pari hywää pysäytystä ruuhkan takaa ennen kuin hänet vaihdettiin ulos. Esitys jäi silti miinukselle.
- Hyökkäyssuuntaan esitys oli ensimmäistä peliä kehnompi. Admirals puolusti ytimen jotenkin vielä vaivattomamman eikä HSK pärjännyt kovin hyvin laitojen lähelläkään luodakseen vetopaikkoja viivaan riittävästi. Kamppailukovuus loisti tipotiessään. Kaaoskiekot olivat usein myös maskittomia, joten Grosenick selvisi 24 torjunnalla. Denisenko väläytti kakkoerässä kertaalleen murtamalla siniviivan keskeltä ja laukomalla sitten ranteella viistokuljetuksesta räväkästi ohi takakulman. En yhtään varsinaista onnistujaa kyennyt harmaasta massasta löytämään
- Demek taisi saada ensimmäiset YV-minuuttinsa. Hän oli maskimies toisessa viisikossa eli samassa roolissa kuin junnupeleissäänkin niin seura- kuin maajoukkueessa. Pelin lopussa hän oli lähinnä kuparisen rikkomista tolppalaukauksellaan vasemmasta laidasta

43/82 Vegas vs. Calgary

Varustuksena oli talviklassikko. Eichel oli pelikyvytön viime matsin tuntemuksien jäljiltä. Cassidyn mukaan hän on sivussa jonkin aikaa. Saapa nähdä, että valitaanko Stone hänen tilalleen tähdistöpeliin. Froese ja Saville kutsuttiin ylös, koska Hill ei vieläkään ollut valmis pelaamaan. Ketjut olivat tällaiset:

Dorofeyev—Stephenson—Stone
Barbashev—Roy—Marchessault
Cotter—Howden—Amadio
Røndbjerg—Froese—Kolesar

Martinez—Pietrangelo
McNabb—Korczak
Hague—Whitecloud

Thompson
Saville

YV

Stone
Marchessault Stephenson Dorofeyev
Martinez

Roy
Cotter Barbashev Amadio
Pietrangelo




Arvosanataulukko
++
+ Stephenson, Stone
+/- Thompson, Pietrangelo, Martinez, Whitecloud, Korczak, McNabb, Dorofeyev, Cotter, Amadio, Howden, Froese, Rondbjerg, Kolesar, Marchessault, Roy, Barbashev
- Hague
--

Calgary haki pisteet maalein 1-3, joten talviklassikkopaidat voisi viimeistään nyt polttaa. Vegasilla kesti yli viisi erää saada aikaan edes yksi maali niillä. Avauserässä Flames meni johtoon ylivoimalla, kun Backlund laukoi ohi Haguen peiton, Thompson torjui eteensä ja Coleman maskimiehenä pussitti reboundin Whitecloudin jäätyä liian etäälle. Kumpikin kolmospakkiparin osapuoli olisi voinut suoriutua siis paremmin kakkosalivoimassa. Roy muuten sentään piti slottipelaajan lavan kurissa aiemmasta oppineena. Parin minuutin päästä voittomaalissa Pietrangelo pinchasi myöhässä, mutta Roy varmisti polkien alas tekemään vastaiskusta 2v2-tasavoimaisen. Zaryn syöttö katkesi Hagueen ja Royhin, mutta hän sai kiekon onnekkaasti takaisin itselleen ja yritti miinuskulmasta maalintekoa. Kiekko jäi pyörimään maaliviivalle Haguen varusteista ja Kadri tuli taustalta paikalle lyömään sen sisään, kun Nic puolusti vähän pehmeästi. Kakkoserän lopussa puolestaan Flames kaatoi kiehuvaa nestettä niskaan Vegasin oltua pitkän aikaa pelin päällä. Cotter suojasi kiekkoa hyökkäysalueella, mutta menetti sen Colemanille siniviivan tuntumassa. Vastaiskusta Backlund veivasi kiekon reppuun, kun Howden ei ennättänyt auttamaan Pietrangeloa 2v1-tilanteessa ja tämäkin epäonnistui Mangiapanen syötön katkaisemisessa.

Päätöserässä sitten vihdoin Stonen upea päätypassi löysi Stephensonin lavan ja tämä naulasi oikeasta laidasta kiekon sisään yläriman alle, kun koko Flamesin viisikko tuijotti kiekkoa painollisella puolella. Dorofeyev ja Pietrangelo pitivät kumpikin siniviivan kertaalleen oivasti kiinni vaihdon aikana estäen purut. Mediatiimi harmitteli talviklassikon jälkeen sitä, etteivät he päässeet käyttämään erityisiä maaligrafiikoita. Lähellä se oli tässäkin pelissä. Osuma oli lopulta laiha lohtu ja Flames voitti vasta toisen kerran koskaan Las Vegasissa.










Markström päästi vain yhden maalin, kun maalinteon tehokkuus ei Vegasilla ollut kunnossa. Yksittäisenä hyvänä osa-alueena oli karvaaminen, sillä Vegas sai useita puolittaisia maalipaikkoja hyökkäysalueen puolustuspelaamisellaan. Asenne oli myös minusta OK eikä yrityksen puutteesta joukkuetta voi syyttää. Paras ketju oli ykkönen, joka sai päätöserässä ansaitun palkinnon. Sitä ennen kolmannella minuutilla jo paineen alta lähtö oli erinomainen ja Stephenson pistelinjakuljetuksensa lopuksi jätti kiekon Dorofeyeville, joka laukoi yli maalin. 24. minuutilla keskialueen katkosta Stone syötti viereen Dorofeyeville, joka kiskaisi kaukolämärin patjaan oikeasta laidasta. Pelin puolivälissä Stephenson liiti toistamiseen yli keskialueen jalalla. Hän ja Stone päättivät 3v2-suorahyökkäyksen esityöhön Dorofeyeville vasempaan ympyrään, mutta tämä kilautti ylärimaan ranteella. Päätöserän alussa puolestaan Stephenson esti Lindholmin purun vasemmassa laidassa, Dorofeyev siirsi irtokiekon keskustaan ja Stone laukoi terävästi päin Markströmiä. Pelitapaesimerkki Stephenson otti toivottua roolia, kun kärkisentterit olivat poissa, joten hän ansaitsee siksi plussan. Stonekin saa yhden plussan petauksistaan muille.

Royn johtama vitja oli myös ihan jees, vaikka lopputuote jäi hihnalle. Viidennellä minuutilla ylivoimalla Roy syötti pehmeillä käsillään syvyydestä keskustaan Barbasheville, mutta tämä laukoi melko läheltä ohi maalin. 13. minuutilla vastaiskussa Marchessault liu'utti kiekon Barbasheville, joka laukoi logoon suoraluistelusta. Jatkotilanteessa Roy leikkasi vasemmasta laidasta keskustaan, mutta rannelaukaus meni yli maalin. Kakkoserässä Weegarin menetyksestä paineen alla seurasi vetopaikka Barbasheville, mutta kuti vasemmasta laidasta meni yli maalin. Samassa vaihdossa Barbi kuitenkin karvasi kiekon vielä Tanevilta, nousi roymaisesti keskustaan ja viritti rannarinsa, mutta se osui kassarin olkapäähän. 34. minuutilla vastaiskussa Marchessault pyörähti epätoivoisesti ja laukoi sitten rystyltä kiekon maalille pakin jaloista. Roy ei päässyt reboundiin käsiksi, mutta tykkäsin hänen hakeutumisestaan ytimeen. Ilman veskaria pelatessa lopussa puolestaan Barbashevin one-timer laidasta lirui Markströmin läpi, mutta Flames-puolustajat siivosivat kiekon selän takaa.

Alaketjuista Cotter-Howden -kombo väläytti pari kertaa avauserässä. Howden katkaisi Markströmin syötön ja syötti maalin eteen Cotterille, joka suti ohi kiekosta, vaikka tyhjä maali odotti edessä. Myöhemmin Cotter pyörähti vasemmassa laidassa irti miehestään ja syötti keskustaan Howdenille, joka laukoi syliin mailatarhan keskeltä. Froese puolestaan sai pari tekopaikkaa kakkoserässä. Ensin nelosketjun karvauksen tehottua kiekko tuli hänelle maalin eteen, mutta rystylaukaus jäi vaisuksi. 3-0 maalin jälkeisessä vaihdossa puolestaan kiekko pomppi vielä oudommin suoraan lapaan keskikaistalle ja hän pääsi lähes nokikkain Markströmin kanssa, mutta rystyveivi meni sivurautaan.

Thompson oli maalissa ihan OK. Alussa hän esti alivoimamaalin torjumalla Duben rannelaukauksen ylivoimahyökkäyksestä hanskansa reunalla. Vieraiden ylivoimalla puolestaan hän venytti patjansa Lindholmin takatolppakudin eteen. Erän lopussa Vegasin lähtö omista epäonnistui ja Coleman käänsi suunnan nopeasti Mangiapanelle, joka pääsi nokikkain LT:n kanssa. Viimeistely oli tulokseton ja Martinezin takapaine edesauttoi sitä. Kakkoserän alussa nähtiin lähes identtinen tilanne 2-0 maaliin nähden. Zary jäädytti Thompsonin ja laukoi sitten tämän ohitse oikealta puolelta. LT:n selän takana maaliviivalla painivat Hague ja Kadri, joista jälkimmäisen kypärään laukaus osui ja Hague sitten huitoi irtokiekon muualle. Päätöserän paras torjunta oli 44. minuutilla, kun aloituksen jälkeen Andersson laukoi kohti etukulmaa, mutta Logan työnsi kilpensä tielle viime tipassa.

Ensi yönä on sitten Brendan Brissonin NHL-debyytin vuoro. Pojan kommentit voi kuunnella alapuolelta. Hän pelannee kolmosketjussa Cotterin ja Amadion kanssa. Stephenson oli kipeänä poissa treeneistä ja Froese stunttasi häntä Dorofeyevin ja Stonen välissä, joten se enteilisi sitä, että Chandler pystyisi kuitenkin pelaamaan.



 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
44/82 Vegas vs. Nashville

Thompson jatkoi maalissa. Koska Froese lähetettiin alas, Howden valui nelossentteriksi. Amadio siirtyi kolmosessa keskelle ja Brisson teki NHL-debyyttinsä vasemmassa laidassa Cotterin laituriparina. Puolustus ja kärkiketjut olivat ennallaan. Kokoonpanossa oli kuusi omaa varausta, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Emojikseen Brisson oli valinnut surffaripojan.

Arvosanataulukko
++
+ Thompson, Stone, Stephenson, Dorofeyev, Roy, Rondbjerg
+/- Pietrangelo, Martinez, McNabb, Korczak, Hague, Whitecloud, Marchessault, Barbashev, Cotter, Amadio, Brisson, Kolesar, Howden
-
--

Vegas meni johtoon vartin jälkeen ensimmäisestä vaarallisesta maalipaikastaan. Dorofeyev kamppaili maalin edessä voitokkaasti Haguen viivakudin reboundista Carrieria vastaan ja käänsi sen Saroksen patjoihin. Kolmoskiekko kimposi slottiin, josta Stone naulasi sen ylämummoon. Sama ketju oli asialla toisen erän alussa. Dorofeyev ei vuotanut sivupainetta vastaan (toisin kuin esim. Brisson, mutta siitä myöhemmin lisää), vaan sai syötettyä laidasta viereen sentterille. Stephenson mursi siniviivan ja löysi sitten poikittaissyötöllään ohi Lauzonin painottomalta puolelta Stonen, joka ohitti Saroksen puhtaasti. Preds kavensi 2-1:een kakkoserän lopussa, kun Evangelista ohjasi Carrierin vedon verkkoon. Käyn osuman läpi tarkemmin läpi alempana. Erän päätösminuutilla kuitenkin tasavajaalla Stone täydensi hattutemppunsa laukomalla 3v2-vastaiskusta Stephensonin jätöstä kiekon takakulmaan läpi Josin peiton. Kyseessä oli kapteenille uran ensimmäinen kypärätemppu runkosarjassa. Loppuluvut iski tyhjiin hybridipitkää hyödyntäen 600. ottelunsa pelannut Marchessault ja päätti samalla yhdeksän pelin maalittoman jakson.



Ykkösketju oli luonnollisesti hyvä toisessa pelissä putkeen iskien kolme pussukkaa. Neljäskin maali oli lähellä toisessa erässä, kun Whitecloud avasi taskuun Dorofeyeville, joka jatkoi kiekon tutun pehmeästi puolustajien selustaan kiihdyttäneelle Stephensonille, mutta Saros torjui rystyuiton pitäen längit kiinni. Ketju hallitsi pelin virtausta suvereenisti.

Royn vitja loi myös tontteja toisesta erästä eteenpäin, kun Vegas alkoi saamaan pidempiä hyökkäyksiä. Avausvartillahan ainoastaan Pietrangelo laukoi kohti maalia kaukaa ja ehti vielä omaan reboundiinsa kääntäen sen vasemmasta laidasta Saroksen syliin. Toisessa erässä kuitenkin Roy laukoi kertaalleen ranteella logoon keskeltä. Päätöserän alussa Barbashevin karvauksesta Roy ajoi keskustaan vasemmasta laidasta kuten viime pelissä, mutta taas rannelaukaus viuhui ohi takakulman. Sen perään Marchessault katkaisi Josin avauksen, mutta osui olkapäähän oikeasta laidasta. Eikä siinä kaikki, vaan vaihdon lopuksi McNabbin laukaus pomppi maalin kulmalle Barbasheville, joka tuhlasi avopaikan laukoen joko päin Sarosta tai Josia. Ylivoimalla puolestaan toisessa erässä vastaiskusta Pietrangelo kuljetti maalin taakse sen sijaan, että olisi laukonut oikeasta laidasta melko hyvästä paikasta. Päätypassi ei sitten enää Royta löytänytkään maalin edestä Saroksen jäädyttämisen jälkeen. Nelosketjulla oli puolestaan muutama kohtalainen pitkä hyökkäys Nashvillen alueella, mutta ei se oikein ytimeen päässyt, vaikka pystyi pitämään kiekkoa ihan OK. Viisi minuuttia ennen loppua Howden laukoi suorahyökkäyksestä pakin jaloista ja Kolesar ronkki tuloksetta kakkoskiekkoa maalin edessä.

Thompson oli plussan arvoinen uunissa. Viidennellä minuutilla Martinezin menetyksestä keskialueella peli kääntyi omiin. Pietrangelo tökkäsi sen jälkeen ohi kiekosta, kun Tomasino leikkasi keskustaan ja petasi loistopaikan takakulmalle O'Reillylle, mutta Logan liukui kiekon tielle ajoissa. Tuo oli vaihteeksi heikosti puolustettu 1v1-haasto Pietrangelolta. 16. minuutilla Fabbro aktivoitui painottomalta puolelta vetopaikkaan. Thompson pomputti rannelaukauksen eteensä, mutta Trenin huitoi reboundin ilmasta ohi maalin. Minuutin päästä palomies Rondbjerg otti futisveskarimaisen jalkatorjunnan, kun Smith laukoi slotista. Jonas sai taputukset kypäräänsä tuosta blokista Thompsonilta. Ensimmäisessä erässä Vegas vietti aika paljon aikaa omissa ja ennen avausmaalia kaikki laukaukset taisivat olla murskaavasti 1-19. Tietty aggressiivisuus uupui puolustusalueen puolustuspelistä eivätkä viisikot saaneet pysäytyksiä aikaan. Noppavitosen sisään aukeni pari kertaa myös yllättävän paljon tilaa.

Toisen erän alussa vastaiskun lopuksi kiekko jäi maalin eteen pyörimään ja Sissons tuli paikalle laukoen rystyltä, mutta Logan otti erinomaisen reaktiopelastuksen. Puolivälissä peliä puolestaan Forsbergin laukaus suoraluistelusta vasemmasta laidasta oli livahtaa sisään, mutta Pietrangelo purki selän takaa pelivälineen muualle. Kaistalaukauksissa Thompsonilla oli lieviä haasteita ja hän pomputteli niitä toisin kuin Hill. Tuon huomionhan teki eritoten Viaplayn studiossa talviklassikon yhteydessä R. Helenius maalivahtiasiantuntijana. 36. minuutilla puolestaan Preds pääsi alivoimalla vastaiskuun ja Pietrangelo myi itsensä heittäytymällä, mutta Vegasin onneksi McDonaugh laukoi seinille lähietäisyydeltä. Päätöserässä puolestaan Thompson sai alivoimalla apuja McNabbin blokeista Nyquistin laukauksiin, mutta oli toki viimeisenä lukkona sitten varsinkin viimeisillä minuuteilla, kun Nashville haki kavennusta ilman Sarosta. Vegasin alivoima oli loistavaa läpi pelin. Keskialueen häirintä oli korkeatasoista ja omissakin paketti pysyi tiiviinä. Roy-Rondbjerg kaksikko on toiminut ykkösalivoimassa mainiosti Eichel-Karlsson kaksikon tuuraajina nyt parin pelin ajan. Niinpä hellyin antamaan heillekin plussat. Cassidykin kehui Jonasta ja sanoi, että tämä on hyvä tunnistamaan ne hetket, kun pitää olla aggressiivinen tai peittää linjoja. Nopeudellaan hän myös ehtii irtokiekkoihin.

Brisson pelasi debyytissään 11:08. Laukauksia kohti maalia oli yksi ja teholukemaksi kirjattiin -1. Kuten Cormierin kohdalla, otin talteen huomioita vaihdoittain. Tein samalla vertailua Pekingin olympialaisiin, jolloin tarkastelin ensimmäistä kertaa Brissonia tarkemmin. Toivoin, että BB uskaltaisi ja pystyisi samalla tavalla leikata laidaltaan keskustaan luomaan omat tekopaikkansa eikä jäisi ulkokehäpyörijäksi kuten viime AHL-kaudella, jolloin hän ei ahtaasta tilasta laidasta saanut luotua oikein mitään. Kiekollinen suoritusvarmuus oli toki myös luupin alla.

1. erä

Brisson aloitti änäriuransa ajassa 2:30 hypäten askiin ketjustaan viimeisenä Barbashevin tilalle, joka oli joutunut jäämään jäälle puolustusalueen puolustuspeliin lisätoviksi. Amadio luisteli Schennin kanssa kiekon perään Preds-alueen vasempaan kulmaan. Jälkimmäinen ehti siirtää kiekon maalin taakse Novakille, joka avasi pystyyn ohi Cotterin. Brisson jäi keskialueelle suosiolla puolustajien avuksi tunnistettuaan sen, että hänen oli siinä tilanteessa melko turhaa enää puolustaa eteenpäin ja rynniä itseään pihalle. AHL-ura muuten alkoi aika samalla tavalla, kun vielä Viveiroksen/DeBoerin aikana käytössä oli 1-1-3 ja BB jäi silloinkin varmistamaan keskialueelle H3:na ihkaensimmäisessä vaihdossaan. Nyt 1-1-3:lla karvaaminen oli toki hetkellistä lentävän vaihdon vuoksi. Keskialueella oli 3v2-ylivoima ja kolmospakkipari riisui yhdessä Evangelistan kiekosta Vegasin siniviivalla. Brisson katseli vierestä. Whitecloud käväisi nopeasti maalin takana, jotta hyökkääjät ehtivät voltata itsensä vauhtiin kolmelle kaistalle. BB swingasi oikeaan laitaan, Cotter keskelle ja Amadio vasemmalle. Whitecloud avasi Amadiolle, joka voitti punaviivan ja dumppasi rystyltä kiekon syvään ohi Fabbron. Siirtokiekko oli kuitenkin vajaa ja Lauzon katkaisi sen oman alueen puolivälissä ennen kuin painottomalta puolelta painolliseen laitaan leikannut Brisson ehti paikalle. Lauzon ehti jopa kääntyä puolittain vasemmassa laidassa ja väistää siten BB:n taklauksen, joten ajoitus oli pahasti pielessä jatkokarvauksessa. Brissonhan osaa olla fyysinen tarpeen vaatiessa, mutta nyt vastustajan irrottaminen kiekosta ei onnistunut. Amadio sai kuitenkin kertaalleen estettyä purun laitaa pitkin, mutta lopulta Predsin miesylivoima laidan lähellä oli liikaa ja he miekkailivat kiekon aina Vegasin päätyyn asti.

Pitkää kiekkoa ei vihelletty, mutta Whitecloud voitti luistelukisan Treninia vastaan. Yhden kosketuksen siirto kulmaan katkesi kuitenkin Gurianoviin, joka onnistuneen jatkokarvauksen jälkeen haki heti maalin edestä Sissonsia, mutta Haguen lapa oli välissä. Vegas organisoi noppavitosen salamana, kun kiekko ajautui oikeaan laitaan. Amadio irtosi keskeltä Haguen avuksi kulmapainiin. Yhdessä he voittivatkin kiekon hetkeksi, mutta Gurianov nappasi sen takaisin ja haki uudelleen heti Sissonsin lapaa, joka oli nyt auki Amadion jättämässä tilassa. Palomies Brisson ja Whitecloud kuitenkin olivat kummatkin kuitenkin Sissonsin vieressä lavat jäässä ja heistä Zach katkaisi syötön. PAPP:ssa siis Brisson ainakin tunnisti velvoitteensa olympialaisia paremmin, jolloin hänen ketjunsa omissa puolustaminen oli välillä vähän sekavaa ja roolit epäselvät. Whitecloudin katkon jälkeen Carrier vielä pinchasi vastaan ja siirsi kiekon oikeaan kulmaan, mutta Amadio pääsi väliin ennen Treninia ja vieritti kiekon ränniä pitkin painottomalle puolelle Whitecloudille. Tämä nosti kiekon vain keskialueelle kohti Kolesaria ja Brisson hyppäsi vaihtopenkille.


Toisessa vaihdossa ajassa 6:30 BB tuli taas askiin, kun Amadio karvasi toisessa päädyssä. Taas tämä ohitettiin, mutta seuraavassa tasossa Brisson teki stopin siniviivan tuntumassa vasemmassa laidassa tultuaan sivupaineistamaan lujaa suoraan vaihdosta. Gurianovin siirtokiekko katkesi BB:n lapaan. Cotter otti irtokiekon ja kurvasi keskialueelle uudelleenryhmittymään. Hän väisti Sissonsin takapaineen ja Treninin sivupaineen jarruttamalla ja kääntämällä sitten kiekon pystyyn Amadiolle. Tämä yritti jättää kiekon Brissonille ja onnistuikin siinä, mutta Brisson ei uskaltanut murtaa siniviivaa keskeltä, vaan jatkoi ykkösellä kiekon kohti Cotteria vasempaan laitaan. Syöttöyritys kuitenkin katkesi Preds-mailoihin. Kuten jo olympialaisissa huomasimme, Brissonin pelipää raksuttaa kuitenkin sen verran tehokkaasti, että hän pystyy edistämään peliä 1-2 kosketuksella, jota NHL:ssäkin vaaditaan. Sikäli en moittinut häntä tuosta valinnasta. Toteutus vain meni pieleen.

Pietrangelo varmisti lähellä ja sai vieraiden lavoista kimmonneen kiekon itselleen. Hän vippasi sen selustaan seisovilta jaloin. Cotterin ja Brissonin jatkokarvaus oli pahasti myöhässä ja Schenn-McDonaugh kaksikko yhden kosketuksen syötöillä ehti avata pelin keskialueelle paineen alta. Pietrangelo pinchasi hänkin myöhässä tukkimaan oikeaa laitaa ja Gurianov hyökkäsi heti hänen jättämäänsä tilaan selustaan. Tämä sai syötön lapaansa ja päätti 1v1-vastaiskun Martinezia vastaan kaistalaukaukseen Thompsonin torjunnasta päätyverkkoon.


Yhdeksän minuutin jälkeen Whitecloud avasi ylemmästä viivelähdöstä pystyyn vasenta laitaa pitkin, kun Predsin H1 oli kiekoteltu pihalle ja lapa oli vapaa. Brisson ei vuotanut neg. peliasennossa, vaan sai ohjattua kiekon ykkösellä päätyyn ohi Fabbron. Vaihto oli kuitenkin kesken eikä Cotter ehtinyt millään jatkokarvaamaan. Preds vei oman hyökkäyksensä pohjaan, kun ristipisto lävisti Amadion. Tämä kuitenkin paikkasi sen voittamalla kiekon takaisin oikeassa laidassa epäonnistuneen poikittaissyötön jälkeen. Cotter nosti jalalla 3v2-vastaiskua vasenta laitaa pitkin, mutta Gurianov luisteli hänet kiinni hurjalla nopeudella estäen sisäänviennin takakarvauksellaan. Peli kääntyi ja Josi aktivoitui pystyyn vasenta laitaa pitkin. Hän leikkasi keskelle 2v2-vastaiskussa, mutta kiekko karkasi lavasta Loganin patjoihin haastettaessa. Paine omissa päättyi lyhyeen, kun Treninin rännivieritys vasemmasta laidasta toiselle puolelle tuli aina Brissonin lapaan asti. Brendan kääntyi rauhassa ja lähti kuljettamaan, muttei ihan ehtinyt voittaa punaviivaa jalalla ja joutui siksi hakemaan syöttöä pistelinjalle Amadiolle, mutta se meni vähän liian eteen, kun Sissons sivupaineisti ja kiekko karkasi Predsin alakerralle.

Brisson ei voinut lähteä vaihtoon kaukaa toisin kuin vaihtoaition puoleisen laidan Cotter tai keskeltä Amadio. Niinpä hänen vaihtonsa venyi vain tuon yhden huonon syötön vuoksi, kun mies joutui palaamaan vielä puolustamaan omiin. Sentään Stone ja Stephenson ymmärsivät päästää hänet oikeaksi laituriksi lähemmäs vaihtoaitiota. Preds kierrätti kiekon viivan kautta vasempaan laitaan McDonaughille. Brisson valui tämän mukana b-pisteelle asti ja peitti syöttöä keskelle lapa jäässä. McDonaugh haki takakulmalta Nyquistia, mutta Martinezin lapa oli välissä. Irtokiekon Nashville kamppaili kulmasta Carrierille painottomalle puolelle, mutta laituri Stephenson blokkasi rannelaukauksen. Purku kuitenkin jäi siniviivaan. Carrier katkaistuaan sen hyökkäsi heti kohti avoinna ollutta keskustaa ja Stephenson jalkakampitti itsensä jäähylle. Peli vihellettiin poikki, kun Nyquistin syöttö oikeasta laidasta mailaviidakkoon pomppi Brissonin haltuun. JOS Brisson olisi ollut huolellisempi yksinkertaisessa syötössä keskialueella ja Amadio päässyt dumppaamaan kiekon syvään, koko jäähyä ei olisi tullut.

13 minuutin kohdalla Amadion kohdalla aloitti ensi kertaa omasta päästä. Amadion aloitusvoiton jälkeen Cotter kuljetti kiekon oikeaa laitaa pitkin toiseen päätyyn. Brisson hyökkäsi vasemmasta laidasta apuun päätyrouhintaan. 2v2-tilanteesta kuitenkin kiekko jäi isännille, kun Trenin kyykytti Brissonia mailataistossa. Jaot olivat epäreilut. Amadiona tarkkaili taustalta ja puolusti sitten eteenpäin H3:na, mutta oli myöhässä ja Preds pääsi vastaiskuun. Se kuihtui keskialueelle ja Hague haki päätykiekon. Amadio tarjontansa jälkeen kuljetti pistelinjaa pitkin ja vippasi rystyltä kiekon kohti Brissonia oikeaan laitaan, mutta syöttö meni liian eteen Lauzonin haltuun ja BB kurvasi vaihtoon. Kolmosketjun hyökkäysvarmuus ei vakuuttanut ollenkaan avauserässä.

Kolmisen minuuttia ennen taukoa Amadio kaapi taas aloitusvoiton omissa. Vaihtoehtoisena sovittuna kuviona Pietrangelo purki kiekon ränniin, jossa painoton laituri Brisson oli vastassa. Hän roikutti kiekon varmasti keskialueelle, mutta omat eivät sen perään millään ennättäneet, vaan norsukiekko päätyi Nyquistille. Tämä lahjoitti sen pian takaisin Vegasin alakertaan. Pietrangelo syötti pystyyn Amadiolle, joka mursi siniviivan oikeasta laidasta ja syötti sitten Brissonille pistelinjalle, kun tämä oli tehnyt sentteritarjonnan luettuaan peliä oikein, kun Amadio kerran tuurasi laiturina. Pomppivan syötön haltuunotto oli mahdotonta rystyltä, mutta Brendan sai ohjattua sen päätyyn luistimellaan. Amadio kamppaili pelivälineen sieltä siniviivaan, josta lähti Pietrangelon laukaus. Cotter ei saanut osumaa matkalla kiekkoon, mutta karvasi irtokiekon takaisin vasemmassa laidassa. Amadio pudotti limpun viivaan ja Pietrangelo uudelleen haki ohjurisyöttöä slottiin, jossa oli sillä kertaa Brisson, mutta syöttö pomppasi lavan yli Schennille, jonka nostama vastaisku jäi ponnettomaksi. Toki painopiste siirtyi Vegasin alueelle, jossa noppavitonen oli nopeasti pystyssä eikä stopissakaan kauaa kestänyt, joten Brisson pääsi livahtamaan vaihtoaitioon.

2. erä

22. minuutilla keskialueen aloituksen jälkeen Preds-pakki dumppasi kiekon selustaan ohi laitaa tukkineen Brissonin. Pietrangelo haki pelivälineen, mutta menetti sen ennen nopeaa riistoa takaisin. Hän syötti Brissonille vasempaan laitaan ja jälleen tämä purki kiekon omista korkeana roikkuna, mutta nyt siinä oli ajatustakin mukana, kun hän suuntasi nostonsa oikeaan laitaan ja Pietrangelo voitti luistelukilpailun. Martinez ja Pietrangelo roiskaisivat vuorotellen laukaukset kohti Sarosta painopisteen siirron jälkeen. Brisson yritti kammeta itsensä patjareboundiin, mutta Josi piti hänet tyylikkäästi irti kiekosta. Vaihdon lopussa Amadio syötti Brissonin lapaan keskialueella, mutta tämän syöttö punaviivan päältä oikeaan laitaan Cotterille meni puolestaan liian eteen ja vain vaivoin PC ehti kamppailla siniviivan päältä kiekon päätyyn päästäen ketjunsa vaihtoon. Keskialueen ylittäminen pelaamalla oli siis taas kovin vaivalloista pienen huolimattomuuden takia.

26 minuutin kohdalla Amadio ja Cotter rouhivat Predatorsin maalin takana, kun Brisson tuli viimeisenä vaihdosta mukaan hyökkäysalueen hyökkäyspeliin. Syvyydessä ollut kaksikko ei pärjännyt kamppailussa, mutta Hague piti siniviivan kiinni ja palautti kiekon syvään. Se kimposi kulmasta Preds-pelaajan jalasta suoraan Brissonille, joka tutusti varmisti H3:na. Brendan viritti välittömästi painavan lämärinsä vasemmalta yläkaarelta, mutta Carrier otti uhrautuvan blokin. Sen jälkeen Cotter hävisi irtokiekkoväännön vasemmassa laidassa ja ennen kuin Brisson kavensi keskustasta auttamaan, Evangelista ehti purkamaan pelivälineen keskialueelle.


Ottelun puolivälissä nähtiin samanhenkinen vaihto. Amadio kamppaili maalin takana kiekosta ja Brisson tuli suoraan vaihdosta taustatueksi oikeaan kulmaan. Treninin tuplaamalla he voittivat kiekon Vegasille. Brisson syötti siniviivaan, liikkui slottiin ja McNabb löysi hänen lapansa, mutta ohjaus meni oikealta ohi. Jatkotilanteessa Cotter käänsi kiekon oikeasta laidasta Saroksen hanskaan. Vaikkei Brisson kiekollisena ajanutkaan keskustaan siten kuin ehkä toivoin, kiekottomana hän sinne sentään meni arkailematta tekemään korkeaa maskia osana 2-3/2-1-2 hyökkäysaluemallia.

33. minuutilla kärkikarvaajana Brisson pakotti Pärssisen harhasyöttöön. Amadio katkaisi syötön vasemmassa laidassa ja syötti keskustaan Cotterille, jonka one-timer epäonnistui. Keskialueen aloituksen jälkeen puolestaan oman siniviivan tukkiminen osana tiivistä alanelikkoa oli mallikasta eikä Preds päässyt keskeltä murtautumaan alueelle. Keskialueen uudelleenryhmittymisessä Amadio syötti oikeaan laitaan Brissonille ja tämä jatkoi toisella tatsilla kiekon selustaan ohi Lauzonin. Jatkokarvaus toki Amadion kanssa oli sitten puutteellista ja heidät ohitettiin parilla siirrolla. Brisson ei kuitenkaan luovuttanut, vaan spurttasi vielä vasempaan laitaan hidastamaan vastaiskua ja sivupaineellaan sai häirittyä Carrierin purkua, joka jäi siniviivaan Howdenille. Tämä haki poikittaissyötöllään Cotteria, mutta se katkesi mailoihin. Howden kuitenkin kampattiin jatkotilanteessa, joten Vegas pääsi ylivoimalle. Ilman BB:n loppuun asti pelaamista niin ei olisi tapahtunut!


Ylivoimalla Brisson ei jäälle päässyt osana kakkosviisikkoa, kun peli aaltoili päästä päähän ja ykkösviisikko ehti vaihtaa pelaajat vain osittain. 37. minuutilla keskialueen käännöstä Cotter jätti kiekon siniviivan päällä Brissonille, jonka rannelaukaus oikeasta laidasta ohi Fabbron peiton meni Juusen syliin. Olisiko tässä kohden voinut hakea vielä parempaa laukauskulmaa leikkaamalla keskelle kuten hän olympialaisissa teki?

Amadion ketju jäi jäälle hyökkäyspään aloitukseen. Sen sentteri voittikin ja Hague liikkui syvyyteen vastaliikkeellä. Brisson valui siniviivaan kurinalaisesti varmistamaan tuon nousun. Nousu päättyi menetykseen maalin takana ja Preds iski vastaan. Brisson täytti oman alueen oikein ottaen sentterin roolin itselleen, kun hän oli omissa ensimmäisenä hyökkääjänä. Niinpä hän meni oikeaan kulmaan auttamaan Whitecloudia staattisessa väännössä, mutta ei pärjännyt Pärssiselle, joka pudotti kiekon ahtaasta tilasta isoon tilaan siniviivaan. Cotter myi itsensä Josin valelaukaukseen tehden nilkkarallit. Se avasi vetolinjan Carrierille, jonka vedon tielle Amadiokaan ei laiturina ennättänyt. Brisson oli liikkunut tarkasti keskustaan ja boksasi Pärssisen sivuun, mutta maalin edessä Evangelista sai lapansa väliin Whitecloudin pihdeistä huolimatta. Predators kavensi 2-1:een ja Brissonin ketju sai miinuksen tehotilastoonsa. Kenties raavaampi sentteri olisi ehkä tehnyt stopin kulmassa Pärssistä vastaan, mutta Brissonin tilannekovuus stuntanneena sentterinä ei siihen valitettavasti riittänyt eikä se yllättänyt. Cassidy totesi, että kyseessä on miesten liiga ja varmasti Brissonkin oppii parantamaan peliään laitojen lähellä ja kesäisin tietysti voi kehittää fysiikkaa.

3. erä

Päätöserässä vaihtoja oli neljä. 43. minuutilla Cotter oli osa staattista vääntöä vasemmassa laidassa. Brisson meni auttamaan, mutta Sissons miekkaili häntä paremmin. Amadion takapaine hidasti vastaiskun laitaan, mutta siirto syvään kuitenkin toteutui. Päätykamppailun päätteeksi Vegas voitti kiekon ja Brisson irtosi sitä kohden vasempaan laitaan. Hän ehti siihen ennen Pärssistä ja väänsi sen väkisin pistelinjalle Cotterille, joka ylitti keskialueen viistokuljetuksella ja jätti sitten kiekon Amadiolle. Tämä siirsi sen vasemmassa laidassa kohti kulmaa, jonne Brisson kaahasi. Hän suojasi kiekkoa McDonaughia vastaan ja kiersi maalin, mutta ahdistettuna kääntösyöttö päätyyn meni suoraan Sissonsin lapaan. Purun jälkeen ketju kurvasi vaihtoon.

49. minuutilla Brisson luisteli purkukiekon perään kärkikarvaajana, mutta helpostihan hänet ohitettiin pakki-pakkisyötöllä. Effortti oli silti tapissa ja suoraluistelu näytti yllättävän hyvältä. Siinä oli piilevää ytyä ja kiihtyvyyttä, mikä näkyi noissa muutamissa sivupainehetkissäkin. Sanoisin, ettei änäriura jää luistelusta kiinni, kun hän jumppaa sitä vielä varmasti lisää. Vaihdon lopuksi PAPP:ssa Brisson laskeutui vaihteeksi oikeaoppisesti tukkimaan keskustan, kun Amadio kamppaili laidassa. Kiekkokosketuksia BB:lle ei tullut.

Kuusi minuuttia ennen loppua oman alueen aloitusvoitosta Vegas-pakki löi kiekon taas ränniin ja Brisson roikutti pelivälineen keskialueelle. Hän tyytyi minimiin jälleen sen sijaan, että olisi oikeasti yrittänyt avata lapaan keskialueelle. Varmaan varman päälle ottaminen oli ihan järkevää debyytissä ja kahden maalin johdossa, mutta seuraava askel on tehdä peliä vähän rohkeammin ilmaisen luopumisen sijasta. Cotter ei millään ennättänyt juoksukiekon perään ennen Carrieria. Myöhemmin vaihdossa Vegas lähti uudelleen omista. Brisson oli sillä kertaa oikeassa laidassa ja uskalsi tuolla kertaa hakea poikittaissyöttöä Cotterille, joka saikin keskialueella pomppivan syötön haltuunsa, mursi siniviivan ja päätti suorahyökkäyksen rannelaukaukseen ohi etualakulman. Tuollaista pelirohkeutta lisää, kiitos. Brisson ehti vielä irtokiekolle oikeaan laitaan ja käänsi laukauksen Juusen räpylään. Viimeisen vaihtonsa Brisson pelasi ajassa 56:30. Amadion ketju oli hetken aikaa omissa puolustamassa kahden maalin johtoa viidellä kuutta vastaan suoriutuen siitä ilman takaiskua. Brisson vain kellui omalla puolellaan ilman osuutta vapauttavaan purkukiekkoon.

+ Pelitilanneroolien tunnistaminen. PAPP:ssa Brisson toimi tarvittaessa palomiehenä laskeutuen tukkimaan keskustan, jos Amadio sentterinä kamppaili hetkellisesti laidassa. Suunnanmuutospuolustamisessa puolestaan Brisson täytti oman alueen aina oikein tunnistaen sen, että pitääkö hänen ottaa sentterin vai laiturin rooli. Esimerkiksi ennen 2-1 maalia hän otti sentterin viitan oltuaan ensimmäisenä omissa. Karvatessa/hyökkäysalueen hyökkäyspelissä puolestaan Brisson oli kurinalainen H3:na eikä pelannut itseään pihalle, vaan pysytteli taustalla varmistamassa, kun kaksi muuta ukkoa oli jo syvyydessä
+ H3-rooli sopi kiekottomana Brissonille parhaiten. Aggressiivinen sivupaine tuotti vasemmassa laidassa siniviivan alla kaksi katkoa, joista jälkimmäisen seurauksena oli jopa ylivoima omalle joukkueelle. BB on kykeneväinen lukemaan peliä hyvin ja ennakoimaan sapovalivmaisesti vastustajan syötön suunnan, joten siksi hän on hyödyllisimmillään tuossa roolissa ilman kiekkoa kiilaten vastustajia laitaan
+ Hyökkäysalueen hyökkäyspelissä Brisson osasi pari kertaa löytää tyhjän jään vastustajan viisikon sisästä ja pääsi ohjaamaan viivalaukauksia korkeasta maskista. Vaikkei hän kiekollisena ajanutkaan keskustaan toivotusti, kiekottomana hän teki tukitoimet arkailematta silloin, kun oli hänen vuoronsa
+ Pelinopeuteen Brisson sopeutui kohtalaisen hyvin ja pystyi edistämään peliä 1-2 kosketuksella, mutta toteutus vain sakkasi ja syöttöjen laatu oli välillä huonoa
+ Laukaushalukkuus
+ Suoraluistelun ytyys ja yllättävän hyvä kiihtyvyys
+ Puolustusalueen hyökkäyspelissä Brisson ei laiturina vuotanut siniviivan kulmassa, vaan hoiti esim. oman pään aloitusvoittojen jälkeen kiekot keskialueelle/sentterin lapaan sataprosenttisesti, mutta toki suurimmalla osalla kerroista hän tyytyi minimiin roikuttaen kiekon vain omista ulos, joten seuraava askel on tehdä peliä vähän rohkeammin
+/- Kiekollinen suoritusvarmuus. Keskialueella siirtokiekkovarmuus oli olympialaisten tasolla ja hän sai jatkettua kiekot syvyyteen 1-2 kosketuksella negatiivisistakin peliasennoista ohi eteenpäin puolustaneiden Preds-puolustajien. Mutta sitten keskialueen ylityksissä pelaamalla Brisson antoi pari harhasyöttöä, joista yksi johti uuteen pyöritykseen omissa ja lopulta Stephensonin rangaistukseen. Viime AHL-kaudella suorahyökkäykset kuolivat välillä keskialueella Brissonin lapaan, koska tämän haltuunotot olivat huonoja, mutta nyt oli kyse ennemmin liian eteen annetuista syötöistä.
- H1 ja H2-rooleissa Brisson ei loistanut. Jatkokarvauksessa ajoitukset eivät toimineet ja niinä parinakin kertana, kun hän ehti suhteellisen lähelle puolustajaa, taklaukset eivät osuneet kohteeseen, vaan tämä ehti pyörähtää alta pois/liikuttaa kiekon eteenpäin ajoissa. Kyky tehdä stoppeja vastustajan päädyssä on aika huono. Fyysistä kontaktia BB ei sentään kaihtanut, mutta se oli jo tiedossa. Yhtä kaikki, kärkikarvaajana tai H2:na Brisson ei ole elementissään, vaikka kertaalleen pakottikin Pärssisen harhasyöttöön, vaan ennemmin häntä kannattaa tosiaan käyttää H3:na seuraavassa tasossa, jossa BB pystyy ennakoimaan ja lukemaan puolustajien avauksien suuntia
- Mailakamppailut laitojen lähellä, mm. Trenin ja Sissons kouluttivat häntä niissä
- Tilannekovuus puolustusalueen puolustuspelissä. 2-1 maalia ennen Pärssinen siirsi hänet kiekosta sivuun oikeassa kulmassa. Tämä osa-alue on ollut Brissonin heikkous myös olympialaisissa ja AHL:ssä, joten ei se yllätyksenä tullut. Hän tarvitsee edelleen lisää voimaa ja kovuutta kaksinkamppailuihin. Kertaalleen Amadion kanssa Treninin tuplaamalla Brisson tuli kiekon kanssa kulmasta ulos hyökkäysalueella, mutta rehdeissä 1v1-väännöissä hän oli alakynnessä
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
Eichel piipahti sitten alavartaloleikkauksessa ja on sivussa viikosta viikkoon, mutta Vegasin tiedotuslinjan tuntien se tarkoittanee ainakin kuukautta ja Stonelle reissua Torontoon. Muttei se mitään, kun uudeksi ykkössentteriksi värvättiin 18 kuukauden sopimuksella iki-ihana Maverick:



38/72 Firebirds vs. Silver Knights 5-2

Vikman jatkoi maalissa. Puolustuksessa oikean puolen janareita oli liikuteltu pykälän ylöspäin, jolloin Sedoff kiepsahti ykkösparista kolmosruutuun. Yläkerrassakin ketjulotto jatkui ja Ghost Piratesista kutsuttu Jett Jones debytoi AHL:ssä nelossentterinä. Hickey stunttasi oikeassa laidassa.

Denisenko - Quinney - Cracknell
Benson - Morelli - Rempal
Primeau - Demek - D'Amato
Swetlikoff - Jones - Hickey

Bischoff - Cormier
Ahac - Mayo
Chayka - Sedoff

Vikman
Papirny

Plussat ja miinukset
++
+ Benson, Rempal, Cormier
+/- Vikman, Chayka, Sedoff, Ahac, Bischoff, Swetlikoff, Jones, Hickey, D'Amato, Demek, Primeau, Morelli, Cracknell, Quinney
- Mayo
-- Denisenko

- Kolme ja puoli peliä kestänyt maaliton ajanjakso päättyi kakkoserässä Cormierin osumaan. Jo sitä ennen viiden minuutin kohdalla HSK pääsi keskialueen käännöstä 2v1-vastaiskuun ja Morelli käveli itse maalin eteen, kun tila siihen annettiin, mutta Stezka torjui rystykudin. Kakkoserän alussa puolestaan Demek karvasi kiekon itselleen ja syötti vasempaan ympyrään nousseelle Sedoffille, jonka rannarin Stezka kuitenkin melko helposti pysäytti. Tovi myöhemmin Bensonilla oli puolikas maalipaikka Ahacin laukauksen kakkoskiekosta maalin edestä. Lopulta sitten sekaketjun päätyrouhinta tuotti tulosta, kun Quinney syötti viivaan, Bischoff levitti ja Lukasin matala one-timer oikeasta laidasta upposi takakulmaan jopa maskitta. Maalin jälkeisessä vaihdossa Denisenko oli puolestaan unohtunut yksin maalin eteen, mutta Sedoffin patjakudin paluukiekkoa hän ei saanut nostettua yli Stezkan ponttoonin. Päätöserän alussa toisessa kavennusmaalissa Sedoff avasi maalin takaa laitaan käynnistäen 3v3-hyökkäyksen. Benson mursi siniviivan ja jätti kiekon Rempalille, joka skriinin takaa laukoi kenenkään estelemättä ranteella pelivälineen ohi Stezkan. Hienosti Benson teki tilaa Sheldonille

- Avausmaalia edelsi Denisenkon huolimaton poikittaissyöttö, jonka Wright katkaisi ja käänsi pelin saman tien pystyyn. Mayo heittäytyi 2v1-tilanteessa syötön tielle, joten Hughes kilautti itse tolppaan. Koska Mayo oli jäissä, Winterton sai rauhassa pussittaa reboundin. Hetkeä aiemmin samassa vaihdossa Winterton oli jo laukonut hänkin tolppaan 2v1-vastaiskusta Mayon rynnättyä itsensä pihalle keskialueella, joten ihan nappiin tältäkään ei tuo vaihto ottelun avausvitosella mennyt. 2-0 maalissa puolestaan sekaketjun 1-2-2 karvaus puhkottiin Reinken tarkalla avauksella takasiniselle taskuun puolustajien eteen. Denisenkon mailapaine keskimmäisessä tasossa oli laiskaa ja sitten hän vielä valui selkä suorana kohti maalia, kun Poturalski murrettuaan siniviivan levitti laitaan ja Lind latasi hurjan lämärin, jonka Vikman sylki eteensä. Rebound tuli McCormickin lapaan, jolla oli helppo työ iskeä se nuottaan, kun Denisenko ei puolustanut loppuun saakka, vaan jätti Bischoffin yksin kahta pelaajaa vastaan eikä tämä voinut sitoa molempia. Noin muutoin avauserässä Firebirds oli kyllä pelin päällä ja ansaitsi johtonsa. Sen jatkokarvauksessa ajoitukset toimivat ja se sai dumppausten jälkeen voitettuja kiekkoja takaisin syvyydessä ja käynnistettyä pitkiä hyökkäyksiä, joissa toki laukaukset lähtivät enimmäkseen ulkokehältä. 14. minuutilla Vikman venyi kahdessa perättäisessä vaihdossa useasti kiekon tielle kaukolaukauksiin tai ruuhkan läpi tulleisiin kuteihin, kun HSK epäonnistui puruissaan ainakin 4-5 kertaa (mm. Ahac ja Sedoff) eikä päässyt millään omista ulos. Muissakin erissä paineen alta lähdöissä oli hankaluuksia ja esim. kakkoserän alussa Chaykan harhasyötöstä Henman pääsi lataamaan slotista laukauksen, jonka Vikman kuitenkin torjui

- 3-0 maalissa Firebirds meni pelaamalla läpi keskeltä ja Morrison käänsi vasemmasta kulmasta syötön keskustaan ohi Cormierin. Demek vuorostaan esiintyi pehmeästi katkaistuaan syötön, sillä Melanson nappasi sen heti takaisin isännille ja yllätti kääntölaukauksellaan Vikmanin. 4-0 maali oli vaihteeksi karmeaa puolustamista Denisenkolta. Keskialueen uudelleenryhmittymisestä Firebirds neppasi kiekon selustaan. Ahac oli siellä ensin, mutta siirto viereen Sedoffille oli vajaa. Firebirds pääsi kiekkoon käsiksi. Winterton odotti pitkän aikaa yksin lapa jäässä maalin edessä, kun sentterinä hetkellisesti ollut Cracknell oli päädyssä katselemassa vierestä staattista vääntötilannetta puuttumatta siihen, mutta luoden kuitenkin näennäisen 3v2-ylivoiman. Palomies Denisenkoa ei kiinnostanut pudottautua ajoissa tukkimaan maalin edustaa, jolloin Wrightin tultua päätypainista ulos voittajana, tämä pystyi ruokkimaan Wintertonia rauhassa eikä Vikman voinut yhden kosketuksen viimeistelylle mitään. Denisenko oli osasyyllinen siis jopa kolmeen takaiskuun välinpitämättömyydellään, joten kauden ensimmäinen tuplamiinus on enemmän kuin ansaittu ja Mayokin nappaa avauserän tapahtumista itselleen negatiivisen merkinnän

- Illan viimeisessä osumassa vastaiskun päätteeksi kiekko ajautui päätyyn, josta Henman sen haki ja syötti takaisin maalin eteen, jossa Sedoff yritti pitää Wrightin lavan sidottuna siinä onnistumatta. Syöttö tuli hänen lävitseen nelosvarauksen lapaan, koska hän tuijotti vain Wrightia eikä ollenkaan kiekkoa

- Jones oli todella raskasjalkainen sentteri, jolla kesti kiihdyttää itsensä liikkeelle ikuisuus. Yksi orastava 2v1-vastaisku toisessa erässä muuntui 2v2:ksi, kun Jones poljettiin kiinni ja Hickey sitten leikkasi itse keskustaan laukoen ohi takakulman. Alivoimalla Jones teki yhden katkon keskialueella, josta oli seurata ylivoimahyökkäys. Päätöserässä jalkanopeuden puute pakotti Jonesin roikkumaan liiaksi Henmanissa, joka yritti punnertaa hänen ohitseen maalille

- Cormierille menee plussa maalista. Toiseenkin oli sauma 45. minuutilla, kun Cracknell karvasi kiekon kulmassa ja syötti painottomalta puolelta nousseelle Cormierille, mutta Stezka ehti liikkua sivuttain vedon tielle. Ilman viimeistä maalia olisin palkinnut Sedoffinkin, koska hän puolestaan oli mukana 4-2 maalissa ja lisäksi viivatoimituksista tuli pari mehevää reboundia. Omissa hän oli mukavan aggressiivinen tehden yhden katkon maalin takana mm. mailannostolla. Eikä paineen alta lähdöissä tullut kuin yksi heikompi purku mielestäni. Benson-Rempal kaksikko puolestaan värkkäsi toisen maalin ja oli jäällä myös avausmaalin aikana osana päätypeliä Quinneyn kanssa
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
39/72 Firebirds vs. Silver Knights 4-6

Pakkiparit palasivat tuttuun muottiin. Alas lähetetty Rondbjerg korvasi Cracknellin Quinneyn laidalla. Hickey putosi katsomoon, kun Pinardkin paikkasi Primeauta.

Rondbjerg - Quinney - Denisenko
Benson - Morelli - Rempal
D'Amato - Demek - Cracknell
Swetlikoff - Jones - Pinard

Bischoff - Sedoff
Ahac - Cormier
Chayka - Mayo

Vikman
Papirny

YV

Cracknell
Denisenko Quinney Rempal
Cormier

Demek
Rondbjerg Morelli Benson
Bischoff

Plussat ja miinukset
++ Rempal
+ Vikman, Benson, Morelli, Quinney, Denisenko, Cormier
+/- Jones, Swetlikoff, Pinard, D'Amato, Demek, Cracknell, Rondbjerg, Bischoff, Mayo, Chayka
- Ahac, Sedoff
--

- Rempal teki ensimmäisenä (hopea)ritarina neljä maalia yhdessä ottelussa. Se on kahden plussan arvoinen teko. Avausmaalissa hän mursi siniviivan ja pysyi hyvin kiekossa kiinni ahtaassa tilassa ennen siirtoaan päätyyn, jossa Benson ja Morelli kamppailivat voitokkaasti. Rempal liikkui sillä aikaa täysin vapaaksi maalin eteen ja pussitti kiekon sisään päätypassista, kun Firebirdsin kommunikointi ei toiminut. 0-3 osuma syntyi nopeasta vastaiskusta. Rempal harhautti upeasti keskialueella vastaan ajaneen Studenicin käyttämällä kiekon tämän längeistä ja päättämällä sitten syntyneen 2v1-tilanteen laserilla takakulmaan. Määrätietoista tekemistä. Päätöserässä ykkösylivoima osui kahdesti ja jälkimmäisellä kerralla asialla oli Rempal Denisenkon erinomaisesta keskilinjan puhkoneesta syötöstä. Stezka ei ehtinyt liukua eteen ja hattutemppu oli valmis. Neljännen maalin Rempal iski tyhjiin ajassa 59:59 katkaistuaan poikittaissyötön slotissa ja tähdäten sitten tarkasti toiseen päätyyn
- Muista maaleista vastasivat Demek ja Quinney. Demek sai lahjan Stezkalta, kun tämä pomputti eteensä D'Amaton heiton maalille siniviivan kulmasta. Reboundin siirto puolityhjään maaliin oli vaivatonta. Toki krediitit kolmosketjulle vastaiskun viemisestä pohjaan asti. Päätöserässä ylivoimalla puolestaan Denisenko piti siniviivan erinomaisesti kiinni, Cormier otti keskeltä tyhjät pois ja todella kovasta levityssyötöstä Quinney tykitti suoraan syötöstä lötön pussiin. Maailmanluokan syötön salaaminen Lukasilta. Quinney säväytti puolestaan maalinsa lisäksi avauserän puolivälissä, kun samassa vaihdossa hän kärkikarvaajana riisti kiekon kahdesti
- Firebirdsin avausmaalissa Rondbjerg palomiehenä tukki slotin, kun kiekko oli vasemmassa laidassa. Sedoff oli saamassa rangaistuksen kulmakampistaan, kun McCormickin poikittaissyöttö löysi Reinken, joka painottoman puolen pakkina oli aktivoitunut ja ohitti rannarilla Vikmanin. Tuo oli hyvin pelattu isänniltä, kun he kykenivät ahtaasta tilaan pelaamaan isoon tilaan vapaaksi jätetylle pelaajalle. Rondbjerg ei millään ennättänyt ajoissa enää palata keskustasta kohti laitaa blokkaamaan kutia. Sedoffin yksi heikkous eli kyvyttömyys stoppeihin pienikokoisena ja vielä vähän pehmeänä puolustajana tuli myös ilmi, joten hän joutui rikkomaan oltuaan yliaggressiivinen. 3-2 kavennuksen saa ottaa piikkiinsä Ahac, jonka purku epäonnistui ja käännöstä Hughes naulasi Poturalskin syötöstä kiekon maaliin. Päätöskympillä isännät tekivät vielä kaksi YV-maalia uhaten vierasvoittoa. Ensin Poturalskin one-timer lävisti sekä Mayon että Vikmanin. Sitten Lindin lämäri vastakiekkoon oikeasta laidasta ohitti Vikmanin, mutta jo sitä ennen tämä oli venynyt akrobaattisiin torjuntoihin ryöstäen mm. samaisen Lindin kertaalleen Poturalskin poikittaissyötöstä
- Vaikka Vikman päästi neljä, hän oli minusta hyvä ja otti useita huippukoppeja. Avauserässä samalla HSK:n ylivoimalla Firebirds pääsi kahdesti 2v1-vastaiskuun. Ensin Winterton laukoi kilpeen ja sitten Hughes maskiin. Nuo torjunnat estivät AV-maalin synnyn. Vikman otti myös tukun hyviä lähitorjuntoja, kun PAPP vähän rakoili, vaikka se olikin melko passiivinen ja Firebirds sai paljon hyökkäysalueaikaa tappiolla ollessaan. Mutta kärsivällisesti pikkuritarit yrittivät puolustivat keskustaa. Keskialueen ylitykset kiekollisessa vaiheessa eivät puolestaan mitään kauniita olleet tässäkään pelissä, mutta onneksi maalinteon tehokkuus oli tapissa ylivoimalla ja vastaiskuista
- Cormier pudotti hanskat kakkoserässä. Hän rehdisti puolusti omaa siniviivaa taklaamalla Robertsonia. Tämä ei siitä pitänyt ja sitten hanskat lensivätkin jo käsistä, kun miehet hermostuivat toisilleen. Sisukkaasti Lukas pysyi tolpillaan ja väänsi nujakasta tasapelin, kun lopulta samaan aikaan hän ja Robertson kellahtivat jäähän kyljet edellä


 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
45/82 Golden Knights vs. Rangers - 500. runkosarjaottelu

Golden Knights pelasi seurahistoriansa 500. runkosarjaottelun. Saldo ennen iltaa oli 292-161-46 (pisteprosentti 63%). Yksikään seura ei ole aiemmin kerännyt voittoja ja pisteitä ensimmäisistä 500 pelistään yhtä paljon kuin Vegas Golden Knights.

Thompson jatkoi maalissa. Cotter siirrettiin nelosen laitaan Rondbjergin jättämään aukkoon ja Froese tuli sentteriksi, kun Howden nostettiin kolmosen keskelle ja tulikuuma Rempal kutsuttiin oikeaan laitaan, koska Amadio oli seuraavaksi sivussa ylävartalovamman takia. Rondbjerg on pelannut yhdeksän matsia ylhäällä ja jos hän pelaisi vielä yhden, hän joutuisi menemään uudelleen waivereiden läpi palatessaan mahdollisesti alas, joten tuota riskiä ei ainakaan vielä otettu, vaan ylös nostettiin tosiaan Rempal. Pelillisesti Jonas ansaitsisi toki pelata.

Avauserässä muistettiin tribuuttivideolla Stanley Cup -voittaja Jonathan Quickin paluuta Las Vegasiin:



Arvosanataulukko
++
+ Thompson, Roy, Marchessault, Barbashev, Howden, Stone, Kolesar
+/- Martinez, Pietrangelo, Hague, Whitecloud, McNabb, Korczak, Froese, Cotter, Brisson, Rempal, Dorofeyev, Stephenson
-
--

Rangers-peli oli myös ensimmäinen sekä Maverickille joukkueen lemmikkinä että talviklassikkopipolleni postista hakemisen jälkeen, joten odotin voittoisaa debyyttiä. 12. minuutilla isännät menivät johtoon vastoin pelitapahtumia. Royn ketjun suorahyökkäys oli komea. Ensin kolmospari kiekotteli kärkikarvaajan pihalle ja sitten Haguen ristipisto löysi keskialueelta Marchessaultin, joka oli sentterinä hetkellisesti. Tämä jatkoi kiekon laitaan Roylle luoden 3v2-tilanteen. Parilla seinäsyötöllä Marchessault sai vetopaikan maalin edestä ja jostain raosta kiekko löysi tiensä maaliin. Sama ketju osui myös vartin kohdalla, kun keskialueen uudelleenryhmittymisestä Marchy löysi Royn puikahtamasta takaisin hyökkäysalueelle. Tämä kiersi väsyneen ja siten liian ison etäisyyden jättäneen Trouban ulkokautta ja syötti sitten lujaa luukulle, jonne ajoi Barbashev. Tämän luistimesta kiekko kimposi ohi Shesterkinin Kakon kahvaamisesta huolimatta. Roy otti kiitettävää eichelmaista roolia ykkössentterinä ja pelinrakentajana. Toki on syytäkin, kun Jack lienee sivussa 4-6 viikkoa polvioperaation jäljiltä.



Toisen erän lopussa Vegas puolestaan ansaitusti lisäsi ylivoimalla johtoa, kun Stonen upea päätysiirto Millerin läpi löysi AV-nelikon keskeltä Barbashevin lavan. Ja heti seuraavassa vaihdossa Howden katkaisi pudotussyötön siniviivaan, siirsi painopisteen jalalla toiseen päätyyn, jätti kiekon Korczakille ja tämän laukaus yllätti Shesterkinin, kun Kolesar työnsi lapansa vielä väliin. Rangers kavensi päätöserän alussa ylivoimalla hävyttömän kauniilla kuviolla, jolle ei voinut mitään, kun Kreider jatkoi yhdellä tatsilla Panarinin syötön Zibanejadin lapaan painottomalle takakulmalle Pietrangelon läpi. Vegasin viisikkopuolustus riitti kirin tukahduttamiseen ja Howden iski alivoimalla tyhjiin 5-1 loppuluvut. Ensimmäistä kertaa tänä vuonna joukkue voitti kaksi perättäistä peliä. 500 ensimmäisen runkosarjapelin loppusaldoksi muovaantui 293-161-46.

Thompson oli maalissa erinomainen varsinkin avauserässä. Hän torjui avauskympillä yksinään 11 kertaa, kun Vegas oli löperö. Toisella minuutilla Panarinin ketju vietti noin minuutin Vegasin alueella Stephensonin ketjua vastaan. Vegas puolusti tiiviisti ja kärsivällisesti keskustaa odottaen riistosaumaa ja lopulta sellainen tulikin, kun Dorofeyev katkoi syötön keskustaan, mutta sitä ennen LT venyi kilpitorjuntaan Lindgrenin rannelaukaukseen vasemmasta laidasta. Kaksi minuuttia myöhemmin 2v2-vastaiskussa Lindgren lähetti lätyn oikeasta laidasta maalin eteen ohi Martinezin. Kakko kamppaili tiensä Royn sisäpuolelle väkisin päästen ohjaamaan lähietäisyydeltä, mutta viimeistely meni suoraan Thompsonin syliin. Tovin päästä puolestaan Dorofeyev pupelsi kiekolla omissa ja Thompson joutui venymään äärimmilleen maalin kulmalla estäessään etukulmauiton. Martinez puolestaan kotvan kuluttua avasi keskustaan liian ahtaaseen rakoon ja peli kääntyi. Froese joutui koukkimaan itsensä boksiin sen seurauksena. Kiekollinen huolellisuus onneksi sitten parani vapauttavan avausmaalin jälkeen ja joukkue sai pelistä paremmin kiinni.

Toisessa erässä Vegasin PAPP oli ihan eri tasolla. Se oli aggressiivista ja aktiivista eikä enää ihan niin passiivista. Tila ja aika imettiin pois välittömästi ja aktiiviset mailat katkoivat tukun vetoja laidasta tai syöttöyrityksiä keskustaan. Nopeiden stoppien ansiosta Vegasilla riitti ihan eri tavalla myös virtaa hyökätä vastaan. Silti Thompsoniakin tarvittiin 25. minuutilla 3v3-vastaiskussa, kun ristikierron päätteeksi Cuylle vapautui auki keskustaan, mutta rannelaukaus kohti alakulmaa pysähtyi patjaan. 35. minuutilla Kakko kierähti laidassa postimerkin päällä ja laukoi sitten ranteella muodon ulkopuolelta kohti takakulmaa, mutta LT työnsi kilpensä eteen. Brisson nosti vastaiskun jalalla yli keskialueen osoittaen sen, että suoraluistelussa on tosiaan yllättävää ytyä jo nyt tälle tasolle eikä hän turhaan kesällä luisteluaan jumpannut kuntoon. Vastaisku toki kuihtui Rempalin menetykseen laidassa. Päätöserässä Vegas jatkoi aika lailla siitä, mihin se jäi toisessa erässä ja puolusti kliinisesti omissa eikä Thompson joutunut kovin pahoihin torjuntoihin enää venymään.

Royn johtama ykkösketju loisti ja saa tietysti plussat. Se oli osua kolmannenkin kerran 29. minuutilla, kun upean tik-tak-toe -kuvion päätteeksi Barbashev haki vielä vasemmalta takatolpalta Marchya, mutta syöttö meni luistimiin eikä Joonatan päässyt nostamaan kiekkoa rysään. Barbashevilla oli puolestaan päätöskympillä ylivoimalla paikka hattutemppuun, kun Roy syötti hänelle vasemmasta laidasta keskikaistalle, mutta lämäri suoraan syötöstä kilpistyi patjaan. Barbashev oli playoffmaisen energinen ja se oli miellyttävää. Hänen roolinsa on ajaa maalille ja sitä hän teki mm. toisessakin maalissa kiitettävästi. Royn suorittamiseen otinkin jo kantaa ylempänä, mutta hän oli myös ykkösalivoimassa mies paikallaan Howdenin kanssa.

Howden oli kolmosketjun tähti AV-pelaamisen lisäksi. Hän siirsi vastaiskuissa painopisteen pari kertaa mahtavasti jalalla itse toiseen päätyyn kuten 4-0 maalissa, mutta myös 47. minuutilla. Jarrutettuaan vasemmassa laidassa hän lähetti rystyltä poikittaissyötön Rempalille, joka kuitenkin tuhlasi vapaan vetopaikan oikeasta ympyrästä. Rannelaukaus pysähtyi Shesterkinin torsoon. Päätöserässähän Vegas nojasi vastaiskuihin ja saikin niitä, kun Rangers otti enemmän riskejä hyökkäysalueella, mutta tätä tilannetta lukuun ottamatta niiden päättäminen oli vajavaista.
Tarkkailin kolmosketjusta myös AHL-laitureiden edesottamuksia vähän tarkemmin. Kolmannella minuutilla Brisson laukoi nopeasta käännöstä heti siniviivan murtamisen jälkeen ranteella patjaan, joten laukaushalukkuus oli yhä läsnä. Ketjuhan oli rotaatiossa vuorossa vihoviimeisenä eli neljäntenä eikä se saanut puolustuspään startteja, muttei se menoa haitannut ainakaan kahdessa viimeisessä erässä. Avauserässä toki se oli vähän pulassa omissa yhdessä vaihdossa, kun BB stunttasi sentterinä ja osoitti taas sen, ettei vääntövoima riitä tekemään pysäytyksiä laitojen lähellä. 23. minuutilla sitten kuitenkin kärkikarvaajana hän pakotti vastustajan pakin harhasyöttöön kuten Pärssisen viime pelissä. Rempal oli vastassa laidassa, muttei tuosta sen kummempaa maalipaikkaa syntynyt. Minun pitänee silti muuttaa arviotani siitä, ettei H1-rooli sopisi Brissonille. Varsinaisia riistoja häneltä ei välttämättä kannata odottaa, mutta hän osaa puolittaa kentän niin, että painoton laita jää varmasti syöttövarjoon ja täten keskimmäisestä tasosta on helppo puolustaa eteenpäin painollista laitaa pitkin tekemään syötönkatko. Brisson pystyy helpottamaan siis tiiviin alanelikon elämää 1-2-2:ssa pakottamalla pelin yhteen laitaan ja eliminoimaan ristipistosauman. 27. minuutilla puolestaan Rempal valui varmistamaan Martinezin pinchauksen. Irtokiekko pomppasi laidasta keskelle Brissonille. Tämän aivot raksuttivat tutun nopeasti ja hän pudotti kiekon ykkösellä siniviivaan Rempalille, jonka rannelaukaus kuitenkin blokattiin. Myöhemmin Rempal jatkoi laidasta kiekon pistelinjalle Howdenille ja paineen alta lähdöstä seurasi 2v1-hyökkäys. Howden päätti itse ajaa loppuun asti oikeaa puolta pitkin. Rystykuti jäi kuitenkin hieman vaisuksi, kun takakarvaus alkoi purra.


30. minuutilla puolestaan Rempal täytti oman alueen mallikkaasti ottaen sentterivastuun ja mennen päätyyn kamppailemaan puolustajien avuksi Rangersin vastaiskun päätteeksi. Howden teki palomiehenä katkon keskustassa ja Rempal taisteli vielä kiekon pistelinjalle Brissonin lapaan. Tämä ylitti keskialueen kuljettamalla ja leikkasi sitten keskemmälle laukomaan Trouban puolustajan jaloista. Veto jäi blokkiin, mutta juuri tätä olympialaisissakin nähtyä uskallusta hakea parempi laukauskulma peräänkuulutin jo debyyttipelissä. Hienoa, että sitä nähtiin nyt toisessa matsissa. Rempalin oman alueen kamppailupelaaminen ja sitkeys puolestaan jätti positiivinen vivahteen tämän klipin myötä. Kolmosketju oli mukavan energinen eritoten viimeiset 40 minuuttia.

Kakkosketjusta plussa menee Stonelle maalipaikkojen luonnista. Hän olisi ansainnut enemmän kuin yhden syötön, mutta Dorofeyev tuhlasi ylivoimalla pari loistopaikkaa. Avauserässä Marchessault syötti oikeasta siivestä poikittain Stonelle, joka syötti vielä uudelleen poikittain maalin kulmalta toiselle, mutta Shesterkin työnsi patjansa Dorofeyevin laukauksen tielle. Päätöskympillä puolestaan Stone siirsi kiekon päädystä luukulle, mutta Pavelin rystynosto läheltä ei uponnut yläkulmaan. Kolesar saa puolestaan plussan ohjauksestaan. Jälleen niiden harjoitteleminen omalla ajalla näytti kannattaneen.


 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
40/72 Tucson vs. Henderson 2-4

Papirny torjui uunissa. Änäriin kutsuttujen Rempalin ja Rondbjergin poissaolojen myötä hyökkäys näytti aika karsealta, kun mukana oli neljä Savannahin pelaajaa ja pakki Hickey. Geertsen kärsi viimeistä kolmatta peliään pelikiellostaan.

Morelli - Quinney - Denisenko
D'Amato - Demek - Cracknell
Benson - Jones - Pinard
Hickey - Swetlikoff - Boudens

Bischoff - Sedoff
Ahac - Cormier
Chayka - Mayo

Papirny
Vikman

Plussat ja miinukset
++
+ Denisenko, Quinney, Hickey, Swetlikoff, Boudens, Mayo, Cormier, Bischoff,, Papirny
+/- Chayka, Ahac, Sedoff, Benson, Pinard, Demek, Cracknell, D'Amato, Morelli
- Jones
--

- Cormier vei altavastaajat johtoon 5v3-ylivoimalla komealla one-timerilla, kun melko tuttuna kuviona hän ja Quinney vaihtoivat paikkoja. 5v4-ylivoimalla Quinney oli päässyt jo sisäänvientinsä jälkeen jopa nokikkain Wellsin kanssa, mutta häntä rikottiin, joten rystyuitto ei siksi täysin onnistunut. 25. minuutilla ensin keskialueen tiivis 1-2-2 tuotti katkon omalla sinisellä, kun Mayo sulki oven puolustussinisellä napaten kiekon Swetlikoffin tuella. Chayka kiersi maalin ja avasi pystyyn Hickeylle. Tämä dumppasi kiekon ristikulmaan, jonne ehti Swetlikoff. Tämä pudotti kiekon viivaan Mayolle, joka laukoi heti maalille. Wells torjui eteensä, mutta Hickey nappasi reboundin, käänsi sen rystyltä takaisin maalille ja sinne ehtinyt Swetlikoff ohjasi sen alakulmaan. Kavennus syntyi pari minuuttia myöhemmin, kun Diliberatoren laukaus blokkaantui slottiin ja Kelemen tykitti irtopalan rauhassa sisään Jonesin oltua pari metriä väärässä paikassa. Tämä vuoti hetken päästä 2-2 maalissakin, kun Smithin poikittaissyöttö laidasta takatolpalle lävisti niin Chaykan kuin hänet ja Poganski nosti kiekon verkkoon Mayon jäätyä maalin eteen 1v2-alivoimaiseksi. Noppavitonen voidaan tuhota esim. painottomalle takakulmalle liikkumalla ja tuossa niin kävikin, kun Jones ei paikannut maalin edestä poistunutta Chaykaa, joka sentterinomaisesti irtosi paineistamaan laitaan puoleenväliin omaa aluetta. Hickey kuitenkin oli liekeissä vieden vieraat takaisin johtoon ajassa 35:42. Bischoffin nopeasta käännöstä pystyyn Boudens jatkoi oikeasta laidasta kiekon maalin eteen upealla rystypassilla ja sinne spurtannut Hickey ohjasi kiekon sisään. Ja koko vastaiskuhan syntyi sen ansiosta, että Sedoff puolusti keskialueella eteenpäin mallikkaasti pysäyttäen vastaiskuaihion punaviivan tuntumassa. Päätöserässä kahden miehen YV toimi jälleen, kun Denisenko mälläsi kiekon sisään Cormierin levityksestä. Tuo maali antoi arvokasta hengähdysaikaa siipirikkoiselle miehistölle eikä Roadrunners enää tasoihin kivunnut, vaan HSK otti sisukkaan taisteluvoiton divisioonan kärkiporukasta

- Papirny oli maalissa hyvä. Viidennellä minuutilla ykkösketjun lähtö paineen alta epäonnistui, kun Morelli vuoti laidassa, mutta riistosta Drew laukoi syliin oikealta puolelta. 13. minuutilla entinen hopearitari ja oma varaus Diliberatore hyökkäsi siniviivasta slottiin Jonesin jättämään tilaan, mutta rannelaukaus kilpistyi rintapanssariin. 19. minuutilla vuorostaan Papirny sylki eteensä Diliberatoren laukauksen siniviivan kulmasta. Mayo sitoi yhden miehen irti reboundista, mutta Chayka ja Quinney olivat vielä palaamassa vasemmasta laidasta omille paikoilleen kamppailutilanteen jäljiltä, joten Räty pääsi käsiksi kakkoskiekkoon ja vei sen sivulle kämmenelleen, mutta maltista huolimatta Papirny pysyi mukana sivuttaisliikkeessä riittävästi heittäytyen laukauksen tielle ja ryöstäen suomalaisen. Identtisestä tilanteesta syntyi kavennus toisen erän alkupuolella, mutta vielä avauserän lopussa siis Papirny oli toista mieltä. Muutoin noppavitonen pysyi aika tiiviinä avauserässä, vaikka vedot olivat 13-6. Toisessa erässä Papirny otti peruskoppeja Silver Knightsin vietettyä edelleen melko paljon aikaa omissa. Päätöserässä Räty puolestaan kilautti b-pisteiden välistä vasempaan pystytolppaan tultuaan taustalta mukaan jo osin hidastuneeseen vastaiskuun, mutta kiekko pomppi sopivasti lapaan blokatusta kudista. Seitsemän minuuttia ennen loppua alivoimalla Jordan puolestaan nollasi McCartneyn survomisyrityksen maalinedusruuhkasta patjallaan ja päätösminuutilla Kelemenin maalipaikan maalin edestä. Koppeja kertyi lopulta 40

- Hyökkääminen nojasi paljolti dumppauksiin, mutta avauserässä karvauksen ajoitus ei toiminut ja Tucson ehti tulla pois myöhässä olleen paineen alta helpohkosti. Denisenko väläytti pari kertaa siniviivan murtamiskykyjään, mutta erän alun oma laukaus 2v1-hyökkäyksestä meni suoraan logoon. Toisen erän alussa vastaiskussa Denisenko löysi toisesta kerroksesta poikittaissyötöllään Cormierin, mutta Wells liukui yhden kosketuksen laukauksen tielle hyvin. Muita hyviä tontteja ei oikein ollut, mutta maalinteon tehokkuus oli mallillaan. Päätöserässä keskialueen käännöstä Demek punnersi maalin eteen 2v1-hyökkäyksessä itse, mutta rystyviimeistely karkasi pitkäksi

- Nelosketju saa plussaa parista maalista. Hickey vietti ensi kertaa AHL:ssä kahden pisteen iltaa 137. pelissään. Jonesin johtama kolmonen oli sen sijaan heikko ja juoksi varmaan eniten omissa kiekon perässä. Jones itse toki oli osasyyllinen pariin maaliin saaden siksi miinusta. Ykkösketjusta Denisenko väläytti sisäänvienneillään ja Quinney avausmaalin alustamisen lisäksi pelasi ykkösalivoimaa Morellin kanssa rutiininomaisesti. Quinney valitettavasti otti osumaa päätöserässä, kun hän kuljetti kiekon miinaan hyökkäyssinisellä ja Koch löi oven kiinni painavalla taklauksella. Gage putosi tonttiin, mutta pystyi pelaamaan ainakin tämän matsin loppuun saakka. Demekin ketjun anti ylöspäin oli pettymys, muttei se toisaalta ollut haitaksi omissa, vaan puolusti kärsivällisesti pelaten 0-0:aa. Bischoff puolestaan uurasti alivoimaa hyvin Ahacin kanssa ja alusti kolmannen maalin. Mayo oli jämpti omalla alueella niin laidoissa kuin maalin edessä ja mukana toisessa maalissa.






 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
46/82 Vegas vs. Pittsburgh - Smithin paluu

Cotter palasi takaisin kolmosketjuun korvaten Rempalin. Koska Karlsson laitettiin LTIR-listalle, Rondbjerg voitiin kutsua ylös hätäapuna ja täten kymmenettä peliä ylhäällä ei laskettu mukaan waiverlaskuriin, vaan Jonasta voitiin taas peluuttaa nelosketjun laidassa ilman pelkoa tämän menettämisestä.

Reilly Smith palasi kotiin ja sai tribuuttivideon, vaikkei pelannutkaan:



Arvosanataulukko
++
+ Howden, Brisson, Marchessault, Barbashev, Dorofeyev, Stephenson, Martinez, Pietrangelo
+/- Thompson, McNabb, Korczak, Hague, Whitecloud, Kolesar, Froese, Rondbjerg, Roy, Stone
- Cotter
--

Pens meni johtoon pelin puolivälissä. Graves sai kierrätyksen siniviivan kautta painottomalle puolelle vasempaan laitaan, nousi aina maalin kulmalle asti ja laukoi sitten miinuskulmasta Thompsonin kautta kiekon Vegasin verkkoon. Läksyt oli tehty ja Vegasin noppavitosta vaihteeksi haavoitettiin painottoman puolen pakin nousulla, mikä loi hetkellisesti syvyyteen 3v2-ylivoiman maalin läheisyyteen, kun laituri eli tässä tapauksessa Kolesar ei noin alas vastustajan puolustajaa lähde Vegasin systeemissä vain seuraamaan. 34 minuutin kohdalla peli oli 0-2. Roy houkuteltiin pois keskustasta ja samalla Guentzel hyökkäsi hänen jättämäänsä tilaan. Marchylla ei ollut saumaa ehtiä paikkaamaan, kun Crosby välittömästi Royn irrottua syötti slottiin viivan kautta uineelle Guentzelille ja tämän rannelaukaus ohitti LT:n. Upeasti rakennettu maali hyökkäysalueen hyökkäyspelillä ja jälleen yhtä Vegasin noppavitosen haavoittuvaisuutta hyväksi käyttäen.

Päätöserässä Vegas sai vihdoin kuparisen rikki tällä kaudella Pittsburghia vastaan. Martinez toimitti pizzeriatilauksen siniviivasta maalin eteen ja Marchessault voitti painissa Petterssonin lunastaen pizzan itselleen kaaoksen keskeltä. Lähes heti perään Dorofeyev tasoitti, kun Stephenson mursi siniviivan Malkinin ja Letangin välistä, vei hyökkäyksen pohjaan asti ja löysi sitten Pavelin maalin edestä mailaviidakon keskeltä. Stone osoitti keskialueella hyvää malttia ennen siirtoaan Chandlerin lapaan täyteen vauhtiin. Yhdeksän pelin pisteputki kotona on seurahistorian toiseksi pisin (Smith 10).

Eikä siinä vielä kaikki, sillä Brissonin uran ensimmäisellä NHL-maalilla Golden Knights siirtyi johtoon ajassa 49:40. Hauskaa, että se tuli hänen entisiä lapsenvahtejaan S. Crosbya ja E. Malkinia vastaan, jotka olivat jäällä maalin aikana. Pietrangelo avasi hukatun ylivoiman jälkeen pystyyn luoden 3v3-tilanteen. Barbashev imi sekä Malkinin että Karlssonin itseensä ja tuplattuna löysi keskeltä vapaan pelaajan Brissonin, joka käytti vahvuuttaan eli laukaustaan hyväkseen ohittaen puhtaasti Jarryn etukulmasta. Brissonista oli epätodellista tehdä ensimmäinen maali sellaisia legendoja vastaan kuin samaan aikaan jäällä oli. Osuma jäi voittomaaliksi, kun päätöskympillä vieraiden kiri ja uhka jäi olemattomaksi. Neljä voittoa viidestä kotipelistä ennen idän reissua oli kiitettävää suoritus siipirikkoisella miehistöllä.





Ottelu oli aika tasainen. Vegasilla oli vaikeuksia päästä keskustaan ennen viimeistä erää. Viisikkopuolustukset olivat jämptejä ja tiiviitä puolin ja toisin. Laitojen lähellä nähtiin paljon staattista kamppailua ja miekkailua. Tekopaikat rakentuivat enimmäkseen vastaiskuista, kun kumpikaan ei ollut organisoituneena, koska jatkokarvauksetkin olivat askeleen perässä molemmilla joitain yksittäisiä riistoja lukuun ottamatta. Vegashan jäi marraskuussa nollille ja siltä se näytti vielä pitkään tässäkin pelissä, kun vedot olivat 12-9 illan puolivälissä. Päätöserässä kuitenkin tosiaan kiekon "työntäminen" väkisin keskiakselille ruuhkatilanteisiin palkitsi lopulta kolmella maalilla.

Thompson oli neutraali. Avausmaali oli hänen, mutta vastapainona oli hyviä torjuntoja. Toisella minuutilla Whitecloud pinchasi myöhässä hyökkäysalueella eikä Howden ehtinyt varmistaa. Karlsson syötti 2v1-hyökkäyksessä poikittain Malkinille, jonka one-timerin Logan kuitenkin pysäytti rintakehällään. 10. minuutilla Hague vuorostaan puolusti eteenpäin myöhässä keskialueella. 2v2-tilanteesta Rustin one-timer poikittaissyötöstä osui logoon. Vartin kohdalla O'Connor jäädytti Thompsonin etukulmaan ja kiersi maalin, mutta vanhanaikaissyöttö maalin eteen Haguen tikun läpi ei mennyt omien lapaan. 31. minuutilla Pensin ylivoimalla yksi poikittaissyöttö lävisti Stephensonin, mutta Malkininkin one-timerin tielle Thompson ennätti. Sivuttaisliikkuminen oli siis primaa ja samoin ruuhkan takaa tulleet kiekot hän torjui mainiosti kuten mm. Letangin lämärin tuon ylivoiman lopuksi. Sitä edelsi päätykamppailu Vegasin maalin takana, jossa Whitecloud rojahti ikävästi jään pintaan ja taittoi vasenta polveaan, mutta hän palasi kehiin päätöserään. Rondbjerg puolestaan ei pärjännyt Ellerille kulmarouhinnassa ennen pudotussyöttöä siniviivaan. Päätöserässä LT vielä pysäytti Rustin vanhanaikaisen voitettuaan luistelukilvan Vegasin päätyyn. Tuossakin tilanteessa Vegasin kolmospari taisi olla jäällä, joten täysin lapaan Haguen ja Whitecloudin iltapuhde ei mennyt, vaan heillä oli pientä haparointia, mutta kun omissa ei soinut, en anna miinusta.

Brissonille menee plussa maalista. Howden pelasi kolmossentterinä toisen vahvan pelin putkeen. Kahdeksannella minuutilla hän jatkokarvasi kiekon Pensin maalin takana, apuun tullut Brisson ruokki luukulle uinutta Cotteria, mutta tämä tuhlasi avopaikan eikä BB vielä tuolloin saanut avauspistettään änärissä. 35. minuutilla Howden petasi itse päädystä vetopaikan Cotterille maalin eteen, mutta yhden tatsin viimeistely meni päin Jarrya. Vartin kohdalla puolestaan vastaiskun päätteeksi Barbashev tarjoili vasemmasta laidasta syötön maalin eteen Cotterille, mutta tämä ohjasi ohi maalin. Noiden tuhlailujen myötä annan miinuksen PC:lle, koska lisäksi viisi minuuttia ennen loppua hän epäonnistui kahdesti purkamaan paineen omista leikkien voitolla siinä kohden. Avauserässä myös ylivoimalla Brissonin oltua dumppausta vastassa oikeassa laidassa ja Barbashevin vaihdettua puolen Cotterille, tämä haki vielä takakulmalta Royn lapaa tuloksetta, kun Ruhwedelin keho oli välissä. Oma laukaus olisi ollut oikea valinta lähietäisyydeltä.

Marchessault maalinsa lisäksi oli esillä muutenkin. 12. minuutilla hän teki keskialueella katkon ja laukoi itse vastaiskusta ohi takakulman oikeasta laidasta. 25. minuutilla puolestaan Whitecloud taklasi keskialueella Malkinia irrottaen tämän kiekosta. Marchy käänsi irtonamun pystyyn ja Howden livahti läpi, mutta Jarry koppasi rannelaukauksen tylysti. Päätöserän alussa karvauksen tehottua Marchy puolestaan ajoi vasemmasta laidasta keskustaan, mutta rannari meni suoraan syliin. Barbashev puolestaan jatkoi viime matsien energisyyttään ja oli mukana parissa osumassa. Lisäksi ylivoimalla päätöskympillä hän pysyi kiekossa kiinni makeasti vasemmassa laidassa ennen jättöään Stonelle, joka leikkasi viimeisillä voimillaan keskustaan, mutta laukaus ei ollut puhdas. Stephenson-Dorofeyev kaksikko nappaa plussat 2-2 tasoituksesta. Jo 27. minuutilla kakkosketju sai samassa vaihdossa kaksi 3v2-hyökkäystä, joista ensimmäisen katkaisi Graves, mutta jälkimmäisellä kerralla Dorofeyev pääsi ampumaan ranteella jätöstä oikeasta laidasta Jarryn hanskaan. Päätöserän ylivoimalla Stephenson puolestaan tykitti one-timerin syliin.

Alakerrasta ykköspari keräsi 0+1 tehot mieheen eikä alaspäin ollut näkyviä erheitä, joten palkitsen heidätkin plussalla. Martinez ei ole oikea mies ykkösylivoimaan, mutta toisaalta Pietrangeloa parempi vaihtoehto hän siihen kuitenkin on, koska tämän pari laukausyritystä kakkosylivoimassa olivat vaihteeksi aika ponnettomia. Antaisin itse ehkä Haguelle tilaisuuden käyttää lämäriään, vaikkei se Cassidylle maistukaan. Brisson oli mukana kakkosylivoimassa oikeassa siivessä, muttei saanut kiekkoa lapaan ja toki ykkösylivoima (Martinez-Stephenson-Marchessault-Dorofeyev-Stone) varasti ison osan jääajasta.

Toivottavasti tätä Whitecloudin ja Martinezin tavaksi muodostunutta voittorituaalia nähdään lisää ensi viikolla itärannikolla:



EDIT:

41/72 Tucson vs. Henderson 3-2

Vikman palasi maaliin ja Geertsen hyökkäykseen syrjäyttäen Bensonin kolmosketjun laidasta. Pedersen signattiin try-outille nelosketjuun, koska Hickey piti pudottaa puolustukseen Bischoffin tilalle.

Plussat ja miinukset
++
+ Quinney, Denisenko, D'Amato
+/- Vikman, Sedoff, Hickey, Mayo, Cormier, Chayka, Pedersen, Swetlikoff, Pinard, Boudens, Jones, Geertsen, Demek, Cracknell, Morelli
- Ahac
--

- Quinney alusti huikeasti avausmaalin alivoimalla. Hän riisti kiekon Doanilta laidassa, kuljetti yli keskialueen ja sitten kahden miehen sivupaineesta huolimatta sai syötettyä keskelle D'Amatolle, joka viimeisteli läpiajosta vuorenvarmasti rannelaukauksella kiekon ohi Villaltan. Tasoitus tuli ylivoimalla, kun Jones aloituksen hävittyään ei ennättänyt enää Söderströmin vetolinjalle ja Poganski ohjasi Ahacin ja Mayon välistä laatan sisään. Avauserän vedot olivat 14-3, joten eipä maali vääryys ollut, kun HSK lähinnä juoksi omissa kiekon perässä ja kyttäsi vastaiskusaumoja, joita ei tullut, koska kotijoukkueen moraali oli kunnossa kiekonmenetysten jälkeen
- Kakkoserässä vedot olivat 5-12, joten vieraatkin saivat hyökkäyksensä rullaamaan. Erän alussa Demek latasi keskialueen käännöstä patjaan vasemmasta laidasta. Hetken päästä pelin ehkäpä paras ritari Quinney syötti laidasta maalille ja Morelli ohjasi päin Villaltaa. Ylivoimalla Denisenko kokeili kahdesti ranteella oikeasta siivestä, mutta veskari torjui kilvellä ja etualakulmasta räpylällä. PAPP oli puolestaan piirun aggressiivisempaa ja nopeammat stopit jättivät energiaa hyökkäämiseenkin. Vikman venyi lähinnä Rädyn vanhanaikaisen tielle patjoineen, kun avauserässä hommia oli enemmän. Silti erän ainoan maalin teki kotijoukkue, kun Szuber yritti vastaiskun lopuksi syöttää rystyltä maalin eteen ja kiekko kimposi välissä olleen Ahacin lavasta epäonnisesti yläriman alle
- Päätöserän alussa Ahac kyllä sössi rehellisesti itse hyökkäyssiniviivassa menettäen kiekon. Hän ehti pelin alle, mutta 2v1-vastaiskussa Räty syötti hänen lävitseen ja Kelemen naulasi ykkösellä voittomaalin ohi Vikmanin. Annoin Ahacille miinusta, koska hän olisi avausmaalissakin voinut sitoa tarkemmin vastustajan lavan maalin edessä. D'Amato kavensi illan toisellaan, mutta se jäi laihaksi lohduksi. Denisenko mursi siniviivan keskeltä loistavasti ja petasi vetopaikan oikealle puolelleen Danielille, joka vietti ensimmäistä kahden maalin iltaansa Ameriikan jääkiekkoliigassa. Lopussa vielä uskomattomasti kahden miehen alivoimalla Demek karkasi läpi, mutta rystyviimeistely ei vasempaan kulmaan valitettavasti uponnut
- Pedersenin debyytistä ei jäänyt mitään erikoista mieleen. Kerran Swetlikoff syötti hänelle vasemmasta kulmasta keskustaan, mutta veto jäi piippuun ahtaasta tilasta. Luistelu ja kamppaileminen olivat keskinkertaista tasoa
 
Viimeksi muokattu:

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Pitää kai tulla tänne itkemään, että eipä tule sitten hallitsevasta Stanley Cup -mestarista yhtään edustajaa All Stars - peliin. Tyypillistä Vegasin kunnioituksen puutetta.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
47/82 Devils vs. Golden Knights

Thompson jatkoi maalissa yhä ja Saville avasi luukkua. Hill saattaa pelata huomenna. Kenttäpelaajisto oli ennallaan. Eichel puolestaan tosiaan virallisesti korvattiin tähdistöpelissä, mutta ainakin minulle yllättäen korvaaja ei tullutkaan omasta takaa, vaan Connor otti Eichelin paikan. Minustakin on erikoista se. että hallitsevalla Stanley Cup -voittajalla ei ole ollenkaan edustusta tähdistötapahtumassa.

Arvosanataulukko
++
+ Stephenson, Stone, Dorofeyev, Marchessault, Roy
+/- Barbashev, Brisson, Kolesar, Rondbjerg, Froese, Pietrangelo, Martinez, Hague, McNabb, Korczak
- Cotter, Howden, Whitecloud, Thompson
--

Avausmaalissa Devilsin 1-1-3/1-2-2 rakoili pahemman kerran. Pietrangelo haki päätykiekon ja löi sen tutusti ränniin ykkösellä ohittaen sillä ylimmät karvaajat. Devilsin alakolmikko oli jäänyt todella etäälle, joten Stone sai rauhassa kääntyä, nostaa katseen ja poimia Stephensonin tutun tarjonnan pistelinjalla. Mercerin sivupaine seisovin jaloin jäi pehmeäksi ja Stephenson mursi siniviivan. Nemec oli käynyt myöhässä kutittelemassa Stonea, joten Stephenson hyökkäsi toista pakkia Marinoa vastaan luoden modernisti pienen tilan 2v1-tilanteen tätä vastaan. Hän houkutteli Marinoa keskemmäs ennen siirtoaan viereen Dorofeyeville, joka naulasi ranteella takayläkulmaan. Hieno paineen alta lähtö, jossa toteutus oli playofftasoa. Stephenson venytti pisteputkensa viiteen peliin jatkaen isomman roolin ottamista Eichelin ja Karlssonin poissaollessa.



Devils tasoitti vartin jälkeen, kun Barbashev ei saanut jatkettua kiekkoa syvään hyökkäyssiniviivassa, vaan peli kääntyi. 4v3-vastaiskusta Meier löysi takaviistosta Hischierin, joka viimeisteli maalin edestä varmasti. Hague joutui kahden tulen väliin tarkkaillen sekä keskikaistan Hischieria että takakulmalle hiipinyttä Footea. Tämän hän jätti lopulta auki, muttei ehtinyt riittävän lähelle Nicoa peittääkseen vedon. Päätösminuutilla Devils meni 2-1 johtoon, kun paineen alta lähtö epäonnistui. Korczak kyllä tökkäsi maalin takana kiekon viereen McNabbille yli Haulan lavan, mutta sitten Barbashev ei tullut riittävästi syöttöä vastaan siniviivan kulmasta ohjatakseen sen keskialueelle, vaan Nemec piti viivan kiinni riistämällä kiekon Ivanin etupuolelta. Sen jälkeen sitten Cotteria eivät palomiehen hommat kiinnostaneet ja Lazar sai rauhassa purkittaa maalin edestä Haulan päätypassin, kun Korczak jäi myös vähän välimaastoon puolustaen ei-ketään toisella maalin kulmalla ja siitä Cassidy mainitsi pelin jälkeen. Toisen erän alussa 3v3-hyökkäyksessä Toffoli leikkasi keskustaan, Whitecloud kompuroi omiaan ja rannelaukaus kimposi tämän ojennetusta mailasta omaan maaliin ohi hölmistyneen Thompsonin. Vähän halpa maali tuokin oli, kun kyseessä oli tasavoimainen hyökkäys, mutta yksilövirheet kiusasivat ritareita. Devils käytti ne tehokkaasti hyväkseen.

Kavennus syntyi vielä ennen pelin puoliväliä. Barbashev kiersi hyökkäysaluetta ja haki maalin edestä Marchya, joka ohjasi kiekon patjaan. Barbashev otti reboundin haltuun maalin takana, kiersi luomaan 3v2-ylivoimaa siniviivaan ja Korczak sai lapansa auki. Tukitoimet olivat yhä kunnossa maalin edessä, jonne oli eristetty 2v2-tilanne. Bahl päätti jostain syystä tuplata Royn Nemecin kanssa jättäen Marchessaultin auki toiselle kulmalle. Se kostautui ja Joonatan puttasi reboundin tyhjiin. Barbashev jatkoi avauserän hyvittelyään alustamalla myös 2v1-vastaiskusta Marchessaultin 3-3 tasoituksen. Roy katkaisi keskialueella Footen syötön ja se oli menoa sitten toiseen päätyyn.



Vegas teki kolmannen maalin neljään minuuttiin tasavajaalla, kun Stephenson ja Stone pelasivat seinän hyökkäyssiniviivan päällä. Stephenson kiihdytti Marinon selustaan ja ohjasi Stonen millimetrin tarkan lätyn Vanecekin läpi. Päätösminuutilla puolestaan ykkösketju mylläsi vaihteeksi aikansa Devilsin päädyssä. Bahl pääsi hetkeksi väliin päätyralliin, mutta Marchessault riisti heti kiekon takaisin ja ruokki maalin eteen tyhjään tilaan liikkunutta Royta. Vegas ei kuitenkaan päässyt tauolle kahden maalin johdossa, kun Pietrangelo hukkasi kiekon siniviivassa ja vastaiskussa vielä osin vuoti 1v1-puolustamisessa Toffolia vastaan, jonka kuti Alexin jaloista livahti Thompsonin längistä sisään.

Päätöserän puolivälissä Howden hävisi aloituksen omissa. Nemec laukoi ohi maalin, mutta Lazar niittasi päätypompun etukulmasta sisään Whitecloudin puolustettua lepsusti ja Loganin liu'uttua myöhässä kiinni tolppaan. Zach oli luvattoman heikko puolustussuuntaan ja ansaitsi miinuksensa. Jatkoajalla Vegas oli alakynnessä ja Thompson venyi patjallaan mm. Brattin nollaukseen tämän leikattua maalille ohi Pietrangelon. Myöhemmin hän nollasi jään pinnastakin reboundista Brattin uudestaan Holtzin määrätietoisen maalille ajon jälkeen. Howdenin pystysyöttö Pietrangelolle jäi vajaaksi ja Hughes katkaistuaan sen tarjoili poikittaissyötön Toffolille eikä tämän hattutemppua Logankaan enää kyennyt estämään. Cassidy oli pelin jälkeen turhautunut lukuisiin kiekonmenetyksiin ja sanoi, että tässä vaiheessa kautta toteutuksen pitäisi olla jo parempaa ja pelaajien tunnistaa se, milloin on sauma syöttää lapaan ja milloin väylää ei vain ole.

Vegas pelasi avauserässä aika suoraviivaista vieraskiekkoa dumpaten kiekon syvään keskialueen ylityksissä ja mennen kuljettamalla sisään lähinnä vastaiskuissa. Syynä oli Devilsin asettuminen mielellään passiiviseen ja tiiviiseen 1-2-2 trapiin. Vieraat pelasivat maltillisesti ylempiä viivelähtöjä kiekotellen kärkikarvaajan sivuun pakki-pakkisyötöllä, mutta vapaan puolustajan pystysyötön jälkeen siniviivan ylityksissä keinot vähän loppuivat kesken talenttivajaalla rosterilla. Vaikka hyökkääjä joskus pääsi livahtamaan sisään laidasta hallitusti siirtokiekon sijaan, umpikuja oli nopeasti vastassa sivu- ja etupaineen myötä. Myöhemmissä erissä tilaa oli enemmän, kun Devils ei niin paljoa sumputtanut keskialuetta.

Kärkiketjut saavat plussaa tehoilustaan lukuun ottamatta Barbashevia, joka jäi neutraaliksi, kun vaakakupissa olivat myös avauserän virheet. Marchessault on neljän pelin maaliputkessa ja oli taas iskussa New Jerseyssa, jossa hän pari kautta sitten iski hattutempunkin. Maalitilanteiden lisäksi ykkösketjulta jäi mieleen vaihto avauserän lopussa, jossa heti aloitusvoiton jälkeen Barbashev tavoitteli syötöllään kulmasta maalin edestä Royta, mutta Vanecek otti lähitorjunnan. Jatkotilanteessa Barbashev esti purun voittamalla kaksinkamppailun kampeamalla silkalla voimalla Devils-pelurin irti kiekosta. Hän pudotti kiekon viivaan McNabbille, joka löysi keskustasta Marchyn lavan, mutta tämän kääntölaukaus ei uponnut.

Kakkosketjussa Stone oli tuttu kiekkorosvo. Avauserän puolivälissä hän riisti kiekon Toffolilta siniviivan alla ja laukoi itse oikealta puolelta syliin. Sama toistui päätöserässä alivoimalla. Vastaiskuissa Stone puolestaan löysi pelaajia niin ensimmäisestä kuin toisesta aallosta kuten seitsemännellä minuutilla Martinezin, jonka kuti blokattiin ja Stone nosti irtokiekon rystyltä yli etukulman. Stephensonin keskialueen ylitykset olivat playofftasoa ja pelitapaesimerkin itseluottamus on palautumassa huippuunsa viiden pelin pisteputken myötä. Viimeisen parin viikon näytöillä jatkosopimuksen voisi antaa toisin kuin syyskauden perusteella.

Nelosketju oli sikäli hyvä, että suurin osa vaihdoista kului silmätestin perusteella isäntien päädyssä, mutta kun tehoja ei tullut, en sitä viitsi silti plussalla palkita. Kolmannella minuutilla orastavassa 3v2-vastaiskussa Hatakka piti etäisyyden tiukkana ja blokkasi Rondbjergin kaistalaukauksen peittäen samalla syöttösauman keskikaistalle. 16. minuutilla nelosketjun laitureiden jatkokarvaus puolestaan tuotti maalipaikan Froeselle slottiin päätypassista, mutta vastarannari jäi blokkiin. Toisen erän alkupuolella Whitecloud puolestaan laukoi viivasta maalinedusruuhkaan ja Vanecek torjui vaivoin, kun tutusti maskissa oli pari pelaajaa aiheuttamassa hämmennystä. Jos jokin osa-alue minua miellytti hyökkäysalueen hyökkäyspelissä, se oli maalinteon tukitoimien laadukkuus toisessa erässä. Devilsilla oli ongelmia maalinedustansa puolustamisessa kuten 3-2 maalikin osoitti. Erän lopussa Cotterkin oli päästä käsiksi erääseen reboundiin maalin kulmalla, muttei ihan yltänyt siihen lusikkapuolelta. Kolmosketjusta Howdenille sattui ohipeli kahden erinomaisen esityksen jälkeen. Annoin miinuksen voittomaalin harhasyötön ja 5-5 osumaa edeltäneen aloitustappion vuoksi. Kertaalleen hän toki väläytti hyökkäyssuuntaan jatkokarvaten kiekon Vegasille ja pedaten tekopaikan keskustaan Brissonille, mutta Vanecek torjui rintapanssarillaan one-timerin.

Thompsonin esitys oli lievästi miinusmerkkinen, vaikka hän jatkoajalla tarjosi tilaisuuden voittoon. Neljäs ja viides maali olivat torjuttavissa ilman muuta. Vastapainona viidennellä minuutilla Whitecloudin kiekonmenetyksen jälkeen hän otti tuplatorjunnan torjuen ensin Toffolin rystykudin maalin kulmalta ja sitten vielä Mercerin reboundin. 18. minuutilla Meier laukoi transitiosta syliin poikittaissyötöstä. Puolivälissä iltaa Hughesin viivatoimituksen LT torjui eteensä ja Meier yritti rystyltä painaa paluukiekon längistä läpi, mutta patjat olivat paikoillaan jäässä. Tasavajaalla LT koppasi tylysti hanskaansa Toffolin rannelaukauksen ja päätöserässä alivoimalla hän otti pari makeaa venytystä Devilsin kuteihin keskustasta ja siivistä. Tasaviisikoin Tierneyn rannelaukauksen torjuminen aggressiivisella vastaantulolla 2v1-hyökkäyksessä oli yksi kohokohdista myös.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Siipirikkoisella miehistöllä tosiaan pistekin Devilseiltä vieraspelissä on hyvä suoritus. Erityisesti on lämmittänyt Conathan Smythessaultin lämpeneminen pistekuntoon taas. Vähän on sellaista kausiluonteista vieläkin hänen pelinsä, välillä kulkee, välillä ei. Superstaraksi pääseminen edellyttäisi tasaisempaa pistesuorittamista.

Tasaisemmasta puhuttaessa LT ei kyllä loista positiivisesti. Välillä tulee ihan ihmepelastuksia, sitten taas uppoaa helposti liruja taakse. Tasaisuutta kaivattaisiin nyt kyllä rajusti hänen kohdallaan.

---

Hakusessa olisi Vegasin logolla/nimellä varustettu verryttelypuku. Onko kukaan nähnyt sellaisia olevan kaupan missään?
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
Hakusessa olisi Vegasin logolla/nimellä varustettu verryttelypuku. Onko kukaan nähnyt sellaisia olevan kaupan missään?
Eikös ainakin jotain verkkatakkeja ja collegehousuja saa NHL:n verkkokaupasta?

48/82 Islanders vs. Golden Knights

Hill oli pelikunnossa yli kuukauden tauon jälkeen. Rempal korvasi kolmosketjussa Brissonin. Muita muutoksia ei ollut.

Arvosanataulukko
++
+ Barbashev, Roy, Pietrangelo, Martinez, Whitecloud
+/- Hill, Hague, McNabb, Korczak, Marchessault, Dorofeyev, Stone, Stephenson, Rempal, Howden, Cotter, Rondbjerg, Froese, Kolesar
-
--

Vegas siirtyi johtoon 12 minuutin kohdalla. Kaikki alkoi puolinopeasta lähdöstä omissa. Vastassa oli Islesin vegasmaisen tiivis 1-2-2. Roy sai avauksen lapaansa, mutta ykkösketju oli keskialueella 3v4-alivoimainen eivätkä Royn kädet riittäneet mennä pelaamalla läpi Pageaun sivupainetta vastaan toisin kuin ehkä Eichelilla. Niinpä valintana oli siirto selustaan kiekonmenetyksen välttämiseksi. Eilisestä oli opittu ja näitä päätykiekkoja molemmat joukkueet viljelivät ottelussa oikeasti paljon. Vegasin jatkokarvaus oli myöhässä kuten avauskympilläkin koko ajan eikä Roy itse ehtinyt dumppauksensa perään. Onneksi Pietrangelo katkaisi purun viivassa ja palautti sen syvyyteen. Sitten Barbashev puolestaan esti Ahon purun, mutta kiekko pomppi Pelechille, joka syötti sen suoraan Pietrangelon lapaan. Barbashev ohjasi viivakudin sisään maalin edestä.



Islanders tasoitti siirretyn jäähyn aikana kakkoserän alussa. Aloituksen jälkeen paine pysyi Vegasin päädyssä, kun Haguen purku epäonnistui. Isles loi korkealle 3v3-tilanteen ja Maclean lähetti viivasta laukauksen maalille, jonne oli eristetty 2v2-tilanne. Hill kaatui jäihin torjuntansa jälkeen ja maali oli tyhjä, mutta Hague ja Whitecloud sitoivat miehensä lujaa irti kiekosta. Zach toki liiaksi Horvatia ollen saamassa rangaistuksen. Vegas ei kuitenkaan päässyt kiekkoon kiinni ja lopulta väsynyt viisikko antautui, kun Romanovin poikittaissyöttö lävisti keskilinjan ja Nelson naulasi ranteella kiekon etukulmasta sisään ohi Haguen peiton. Howden sitoi slottipelaajan mailaa eikä siksi ollut syöttölinjalla. Rempalin sijoittuminen sen sijaan olisi voinut olla parempaa ja hänellä oli ehkä puolittainen väliinpääsysauma jo hetkeä aiemmin siniviivan kulmassa siinä onnistumatta. Vegas palasi johtoon ylivoimalla ajassa 27:18, kun Romanov vuoti siniviivan tukkimisessa Royta vastaan ja Rempal saatuaan kiekon lapaansa laukoi todella tarkasti oikeasta laidasta tolpan kautta takakulmaan onnistuneen suorahyökkäyksen päätteeksi. Maali oli hänelle ensimmäinen änärissä ja tuuletus sen mukainen:



Lähes heti perään ykkösketju onnistui toistamiseen. Norris-ehdokas Dobsonin ristipisto katkesi keskialueella Barbasheviin. 3v2-käännöstä Marchessault laukoi patjaan vasemmalta puolelta ja maalille mennyt Roy nosti paluukiekon pussiin. Kyseessä oli kahdeksas piste viimeisiin viiteen peliin. Tällaiset organisoimattomat hetket piti käyttää hyväkseen erikoistilanteiden lisäksi, kun tasaviisikoin organisoiduissa hetkissä maalipaikkoja ei tosiaan liikaa luotu ja siitä myöhemmin lisää.

Islanders kavensi kymmenen minuuttia ennen loppua alivoimalla. Marchessault pakotti syöttöä slottiin Dorofeyeville. Sitten hän jäi liukumaan hetken aikaa selkä suorana ennen kuin luistelu alas alkoi kiinnostaa. Holmström jätti vastaiskussa kiekon Pageaulle, jonka rannari Martinezin ja Stephensonin välistä upposi takayläkulmaan. Jos Marchy olisi heti menetyksensä jälkeen lähtenyt kohti omaa maalia lujaa, hän olisi kenties saanut estettyä laukauksen takapaineellaan. Tuon lähemmäksi kotijoukkue ei päässyt, vaan ritarit katkaisivat seitsemän vierasmatsin tappioputken 2-3 voitolla.

Tämä oli vekkuli ja hauska matsi, jossa ratkaisi se, kumpi saa jatkokarvauksensa ja toisaalta paineen alta lähtönsä virtaamaan paremmin, koska molemmat joukkueet olivat toistensa kopioita keski- ja hyökkäysalueen puolustuspelissä (1-2-2). Ja molempien ratkaisuna oli välttää kiekonmenetyksiä keskialueella ja pelata kiekkoa selustaan uutterasti sen sijaan, että keskialueen 3v4-alivoimia olisi yritetty ratkaista lyhytsyöttöpelillä ja murtavilla kuljetuksilla. Siksi maalipaikoilla ei hirveästi herkuteltu ja 5v5-pelin maaliodottamat olivat 2.3-1.26. Vastakkain oli kaksi kypsää jengiä, joista vielä opetteluvaiheessa ollut hävisi tällä kertaa sorruttuaan pariin lepsuun kiekonmenetykseen ja Sorokinin puolittaiseen hörppäykseen. Vegas oli maalin verran parempi osin siksikin, että sillä oli alla enemmän yhteisiä toistoja ja kokemuksia kuin kotijoukkueella, jonka tuore pääkäskijä P. Roy vasta on. Toki maalinteon tehokkuus oli myös yhden uunin verran parempaa.


Otin talteen pari näytettä. Kuten avausmaalissa näkyi, Islesilla oli keskialueella tiiviin alanelikkonsa turvin 4v3-ylivoima Vegasin hyökkäysvitjaa vastaan ja sama päti tietysti toisinkin päin. Molemmat joukkueet mielestäni puolustivat mallikkaasti omaa siniviivaansa tiiviillä alanelikolla ja sekin lisäsi pakotettujen siirtokiekkojen määrää, vaikka varmasti ne ennestään pelisuunnitelmaan kuuluivatkin puolin ja toisin. Tässä ensimmäisessä klipissä on poiminta Vegasin 1-2-2:sta ja siitä, kuinka alanelikko tukkii tilan murtaa siniviiva kuljettamalla, joten kiekko on dumpattava syvään, josta Korczak noukki sen omille. Keskimmäisessä tasossa Stone sivupaineisti vahvasti Palmieria ja alimmasta tasosta McNabb ajoi Faschingia vastaan tavaramerkkimäisesti pakottaen taklaamalla vastustajan luopumaan kiekosta. Näitä tilanteita nähtiin useampi kymmen puolin ja toisin. Kuten todettua, kummankaan jengin jatkokarvaaminen ei minusta ollut kovin erikoista, vaan puolustajat ehtivät aika hyvällä prosentilla kääntämään peliä paineen alta. Tässä tilanteessa vain Korczak oli sattumalta löperö ja lakaistuaan lumet kiekon päältä syötti suoraan Nelsonille, mutta Stephenson ja Dorofeyev paikkasivat huolimattomuusvirheen nopeasti.


Joitain menetyksiä tuli väkisin paineen alta lähdöissä kuten ylemmästäkin näytteestä näkyy, mutta Vegasin kannalta hyvää oli se, että ne sattuivat lähinnä lähellä siniviivan kulmaa aika vaarattomassa paikassa ja tässäkin tilanteessa kiekko kamppailtiin kuitenkin takaisin melko nopeasti Froesen huolimattomuuden jälkeen, kun Pietrangelo ja Hague olivat vahvoja staattisessa kulmaväännössä, vaikkei se ihan GIF:n loppuosaan mahtunutkaan. Islandersin ylimmät jatkokarvaajat aika toisteisesti Vegas siis pystyi kuitenkin ohittamaan yhden tai toisen kosketuksen siirroilla ränniin eivätkä menetykset sattuneet oman maalin läheisyydessä, jolloin ne olisivat voineet olla brutaalimpeja. Tässäkin klipissä Hague liimasi hyvin H1:n päätyyn ja Pietrangelo siirsi irtokiekon ykkösellä eteenpäin Froeselle. Puolustajien parityöskentely oli kiitettävää.


Toisen erän alusta vielä yksi hauska pätkä. Ensin Romanov avaa Vegasin 1-2-2:n sisään ahtaaseen taskuun, josta Clutterbuckilla ei ole muuta valintaa kuin jatkaa kiekko syvään. Hill pysäyttää kiekon ja Whitecloud laittaa sen ykkösellä eteenpäin, koska ajoitus ei ole vieraillakaan kuosissa. Cotter ei vuoda laiturina, vaan väistää jatkokarvauksen ja poimii pistelinjalta Howdenin, mutta Islandersillakin on jo neljä pelaajaa tutusti pelin alla, joten seurauksena on vuorostaan Vegasin epäonnistunut keskialueen ylitys, koska Brett ei ehtinyt voittaa punaviivaa ja dumpata kiekkoa syvään tällä kertaa. Niinpä limppu vaihtoi taas omistajaa eikä pelikatkoja siten hirveästi tullut, kun peli virtasi tähän tapaan päästä päähän. Avauserässäkin aloituksia oli selostuksen mukaan vain 12.


Yllämainittujen syiden vuoksi Hillinkin ensimmäiset torjunnat tulivat vastaiskuista. Neljännellä minuutilla Stephensonin vitja möyri Islandersin alueella onnistuttuaan jatkokarvauksessaan, mutta isännät tekivät pysäytyksen, kun Dorofeyev-Stone kaksikko ei päädystä löytänyt syöttöväylää keskustaan Stephensonille ja vastaiskusta Horvat laukoi ranteella syliin vasemmasta laidasta. Kahdeksannella minuutilla aloitusvoiton jälkeen Aho kiskaisi lämärin Hillin olkapäähän oikeasta laidasta. Pari minuuttia myöhemmin Islandersin nelonen sai kulmarallin tulille. Clutterbuck syötti vasemmasta kulmasta slotin reunalle MacLeanille eikä Howden saanut syöttöä katki. Painoton laituri Rempal tunnisti kyllä hyvin uhan ja kavensi todella kaukaa omalta puoleltaan kiinni MacLeanin selkään, muttei hänkään yltänyt mailallaan blokkaamaan selkäpuolelta laukausta, joka osui tolppaan suoraan syötöstä. 14. minuutilla Nelson kokeili puolestaan jo toistamiseen yllättää Hilliä nollakulmasta siinä onnistumatta. Vartin pelin jälkeen McNabb haki päätykiekon ja Whitecloud jatkoi sen eteenpäin ränniin, mutta laituri ei ollut valmiina jatkamaan kiekkoa ulos. Pelech pääsi laukomaan siniviivan kulmasta katkon jälkeen, mutta Rempal blokkasi vedon. Tuossa Islandersin osin purrut jatkokarvaus tuotti edes pienen odottaman maalipaikan.

24. minuutilla Islanders tuli harvinaisesti keskeltä läpi kuljettamalla ja Gauthier kiskaisi kohti etukulmaa pakin jaloista, mutta Hillin kilpi oli välissä. Erän puolivälissä oli muutama transitiomesta. Ensin Stone ei saanut kiekkoa syvään hyökkäyssiniviivan päältä. Vastaiskussa Horvat jarrutti oikeassa laidassa ja jätti kiekon Dobsonille, jonka vastalämäri kilahti tolppaan. Parin minuutin päästä Barzal pääsi laukomaan pari kertaa oikealta kaarelta, kunnes kuti meni perille Hillille saakka vastaiskun lopuksi. 32. minuutilla Fasching pääsi vasemmasta laidasta sisään, kun Pietrangelo jätti liikaa etäisyyttä. Hän dumppasi kiekon ristikulmaan ja sieltä tuli pudotus siniviivaan, kun Howden oli pehmeä. Viivakuti kimposi päädystä maalin vasemmalle kulmalle Faschingille, joka melkein osui rystyltä Pietrangelon oltua myöhässä, mutta Hill onnistui jotenkin torjumaan nostoyrityksen kyljellään. 38. minuutilla puolestaan Nelson löytyi keskikaistalta ja tämä levitti siniviivan murtamisen jälkeen oikeaan laitaan Palmierille, joka leikkasi keskelle ja laukoi rystyltä logoon.

Päätöserässä Hilliä testattiin erikoistilanteissa, kun Vegas jäähyili. Ensimmäisellä alivoimalla niin Dobsonin kuin Reillyn viivakudit tulivat vaarallisesti ruuhkan läpi, mutta Hill pysäytti ne ja reboundeissa Vegasin puolustajat olivat teräviä kuten oikeastaan koko illan. Whitecloud purki ensimmäisen tilanteen ja toisella kertaa Pietrangelo sitoi Leen irti kakkoskiekosta. Toisella vieraiden ylivoimalla Palmieri pyörähti kerran maalin eteen, mutta Hill torjui nostoyrityksen. Viimeisellä ylivoimalla puolestaan Horvat tykitti keskeltä suoraan syötöstä kohti etualakulmaa, vaikka Stone seisoi hänen vieressään oikeaoppisesti, mutta maila jäi pelaamatta pois. Hillin patja oli kuitenkin torjuntavalmiudessa. Vegasin ylivoimallakin Hill joutui venymään ja koppasi Horvatin laukauksen 2v2-vasturista, jottei joukkue sentään toista AV-maalia päästänyt. Lopussa puolestaan Nelson, Palmieri ja Lee survoivat irtokiekkoa sisään maalin edestä kuudella viittä vastaan, mutta Hill kesti uhittelut patjatorjunnoillaan ja otti paluupelistään voiton 41 torjunnalla.

Molemmat maalit olivat kuitenkin torjuttavissa, joten en antanut plussaa kuitenkaan Adinille. Sen sijaan alakerrasta plussat menevät päätykiekkojen noukinnassa ja oman maalin edustan miehekkäässä puolustamisessa kunnostautuneelle Whitecloudille ja ykköspakkiparille, joka oli melko vakaa ja eleetön niin dumppaustilanteissa, staattisissa väännöissä kuin hyökkäysalueella siniviivassa. He eivät hätäilleet kiekollisina, vaan pystyivät pitämään satunnaisia pyörityksiä New Yorkin päädyssä elossa.

Yläkerrassa yksi ketju oli yli muiden ja se oli ykkönen. Royn ketju oli oikeastaan ainoa, joka sai riistettyä kiekkoja takaisin hyökkäysalueella päätysiirtojen jälkeen. Tosin senkään stopit eivät tulleet ylimpien jatkokarvaajien toimesta, vaan vasta siniviivan läheisyydessä Islandersin malliin joko puolustajien tai H3:n eteenpäin puolustamisen ansiosta. Vartin kohdalla oli malliesimerkki siitä, kun Barbashev ja Roy liimasivat kyllä Islandersin ykkösparin Romanov-Dobson päätyyn, mutta eivät voittaneet kiekkoa. Romanovin purku kulmasta kuitenkin jäi siniviivaan Pietrangelolle. Tämä laukoi ohi maalin ja Martinez roiskaisi vasemmasta laidasta pelivälineen uudelleen kohti maalia. Laukaus osui ylärimaan. Jatkotilanteessa vielä Pietrangelo löysi poikittaissyötöllään Marchessaultin, joka latasi liikaa rannariaan ja ikkuna ampua etukulmaan ohi Sorokinin sulkeutui.

Toisen erän alussa puolestaan Marchessault katkaisi purun siniviivan alla ja laukoi sitten itse patjaan kaukaa. 26. minuutilla sama toistui ja Marchessault H3:na oli välissä siniviivan tuntumassa. Hän palautti kiekon syvään Roylle, joka syötti maalin kulmalta toiselle puolelle Barbasheville, mutta Sorokin ryösti hänet. 35. minuutilla puolestaan pitkä pystysyöttö tavoitti Barbashevin. Mayfield kompuroi hieman omalla sinisellä ja Barbashev väänsi itsensä puolittain karkuun, mutta rystylaukaus meni ohi etukulmasta. Jätin Marchessaultin neutraaliksi 3-2 osumaan johtaneen pakotuksen ja laiskuuden vuoksi, mutta Barbashev ja Roy ansaitsivat plussansa ilman muuta.

Stephensonin ketjun tekopaikat tulivat lähinnä Stonen kautta. Toisen erän lopussa tämä riisui Palmierin kiekosta siniviivan alla. Stephenson yritti syöttää vasemmasta laidasta takakulmalle Dorofeyeville, mutta passi meni liian eteen. Jatkotilanteessa Stone syötti kulmasta keskustaan ja Stephenson laukoi ykkösellä syliin. Päätöserässä Stone riisti puolestaan Martinilta kiekon, mutta levityksestä Cotter ei päässyt laukomaan, kun mailoja oli liikaa edessä. Ylivoiman Vegas kuitenkin sai, kun Martin kamppasi kulmassa Stonen.

Nelosketjusta puolestaan Rondbjerg teki pari katkoa hyökkäysalueella dumppausten jäljiltä. Avauserän lopussa Kolesarin tippauksen jälkeen jatkokarvaus oli taas myöhässä, mutta Rondbjerg pysäytti purun siniviivan tuntumassa ja liikkui sitten heti maalille, muttei saanut lapaansa väliin Haguen laukaukseen. Toisessa erässä Rondbjergin stoppi oikeassa laidassa johti Froesen heppoiseen rystylaukaukseen slotista. SinBin.Vegas muuten kirjoitti juuri eilen Rondbjergista. Mielenkiintoinen fakta oli se, että hänen ollessaan jäällä omissa ei ole vielä kolissut kertaakaan tasaviisikoin.

This season in the NHL, Rondbjerg has been on the ice for 104:27 at 5-on-5. The opposing team has not scored a single goal while he’s been out there and they’ve only generated 11 high-danger chances per NaturalStatTrick.com. This is all while Rondbjerg’s line has started 65% of their shifts in the defensive zone.

Also, as Cassidy mentioned, Rondbjerg has held up against the opposing teams’ best players too. In the last four games he has played at least four minutes against Roman Josi, Sidney Crosby, and Nico Hichier. In more than 13 minutes, Rondbjerg was on the ice for just two high-danger chances against that trio of stars.
Kolmosketjusta tasaviisikoin eniten esillä ylöspäin oli Howden, joka oli viidennellä minuutilla maalilla ohjaamssa Haguen kutia tuloksetta sisään ja pelin lopussa puolestaan Barzal lahjoitti hänelle kiekon Islandersin siniviivan päällä, mutta rystykuti oikeasta laidasta käännön jälkeen päätyi Sorokinin haltuun.

SHL:ssä junnukisojen jälkeen nelosketjuun/13. hyökkääjäksi Ruohomaan hankinnan myötä pudonnut Edstrom kiskaisi komean alivoimamaalin keskialueen katkonsa jälkeen eilen. Se ei auttanut Frölundaa, vaan se hävisi maalein 2-1 Örebrolle. Lindbom on puolestaan ollut jo tovin loukkaantuneena, mutta paluun pitäisi olla lähellä.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Eikös ainakin jotain verkkatakkeja ja collegehousuja saa NHL:n verkkokaupasta?
No olihan siellä jotakin, kiitos. Sellaista kunnon yhdistelmäverskapukua (jossa housut ja takki samanvärisiä) jossa lukee vaikka "Golden Knights Hockey" ja on Vegasin logo rinnassa, ei vaan löydy. Kullanvärinen olisi tietysti paras, mutta ehkä tuo keltainen värikin kelpaisi. Miten se voi olla niin vaikeaa tehdä tuollaisia verskapukuja? Täällä olisi ainakin yksi ostaja jonossa.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
42/72 HSK vs. Firebirds 3-4

Miromanov teki kausidebyyttinsä kuntoutuslainan turvin. Edellinen peli oli 10 kuukautta sitten. Lisäksi hän vaihtoi numeronsa 42:sta 62:een, joka on hänen onnennumeronsa. Savillekin palautettiin alas.

Morelli - Quinney - Denisenko
D'Amato - Demek - Cracknell
Hickey - Jones - Pinard
Geertsen - Swetlikoff - Boudens

Ahac - Cormier
Chayka - Miromanov
Sedoff - Mayo

Vikman
Saville

Plussat ja miinukset
++
+ Miromanov, Pinard, D'Amato,
+/- Vikman, Cormier, Chayka, Geertsen, Boudens, Hickey, Jones, Denisenko, Quinney, Cracknell, Demek, Morelli
- Ahac, Mayo, Sedoff, Swetlikoff
--

- HSK suli 3-0 johdosta 3-4 tappioon. Hughes teki avauserässä ritchiet ja moukaroi Denisenkoa, joka suojasi itseään jään pinnassa kilpikonnana. Viiden minuutin ylivoimalla Silver Knights teki kaksi maalia. Ensin Miromanov purjehti päästä päähän, kun tilaa annettiin. Häntä rikottiin käsille sisäänviennin jälkeen pilkun arvoisesti ja sen hän uitti längistä sisään. Heti perään Denisenkon sisäänviennin jälkeen Quinney löysi keskeltä Cracknellin, joka ohitti Driedgerin. Kolmaskin maali oli lähellä, mutta 2v0-hyökkäyksestä Driedger ryösti Pinardin Demekin syötöstä, kun nämä mursivat siniviivan keskeltä. Ensimmäinen AHL-maali jäi tekemättä. Firebirdsin oman siniviivan puolustaminen alivoimalla oli siis todella heikkoa kahdesti saman jäähyn aikana. Avauserän lopussa HSK teki myös kolmannen maalinsa ylivoimalla, kun D'Amaton rannari vasemmasta siivestä painui takakulmaan. Pinard ja Mayo takakolmion muina jäseninä saivat syöttöpisteet
- Kiri alkoi ajassa 19:26. Vikman torjui eteensä Poturalskin kudin laidasta ja Henman pamautti naaman edestä reboundin sisään Ahacin jäätyä tilanteessa kakkoseksi. Toisessa erässä Mayo ja Chayka puolustivat samaa miestä maalin edessä ja Wright jäi auki takatolpalle. Morrison löysi hänet poikittaissyötöllä. Kakkoserä oli pitkälti selviytymistä omissa vetojen oltua 4-21. Päätöserän alussa paine tuotti lopulta ansaitun tasoituksen ylivoimalla, kun Mayo ohjasi omiin Poturalskin syöttöyrityksen oikeasta laidasta kohti takatolppaa. Voittomaalissa hyökkäyssuuntaan läpi pelin aktiivinen ollut Ottavainen puhkoi noppavitosen poikittaissyötöllä Swetlikoffin kohdalta. Morrison laukoi vasemmasta laidasta tolppaan, haki reboundinsa maalin takaa ja palautti sen luukulle, jossa Ahac oli toistamiseen väärällä puolella miestään, joten Winterton sai lakaista kiekon pussiin Vikmanin oltua ulkona maalistaan. Jesper otti muutoin maalissa riittämiin koppeja ansaitakseen neutraalin arvion
- Miromanovin liike oli vielä hieman kankeaa ja syötöt vähän hitaita, vaikka ne lapaan menivätkin. Jalat näyttivät aiempaa tuhdimmilta, joten ainakin polvea tukevien lihasten pitäisi olla riittävän vahvoja uuden vamman ehkäisemiseksi. Hän taisikin haastattelussa sanoa, että fysiikka tuntuu jopa aiempaa paremmalta. Rankkariosuman ansiosta annan debyytistä plussan ja paineen alta lähdöissäkin hän oli OK liikuttamaan kiekkoa eteenpäin ajoissa. Kolmannen maalin junaillut kaksikko saa myös plussat. Kärkihyökkääjien standardit ovat korkeammalla, joten en palkitse heitä nyt plussilla 2-0 maalista
- Sedoffilla oli vaikeuksia alaspäin. Avauserässä hänen ohitseen punnerrettiin maalille laidan puolelta ja 3v2-vasturissa etäisyyskontrolli ei ollut hyvää, jonka johdosta hän jäi ei-kenenkään-maalle. Niinpä annoin hänelle miinuksen vastustajan maaleissa mokanneiden Ahacin, Mayon ja Swetlikoffin lisäksi. Takaperinluisteluunsa Sedoff tarvitsee minusta lisää nopeutta, jottei hän jää ns. jalkoihin suunnanmuutospuolustamisessa. Verrokkina Cormier pysäytti yhden 2v1-vastaiskun syötönkatkollaan pysyen syöttölinjalla soljuvan takaperinluistelunsa ansiosta



 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
49/82 Rangers vs. Golden Knights

Alla oli kaksi välipäivää, joten Hill sai toisen startin putkeen. Kokoonpano oli muuttumaton. Ennen peliä niin Rondbjerg kuin Hague saivat suut makeaksi:



Arvosanataulukko
++
+ Hill, Kolesar, Cotter, Rempal, Roy, Barbashev, Marchessault
+/- Dorofeyev, Stephenson, Stone, Froese, Rondbjerg, Howden, Whitecloud, Hague, McNabb, Korczak, Martinez, Pietrangelo
-
--

Viiden minuutin kohdalla Vegas meni johtoon. Cotter sai Haguelta viivasta poikittaissyötön oikeaan laitaan ja laukoi ranteella maalille ohi peiton. Rempal pääsi Schneiderin sisäpuolelle ja tuuletti maalia siten kuin olisi ohjannut laukauksen kilven alta sisään, joten maali jäi hänen nimiinsä, vaikka hidastus näytti siltä, että Shesterkin olisi voinut hörpätä sen suoraankin. Tasoitus tuli pian, kun Wheelerin laser vasemmasta laidasta painui takakulmaan Martinezin peiton ohi Hillin räpylän alta. Vegasin PAPP oli viime kohtaamisen tapaan avauserässä turhan passiivista ja Rangersin pitkät hyökkäykset venyivät nimensä mukaisesti turhan pitkiksi, joten vaikka keskusta pysyi tukossa, oli melkeinpä ajan kysymys, milloin jokin ulkokehäkuti löytäisi tiensä maaliin tai aiheuttaisi maaliin johtavan reboundin. Toisena yhtäläisyytenä viikontakaiseen otteluun oli se, että taas avauserässä paineen alta lähdöissä oli ongelmia ja Rangers sai taitavalla karvauksellaan riistoja hyökkäysalueella sekä muutamia vaarallisia paikkoja käännöistä. Cassidy harmitteli haastattelussa myös sitä, että oman siniviivan puolustaminen oli vaihteeksi valuvaa ja New York pääsi liian helposti pyörittämään peliä Vegasin alueelle. Rangersilla oli avauserässä peräti neljä minuuttia enemmän hyökkäysalueaikaa kuin Golden Knightsilla. Kärkiketjutkin juoksivat useissa vaihdoissa kiekon perässä omissa, joten niillä ei riittänyt virtaa enää hyökätä laadukkaasti. Vedot kohti maalia kirjattiin 15-6.

Toisen erän alussa tuhlatun ylivoiman jälkeen Kolesar blokkasi Panarinin vedon mailallaan siniviivan tuntumassa, polki puoliksi karkuun ja naulasi kiekon puhtaasti takayläkulmaan. Hieno viimeistely tuhlaajapojalta. Lähes heti perään ykkösketjun karvaus tehosi kuten viime pelissä. Pietrangelo dumppasi kiekon ränniin. Schneider oli paikalla ensin, muttei saanut liikutettua sitä paineen alta kulmasta eteenpäin, kun Barbashev ajoi vastaan ja yhdessä Royn kanssa tämä kamppaili kiekon Vegasille. Roy syötti vasempaan ympyrään, johon Barbashev liikkui auki. Yhden kosketuksen laukauksen ohjasi sisään maalin edestä Marchessault, jota Fox ei saanut kuriin. Kakkoserässä vedot olivat tasaisemmat 7-8. Viime kohtaamisen tapaan Vegas teki korjausliikkeet ensimmäisellä tauolla avauserän ongelmakohtiin eikä joutunut enää viettämään aikaa omissa samaan tapaan. PAPP oli terävämpää laitojen lähellä ja toteutus paineen alta lähdöissä puhtaampaa kuten pääosin Islandersia vastaan. Maalinteon tehokkuus oli myös kunnossa.





Päätöserän alussa Marchessault osui uudelleen. Roy ja hän kamppailivat irtokiekon keskialueella eteenpäin Barbille, joka oli yksin kolmea vastaan ja laukoi kaukaa ohi maalin. Paluukiekko pomppasi sopivasti Joonatanin lapaan maalin kulmalle ja tämä hautasi sen tyhjiin, kun keskialueella painimassa ollut Miller ei ennättänyt palata omalle paikalleen eikä kukaan hyökkääjistä tätä paikannut. Sen jälkeen viimeinen vartti pitikin enää viisikkopuolustaa kliinisesti ja kytätä syntyviä transitiosaumoja ihan kuten viikko sitten. Hämmentävän paljon tämä peli muistutti käsikirjoitukseltaan viime kohtaamista loppujen lopuksi. Toki tällä kertaa Rangers kavensi vielä ilman veskaria minuutti ennen loppua. Asialla oli Kakko, joka oli hereillä maalin kulmalla, kun Pietrangelon blokkaama Trouban viivakuti putosi suoraan hänen lapaansa. Loppuluvut ja hattutempun tyhjiin iski Marchessault Barbashevin ristipiston ja Gustafssonin harhauttamisen jälkeen. Viimeisten kahdeksan pelin saldo on 6-1-1, joten kauden toinen minikriisi on selätetty. Eichelin poissaolon myötä muut ovat astuneet parrasvaloihin ja hyvä niin.

Rangersin ensimmäistä maalia lukuun ottamatta Hill liimasi ulkokehälaukaukset varmasti. Esimerkiksi toisella minuutilla hän koppasi tyylikkäästi Panarin rannelaukauksen räpyläänsä ja hetken päästä Trouban lämärin syliinsä. Irtokiekkokontrolli oli mainiota. Hill saa plussan, koska eritoten avauserässä hän otti tarvittavat pelastukset Vegasin virheiden jälkeen. Apua tuli toki Rangersin tuhlailustakin, kun ensin Hague dumppauksen haettuaan epäonnistui jätössä oman maalin takana ja Rangers pääsi väliin. Kakko syötti jatkokarvauksen tehottua oikealta puolelta kohti takakulmaa, mutta Cuylle ohjasi yli tyhjistä. 10. minuutilla Hague puolestaan hävisi luistelukisan omaan päätyyn. Kreider syötti päädystä luukulle Zibanejadille, mutta kiekko karkasi onneksi tältä.

Sen sijaan Trouban pinchauksen jälkeen Hill oli muuri, kun hän nollasi kilvellään Veseyn rannarin slotista. 18. minuutilla Rangersilta karkasi kiekko siniviivan murtamishetkellä, mutta Martinez purki sen suoraan takaisin Panarinin lapaan. Tämä löysi vierestä Lafrenieren, joka nousi vasemmasta laidasta maalin eteen, mutta Hillin hanska heilahti komeasti rystyviimeistelyn tielle. Toisessa erässä puolestaan Hill pysäytti päätykiekon ja löi sen ränniin. Martinez ohjasi sen kohti Cotteria, mutta tämä ei kiekkoon koskaan päässyt käsiksi, kun Rangersin jatkokarvaus tuotti riiston useamman pelaajan voimin. Lopuksi Cuylle laukoi pienestä kulmasta logoon. Päätöserässä puolestaan hyökkäysalueen käännöstä Kreider laukoi vasemmasta laidasta yhdellä kosketuksella päin Hilliä, joka torjui vaivoin sivuttaisliikkeessä. Rangersin ylivoimat olivat melko vaarattomia silloin, kun kuvio oli kunnossa, mutta organisoimattomista hetkistä se loi pari paikkaa. Avauserässä Hill liukui hyvin takakulmalle Zibanejadin one-timerin tielle ja päätöserässä sylki syliinsä Kreiderin ohjauksen voitetun laitakamppailun jälkeen.

Kolesar saa plussan soolomaalistaan. Kakkoserässä hän myös väläytti kertaalleen suorahyökkäyksessä punnertaen vasemmasta laidasta sisään ja tarjoillen sitten rystypassin keskustaan Rondbjergille, mutta tämä ei päässyt laukomaan mailaviidakosta. Cotter-Rempal kaksikon palkitsen avausmaalista. Hague oli mukana alustamassa sitä, joten hän välttää miinuksen oman alueen koomailuistaan avauserässä. Muutoin sitten ykkösketju erottui laadukkuudellaan ja tehoilullaan. Jo neljännellä minuutilla keskialueen uudelleenryhmittymisessä Roy haki systeemin mukaisesti kiekon lapaansa pakkien välistä ja pujotteli halki keskialueen. Hän jätti kiekon oikeassa laidassa Barbasheville, joka löysi toisesta aallosta Haguen, mutta tämä laukoi seinille. Päätöserässä puolestaan NYR:n riskitasojen kasvattaminen tarjosi lisää vastaiskusaumoja, joista paras oli 46. minuutilla. 2v1-hyökkäyksessä Marchy epäitsekkäästi hattutempun hakemisen sijaan syötti viereen Barbasheville, mutta tämä laukoi ohi etukulman. Stephensonin ketjulla oli hiljainen matsi. Sen hyökkäyksien päättäminen oli huonoa ja esim. 35. minuutilla Stonen viimeinen syöttö maalin vasemmalta kulmalta takaviistoon Stephensonille ei mennyt lapaan. Pari kaistalaukausta puolestaan paukkuivat päätypleksiin.

Mainitaan lopuksi se, että Cassidy oli paljastanut ESPN:n porukalle Eichelin palaavan helmi-maaliskuun vaihteessa. Dorofeyev puolestaan ei päätöserässä pelannut, joten kenties Amadio saa huomenna näyttösauman kakkosketjussa, koska hän on Cassidyn mukaan valmis palaamaan.


 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Cassidy harmitteli haastattelussa myös sitä, että oman siniviivan puolustaminen oli vaihteeksi valuvaa ja New York pääsi liian helposti pyörittämään peliä Vegasin alueelle.
Muistaakseni Cassidy harmitteli Emily Kaplanin haastattelussa sitä, että gap control oli heikkoa ensimmäisessä erässä.

Jotenkin Marchy ei ole ollenkaan pelin ytimessä, vaan surffailee vain mukana joukon jatkona.
Ilmeisesti Marchessaultille jotenkin meni tämä viesti perille, ja nyt on ollut ihan mukavan tehokasta peliä viime peleissä.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
Muistaakseni Cassidy harmitteli Emily Kaplanin haastattelussa sitä, että gap control oli heikkoa ensimmäisessä erässä.
Juu, puolustajat jättivät liiaksi etäisyyttä vastustajan hyökkääjiin valuen liian aikaisin kohti omaa maalia.

50/82 Detroit vs. Vegas

Thompson sai torjuntavuoron. Dorofeyev oli pelikyvytön, joten Cotter nostettiin kakkosketjuun ja tervehtynyt Amadio tuli kolmosen keskelle siirtäen Howdenin laitaan.

Arvosanataulukko
++
+ Martinez, Stone, Cotter, Barbashev
+/- Thompson, Pietrangelo, Roy, Marchessault, Stephenson, Howden, Amadio, Rempal, Rondbjerg, Froese, Kolesar, Hague, Whitecloud, McNabb, Korczak
-
--

Detroit meni edelle avausvitosen jälkeen 3v1-vastaiskusta, kun Roy yritti viimeiseen asti pysyä kiekossa hyökkäyssiniviivan kulmassa ostaen aikaa muille, mutta menetti sen. Thompson ei voinut mitään kahdelle perättäiselle poikittaissiirrolle ja Larkin naulasi kiekon keskeltä räpyläkäden kulmaan. 2-0 maali oli Walmanin hirmulämäri vain pari minuuttia myöhemmin. Kakkosketjun 1-2-2 trap puhkottiin ristipistolla. Perron leikkasi vasemmasta laidasta keskelle ja teki jättönsä jälkeen skriinillä riittävän tilan Walmanille laukoa kiekko etukulmasta sisään ennen kuin Stephenson ehti blokkaamaan. Thompsonin piikkiin osuma osin myös meni, vaikka laaki oli kova. Kavennus syntyi viime peleistä tutulla tavalla ajassa 7:57. Martinez laukoi viivasta ja maalin eteen eristetty 2v2-tilanne tuotti tulosta. Roy ohjasi Raymondin pihdeistä huolimatta kiekon Lyonin patjaan ja Barbashev heittäytymällä löi reboundin längistä sisään, kun Petry jäi väärälle puolelle. Ja jo ajassa 10:55 Vegas oli tasoissa. Stone löi ilmasta alas Lyonin purun maalin takaa. Pietrangelo pysyi hienosti siniviivassa kiekossa kiinni, levitti Martinezille ja tämän lämäri upposi takakulmaan tolpan juureen, kun Cotter vielä hipaisi kiekkoa maalin edessä puolustajan sisäpuolella. Michiganin alueen omat pojat Alec ja Paul värkkäsivät siis tuon maalin. Detroit palasi johtoon ylivoimansa lopuksi, kun sisäänviennin jälkeen Vegasin pakka oli sekaisin. Hague oli yksin maalilla kahta pelaajaa vastaan ja Seider syötti Velenolle, jonka poikittaissyöttöyritys DeBrincatille kimposi Haguen mailasta alakulmaan. Erä oli veskareille vaikea torjuntojen oltua 8-6.



Päätöskympillä Detroit paketoi matsin. Copp blokkasi Martinezin laukauksen ja viimeisteli itse 3v2-vastaiskusta kiekon maaliin samasta raosta etukulmasta räpyläkäden puolelta kuin Larkin. Loppuluvut tyhjiin viimeisteli juuri Larkin.

Stone sanoi, että reissu oli hyvä (5/8p), mutta heillä oli mahdollisuus tehdä siitä erinomainen. Cassidy oli tyytyväinen yritteliäisyydestä ja sitkeydestä nousta tasoihin kahden maalin tappioasemasta reissun lopuksi. Hänen mukaansa peli on paremmassa kuosissa kuin 2-3 viikkoa sitten ja sehän pitää paikkansa. Tähdistötauolle Vegas siirtyy pelattuaan 50 matsia ja voitettuaan niistä 29. Tahti on aika sama kuin viime kaudellakin.



Thompson ei juuri vakuuttanut avauserässä, mutta nosti tasoaan toiseen erään. Heti sen alussa hän ryösti takatolpalta patjallaan Raymondin, kun Pietrangelon löysä siirto kulmasta eteenpäin katkesi Red Wings-pelureihin. 28. minuutilla Hague niin ikään työnsi kiekkoa väkisin tukossa olleeseen pelin puolen laitaan. Perron nappasi sen ja nousi kohti maalia, mutta kuti vasemmalta puolelta osui LT:n yläkroppaan. 36. minuutilla puolestaan Hague ei saanut omaa siniviivaa tukittua, vaan Perron livahti ohi ja tarjoili Fabbrille tekopaikan viereen 2v1-tilanteesta, mutta Thompson liukui hienosti sivuttain torjumaan laukauksen. Ja pari minuuttia myöhemmin Pietrangelo lahjoitti harhasyötöllään hyökkäyssiniviivassa Sprongille läpiajon. Tämä vei kiekon veiviensä jälkeen rystylle, mutta Thompson kahmaisi kiekon hanskaansa näyttävästi. Noiden torjuntojen ansiosta arvosana nousi neutraaliin. Pietrangelo puolestaan noiden parin erheensä vuoksi jää neutraaliksi, vaikka hän olikin mukana Vegasin molemmissa osumissa. Pakkipari Martinez sen sijaan saa plussan 0+2 tehoistaan.

Yläkerrasta palkitsen maalintekijät ja Stonen, joka oli hyvä laitojen lähellä ja järjesteli joitain maalipaikkoja toisessa erässä. Hän syötti päädystä slottiin Stephensonille, joka H3:na ui tyhjään tilaan, mutta paukutti vastalämärin seinille. Myöhemmin Stonen poikittaissyöttö löysi Cotterin, joka laukoi patjaan oikeasta laidasta. Cotter puolestaan maalinsa lisäksi petasi 4v3-vastaiskussa Stephensonin siniviivan murtamisen jälkeen tekopaikan toiseen aaltoon takamies Korczakille, joka laukoi ranteella Lyonin syliin toisen erän alussa. Ylivoimalla kakkosviisikossa Cotterin poikittaissyöttö löysi Amadion, joka hyökkäsi alamäkeen oikeasta siivestä koukattuaan vauhtia siniviivan kautta, mutta rannelaukaus ei mennyt längistä läpi. Barbashevillakin oli ylivoimalla yksi hyvä paikka illan toiseen maaliin, mutta hän laukoi ohi maalin Marchessaultin poikittaissyötöstä. Summa summarum, hyökkääminen oli kuitenkin aika köyhää minusta ja ehkä vierasreissu painoi jaloissa. Cassidy oli tyytyväinen parista maalin edestä tehdystä osumasta ja niin minäkin, mutta suorahyökkäyksiin olisin kaivannut lisää laatua eikä jatkokarvaaminen tuottanut juuri muuta hyvää kuin Cotterin maalin. Krediitit toki vastustajalle tiiviydestä.

43/72 HSK vs. Eagles 2-3 ja.

Edessä oli iso viikonloppu, kun vastaan tuli pisteen perässä viisi peliä vähemmän pelanneena ollut Colorado. Sedoff sanoi, että nämä ovat kuin playoffpelejä, kun molemmat taistelevat pääsystä playoffeihin. Vikman lähetettiin alas, kun Patera oli valmis taas pelaamaan. Pakistossa Mayo ja Cormier vaihtoivat paikkoja ja Hickey korvasi Chaykan, kun Benson palasi askiin. Uutena tuttavuutena oli Matthew Wedman kolmosen keskellä.

Morelli - Quinney - Denisenko
Benson - Demek - D'Amato
Pinard - Wedman - Cracknell
Geertsen - Jones - Boudens

Ahac - Mayo
Hickey - Miromanov
Sedoff - Cormier

Patera
Saville

Plussat ja miinukset
++
+ Cracknell, Benson, Miromanov, Ahac
+/- Patera, Hickey, Sedoff, Mayo, Quinney, Morelli, Denisenko, Demek, D'Amato, Pinard, Wedman, Geertsen, Jones, Boudens
- Cormier
--

- Avausmaalissa ylivoimalla Jones blokkasi Huntin lämärin ja siitä kiekko kimposi vasempaan siipeen Olaussonille, jonka yhden kosketuksen laukaus upposi etualakulmaan ennen kuin Patera ehti reagoida. 0-2 maalissa puolivälissä avauserää 2v2-vastaiskussa Burke punnersi väkisin Cormierin ohi vasemman laidan puolelta ja laukoi pienestä kulmasta päin Pateraa. Maalin kierrettyään Burke ehti vielä omaan reboundiinsa ja käänsi sen puolityhjään maaliin. Vähän halpa maali tuo oli, mutta suunnanmuutoksista joukkue on maaleja päästänyt liikaa, joten ei se yllättänyt. Paterakin olisi voinut olla terävämpi ja hän sanoikin, ettei ollut parhaimmillaan alussa pelitauosta johtuen
- Kiri alkoi toisessa erässä, kun ykkösylivoima osui. Quinney hankki ylivoiman haastollaan ja otti heti kärkeen aloitusvoiton. Miromanov piti hetken kiekkoa ennen syöttöä slottiin liikkuneelle Quinneylle ja tämä malttoi vielä poimia maalin kulmalta Cracknellin, joka latoi tyhjiin ohi voimattoman Annusen. Hieno aloituskuvio. Päätöserän alussa sama mies tasoitti ohjauksellaan maalin edestä, jonne HSK eristi 2v2-tilanteen, kun Benson sisäänvientinsä jälkeen jäi hengailemaan korkealle ja sai syötön takaisin Miromanovilta oikeaan laitaan. Middleton ei maalin edessä saanut Cracknellin lapaa sidottua pois pelistä. Osuma oli jo kauden 16. tähdistöedustajalle. Voittomaalissa jatkoajalla Pare tökkäsi kiekon pois Quinneylta Eaglesin siniviivalla. Gage jäi pelin yläpuolelle ja 3v2-vastaiskusta takamies Olausson naulasi kiekon keskeltä ohi Pateran vuorenvarmasti, kun Quinney ei ennättänyt takapaineistamaan menetyksensä jälkeen. Harmittavasti Eagles keräsi siis pisteen enemmän mukaansa ja nousi tasoihin sarjataulukossa, mutta edelleen toki viiden rästipelin kera
- Patera oli neutraali. Toisesta takaiskusta jäi jossiteltavaa, mutta hän myös vastapainona pysäytti kahdesti Paren maalin edestä. Ensimmäisellä kerralla hän jopa liimasi laukauksen syliinsä ja toisella kertaa ohjasi sen kulmaan. Lisäksi pelin alussa 3v1-hyökkäyksessä hän liukui Tuften viimeistelyn tielle Denisenkon menetyksen jälkeen. Myös Wagner koki kertaalleen Pateran atleettisuuden, kun tämä liukui patjoineen takatolppaviimeistelyn eteen
- Tehoilijoille menevät plussat yläkerrasta voittomaalissa mokannutta Quinneyta lukuun ottamatta. Tällä oli myös kolme maalipaikkaa maalin edestä. Heti pelin alussa hän laukoi kääntökudin Annusen syliin ja päätöserässä ylivoimalla slotista hanskaan Cracknellin kulmakaivuusta. Lisäksi yhden Miromanovin lämärin reboundin hän käänsi patjoihin. Muista tekopaikoista jäi mieleen D'Amaton rannelaukaus pakin jaloista Annusen mailanvarteen ja siitä kiekko kimposi rimaan. Kolmen pelin maaliputki oli lähellä toteutua taas pirteästi pelanneelle Danielille
- Hyökkääminen oli nuhaista. Yhteistyöjääkiekko oli vajavaista. Tuki läheltä puuttui keskialueen ylityksissä ja uudelleenryhmittymisissä. Soolokuljetukset pysähtyivät hyökkäyssiniselle. HAHP:ssä Eaglesin alakolmion miesvartiointia vastaan oli vaikea luoda tilanteita muuten kuin viivatoimituksilla, koska siellä tila oli vieraiden laitureiden oltua melko matalalla yläkaarilla. Syvyydessä edes kärkihyökkääjät eivät päässeet irti vartioijistaan ja saaneet luotua etua 1v1-tilanteita voittamalla
- Sedoff-Cormier oli kyllä tosi pehmeä pakkipari. Cormier teki pari stoppia päädyssä, mutta muutoin puolustussuuntaan jäi petrattavaa kuten Sedoffillakin. Ahac sen sijaan oli oikeinkin jämäkkä puolustuspelissä omissa, joten palkitsen hänet plussalla
- Wedman oli honkkeli sentteri. Kakkoserässä jäi mieleen yksi mainio takakarvaus transitiopuolustamisessa keskialueella. Lisäksi erän lopussa Cracknell tarjoili kulmasta syötön slottiin, mutta Wedman paukutti suoraan syötöstä Annusen kilpeen. Peliasento oli vähän kumara, maila pitkä ja hän muistutti leftin puolen Marko Anttilaa.



44/72 HSK vs. Eagles 3-4 vl.

Odotetusti Sedoff-Cormier paria ei tässä pelissä enää nähty, mutta syynä oli se, että molempia tarkkaillaan päivittäin, joten he kärsivät pienet vammat ensimmäisessä kohtaamisessa. Lisäksi D'Amato oli sivussa tappelustaan tulleen vamman takia. Niinpä sitten Geertsen pelasi kauden ensimmäisen pelinsä puolustajana. Chayka palasi Miron viereen. Primeau oli tervehtynyt ottaen paikkansa nelosketjusta. Ketjulotto kävi kuumana tappion jälkeen. Morelli palautettiin mm. keskikaistalle.

Benson - Morelli - Denisenko
Wedman - Quinney - Cracknell
Swetlikoff - Demek - Pinard
Primeau - Jones - Boudens

Ahac - Mayo
Chayka - Miromanov
Geertsen - Hickey

Saville
Patera

Plussat ja miinukset
++
+ Saville, Mayo, Cracknell, Denisenko
+/- Ahac, Chayka, Miromanov, Geertsen, Hickey, Primeau, Jones, Boudens, Swetlikoff, Demek, Pinard, Wedman, Quinney, Morelli, Benson
-
--

- Avausmaalissa Cracknell hävisi oman pään aloituksen. Sitten Eagles houkutteli Quinneyn pois keskeltä eikä Wedman tai Chayka paikannut ajoissa, vaan tyhjään tilaan heidän väliinsä liikkunut Pare ohjasi kenenkään estelemättä Ahcanin lujan lämärin sisään slotista. Hienosti värkätty kihaus. Tasoitus tuli välittömästi ylivoimalla, kun Denisenko houkutteli timanttia ylemmäs ja Aamodtkin otti maalin edestä pari ratkaisevaa askelta eteenpäin, jolloin Cracknellille jäi riittävästi tilaa vastaanottaa syöttö maalin kulmalla, pyörähtää Annusen eteen ja uittaa kiekko kämmeneltä takakulmaan. Tuokin oli kyllä taitavasti tehty maali, jossa Denisenko luki oikein sen, että syvyyden kautta kannatti yrittää edetä maalintekoon
- 1-2 maalissa ylivoimalla Jonesin aloitustappion jälkeen Malinski levitti vasemmalle Huntille, joka löysi vetopassillaan keskustasta Burken lavan eikä Saville voinut tuollekaan ohjurille oikein mitään, kun Benson nukkui alempana hyökkääjänä hukaten Burken mailan kontrollistaan. 2-2 maalissa kakkoserän lopussa kuitenkin Benson paikkasi virheensä ohjaten tasoituksen maalin edestä. Denisenko mursi siniviivan keskialueen käännöstä, pysyi kiekossa aikansa löytäen lopulta Mayon painottomalta puolelta ja tämän syöttö luukulle löysi vuorostaan Tylerin lavan
- Päätöserässä maalit tasattiin myös. Ensin 3v4-vastaiskusta Eagles taikoi vain maalin, kun Burke imi itseensä sekä Hickeyn että Demekin syöttäen näiden välistä poikittain Ivanille, joka ohitti rannarilla oikeasta laidasta Savillen ennen kuin maalin edestä Swetlikoff ehti nousta takaisin ylemmäs. Ehkä eniten syyttäisin Demekia, koska jos menet tuplaamaan, silloin kiekko on vain voitettava omille. HSK tasoitti ajassa 54:41. Annunen pysäytti päätykiekon maalinsa takana ja löi sen ränniin. Purku jäi siniviivaan Mayolle, joka toimitti limpun heti maalinedusruuhkaan ja jostakin raosta kiekko löysi tiensä maaliin. Pidin muuten todella paljon myös siitä, miten tiukasti Mayo puolusti omaa siniviivaa Eaglesin suorahyökkäyksissä. Hän tukki hyvin oman laitansa eikä läpi menty pelaamalla, joten annan hänelle siksikin plussan. Rankkareissa Miromanov onnistui ainoana isännistä nostaen kiekon läheltä kämmeneltä yläkulmaan. Vierailta Olausson laukoi kämmeneltä oikeaan kulmaan ja kolmannessa parissa Burke ratkaisi matsin rystynostollaan maalin kattoon, kun Saville ei pysynyt sivuttaisliikkeessä mukana
- Saville torjui 44 kertaa ja kun ainoa torjuttavissa ollut maali oli kolmas, annoin plussan. Toki Annunen oli vielä vakuuttavampi toisessa päädyssä, muttei Savillekaan huonosti torjunut. Avauserässä Hickey hävisi maalin edessä reboundtilanteen, mutta Saville työnsi patjansa Paren laukauksen tielle. Hetken päästä Primeau menetti kiekon omalla alueella ja Pavel käveli maalin eteen, mutta rystykuti läheltä pysähtyi panssariin. Toisessa erässä Tufte livahti karkuun Miromanovin selustaan, mutta Saville tökkäsi kiekon lavasta ennen harhautusta. Varsinaisen läpiajotorjunnan hän teki Smallmania vastaan, kun tämä karkasi pystysyötöstä karkuun Ahacin ja Geertsenin välistä, mutta Saville torjui rystynoston. Savillen ja Mayon lisäksi plussaa saavat pari maalia juonikkuudellaan alustanut Denisenko ja tulikuuma Cracknell
- Vieraiden päätös peluuttaa ykkösveskari Annusta perättäisinä iltoina oli oikea, kun jaossa olivat niin massiiviset pisteet. Justus oli kuin seinä. Avauserässä tasavajaalla Cracknell syötti laidasta keskustaan, johon nousi Miromanov. Paikkojen vaihdon jälkeen Miromanov pääsi 2-3 kertaa laukomaan maalin edestä. Ensimmäinen veto blokattiin, mutta pari seuraavaa Miromanov paukutti lähietäisyydeltä päin Annusta. Jatkoajalla Quinneylla oli vähän samanhenkinen maalipaikka, kun hän pääsi esteettömästi laukomaan ranteella 4-5 metristä, mutta Annunen potki tuolloinkin vastaan ja peitti kulmat isolla ruhollaan. Ylivoimalla puolestaan Denisenko viritti kertaalleen rannelaukauksensa oikeasta siivestä päästyään hyökkäämään alamäkeen, mutta se osui kilpeen, joka oli takakulman tiellä. Annusen sijoittuminen oli kerrassaan priimaa vastaantuloissa. Hän oli sopivan aggressiivinen, muttei ylipelannut. Pari kertaa HSK kävi puolestaan ylärimassa avauserässä. Ensin Pinard laukoi maalin edestä maalirautaan ja myöhemmin ylivoiman jälkimainingeissa Demek syötti päädystä maalin eteen Wedmanille, joka ei onnistunut viimeistelyssään aivan täydellisesti
- Yleisesti ottaen melko tasainen peli minusta oli, vaikka laukauksia Eaglesilla oli melkein puolet enemmän. Hyökkäysalueen hyökkäyspeli ei edelleenkään ollut mitään loistoa, kun taitovajetta rosterissa on, mutta transitiot olivat vähän vaarallisempia ja keskialueen ylitykset puhtaampia. Eikä omissa ollut mitään järkyttävän pitkiä pyörityksiä. Geertsen puolustajana oli jämäkkä, mutta ehkä vähän myöhässä lähes aina 50-50 irtokiekoista maalin takana. Keskialueen puolustuspeli oli minusta avausmatsia tiiviimpää
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Miten on, voisiko tuota Cracknellia kokeilla ylhäällä muutaman pelin? Kovin on nyt tullut plussia hänelle, ja scoutitkin näyttivät tykkäävän silloin harjoitusleirillä hänen pelistään, jos oikein muistan.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
45/72 HSK vs. Iowa 8-1

Wild tuli kylään ensi kertaa marraskuun 2021 jälkeen. Pikkuritarit saivat apuja rosteriin NHL:stä palanneista yksilöistä ja Brabsin tervehtymisestä. Sedoff missasi toisen perättäisen ottelun ja Cracknellkin oli loukkaantunut, jonka vuoksi Denisenko sai kutsun tähdistöpeliin ja @Amerikanihme ehdotus Adamin kutsumisesta ylös ei ole toteutumassa. Tämän jalkanopeus ei toki muutenkaan NHL-temmossa enää riittäisi.

Morelli - Quinney - Rempal
Rondbjerg - Froese - Denisenko
Benson - Brabenec - Brisson
Jones - Demek - Wedman

Ahac - Mayo
Hickey - Cormier
Chayka - Miromanov

Patera
Saville

YV

Quinney
Denisenko Froese Rempal
Miromanov

Morelli
Benson Rondbjerg Brisson
Cormier

Plussat ja miinukset
++
+ Patera, Hickey, Froese, Demek, Jones, Wedman, Brisson, Benson, Rempal, Quinney
+/- Miromanov, Ahac, Mayo, Cormier, Chayka, Denisenko, Rondbjerg, Brabenec, Morelli
-
--

- Hopearitarit tyrmäsivät Wildin jo avauserässä 4-0. Lopputulos 8-1 oli seurahistorian suurinumeroisin voitto. Avausvaihdossa Butcher kompuroi ja Froese kiitti siitä ohittamalla riiston jälkeen rannelaukauksellaan Wallstedtin. Hetken päästä ylivoimalla Rempal teki sadannen AHL-maalinsa Froesen tarjoilusta tyhjiin takakulmalle. Ykkösylivoima kokeili vähän erilaista variaatiota, kun slotissa ei ollut ketään, vaan sekä Rempal että Denisenko olivat oikeassa laidassa. Seitsemännellä minuutilla puolestaan kolmosketjun aloituskuviosta Brisson vapautui auki keskustassa ja Benson ruokki häntä vasemmasta laidasta. One-timer painui ohi ruotsalaisen tähtiveskarin komeasti. Kolme maalia kuudella laukauksella oli tehokasta toimintaa. Myös nelosketju osui hyökkäyspään aloitusvoiton jälkeen. Miromanovin kuti jäi blokkiin, mutta Wedman jatkoi sen oikeasta laidasta patjaan ja Demek siivosi karat sisään päästyään Bankierin sisäpuolelle. Jakub osoitti taas kehitystään aloitusympyrässä tuossa osumassa
- Wild iski ainokaisensa 23. minuutilla. Froese hävisi aloituksen omissa. Lambosin viivakuti jäi matkalle. Froese huitoi ohi kiekosta slotissa, joten Milne nappasi sen ja ohitti Pateran, joka ei pysynyt mukana sivuttaisliikkeessä. Muutoin Jiri oli hyvä ja nollasi pari vaarallista paikkaa lähietäisyydeltä. Beckman laukoi 17. minuutilla rannarin puolittaisesta läpiajosta oikealta puolelta suoraan vastaan tulleen Pateran rintapanssariin. Toisen erän alussa Patera puolestaan torjui eteensä laidasta tulleen kudin ja Teasdale tinttasi paluukiekon kenenkään estelemättä kohti maalia, mutta Jiri ehti palautua tuplatorjuntaan
- Jonesin avausmaali farmissa syntyi komean seinäsyöttelyn tuloksena Demekin petauksesta. Kuudeskin maali oli transitiokihaus, kun Wedman luistelukisan voitettuaan yllätti Wallstedtin vasemmasta laidasta. Jones ja Hickey saivat toiset tehopisteensä. Lopussa lukemia kaunistelivat ylivoimalla Brisson keskustasta ja Quinney vasemmasta siivestä
- Hickey melkein liittyi Bischoffin ja Sedoffin seuraan pakkien sairastupaan, kun hänet talutettiin kaukalosta toisessa erässä. Hän jäi pitelemään jalkaansa maalin takana käännyttyään terävästi kärkikarvaajan paineen alla. Niin vain mies kuitenkin palasi kaukaloon ja oli siis alustamassa kahta maalia
- Numerot mairittelivat supertehokasta kotijoukkuetta, koska vedot olivat 29-30. Toki se oli silti parempi joukkue eikä Wild luonut uhkaa kuin kakkoserän avauskympillä oikeastaan. Silloin PAPP oli vähän passiivista ja ytimessäkin oli tilaa, mutta muuten pyöritykset omissa olivat vähissä ja niitä HSK ennaltaehkäisi puhtailla lähdöillä paineen alta. Wildin kollektiivinen karvaus ei vakuuttanut. Kääntösaumoja keskialueen stopeista tuli jonkun verran ja pelinhän kotijoukkue paketoi viimeistään nelosketjun suunnanmuutosmaaleilla, joten se osa-alue toimi mukavasti. Hyökkäysalueen hyökkäyspelissä paikat vaihtuivat sujuvasti ja se vaikeutti Iowan puolustamista. Erikoistilanteissakin kotijoukkue oli selvästi tiiviimpi ja luovempi
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
46/72 HSK vs. Iowa 2-3

Vain pelaava veskari vaihtui Savilleksi.

Plussat ja miinukset
++
+ Demek, Jones, Wedman
+/- Saville, Rempal, Quinney, Morelli, Froese, Brisson, Denisenko, Brabenec, Benson, Mayo, Ahac, Chayka, Hickey, Miromanov, Cormier
- Rondbjerg
--

- Avausmaalissa Rempal ei saanut kiekkoa ulos laidan vierestä staattisesta väännöstä. Kun paine jäi omiin, Lucchini liikkui päätyyn ja syötti slottiin Conleylle, joka oli liikkunut sentterinä tuuranneen Morellin jättämään tilaan. Saville torjui one-timerin, muttei enää Fogartyn paluulaukausta maalin kulmalta. Ykkösylivoima kuitenkin tasoitti pian. Kolmen rightin takakolmio Denisenko-Miromanov-Rempal jauhoi ensin pari one-timermestaa Denisenkolle, mutta tämä paukutti ohi maalin Miron syötöistä. Sitten oli Rempalin vuoro laukoa ranteella oikeasta siivestä. Kuti livahti Wallstedtin kainalon läpi ja lirui yli maalin, kun Froese maskimiehenä vielä sen maalin edessä varmisti sitoen puolustajan mailan pois
- Päätöskympillä nähtiin ottelun ratkaisu. Butcher tykitti ensin ylivoimalla johto-osuman siniviivasta. Klassisesti 1-1-2:ssa viivapakille jää välillä liikaa tilaa, kun alempi hyökkääjä ei ehdi nousta vedon tielle. Nytkin kävi niin, että Quinney paineisti ylimpänä miehenä takakolmion siipimiestä, joka kuitenkin sai pudotettua kiekon takaisin viivaan eikä sitten Froese ennättänyt lämärin eteen. Saville oli maskissa, mutta NHL:ään päästäkseen se kiekko tulisi vain väkisin silti kyetä näkemään lihamuurin takaa. 54. minuutilla Shaw kaatoi kylmää vettä niskaan alivoimamaalillaan. Cormier jätti YV-haussa kiekon Rondbjergille, jonka poikittaissyöttö keskialueella Bensonille katkesi vastustajaan eikä Saville kyennyt läpiajoa torjumaan tuolla kertaa. Kolmisen minuuttia ennen loppua vielä Froese-Brisson kaksikko taikinoi kavennuksen. Wallstedt löi ränniin pysäyttämänsä päätykiekon, mutta jatkokarvaus toimi. Denisenko sulki pelin puolen laidan ja vierelle apuun tullut Brisson siirsi kiekon keskelle Froeselle, jonka rystylaukaus yllätti ruotsalaisveskarin, mutta sen lähemmäs kotijoukkue ei enää päässyt, vaan hävisi maalilla
- HAHP:ssä vähän yllättäen Jones-Demek-Wedman nelosketju tuntui saavan parhaat pyöritykset aikaiseksi ja se rouhi kyllä fyysisesti vieraiden maalin takana syöttäen sieltä kiekkoa viivaan voitettujen kaksinkamppailujen jälkeen, mutta kahden kerroksen maskista huolimatta viivatoimitukset jäivät tuloksettomiksi. Tuo ketju myös hankki päätöskympillä ylivoiman, jonka aikana maalinteossa onnistui kuitenkin vain vieraspumppu. Ytimeen ei oikein millään ketjulla ollut asiaa, vaan parhaat paikat maalien ulkopuolella tulivat riistoista. Kertaalleen Rondbjerg karvasi avauserässä kiekon alimmalta mieheltä ja nousi maalin eteen, mutta Jesper torjui kämmenlaukauksen. Tämä sai myös räpylän reunansa väliin, kun Quinney karkasi alivoimalla läpi keskialueen katkostaan ja yritti Wallstedtin ohittamista rannelaukauksella suoraluistelusta
- Iowa sai turhan paljon 3v2/3v3-vastaiskuja, kun kiekollisesti kotijoukkue oli hieman löperö niin keskialueella kuin välillä hyökkäysalueellakin. Toisaalta kurinalaisesti hyökkääjät kyllä polkivat sitten omiin päin pakkien avuksi ja pakit aika hyvin pystyivät ohjaamaan vastustajat pistelinjojen ulkopuolelle. Saville koppasi kaistalaukaukset, vaikka Luccchinin yksi rannari oikeasta laidasta kilahtikin ylärimaan. Tämä oli kerrassaan pirteä vipeltäjä, jota vastaan Saville kuitenkin veti pidemmän korren, kun sekä avauserän lopussa että toisen erän alussa hän nollasi Lucchinin laukaukset lähietäisyydeltä keskikaistalta.

Stanley Cup -voittaja Brayden Pachal kaapattiin puolestaan eilen waiverlistalta Calgaryyn. Yksi pelattu pudotuspeliottelu Jets-sarjassa viime keväänä ei unohdu ja se takasi Pachalille ikuisesti nimen kannuun. Vaikka peruspelaaminen oli tällä kaudella vähän parempaa eikä hän ollut niin heikko lenkki, paineen alta lähdöissä oli silti toisinaan yhä ongelmia, kun vastustaja tykkäsi dumpata kiekon juuri hänen taaksensa ristikulmaan eikä vääntövoima riittänyt NHL-ympäristössä, jos hän joutui staattisiin kamppailutilanteisiin päädyssä eikä ehtinyt liikuttaa kiekkoa ykkösellä eteenpäin. Huttonin rinnalla hän oli kuitenkin joissain peleissä jämpti, mutta iltakohtainen vaihtelu oli välillä suurtakin. Pachalia ei tule ikävä, koska hänen poistumisensa vapauttaa yhden sopimuspaikan ja Korczak ohitti hänet kauden aikana lopullisesti syvyyskartassa, joten peliaikaa NHL:ssä ei olisi ollut tulossa, kun Miromanovinkin AHL-stintti päättynee pian sääntöjenkin puitteissa. Silver Knightsille hän tietysti olisi ollut mukava apu, kun Bischoff ja Sedoff ovat sivussa viikosta viikkoon. Mutta joo, kaikkia ei voi pitää ja ysi- tai kymppipuolustajan menettäminen on pieni paha. Onnea ja menestystä Pickelsille Calgaryyn.

Karlsson palasi eilen harjoituksiin, joten paluu on lähellä. Pelikunto selviää huomenna. Dorofeyev puolestaan ei palaa ainakaan ensi peliin, koska hänen on määrä luistella vasta huomenna. Muut loukkaantuneet pelaajat (Theodore, Hutton, Björnfot, Eichel, Carrier) ovat luistelleet itsekseen, mutta eivät ole palaamassa rosteriin vielä hetkeen. Cassidy myös valaisi medialle sivulauseessa Amadion jättäneen aiemmin yhden matsin väliin siksi, että hänen piti käydä sairaalassa tarkistettavana ruoasta tulleen allergisen reaktion vuoksi.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Vaikka peruspelaaminen oli tällä kaudella vähän parempaa eikä hän ollut niin heikko lenkki, paineen alta lähdöissä oli silti toisinaan yhä ongelmia, kun vastustaja tykkäsi dumpata kiekon juuri hänen taaksensa ristikulmaan eikä vääntövoima riittänyt NHL-ympäristössä, jos hän joutui staattisiin kamppailutilanteisiin päädyssä eikä ehtinyt liikuttaa kiekkoa ykkösellä eteenpäin.
Outoa kyllä, että luin Calgaryn kommentoineen saaneensa isokokoisen ja vahvan pelaajan itselleen. Ei kyllä minun kirjoissani Pachal täytä noiden kuvauksien kriteerejä.

Nähtäneen vielä lisääkin näitä puolustajien siirtoja pois Vegasista, vaikka sinne sitten Smart Alecin mahdollisen siirron tai eläköitymisen myötä tulisi yksi avoin paikka. Ja suosikkipojuani Cormieria ei ole näissä spekulaatioissa Vegasin NHL-kaliberin pakeista edes mainittu. Respect!
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
51/82 Vegas vs. Edmonton

Karlsson pelasi ensimmäisen pelinsä sitten talviklassikon. Vain Royn ketju säilyi samana Detroit-tappiosta, kun Golden Knights yritti pysäyttää Oilersin 16 voiton sarjan tällaisella kokoonpanolla:

Barbashev-Roy-Marchessault
Cotter-Stephenson-Stone
Rondbjerg-Karlsson-Amadio
Brisson-Howden-Kolesar

Martinez-Pietrangelo
McNabb-Korczak
Hague-Whitecloud

Hill
Thompson

YV

Stone
Marchessault Karlsson Stephenson
Martinez

Roy
Cotter Barbashev Brisson
Pietrangelo

Arvosanataulukko
++
+ Hill, Roy, Stephenson, Marchessault, Karlsson, Stone, Martinez
+/- Pietrangelo, Hague, Whitecloud, McNabb, Barbashev, Cotter, Brisson, Howden, Kolesar, Amadio
- Rondbjerg, Korczak
--

1. erä

Kuten Cassidy vihjasi jo ennen peliä, Karlssonin ketju aloitti McDavidia vastaan. Siksi Rondbjerg pelasi vasemmassa laidassa eikä puolustussuuntaan heikompi Brisson. Heti avausvaihdossa kuitenkin Rondbjerg vuoti laiturina eikä saanut jatkettua kiekkoa ulos omista sen jälkeen, kun Pietrangelo oli hakenut päätydumppauksen ja lyönyt sen ränniin. Bouchardin pinchaus tepsi tanskalaista vastaan oikeassa laidassa. Ja kun Pietrangelo oli poissa paikaltaan, McDavid pääsi nousemaan päädystä kohti etukulmaa, mutta Hill tökkäsi kiekon häneltä pois. Karlsson käänsi irtokiekon kulmasta heti pystyyn käynnistäen puolittaisen 2v1-vastaiskun. Rondbjergin poikittaissyöttö vasemmasta laidasta Amadiolle meni kuitenkin liian eteen kurotuksesta huolimatta. Bouchard oli potkun perässä keskikaistalla.

Toisen vaihdon asetelma Stephenson vs. Draisaitl oli odotettu sekin, kun pleijareissa Stephensonin ketju pelasi vaikeimpia tai toiseksi vaikeimpia minuutteja kierroksesta toiseen. Korczak haki dumppauksen, mutta vuorostaan Stone ei ehtinyt omalle paikalleen jatkamaan kiekkoa keskialueelle ja paine jäi omiin. Cecin laukauksen kaukaa laidasta Hill kuitenkin poimi. Öljyn jatkokarvaus playoffeissa varsinkin kotipeleissä aiheutti ongelmia Vegasille ja nytkin ritareilla oli alussa ongelmia paineen alta lähtöjen toteutuksessa.

Kolmannessa vaihdossa olivat vastakkain Roy ja McLeod. Playoffeissahan varsinkin ensimmäisillä kierroksilla Eichelin ketju sai kotipeleissä pelata helppoja minuutteja vastustajan alaketjuja vastaan, mutta toki sillä oli silloin suuri tuloksentekovastuukin. Yhtä kaikki, en yllättynyt, että Royn ketju aloitti Edmontonin kolmoslinjastoa vastaan. Cassidy toki totesi sen, etteivät he aio väkisin jahdata tiettyjä vastinketjuja, vaan tutusti kaikkien on kyettävä kantamaan oma vetensä mitä ketjua vastaan tahansa. Kolmosvaihdossa Oilers-laituri Hollowayn maila nousi liian korkealle muistaakseni Marchessaultin kasvoihin ja tuomiona oli jäähy.

Vegasin viimeisten viiden pelin ylivoima oli 1/11 ja Oilersin AV 16/16 ennen tätä matsia. Marchessault kokeili pari kertaa yllättää Skinnerin rannelaukauksella etukulmasta vasemmasta siivestä tuloksetta. Ylivoiman lopussa kakkosviisikon haettua vauhtia, Barbashevin syöttöyritys siniviivan murtamisen jälkeen laitaan Roylle jäi aivan liian vajaaksi ja Oilers-pakki Desharnais katkaisi sen. Peli kääntyi salamana toiseen suuntaan ja McDavid-Draisaitl kaksikko pääsi 2v0-hyökkäykseen. Jälkimmäinen syötti ja ensin mainittu eliittiyksilö tinttasi kiekon poikittaissyötöstä reppuun ohi voimattoman Hillin. Vegas nolla, Edmonton yksi. Heikko avausvitonen kruunautui päästettyyn alivoimamaaliin.

Kuudennella minuutilla Martinez laukoi pari kertaa patjaan siniviivasta, kun Stephensonin ketju piti kiekkoa oikeassa päässä kenttää McDavidia vastaan vieraiden pitkän kiekon jälkeen. Seuraavassa vaihdossa Barbashevin syöttö keskialueella Roylle oli pakotettu katketen vastustajien mailoihin, ei hyvä. Minuutti myöhemmin Brisson puolestaan stunttasi vaihdon verran Rondbjergia Karlssonin ketjussa. Hän menetti kiekon hyökkäyssiniviivan päällä kompuroidessaan. Karlsson ja McNabb yrittivät pysäyttää vastaiskun puolustussinisen kulmassa, mutta tuplaus vuoti ja heidän välistään päästiin syöttämään poikittain Ekholmille. Tämä tarjoili syötön vielä maalin eteen Kanelle eikä Korczak saanut sitä katki, mutta onneksi ohjaus läheltä meni ohi takakulman. Golden Knightsin keskialueenkin ylitykset sakkasivat puolustusalueen hyökkäyspelaamisen lisäksi.

Kahdeksan minuutin kohdalla Hague puolusti eteenpäin, muttei saanut katkoa aikaan omalla sinisellä. Whitecloud ehti siirtokiekkoon ensin, mutta joutui vain ykkösellä liikuttamaan kiekon eteenpäin ränniin, kun Ryan ja Janmark olivat heti iholla. Vieraiden ajoitukset jatkokarvaamisessa olivat isäntiä huomattavasti edellä avauserässä. Tuollakin kertaa lisäksi rännipurku jäi siniviivaan Oilers-pakille, kun Vegasin laituri oli myöhässä paikaltaan. Edmonton sai käyntiin pitkän hyökkäyksen, mutta keskustan kärsivällinen puolustaminen tuotti lopulta katkon.

Yhdeksännellä minuutilla kakkosketju näytti mallia suoraviivaisuudesta ja pakottamattomuudesta, kun se dumppasi kiekon syvään Draisaitlin ketjua vastaan eikä kikkaillut keskialueella. Skinner kyllä ehti paikalle ensin ja löi kiekon ränniin, mutta H3 Stone teki stopin siniviivan läheisyydessä estäen Oilersin purun. Sen seurauksena Cotter laukoi ranteella syliin keskeltä. Seuranneesta oman pään aloituksesta Edmonton purki nopeasti kiekon keskialueelle, jossa Korczak huitoi siitä huolimattomasti ohi. Puolittaisesta vastaiskusta Draisaitl tykitti one-timerin kaukaa oikeasta laidasta seinille pitkästä poikittaissyötöstä.

Ajassa 10:30 mainosten jälkeen vastakkain asettuivat taas Karlsson ja McDavid. Jälleen Oilers löi kiekon syvään keskialueen aloitusvoitosta. Martinez oli paikalla ensin, mutta sitten Rondbjerg vuoti toistamiseen oikeassa laidassa, kun hän yritti pyörähtää vuorostaan McDavidin jatkopaineen ohitse menettäen kiekon. En tiedä, ehkä vaatimustaso oli sitten Rondbjergille liikaa, kun vastassa oli maailman kenties parhaan pelaajan johtama viisikko. Hänet istutettiin Karlssonin ketjuun siksi, että hän saisi tuollaiset 50-50 kiekot jatkettua keskialueelle. Nyt siinä hommassa hän ei kuitenkaan onnistunut! Karlsson kuitenkin pysyi mukana McDavidin suunnanmuutoksissa vasemmassa laidassa pitkän hyökkäyksen aikana ja ohjasi tämän päätyyn, josta Taavin syöttöyritys kohti keskustan mailaviidakkoa oli tuhoon tuomittu, joten sikäli vaihto oli onnistunut, kun maalipaikkaa vieraat eivät kuitenkaan luoneet.

12. minuutilla Royn ketju karvasi kiekon Bouchardilta ja pudotti sen viivaan, josta Hague kiskaisi patjaan lämärinsä. Vastassa oli tutusti Edmontonin alaketju. Minuutin päästä Foegelen palautus punaviivalta alaspäin meni ohi puolustajien lapojen ja Cotter pääsi melkein läpi näiden välistä, muttei ihan ajoissa ehtinyt kiekkoon ennen kuin se oli jo lipunut lähes Skinnerille asti, joten rystytökkäys oli vaivatonta torjua patjoilla. 14. minuutilla Karlsson hävisi oman pään aloituksen McDavidille. Vieraat loivat korkealle 3v3-tilanteen ja eristivät maalille 2v2-asetelman. Bouchard tanssi siniviivassa poikittain löytäen oikeasta laidasta Nugent-Hopkinsin. Tämän ohjurisyöttö luukulle löysi takakulmalta Hymanin lavan, kun Pietrangelo ei saanut tätä pidettyä kurissa, mutta Hill torjui patjoillaan ohjauksen ja selvitti myös kaaostilanteen sen jälkeen. Cassidy vaihtoi tilalle Royn ketjun, mutta myös Nic hävisi aloituksen ja Edmonton haki käytännössä identtistä kuviota, mutta sillä kertaa Roy katkaisi keskustassa RNH:n syötön.

Vartin tienoilla nelosketjun karvaus oli myöhässä ja Oilers kiekotteli sen ohi ongelmitta. Kulak lensi vasenta laitaa pitkin mukaan ylivoimahyökkäykseen, mutta Hill potki vastaan ja torjui vastaantulonsa ansiosta rannelaukauksen suoraluistelusta. 17. minuutilla Karlssonin ketju oli askissa Draisaitlia vastaan. Se jatkokarvasi kahdesti, muttei saanut kummallakaan kerralla ryövättyä päätykiekkoa takaisin itselleen, vaan Oilers tuli paineen alta pois melko helposti. Vaihdon lopuksi McNabb käänsi omalta alueelta pelin nopeasti toiseen suuntaan. 2v2-vastaiskusta Karlsson laukoi itse pakin jaloista kohti etualakulmaa. Kiekko imeytyi sivuverkon sisään ja yleisö juhli maalia, joten maalisummerikin pärähti soimaan ennenaikaisesti, vaikkei maali ollut lähelläkään syntymistä.

Ajassa 18:06 Golden Knights tasoitti 1-1:een. Royn ketju pelasi toisen vaihtonsa McDavidia vastaan, koska Cassidy ei ollut tyytyväinen Karlssonin ketjun otteisiin ja vaihtoi tuon match-upin lennosta. Se kannatti, vaikka aluksi Marchessault H3:na ylipelasi hyökkäysalueella kiekottomana. Hän puolusti eteenpäin myöhässä ja McDavid sai syötettyä kiekon alta pois laiturille käynnistäen siitä 3v2-vastaiskun. Vaikka Joonatan polki lujaa omiin ja kutitteli McDavidia selästä, hän ei kunnolla päässyt iholle asti paineistamaan, joten McDavid sai syötettyä oikeaan laitaan Hymanille, joka leikkasi keskelle ja laukoi kärkiveivinsä jälkeen pakin jaloista keskisektorista Hillin kilpeen. Pieni virhe kiekottomana tuotti siis heti pahan tilanteen omaan päätyyn. Vastaiskussa Barbashev mursi siniviivan ja jätti kiekon Marchessaultille, joka kurvasi vasemmasta laidasta maalin eteen, muttei saanut vetoa aikaan ruuhkasta. Kiekko ajautui siniviivaan Pietrangelolle, joka lämäsi sen maalille. Ekholm yritti frontata, muttei saanut blokatuksi kutia. Skinner pudotti sen eteensä ja Ekholmin selän takaa Roy sai rauhassa nostaa reboundin verkkoon. Hän venytti pisteputkensa viiteen otteluun, joka on uran pisin. McDavidin ketju sai tehotilastoon lukeman -1, kun Cassidyn peluutusmuutos tuotti hedelmää jo toisessa keskinäisessä vaihdossa:



Puolitoista minuuttia ennen taukoa nelosketjun lähtö omista sujui Draisaitlin ketjua vastaan puhtaasti ja Korczak liittyi mukaan suorahyökkäykseen. Hän liukui aina maalin vasemmalle kulmalle asti ja syötön saatuaan ampui kahdesti logoon nollakulmasta. Päätösminuutilla Stephensonin ketju puolestaan teki hyvän katkon omissa laidan lähellä ja Cotter ampaisi heti pystyyn, mutta Nurse roikkui hänestä sääntöjen rajamailla kiinni ja puolusti lopulta onnistuneesti 1v1-tilanteen estäen läpiajon synnyn.

Niinpä tauolle mentiin tasoissa laukausten oltua 13-8. Viimeiset viisi minuuttia olivat parasta tekemistä kotijoukkueelta. Alkua leimasi huolimattomuus, pakotetut virheet ja koko ajan myöhässä ollut karvaaminen verrattuna Oilersin toimiviin ajoituksiin. Tasatilanne kelpasi siksi varmasti kotijengille.

2. erä

Toisen erän alussa Karlssonin ketju kuitenkin palasi pelaamaan McJeesusta vastaan. Rondbjerg petrasi vieden hyökkäyksen pohjaan asti ohi Ekholmin oikeasta laidasta. Karlsson pudotti kiekon viivaan, Pietrangelo levitti, Martinez laukoi jäitä pitkin ja Karlsson yritti saada lapansa väliin keskustassa, muttei osunut kiekkoon. McDavid yritti vapauttaa Hymanin läpiajoon pystysyötöllä, mutta Martinez katkaisi sen heittäytymällä. Erän toisessa vaihdossa Stephenson hävisi aloituksen omissa Draisaitlille. Ceci laukoi viivasta ja Hill torjui kiekon laitaan, josta Stone neppasi sen eteenpäin Cotterille ja siniviivan kulmasta tämä jatkoi pistelinjalle Stephensonille. Chandlerin kuljetus yksin kolmea pelaajaa vastaan päättyi kuitenkin menetykseen, joten hyökkäysvarmuus ei edelleenkään tapissa ollut, vaikka laitureiden toiminta oman alueen lähdöissä paranikin alkuun. Vaihdon lopussa Stephensonin sivupaine keskialueella Kaneen jäi vajaaksi ja tämä pääsi alueelle vasemmasta laidasta, mutta Hill pysäytti ongelmitta kaistalaukauksen.


22. minuutilla Roy hävisi kaksi perättäistä aloitusta omissa McLeodille. Ensin Desharnais laukoi ja sen Hill koppasi. Toisella kertaa hän palautti kiekon päätyyn ja sieltä Perry syötti Royn kompuroitua slottiin auenneeseen tilaan liikkuneelle Hollowaylle, jonka epäonnistunut laukaus päätyi viereen McLeodin lapaan. Hill oli jäissä ja maali puoliksi tyhjä, mutta Haguen mailablokki pelasti varmahkolta takaiskulta. Oilers on viime ja tällä kaudella ollut Vegasia vastaan se joukkue, joka ehkä parhaiten osaa tunnistaa ne hetket, kun VGK-sentteri on houkuteltu pois paikaltaan keskustasta joko laitaan kamppailemaan tai korkealle luomaan 3v3-asetelma noppavitosen sentterivaatimuksen mukaisesti, jolloin slotissa on hetkellinen tila, johon syöttää. Se luo maalipaikkoja hyökkäysalueella Golden Knightsia vastaan joka pelissä tuolla tavoin. Tehokkuus on vain sakannut, kun pleijarisarjassa vain nelospelissä se onnistui rankaisemaan Vegasia tuolla tavoin ja toki tämän kauden ensimmäisessä kohtaamisessa myös yhden kerran. Tässäkin klipissä viimeistely epäonnistui.

24. minuutilla Marchessault mursi keskeltä siniviivan, mutta sitten tila loppui kesken sivupainetta vastaan. Hyökkäyksen hän kuitenkin vei pohjaan saakka ja Pietrangelo piti hetkellisesti siniviivan kiinni Ekholmin purkua vastaan, mutta sen valmiimpaa tuosta tilanteesta ei tullut. Minuutti myöhemmin vastakkain olivat nelosketjut ja toistamiseen pelin aikana Ryan ja kumppanit ajoittivat jatkokarvauksensa niin, ettei Hague-Whitecloud kaksikko päässyt paineen alta pois, vaan peli puuroutui päätyyn ja vieraat saivat pitkän hyökkäyksen aikaiseksi, kunnes Brisson pääsi väliin laidassa ja lähetti Kolesarin vastaiskuun, mutta tämän 1v1-haasto oli löysä ja pelin käännyttyä toiseen suuntaan Janmark pääsi lopuksi laukomaan keskikaistalta päin Hilliä.

Oman pään aloitustappiot jatkuivat 26. minuutilla, kun Karlsson alistui Draisaitlille. Kulak laukoi siniviivasta kaaoskiekon maalille ohi Rondbjergin. Hill torjui sen eteensä ja sulki jotenkin alleen Foegelen jatkosurvomisen, kun tämä oli Korczakin sisäpuolella. Royn ketju tuli tilalle ja se pääsi aloituksen jälkeen omista pois tutulla kuviolla, kun Roy teki pistelinjatarjonnan painolliselle puolelle saaden laiturilta syötön lapaansa. Keskialueen ylityksen jälkeen hän jätti kiekon Marchylle oikeaan laitaan, mutta Desharnais kiilasi tämän irti limpusta. Oilers pääsi 4v3-vastaiskuun, kun Roy ajoi itsensä keskialueella ohi kiekosta. Kane ja Desharnais tulivat röyhkeästi keskeltä läpi seinäsyötöin ja ensin mainittu pääsi nousemaan maalin eteen saakka Korczakin puolelta. Tämä löi käsille ja aiheutti kiekon karkaamisen, mutta Vegas joutui samalla alivoimalle. Hieman tuntui siltä, että myös Korczakille vaatimustaso oli turhan korkea, kun sijoittuminen ei ollut aivan optimaalista ja kamppaileminen pehmeähköä.

Ylivoiman aluksi RNH laukoi keskeltä yli vapaasti ja Hyman tuuttasi maalin edestä paluupompun Hillin syliin. Tovin päästä Bouchard hyödynsi hänelle jätetyn tilan, kun Howden-Kolesar kaksikko paineisti ennemmin siipipelaajia, joka oli tuttu taktiikka Edmontonin ylivoimaa vastaan playoffeistakin. Bouchard sai McDavidilta pudotuksen viivaan ja tykitti vasempaan tolppaan, kun kumpikaan hyökkääjistä ei ehtinyt eteen. Sen perään Connor itse laukoi oikeasta siivestä ohi Martinezin peiton logoon. YV päättyi Foegelen mailasta kiinni pitämiseen. Vegas ei omalla ylivoimallaan saanut kuviota kertaakaan kuntoon. Kerran se karvasi kiekon takaisin siniviivan alla ja Stone laukoi heti keskeltä napakasti ranteella tuloksetta. Puolivälissä peliä laukaukset olivat 15-19 eli kakkoserän avauskympillä vieraat kyllä olivat pelin päällä niin sanotusti vieden kudit 2-11.

Puolivälin jälkeen Brisson stunttasi yksittäisessä vaihdossa Marchessaultia ykkösketjussa. Oilers kampesi kiekon itselleen oman pään aloituksesta ja 4v4-hyökkäyksessä McDavid pelasi seinän Draisaitlin kanssa saaden kiekon takaisin lapaansa vasempaan laitaan. Hill peitti etukulman, joten Taavi kiersi maalin ja ruokki sitten Draisaitlia maalin oikealta kulmalta, mutta tämä ei onnistunut hautaamaan kiekkoa pienestä kulmasta sisään. Sen jälkeen Hyman kompuroi itsekseen oikeassa laidassa ja Roy karkasi BB:n kanssa 2v1-vastaiskuun, mutta Kulakin mailapaine jähmetti Nicin, joka jäi leipomaan kiekkoa vasempaan laitaan vauhdin hidastuttua. Minuutin päästä Stephenson kaapi pari aloitusta McLeodia vastaan hyökkäyspäässä, mutta Haguen rannelaukaukset vasemmasta laidasta ja keskeltä siniviivaa olivat maskittomia.

32. minuutilla Vegas puhkoi komeasti Oilersin 1-1-3/1-2-2:n. Hague avasi oikeaan laitaan Whitecloudille, joka jatkoi kiekon eteenpäin ohi H2:n. H3 Ryan ei keskialueella ehtinyt sivupaineistamaan Marchessaultia, jonka poikittaissyöttö löysi Barbashevin. Tämä ja Roy hyökkäsivät kahdestaan puolustajia vastaan. Ivan päätti laukoa itse hyvissä ajoin, mutta lämäri paukkui päätypleksiin. Parin minuutin päästä Amadio hukkasi kiekon hyökkäyssinisellä löperösti ja 2v2-vastaiskussa Draisaitl haastoi isolla jäällä Martinezin, mutta tämä puolusti kliinisesti tökäten kiekon pois ja alas kolmantena pelaajana tullut Pietrangelo nappasi pelivälineen turvaan. Seuraavassa vaihdossa Vegasilla oli vaihto kesken, kun Cotter yritti väkisin kuljettaa kiekon alueelle, mutta Nurse kiilasi tilan pois ja avasi pystyyn. Seurauksena oli ilmainen 2v1-hyökkäys, jossa Martinez puolusti minusta taas hyvin ottaen syötön pois ja antaen samalla jonkin verran painetta kiekollisellekin pelaajalle. McDavid ajautui aika lähelle Hilliä eikä pystynyt tätä kämmenlaukauksellaan enää ohittamaan.

Vajaat kolme minuuttia ennen taukoa Kane livahti vasemmasta laidasta väkisin sisään ohi Whitecloudin taklauksen. Hill torjui kaistakudin. Amadio tökkäsi kiekon ohi pinchanneen Bouchardin käynnistäen puolittaisen 2v1-hyökkäyksen. Pitkän spurtin päätteeksi rystylaukaus osui takapatjaan. Viimeiset kaksi minuuttia erästä kuluivat pitkälti Golden Knightsin alueella. Karlssonin ketju takanaan kolmospari puolusti McDavidia vastaan pitkän kiekon jälkeen. Tämä kiersi aloitusvoiton jälkeen parikin kertaa hyökkäysaluetta kiekko lavassaan. Kuti vasemmalta puolelta toisella kertaa taisi jopa osua kehikkoon. Pyörityksen jatkuessa Ekholm aktivoitui painottoman puolen puolustajana, koska sekin on yksi tapa haavoittaa Vegasin noppavitosta. Hetkellinen 3v2-tilanne syvyydessä Vegasin maalin läheisyydessä ei johtanut mihinkään, kun Whitecloud irtosi maalinedusmiehestään kohti Ekholmia ja blokkasi polvipeitolla syöttöyrityksen luukulle. Pieni, mutta voittava teko. Sen jälkeen sitten Vegas pääsi vaihtamaan tuoreita miehiä jäälle ja tauolle mentiin yhä tasoissa. Toisessa erässä vedot olivat murskaavasti 6-18, mutta maalit 0-0 Hillin ansiosta.

3. erä

Karlssonit suorittivat avausvaihdon kunnialla McDavidia vastaan. Rondbjergkin oli miehekäs vaihdon lopussa, kun Martinez löi kiekon ränniin. Hän piti pinchanneen vastustajan irti kiekosta kropan käytöllään ja antoi limpun lipua keskialueelle. Toisessa vaihdossa Draisaitl katkaisi Korczakin avauksen ja poimi heti takatolpalta Kanen, mutta Hill venyi massiiviseen patjapelastukseen. Kaedanin heikko ilta sai siis jatkoa. Samassa vaihdossa syntyi 2-1 voittomaali, kun Draisaitl liukastui punaviivalla ja Vegas iski vastaan. Cotter yritti ohittaa Nursen jalkamukavalla, mutta tämä pakotti pelin päätyyn. Marchessault tuli auttamaan, liikkui kohti vasenta kulmaa ja löysi sitten Stephensonin auki vasemmalta b-pisteeltä, kun Foegele yritti tuplata Joonatanin Cecin kanssa. 2-1-2/2-3 hyökkäysaluerakenne tuotti tulosta, kun Chandler naulasi suoraan syötöstä kiekon etuyläkulmaan:



43. minuutilla Karlssonin ketju pelasi Öljyn toista alaketjua vastaan vaihteeksi. Amadio nousi ylös luomaan 3v2-ylivoiman ja hyökkäsi sitten alamäkeen saatuaan kiekon Karlssonin kautta vasemmasta laidasta itselleen, mutta rannelaukaus keskeltä kilpistyi vastustajaan. Minuutti myöhemmin Draisaitl leikkasi vastaiskussa keskelle ohi Stephensonin ja jätti kiekon Stonen läpi Foegelelle, mutta Hill sulki haltuunsa tämän lämärin laidasta. Seuraavissa vaihdoissa Vegas puolusti keskialueen tiiviisti ja mm. Kolesar teki hyvän katkon punaviivalla osana 1-2-2:n keskimmäistä tasoa. Poikkeustapaus oli tietysti McDavid, joka tutusti pystyi murtamaan siniviivan yksinään keskeltä, mutta laukaus neljän pelaajan keskeltä ajassa 46:30 kilpistyi Martinezin jalkaan. Jatkotilanteessa RNH haki jo kolmatta kertaa illan aikana ohjurisyöttöä laidasta maalin eteen eristettyyn 2v2-tilanteeseen, mutta Vegasin puolustajat pitivät McDavidin ja Hymanin jämptisti irti kiekosta. Vastaiskussa Stephenson pudotti kiekon toiseen aaltoon Stonelle, jonka rystypassi keskelle kohti Cotteria ei mennyt lapaan.

48. minuutilla Whitecloud siirsi päädystä paineen alta kiekon nätisti keskelle Karlssonille. 3v2-vastaisku ei kuitenkaan maaliin saakka mennyt, kun Marchessaultin seinäsyöttö vasemmasta laidasta takaisin keskikaistalle oli liian vaikea lusikkapuolelta. Minuutin päästä Vegasin tiivistynyttä keskialueen puolustuspelaamista (1-4 enemmän kuin 1-2-2) vastaan Oilersin valinta oli dumpata entistä useammin kiekko syvään, mutta Vegasin toteutus paineen alla alkoi sujua ottelun edetessä yhä paremmin ja tuollakin kertaa se pääsi omista sujuvasti ulos jopa puolittaiseen 2v1-hyökkäykseen, mutta Stephenson ei saanut käännettyä kiekkoa oikeasta laidasta poikittain ohi alimman puolustajan. Erän puoliväliä ennen puolestaan Howden vähän nukkui noppavitosen keskellä ja Perry pääsi lataamaan vastakiekkolämärin oikean aloitusympyrän reunalta päädystä tulleeseen syöttöön.

Päätöskympin alussa Barbashev ja Marchessault vuotivat keskialueella ja McLeod ohitti heidät jalalla vieden kiekon sisään hallitusti. Hän vei hyökkäyksen pohjaan saakka. Perry tuli apuun ja heti kun Roy taas irtosi keskustasta muualle, Holloway ui tyhjentyneeseen tilaan, sai päätypassin ja tinttasi laukauksen pleksiin b-pisteiden välistä, hui. Kahdeksan minuuttia ennen loppua Hyman yritti päädystä syöttää Draisaitlille, mutta Stone oli välissä. 3v2-vastaiskussa Stephenson lirutussyöttö puolustajien taakse ei kuitenkaan mennyt perille Cotterille. Oilersin lisätessä riskitasoja Vegas sai transitiosaumoja, mutta niiden hyödyntäminen oli puutteellista kuten viime aikoina muutenkin. Heti tuon hyökkäyksen epäonnistuttua tuli uusi sauma, kun Pietrangelo katkaisi Draisaitlin syötön kohti McDavidia. Peli kääntyi keskialueella ja Stephenson yritti syöttää takaviistoon Pietrangelolle, mutta Oilers-pelurin lapa oli välissä ja vuorostaan vieraat saivat 3v2-tilanteen, joka päättyi Draisaitlin patjakutiin poikittaissyötöstä.

Mainosten jälkeen Stephenson kaapi aloituksen Draisaitlia vastaan. Peluutus oli tiiviimpää ja Howden oli kakkosketjun laidassa jatkaen kiekon omista keskialueelle vuorenvarmasti, vaikka puolustaja oli selässä. Stone jatkoi kiekon pistelinjalta eteenpäin Bouchardin taakse, jonne spurttasi Chandler, mutta Draisaitl roikkui sääntöjen rajamailla kuten Nurse avauserässä, joten linja ainakin pysyi samana eikä jäähyä tullut. Seuraavatkin vaihdot Vegas selvitti vaivatta, kun mm. Karlsson katkaisi pitkän avaussyötön punaviivan tuntumassa.

Päätösvitosella Foegele mursi siniviivan viistokuljetuksella, mutta Korczak ryhdistäytyi ja tökkäsi kiekon irti päätyviivan tasolla. Pitkästä kiekosta ja tuoreesta McDavidin ketjusta Vegasin kakkosta vastaan selvittiin puolestaan sillä, että Stephensonin aloitustappion jälkeen Bouchard lahjoitti kiekon Cotterille löysällä syötöllään, jolloin Karlssonin ketju pääsi vaihtopenkin puolelta tilalle. Rondbjerg viistokuljetti vuorostaan kiekon yli hyökkäyssinisen, mutta Bouchard kiilasi hänet laitaan. Ennen kuin Amadio ehti apuun, Oilersin toinen puolustaja siirsi kiekon eteenpäin eikä Karlsson H3:nakaan saanut katkoa tehtyä taustalla, mutta pysyi pelin sisässä ja takapaineisti McDavidia, kun Edmonton hyökkäsi kahdella kolmea vastaan. McDavid yritti mennä väkisin Martinezin läpi, mutta kokenut veteraani oli tänään liki ohittamaton ja puolusti jämäkästi suorahyökkäyksen.

Kolme minuuttia ennen loppua suoraan vaihdosta tullut Stone pysäytti hyökkäyksen keskialueella ja polki puoliksi karkuun, mutta rannelaukaus meni yli maalin. Toisessa päässä Kane ehti jatkokarvaamaan Whitecloudia päätykiekon perään ja paine jäi Vegasin alueelle. Bouchard harhautti siniviivassa Howdenin ja lähti nousemaan slottiin, mutta sitten vastaan ajoi seinä nimeltä Karlsson. Irtokiekko ajautui vasempaan laitaan McDavidille, mutta ulkokehäkuti oli marja Adinille ennen purkua ja yritystä osua tyhjiin, mutta Foegele blokkasi viime hetkellä Wiljamin laukauksen.

Toiseksi viimeisellä minuutilla Oilers ei saanut mitään aikaan Vegasin kahta välitöntä purkua vastaan, mutta minuutti ennen loppua puuroutti pelin maalin taakse. Miesylivoiman turvin se tuli myös voittajana ulos staattisesta väännöstä. Stephenson kuitenkin blokkasi Kanen laukauksen siniviivasta, mutta nosti sitten pelivälineen vaihtoaitioon, joten aloitus jäi Vegasin alueelle 51,5 sekuntia ennen päätöstä. Stephenson hävisi aloituksen Draisaitlille, mutta Bouchardin rannelaukaus jäi tuhnuksi. Stone piti Draisaitlin irti irtokiekosta, mutta Pietrangelon purku kulmasta jäi viivaan RNH:lle, mutta Vegasin onneksi tämän välitön viivatoimitus katkesi puolestaan Martineziin, joka rauhallisesti siirsi kiekon eteenpäin Stonelle ja tämä löysi Stephensonin avulla vasemmasta laidasta Karlssonin, joka veivasi Bouchardin vipuun ja iski viimeisen naulan tyhjiin 32,8 sekuntia ennen varsinaisen peliajan päätöstä. Istu alas, Oilers.



Epätäydellinen ryhmä löysi tavat voittaa. Hillin 18 koppia kakkoserässä olivat yksi merkittävä voiton avain. Hän on paluunsa jälkeen pelannut kolme matsia torjuntaprosentilla 95,5% ja GAA on 1.67. Hän on torjunut yli viisi maalia yli odottaman. Maalinteon tehokkuus oli hieman vierasjoukkuetta parempaa. Päätöserässä tiivistynyt keskialueen puolustuspelaaminen helpotti rahtusen sitä, ettei johtoasemassa Vegas joutunut ihan niin paljoa koluamaan omalla alueella kuin esim. toisessa erässä, kun se teki katkoja jo siniviivojen välissä. Päätöserässä vedot kirjattiinkin 5-10 kohti maalia. Petrattavaa jäi ajoituksiin karvatessa ja aloituksiin. Paineen alta lähdöissä toteutus (syöttöjen laatu, pelaajien sijoittuminen omalle paikalleen yms.) parani pelin edetessä.

Pelaajistosta miinukset menevät nuorisokaksikolle Rondbjerg-Korczak, koska heille sattui pieniä virheitä liikaa, vaikka molemmat paransivatkin tekemistään matsin toisella puoliskolla. McNabb-Korczak kaksikko myös salli ylivoimaisesti eniten odottamaa tasaviisikoin Vegasin pakkipareista (1.4). Plussat menevät luonnollisesti Hillille, jämptille Martinezille ja yläkerran tehoilijoille. Marchessaultkin paikkasi pari puolustussuunnan vuotoaan voittomaalin esityöllä. Karlsson hoiti puolustusvelvoitteensa myös plussan arvoisesti pysyen mukana McDavidin suunnanmuutoksissa omalla alueella, vaikka alla oli viiden viikon tauko peleistä. Toki hänen ketjunsa salli yli maalin verran odottamaa Edmontonille, mutta se ei niinkään johtunut WIljamista, vaan neljästä muusta pelaajasta. Royn ketju sen sijaan salli odottamaa vain 0.13 maalin verran 11 minuutissa tasaviisikoin. Pidin myös Stonen kahden suunnan vaivannäöstä. Martinez-Pietrangelo kaksikko puolestaan vartissa tasaviisikoin pelasi 50-50 kiekkoa maaliodottamien oltua 0.5 tuntumassa, joten se selvisi tosiaan vaikeista minuuteista erinomaisesti varsinkin Alecin ansiosta.

 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
52/82 Arizona vs. Vegas

Hill torjui kiekkoja. Alaketjuissa Brisson ja Rondbjerg vaihtoivat paikkoja, kun enää Karlssonin ketjun ei tarvinnut pimentää McDavidia. Puolustuksessa yllättäen Whitecloud joutui katsomoon, kun Miromanov teki kausidebyyttinsä Haguen parina. Eihän tuo kolmospari suinkaan ole loistanut kuin ajoittain siten kuin playoffeissa, joten ehkä pienelle näpäytykselle oli paikkansa, vaikka viime pelin perusteella Korczak olisi ansainnut viltityksen ennemmin.

Arvosanataulukko
++
+ Stone, Stephenson, Cotter, Hague
+/- Hill, Pietrangelo, Martinez, Miromanov, Korczak, McNabb, Amadio, Karlsson, Brisson, Rondbjerg, Howden, Kolesar, Roy, Marchessault, Barbashev
-
--

Vegas aloitti pelin paremmin kuin koskaan ennen seurahistoriassaan tehden kaksi maalia 77 sekuntiin. Avausvaihdossa rutiinilähtö paineen alta tuotti tulosta. Marchessault oli laidassa vastassa Pietrangelon syöttöä ja pistelinjalla Roy kamppaili pelivälineen itselleen Joonatanin keskialuesiirron jälkeen. Sitä seurasi poikittaissyöttö painottoman puolen laiturille eli Barbasheville, joka pysyi leveällä. Marchessault jatkoi matkaansa kohti takatolppaa ja Barbashev tarjoili sinne syötön ohi Durzin. Ingram ei ennättänyt mukaan sivuttaisliikkeeseen ajoissa. Komea suorahyökkäys kaikkinensa. Lähes heti perään hyökkäyspään aloituksen jälkeen Karlsson ja Brisson painivat Arizonan maalin takana. Brisson tuli tilanteesta kiekon kanssa voittajana ulos ja teki sitä, mitä toivoinkin eli yritti liikkua kohti keskustaa parempaan vetopaikkaan. Mailaviidakko oli liian tiheä ja kiekko ajautui Haguelle, jonka toimitus yllätti ruuhkan takaa Ingramin kimmokkeen avulla:



Coyotes kuitenkin kavensi jo ajassa 4:07. Maccelli katkaisi Pietrangelon löysän rystysyötön kohti siniviivan kulmaa Amadiolle. Välimäki laukoi heti riiston jälkeen siniviivasta ja Zucker työnsi lapansa väliin Vegasin viisikon oltua organisoimaton, kun Martinezkaan ei saanut miestään kuriin maalin edessä. 1-3 johtomaali kuuden minuutin jälkeen oli puolestaan pitkälti avausmaalin kopio. Korczak käänsi alhaalta pelin toiseen suuntaan oikeaa laitaa pitkin. Cotter oli kiekkoa vastassa. Stephenson teki pistelinjatarjonnan, mutta valintana oli syöttääkin samalla kaistalla vielä edempänä olleelle Stonelle, joka sitten vasta hyökkäyssiniviivan päältä poimi Stephensonin nopeuden hyötykäyttöön. Durzi ei ehtinyt alimpana pelaajana blokkaamaan rannelaukausta, joka ohitti Ingramin puhtaasti. Voisi sanoa, että Cotterin syöttövalinnan myötä Stone ikään kuin otti lennosta hetkellisesti sentterin roolin ja Stephenson levitti "laituriksi" lähemmäs painotonta puolta pitäen leveyden sitä kautta barbashevmaisesti. Erinomaista pelinlukemista:



Vegasin neljäs maalikin avauserään oli lähellä, mutta Karlssonin YV-osuma hylättiin, kun tämä huitoi kiekon sisään kädellään maalin kulmalta Stonen slottikudin pompattua ilmaan Dumban lavasta. Niinpä loppuluvut 2-3 iskikin päätöserässä Keller läpiajosta, kun tämä jäi kellumaan keskialueelle McNabbin ja Korczakin taakse ja ohitti Hillin kilpipuolelta. Roylla oli paikka maalata sekunteja aiemmin 2v1-hyökkäyksestä, mutta Vejmelkan torjunnasta peli kääntyi sitten salamana toiseen suuntaan Schmaltzin oivalluksen myötä. Tuon lähemmäs isännät eivät tulleet ja Vegas voitti seitsemännen kerran yhdeksään viimeisiin otteluun.

Stephenson ketju oli vieraiden paras voittaen maaliodottaman selkeästi tasaviisikoin 0.6-0.18. Stonen ja Cotterin toiminta laitureina PAPP:ssa ihastutti, koska heidän mailapaineensa oli niin vahvaa. He olivat erittäin fyysisiä eivätkä päästäneet kiekkoa tai miestä lävitseen. Cotter oli ärhäkkänä myös vastustajan päädyssä karvaustilanteissa vieden taklaukset loppuun asti ja hänellehän merkittiin NHL:n tarkistuksen jälkeen tilastoihin parikymmentä niittiä lisää toissa päivänä. Hyökkäyssuuntaan yhden tehdyn osuman lisäksi ketjulla oli tontteja pariin muuhunkin. Esimerkiksi avauserän lopussa yksi mallikas suorahyökkäys päättyi siihen, kun Vejmelka koppasi keskeltä Stonen rystylaukauksen. Toisen erän alussa Stone löysi syötöllään kulmasta painottomalta puolelta McNabbin, joka tykitti patjaan. Stone ehti itse reboundiin maalin eteen, mutta Dermott blokkasi puolityhjän maalin. Summa summarum, kahden suunnan pelaaminen oli kakkosketjulla ylivoimaista.

Muut ketjut tuntuivat olevan sitten vähän enemmän välillä ongelmissa PAPP.ssa, joka oli turhan passiivista. Royn ketjukin vain puolusti melko väsyneesti keskustaa muutamissa vaihdoissa eikä minusta säväyttänyt oikein ylöspäin sen avausvaihdon jälkeen ennen päätöskymppiä, jolloin toki Barbashev oli mukana parissa huippupaikassa. Ensin Roy katkaisi Välimäen syötön maalin takana ja pelasi seinän Barbasheville saaden syötön takaisin maalin oikealle kulmalle, mutta Vejmelka työnsi patjan eteen ja reilut pari minuuttia ennen loppua puolestaan Barbashev polki puoliksi karkuun voitettuaan kaksinkamppailun hyökkäyssiniviivan kulmassa, mutta Vejmelka pysäytti hänetkin.

Alaketjuista jäi mieleen 24. minuutilla se, kun Kolesar syötti päädystä slottiin Rondbjergille, joka oli viimeistellä puolityhjään maaliin yhdellä kosketuksella, mutta palomies Maccelli työnsi lapansa viime hetkellä väliin. 37. minuutilla puolestaan kolmosketjun suorahyökkäys päättyi Amadion laukaukseen oikeasta laidasta ohi etukulman. Vegas käytti tosiaan paljon keskialueen ylityksissä painoton laituria hyväkseen, kun Arizona niin vahvasti peitti pelin puolen laitaa ja pistelinjaa. Viisasta reagointia kokeneeltä ryhmältä.

Arizona laukoi yli 30 kertaa ohi maalin, joten silloin on vaikea olla tehokkaampi kuin vierasjoukkue. Esimerkiksi Schmaltz tykitti AV-nelikon keskeltä ylivoimalla seinille avopaikasta, joten se edesauttoi Hillin iltapuhdetta. Toki tämä oli mies paikallaan, muttei joutunut ihan niin lujille, että olisi ansainnut plussaa. Pidin kotijoukkueen tavasta aktivoida painottoman puolen puolustajia jatkuvasti, koska se on yksi tapa haavoittaa Vegasin passiivista noppavitosta, mutta esim. yhdeksännelläkin minuutilla Moser ja Dumba laukoivat perätysten päätypleksiin vasemmasta ympyrästä nousujensa päätteeksi. Tuossakin vaihdossa Royn ketju puolusti lähinnä seisovin jaloin eivätkä mailatkaan olleet niin aktiivisia, että poikittaisssyötöt oltaisiin saatu katki. Kesselring puolestaan kilautti kertaalleen tolppaan vajaan vartin kohdalla, kun Kolesar oli kovin matalalla eikä ehtinyt nousta ylemmäs peittämään lämäriä ajoissa. Summa summarum, Vegas klaarasi minusta voittonsa minimiponnistelulla. Hyvä alku otteluun tietysti mahdollisti sen.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
47/72 Ontario vs. Henderson 3-4 vl.

Silver Knights aloitti kuuden pelin reissun Reignia vastaan. Miromanov, Rondbjerg ja Brisson olivat ylhäällä, joten kokoonpano koki muutoksia viikontakaisesta. Sedoff ja Bischoff olivat yhä sivussa, joten Carroll teki kausidebyytin. Demekia kokeiltiin laiturina, kun valmennus halusi parhaat hyökkääjät kolmeen ensimmäiseen vitjaan. Toki hän otti aloituksia vasemmalta puolelta ja pelasi sentterinä tietyissä vaihdoissa.

Benson - Quinney - Rempal
Morelli - Brabenec - Denisenko
Demek - Froese - D'Amato
Geertsen - Jones - Primeau

Ahac - Cormier
Chayka - Mayo
Carroll - Hickey

Saville
Patera

Plussat ja miinukset
++
+ Quinney, Rempal, Demek, D'Amato
+/- Saville, Morelli, Denisenko, Brabenec, Froese, Geertsen, Jones, Primeau, Ahac, Cormier, Chayka, Mayo, Carroll
- Benson, Hickey
--

- Melko samaa kaavaa pelisuunnitelma noudatti kuin aiemmissa kohtaamisissa: tuki keskialue 1-2-2:lla, pakota vastustaja päätydumppaukseen, nouda kiekko, kiekottele vastustajan kärkikarvaaja vipuun pakki-pakilla ja avaa pystyyn keskialueelle. Tuota HSK toteutti ihan kohtalaisesti eikä esim. avauskympillä Reign päässyt pelaamalla keskialueen läpi, vaan juurikin heitti kiekkoa vain päätyyn eikä ehtinyt karkaamaan sitä takaisin. Kliinistä vierasjääkiekkoa hopearitareilta, mutta toki oma suorahyökkääminenkin oli nuhaista, kun noita keskialueen 3v4/3v3-tilanteita ei osattu ratkaista kovin hyvin Reignin 1-3-1:ta vastaan. Muutama heikko puolustajan avaus mm. Hickeylta vastustajan keskimmäisen tason yksilöiden lapaan myös käänsi pelin suunnan punaviivalla puolivaarallisesti. Niinpä vähemmän yllättäen vieraiden avauserän ainoa laadukas maalipaikka tuli, kun Geertsen katkaisi b-pisteiden välissä vastustajan pakin surkean avauksen, mutta Santini ehti blokkaamaan laukauksen avopaikasta, joten tuota lahjaa ritarit eivät hyödyntäneet. Yksi Savillen parhaista torjunnoista tuli vuorostaan kahdeksannella minuutilla, kun Cormier rikkoi tikkunsa ja 2v1-vastaiskussa alivoimalla Thomas pääsi rauhassa tähtäämään kolmesta metristä, mutta ampui lopulta logoon pienestä sivuttaisliikkeestä Savillen sijoituttua erinomaisesti ja liikkuen mukana pienin askelin menemättä jäihin
- Toisessa erässä maalinteon aloitti ylivoimalla Denisenko. Kiekko liikkui upeasti. Denisenko syötti päädystä viivaan, Cormier levitti oikealle, Rempal jatkoi maalin kulmalle Quinneylle ja tämän poikittaissyötöstä Denisenko lapioi kiekon tyhjiin noustuaan päätyviivan paremmalle puolelle. AV-nelikko juoksi kiekon perässä. Kolmesta muusta maalista vastasi kuitenkin kotijoukkue. Ensin Brabenecin viisikko pakotti Thomasin dumppaukseen tiukalla sivupaineella keskialueella. Kiekko pomppasi päädystä maalin eteen, Saville löi siitä ohi ja Madden iski kiekon rauhassa hänen ohitseen tyhjiin, voivoi. Johtomaalissa Hickey jätti vähän liikaa etäisyyttä maalin edessä Hodgsoniin, joka ohjasi Connautonin laukauksen maaliin. Tuttu noppavitosen murtamiskeino tepsi ja nuo maalit HSK "hyväksyy", sillä kaikkea ei voi puolustaa pois. Päätösminuutilla vielä Hudon ohitti Tynanin huimasta poikittaissyötöstä Savillen. Mayo seurasi Tynania kulmaan saakka ja Benson sentterinä tuli apuun, mutta heidän välissään lähetetty rystylätty löysi kohteensa. Keskilinjan puhkovia syöttöjä ei noppavitosen läpi saisi mennä. Siksi Benson saa miinuksen Hickeyn ohella
- Päätöskympillä HSK nousi urheasti tasoihin kahden maalin takaa. Sitä ennen HSK selvisi säikähdyksellä Carrollin kompuroitua aitioiden edessä ja menetettyä kiekon Hudonille, joka 2v1-vastaiskussa tarjoili avopaikan viereen Nousiaiselle, mutta tämä laukoi päätypleksiin vasemmalta puolelta. 3-2 kavennuksessa vuorostaan Portillo sössi Cormierin dumppauksen kanssa. Haettuaan sen hän avasi suoraan Demekin lapaan. Hän ehti torjumaan ensimmäisen laukauksen, muttei enää toista maalin edestä D'Amatolta. HSK pelasi entistä enemmän selustan kautta päätöserässä yrittäen jatkokarvata kiekon itselleen ja se toimi. Seuraavassa vaihdossa peli oli jo tasan, kun Quinney onnistui kerrankin ratkaisemaan hyökkäyssinisen päällä alivoimaisen tilanteen. Useamman vastustajan ympäröimänä hän löysi mahtavalla poikittaissyötöllään Rempalin, joka kiihdytti oikeasta laidasta maalille ja ohitti veskarin lähietäisyydeltä. Tuo oli suunnilleen koko pelin ensimmäinen laadukkaasti pohjaan asti viety hyökkäys vierasjoukkueelta. Jatkoaika oli maaliton, vaikka Benson laukoi tolppaan aiheutettuaan nilkkarallit vastustajalle äkillisellä suunnanmuutoksellaan hyökkäysalueella. Lisäksi Cormier tuhlasi avopaikan maalin edestä Quinneyn päätypetauksesta. Pilkuissa ainoana onnistui Brabenec ohittaen Portillon kilpipuolelta suoralla laukauksella, joten pitkä reissu alkoi voitolla, joka buustannee itseluottamusta jatkoon. Kaksi pistettä tuli tarpeeseen Savillen kasattua itsensä mainiosti lahjoittamansa maalin jälkeen. Pilkuissa hän torjui niin kilvellä, jään pinnasta patjavenytyksellä Fagemon uiton kuin lopuksi räpylälläkin



48/72 Coachella Valley vs. Henderson 4-0

Patera tuli maaliin. Pelaajisto oli muuten sama.

Plussat ja miinukset
++
+
+/- Ahac, Mayo, Chayka, Cormier, Hickey, Carroll, Quinney, Rempal, Benson, Brabenec, Morelli, Demek, Froese, D'Amato, Primeau
- Jones, Geertsen, Denisenko, Patera
--

- Firebirds meni vartissa 2-0 johtoon ja sen jälkeen homma vaikeutui. Tappioasemassa jahtaaminen ei ole koskaan helppoa kuten Craigkin totesi ottelun jälkeen. Avausmaalissa Carrickin poikittaissyöttö lävisti noppavitosen ja Morrison ohitti Pateran vasemmasta laidasta. Nelosketju vuoti. Jonesin sentterinä tai Geertsenin laiturina olisi pitänyt saada syöttö yksinkertaisesti katki. Toinen takaisku tuli suunnanmuutoksesta. Benson yritti syöttää kulmasta maalille, mutta välissä oli liikaa lapoja. Cormier puolusti eteenpäin ja sai tökättyä kiekkoa takaisin kohti päätyä, mutta valitettavasti välissä oli isäntien pelaaja ja kun samalla Lukas pudotti mailansa, Mayo jäi yksin vastaanottamaan vasturia. Carrickin aikainen syöttö löysi toiselta laidalta Hughesin, joka ohitti puhtaasti Pateran rannarilla takakulmaan. Ehkä hyvänä päivänä Jiri olisi toisen takaiskuista torjunut, muttei häntä liikaa voi syyttää, jos vastustaja pääsee laukomaan keskilinjan ylittävästä syötöstä. Kakkoserän alussa hän joka tapauksessa pelasti yhden maalin, kun nelosketjun karvaus petti ja vielä Hickey rynni itsensä ulos ennen kuin H3 Jones ehti alapuolelle varmistamaan. 3v2-vastaiskussa Shore syötti vasemmasta laidasta takamiehelle ja sai sitten heti seinäsyötön takaisin, mutta laukaus ykkösellä maalin vasemmalta kulmalta pysähtyi akrobaattisen torjunnan tehneen Jirin kilpeen. Lähellä siis oli se, etteikö vähän huolimaton pakin pinchaus olisi maksanut toistakin maalia. Toki Cormierin kohdalla kyse oli myös huonosta tuurista, joten en sakota siitä, kun hän kuitenkin ehti irtokiekkoon ensin
- Toisen erän puolivälissä kotinippu paketoi illan kahdella lisäosumalla. Ensin Lind kuljetti aivan liian helposti 0-5 trapin läpi keskeltä Denisenkon kohdalta ja vippasi sitten kiekon oikeaan laitaan Henmanille, jonka laukaus yllätti Jirin liian vaivatta, kun maskiakaan ei ollut. Viimeistä maalia ennen Morrison kyykytti Brabenecia aloituksessa. Morelli blokkasi Carrickin kudin, mutta Fleury pääsi viivasta nousemaan syvyyteen, kun Denisenko höntyili pois paikaltaan blokkaamaan mahdollista toista toimitusta Morellin jäätyä kitumaan, mutta Carrick käänsikin syötön pakkiparilleen. Niinpä Brabenec joutui hylkäämään keskustan eikä saanut poikki rystysyöttöä laidasta keskelle, josta Morrison ohitti Pateran tarkalla laukauksellaan
- HSK laukoi vain 20 kertaa kohti maalia, joista puolet oli avauserässä, joten on annettava krediittiä isäntien viisikkopuolustukselle. Keskialueen ylittäminen oli pirskatin vaikeaa 1-1-3:a vastaan eivätkä muutamat päätypelit tuottaneet mitään. Avauserän paras paikka tuli transitiosta, kun Quinney voitti luistelukisan oikeassa laidassa ja punnersi maalin eteen, mutta Driedger torjui noston kohti etuyläkulmaa. Toisessa erässä ylivoimalla Rempal haki etukulmaa oikeasta laidasta kuten tapansa mukaisesti, mutta rannelaukaus viuhui ohi. Päätöserä oli pelkkää pelailua

Theodore palasi viikonloppuna Vegasin harjoituksiin ilman kontaktia. Korczak lähetettiin farmiin. Whitecloud, Stone ja Rondbjerg olivat kipeinä, joten ehkä tuon takia ensin mainittu oli viltissä Arizonassa. Ensi yönä kylään tulee Wild ja Pietrangelo pelaa 1000. ottelunsa. Martinez sanoi, että Alexin lempinimi on rautakeuhko ja hän on kuullut tämän olevan väsynyt ehkä vain kerran.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
53/82 Vegas vs. Minnesota

Thompson oli kipeä, joten Patera avasi luukkua Hillille. Miromanov siirtyi McNabbin viereen ja Whitecloud palasi kolmospariin, kun Korczak palautettiin tosiaan aiemmin alas. Cassidy muuten totesi, ettei Whitecloudin penkityksessä ollut kyse kipeydestä, vaan siitä, että he kokivat Korczakin pelanneen tasaisesti ja ansainneen pitää paikkansa rosterissa, joten kun Miromanoville haluttiin antaa näyttöpaikka, Whitecloud joutui yhden pelin ajaksi sivuun. Bruce myös sanoi, että joskus on hyvä pitää veteraanit varpaillaan ja osoittaa, että nuoriso on valmis kamppailemaan samoista peliminuuteista. Yläkerrasta Cotter oli sivussa sairauden takia myös, joten Amadio nousi kakkosketjun laitaan ja Rempal kolmosketjuun Karlssonin ja Brissonin seuraan. Illan juhlakalu Pietrangelo pelasi 1000. runkosarjaottelunsa ja sitä juhlittiin asiaankuuluvin menoin:








Arvosanataulukko
++
+ Pietrangelo, Barbashev, Stone
+/- Hill, Amadio, Stephenson, Marchessault, Roy, Karlsson, Brisson, Rempal, Rondbjerg, Kolesar, Howden, Martinez, McNabb, Hague, Whitecloud, Miromanov
-
--

22 sekunnin jälkeen peli oli 1-0. Ensimmäisen suorahyökkäyksen vienti pohjaan ei ollut kaunis, kun Roy luisteli pistelinjalla yli kiekosta, mutta jotenkin Barbashev sai taiteiltua syöttönsä perille sitten Pietrangelon lapaan, kun tämä lähti tukemaan hyökkäystä. Siniviivan murtamisen jälkeen Roy otti pomppukiekon alas, siirsi laitaan Marchessaultille ja tämän syöttöyritys luukulle Barbasheville kimposi Faberin mailasta yli Gustavssonin. Pietrangelo pääsi tehoille juhlapelissään, Roy venytti pisteputkeaan ja Joonatanille maali oli kymmenes kymmeneen viimeiseen peliin.

Pitkällisen 5v3-ylivoiman lopuksi Wild tasoitti, kun Zuccarello lapioi kiekon sisään Kaprizovin poikittaissyötöstä. Martinez sai vähän lapaansa väliin, muttei kokonaista peittoa. Karlssonin mailan rikkoutuminen esti syötön katkaisun, muttei se mikään tekosyy saa olla, kun Toskala selvisi kahden miehen alivoimasta kahdesta rikkoutuneesta mailasta huolimatta. Minnesota jatkoi ylivoimaansa viidellä neljää vastaan onnistuen toistamiseen, kun Kaprizov laukoi oikealta ohi, mutta Boldy ehätti päätypomppuun ensin syöttäen sen keskustaan ohi Martinezin eikä alempi hyökkääjä Howden ollut sitomassa Eriksson Ekin lapaa. Vahva alku peliin suli käsiin jäähyilyyn, mutta Vegas kuitenkin tasoitti ensimmäisellä ylivoimallaan pari minuuttia ennen taukoa. Perustakakolmiokierrätyksen jälkeen Amadio viritti kudin oikeasta siivestä ja Barbashevin täydellisen liikkuvan maskin ansiosta se yllätti Gustavssonin. Pietrangelo ja Brisson merkkauttivat avustuspisteet. Wild vei kudit avauserässä 6-14, mutta tasaviisikoin ne menivät tasan.



Päätöserässä Wild meni edelle, kun Faber katkaisi siniviivan alla Amadion syöttöyrityksen keskialueelle. Käännön jälkeen Boldy pujotteli keskustaan ohi Stephensonin ja Hill pysäytti laukauksen, mutta Rossi löi räpylästä pudonneen reboundin sisään maalin edestä. Lähes heti perään peli oli 2-4, kun Hill arkaili tulla vastaan norsukiekkoa ja Boldy luisteli siihen ensimmäisenä puolustajien selustaan. Laukaus pienestä kulmasta yllätti epätasapainossa olleen Adinin. Vegas kuitenkin kavensi kymmenen minuuttia ennen loppua. Stephenson leikkasi tyhjään taskuun Wildin 1-2-2:n keskelle ja Whitecloud avasi tarkasti lapaan. Murrettuaan siniviivan Stephenson syötti oikeaan laitaan, josta Stonen vihainen lämäri ohitti Gustavssonin. Kapteeni sivusi Smithin seuraennätystä 11 ottelun pisteputkesta kotona. Tasoitus jäi silti tekemättä kauden ehkä parhaasta 6v5-pyörityksestä huolimatta. Miromanov piti viivan kiinni useasti ja Pietrangelo laukoi vierestä kohti maalia, jossa oli tuplamaski, mutta Gustavsson torjui kilvellään. Marchessaultkin kokeili oikeasta siivestä onneaan rannelaukauksilla. Loppuluvut kuljetti tyhjiin Eriksson Ek, kun Pietrangelo taklattiin kiekosta irti keskialueella.



Pidin Vegasin aggressiivisuudesta puolustusalueen puolustuspelissä. Aina kun Wild yritti luoda korkealle 3v2-ylivoiman, Vegasin sentteri nousi luomaan tasavoiman eikä Wild saanut hyödynnettyä maalille eristettyjä 2v2-tilanteita, koska hyökkäyskolmikko piti lavat jäässä ja puolusti niin läheltä omia miehiään, että toimitukset kohti maalia katkesivat mailablokkeihin, joista kiekko valui keskialueelle. Kahteen erään vierailla olikin vain kymmenkunta laukausta tasaviisikoin. Päätöserässä Cassidy pettyi siihen, etteivät he laittaneet Minnesotaa kunnolla ansaitsemaan maalejaan, vaan ne olivat osittaisia lahjoja, joten voitettavissahan Pietrangelon juhlapeli ilman muuta oli.

Hill oli neutraali, vaikka päätöserässä vähän ehkä haparoi molemmissa Minnesotan maaleissa. Hän oli kuitenkin sitten avauserässä 5v3-alivoimalla mies paikallaan, vaikka lopulta omissa soikin. Hän mm. vangitsi Hartmanin lämärin syliinsä ja piti kainalonsa kiinni, kun Kaprizov käveli suoraan aloituksesta nokikkain hänen kanssaan. Venäläistähti pysyi rintataskussa myös myöhemmin, kun kakkoserän alussa ykkösketjun karvaus murtui ja Wild pääsi 3v2-hyökkäykseen. Kaprizov laukoi takamiehenä b-pisteiden välistä ranteella päin Hilliä ja päätösvitosen alussa one-timerkin pysähtyi Hillin ruhoon. Yhtä lailla avauserässä Johanssonin one-timerin eteen Hill liukui sulavasti patjoineen pitäen paketin koossa sivuttaisliikkeessä ongelmitta. Yksi hyvä torjunta tuli myös vartin pelin jälkeen, kun Whitecloud antoi osoitteettoman rystysyötön oman maalin takaa suoraan keskelle Zuccarellolle, jonka nopean takapatjalaukauksen Hill tosiaan pysäytti.

Vegasin kärkiketjut jäivät maaliodottamassa alakynteen eikä oikein mikään vitja sinällään saanut pitkiä hyökkäyksiä aikaiseksi toisteisesti. Minnesotakin oli terävä laitojen lähellä omalla alueella ja puolusti iholta jämptisti. Annan kuitenkin plussaa Stonelle maalinsa lisäksi siitä, että tämä alusti pari maukasta paikkaa. Kakkoserän lopussa vastaiskun lopuksi hän syötti rystyltä poikittain takatolpalle, mutta Gustavsson liukui ryöstämään Amadion. Päätöserässä ylivoimalla puolestaan Stone syötti maalinedussekoilusta poikittain Marchessaultille, jonka edessä ammotti lähes tyhjä maali, mutta niin vain Joonatan laukoi yli siitä vasemmalta puolelta. Barbashev ansaitsee plussan avausmaalin kolmossyötöstä ja Amadion osuman liikkuvasta maskista. Karlssonin ketju oli sikäli ihan jees, että sen ollessa jäällä Minnesota ei luonut käytännössä mitään ja avauserässä sillä itsellään oli muutama puolittainen maalipaikka. Rempal-Karlsson kaksikko karvasi kiekon Vegasille ja petasi paikan H3:lle Brissonille vasemmalle b-pisteelle, mutta tämä tykitti suoraan veskarin rintakehään. Lisäksi Rempal ohjasi kertaalleen korkeasta maskista Whitecloudin laukauksen logoon. Karlssonin paras paikka oli ylivoimalla, kun hän yritti survoa maalin edestä kiekon maanmiehensä patjojen läpi tuloksetta.

Amadio menetti puolestaan plussansa oman alueen menetykseen Rossin maalia ennen. Maalinsa lisäksi hän nimittäin oli alustamassa päätöserän alussa Whitecloudin ylärimakutia, kun tämä aktivoitui painottomalta puolelta. Amadio jätti ensin kiekon taakse ja toinen VGK-peluri pyyhkäisi lumet kiekosta, jonka jälkeen peliväline sitten ajautui epäonnistuneen laukauksen myötä sopivasti Zachin lapaan. Nelosketjun kohokohta oli kuudes peliminuutti, kun Wild seisoi kapeassa 1-2-2 trapissa, joten laidoissa oli tilaa mennä pelaamalla sisään. Kolesar kuitenkin tyytyi tippaamaan puolustajan avauksen päätyyn. Gustavsson lahjoitti hakemansa päätykiekon maalin kulmalla Howdenille, mutta tämä ei saanut käännettyä kiekkoa tyhjään maaliin. Jatkotilanteessa Rondbjerg laukoi läheltä yli reboundista.

Puolustuksen tähti oli tietysti 0+2 tehoin Pietrangelo, josta tuli NHL:n historian kuudes puolustaja, joka on kerännyt kaksi syöttöpistettä 1000. ottelussaan. Alustusten lisäksi kerrankin hänen rannelaukauksensa siniviivasta olivat oikeasti vaarallisen oloisia ja menivät ennen kaikkea ensimmäisten kerrosten läpi maalille asti. Gustavsson kuitenkin näki lopulta laukaukset ja torjui ne kilvellään kulmaan, mutta ihan ansaitusti Pietrangelo nostettiin päätöserään mukaan ykkösylivoimaan, koska Miromanov oli tässäkin ottelussa vielä aika konservatiivinen. Vasta tosiaan lopussa kuudella viittä vastaan hän säkenöi siniviivassa. Sitä ennen hän ei esittänyt ihmeellisiä ratkaisuja, vaan liikutti kiekkoa simppelisti. Toki ei sekään huono asia ole.
 
Viimeksi muokattu:

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Martinez sai vähän lapaansa väliin, muttei kokonaista peittoa. Karlssonin mailan rikkoutuminen esti syötön katkaisun, muttei se mikään tekosyy saa olla, kun Toskala selvisi kahden miehen alivoimasta kahdesta rikkoutuneesta mailasta huolimatta.
Oliko tuo NHL-pelissä ja koska? Uskomatonta, että pystyt muistamaan tällaisia asioita!

Loppuluvut kuljetti tyhjiin Eriksson Ek, kun Pietrangelo taklattiin kiekosta irti keskialueella.
Kuinka mones kerta mahtoi olla tällä kaudella, kun Vegas antaa tyhjän maalin vastustajalle. Mikä lienee maalintekosuhde Vegas vastaan vastustaja, kun ollaan yritetty tyhjää maalia. Mutta joo, eihän näitä voi harjoitusleirillä sitten harjoitella, tai jotain ylivoimapeliä.

Harmi, ettei Petrolle voitettu juhlapeliä, mutta minkäs voi. Ihan hyvä joukkuehan tuo Minnes-tota on.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös